Ajankohtaista taustaa kuntoutukselle

Transkriptio

1 Ajankohtaista taustaa kuntoutukselle KUNK:n järjestämä seminaari kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnille - ja ryhmille

2 Kuntoutukseen vaikuttavat Hallitusohjelman tavoitteet työurien pidentämiseksi, asiakaskeskeisyyden lisäämiseksi sekä uusiksi palvelujen rakenteiksi ja toimintatavoiksi Kuntoutus mukana hallitusohjelmassa em. kohdissa Terveydenhuoltolain kirjaukset kuntoutuksesta Apuvälineasetus astui voimaan Palvelurakenneuudistus meneillään KASTE II -ohjelma käynnistymässä Sairausvakuutuksen roolia selvitetään Työterveyslain ja sairausvakuutuslain muutokset. Asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä päivityksessä. Sosiaalihuoltolaki muuttumassa

3 Hallitusohjelma ja kuntoutus 1/2 Pidempiä työuria Varmistetaan oikea-aikainen ja viivytyksetön kuntoutus Tunnistetaan varhaisvaiheen ennakoiva kuntoutustarve Otetaan kuntoutus osaksi hoito- ja työhönpaluuprosessia Vahvistetaan ja selkiytetään työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyötä työntekijän työkyvyn tukemisessa. Arvioidaan Kelan kuntoutusoikeuden 65 vuoden ikärajan korottaminen 68 vuoteen. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet nykyistä paremmin käyttöön työuran eri vaiheissa

4 Hallitusohjelma ja kuntoutus 2/2 Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Parannetaan monialaisen kuntoutuksen (mm. ammatillinen, sosiaalinen, lääkinnällinen) asiakaslähtöisyyttä Selkiytetään kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuita sekä kuntoutusprosessia kuntoutujan näkökulmasta Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Tehdään kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista mukaan lukien auton hankintajärjestelmä ja avustajakoirat

5 Terveydenhuoltolain tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä 1/5 Perusterveydenhuollon vahvistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Kunnan toimialojen kesken Terveydenhuollossa PTH & ESH Th:n ja alueen muiden toimijoiden kesken

6 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma THL 34 2/5 Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Sovitaan mm. kuntien yhteistyöstä palvelujen järjestämisestä päivystyksestä ensihoitoineen kuvantamisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa Laaditaan valtuustokausittain Hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa

7 Perusterveydenhuollon vahvistaminen 34 3/5 Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) shp vastaa pth lab ja rtg sekä lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta

8 Kunnan vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja yhteistyöstä 29, 30 4/5 Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta muodostaen tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kunta huolehtii, että tarpeen mukaan henkilö ohjataan muiden tahojen järjestämän kuntoutuksen piiriin (shp, sosiaali-, työhallinto- tai opetusviranomainen, Kela) Yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa

9 Kelan järjestämä kuntoutus 29 5/5 Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää Kelan kuntoutuslain mukaista kuntoutusta. Jos järjestämisvastuu on epäselvä, kunnan on järjestettävä kuntoutussuunnitelman mukainen lääkinnällinen kuntoutus. Jos järjestämisvastuu kuuluu kuitenkin Kelalle, on sen suoritettava kunnalle kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset.

10 Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 1/3 Terveydenhuoltolaki 29 antoi valtuuden säätää apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tuli voimaan Valmistelu: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä lausuntoja 50 kpl.

11 Asetuksen tarkoitus 2/3 Korostaa potilaan asemaa, käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta sekä yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia ja siihen perustuvaa apuvälineen käyttöön luovutusta. Em. seikat tukevat käyttäjän kotona asumista ja osallisuutta. Uusia velvoitteita ei tule kunnille eikä itsenäisiä vaikutuksia valtion eikä kuntien talouteen. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palveluiden tarvetta.

12 Apuvälineasetuksen tueksi 3/3 Tarve yksityiskohtaiselle ohjeistukselle STM on perustanut Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut työryhmän: Kirjaa yhtenäisiä apuvälinepalveluiden käytäntöjä, jotka julkaistaan THL:n verkkosivuilla Tekee ehdotuksia apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteiksi Edustajat: STM, THL, Vammaisfoorumi, shp:jä ja terveyskeskuksia Toimikausi 6/ /2013

13 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat 1/3 Toimenpide 6. Toimenpide 8.

14 Toimenpide 6: Toteutetaan ikäihmisten palvelujen rakennemuutos 2/3 Toimenpide 8: Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia 6: Parannetaan palveluketjuja. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta vähennetään uudistamalla ympärivuorokautista hoitoa, ja monipuolistamalla ja lisäämällä kotiin saatavia palveluja ja kuntoutusta. 8:Kehitetään uusia asiakaslähtöisiä, kustannusvaikuttavia hoito- kuntoutus- ja palvelukokonaisuuksia. Kuntoutusasiain neuvottelukunta (KUNK) tehostaa ja tukee kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien työtä mm. Kuntoutusportin käyttöönotolla. Kerätään esimerkkejä asiakaslähtöisistä palvelukokonaisuuksista.

15 Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelma ja hankeopas 3/3 Suunnitelma hyväksytty Muodostuu valtakunnallisesta suunnitelmasta ja alueellisista suunnitelmista (5 alueellista johtoryhmää) Hankeoppaassa ohjeet hankerahoituksen hakemiselle Hakuaika päättyy , jatkossa Kaste-aluekierros: Pori, Jyväskylä, Vaasa

16 Sairausvakuutuksen roolia osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää selvittävä työryhmä 1/4 Tausta: Aikaisemmat selvitykset monikanavaisen rahoitusjärjestelmän haasteista ja sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen kehittämisestä. Hallitusohjelman kirjaus: Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia tehostetaan niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa. Näin parannetaan rahoituksen läpinäkyvyyttä ja voidaan seurata myös eri toimintojen sekä niistä muodostuvan kokonaisuuden vaikuttavuutta. Toimikausi

17 Sairausvakuutuksen roolia selvittävän työryhmätyön lähtökohdat ja tavoitteet 2/4 Lähtökohtana on, että rahoitus säilyy nykyisellään. Työryhmän päätehtävänä on nykyisen järjestelmän tarkastelu ja ongelmakohtien selvittäminen ja mahdollisten ratkaisuehdotusten antaminen. Tavoitteena selvittää: Miten kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää sovitetaan yhteen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi? Miten sairausvakuutus voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja täydentää julkisen terveydenhuollon palveluita? Miten sairausvakuutusjärjestelmän ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa?

18 Sairausvakuutuksen roolia selvittävän työryhmän tehtävät 3/4 Selvittää kytkennät julkisen terveydenhuollon palveluiden ja sairausvakuutuksen tukeman toiminnan välillä: odotusajan hinta hoitovaihtoehdon hinta miten paljon sairausvakuutuksen korvaamat palvelut lisäävät terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimivuutta minkälaisilla käytännöillä mahdollista osaoptimointia voidaan vähentää Millä toimenpiteillä sairausvakuutusjärjestelmän korvausjärjestelmää voitaisiin kehittää ja ymmärrettävyyttä parantaa? Keinot kustannusten hillitsemiseksi esimerkiksi palveluntarjoajien välistä hintakilpailua ja kansalaisten hintatietoisuutta lisäämällä?

19 Tarkasteltavat osa-alueet 4/4 sairaanhoitovakuutuksen kokonaisuus lääkärinvastaanotot suun terveydenhuolto tutkimus- ja hoito lääkinnällinen kuntoutus psykoterapia matkat lääkekorvaukset läpinäkyvyys

20 Sosiaalihuoltolakia valmistelleen työryhmän työ (STM 2012:21) - Sosiaalinen kuntoutus 1/2 Työryhmä valmisteli sosiaalihuoltoa koskevan kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamiseen liittyvät linjaukset ja tarvittavat lakiesitykset. Sosiaalihuollon sisältöä koskeva lakiehdotus muodostuu: - kuntalaisille suunnattavista ja ym. hyvinvointia edistävistä palveluista - yksilöiden ja perheiden tuen tarpeiden määrittelystä - arkea tukevista yleisten sosiaalipalvelujen ja muiden sosiaalihuollon tukitoimien määrittelystä - palvelutarpeen selvittämisen sekä palvelujen suunnittelun ja myöntämisen ohjauksesta sekä - yleisestä sosiaalihuollon ohjauksesta ja kehittämisestä. Rajapintojen osalta keskeisimmät tarkistus- ja yhteensovitustarpeet olisivat mm. sosiaalihuollon asiakaslaissa, asiakasmaksulainsäädännössä sekä järjestämislain ja itsemääräämisoikeuden valmisteluissa.

21 Sosiaalinen kuntoutus - jatkuu 2/2 Sosiaalisesta kuntoutuksesta ei ole voimassa olevaa sääntelyä. Uuteen sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan otettavaksi tätä koskeva pykälä (31 ) - kunnan on huolehdittava toimintakykyyn, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, lähisuhde- ja perheväkivaltaan tai äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvän tuen tarpeessa olevien henkilöiden sosiaalisen toimintakyvyn, vuorovaikutuksen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi sosiaalista kuntoutusta järjestämällä: 1) tukea henkilöiden toimintamahdollisuuksien edistämiseen ja omien voimavarojen hyödyntämiseen sosiaalityön, monialaisen asiantuntijaavun sekä muiden sosiaalihuollon ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien avulla; ja 2) tukea yhteisössä toimimiseen ja sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin päivä-, ryhmä-, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminnan taikka muun vastaavan vahvistavan toiminnan avulla. Jos asiakas tarvitsee muuta kuin sosiaalista kuntoutusta, kunnan on huolehdittava, että asiakas saa tietoa ja ohjattava tarpeen mukaan. Tarpeen mukaan myös tehtävä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi.

22 Sosiaalista ja terveellistä elämää!