NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus Tutkimusraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2015. Tutkimusraportti"

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2015 Tutkimusraportti Taloustutkimus Oy, Markus Mervola Toukokuu 2015

2 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 2 TIIVISTELMÄ: NURMIJÄRVEN MUUTTOTUTKIMUS Nurmijärvelle muutettiin vuonna aikana selvästi useimmin Uudenmaan sisältä. Suurimman ryhmän muodostivat Helsingistä muuttaneet. Hieman yli puolet muuttaneista sanoo harkinneensa asuinpaikaksi muitakin vaihtoehtoja kuin Nurmijärveä. Nurmijärvelle muuttaneet ovat olleet pääosin tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Ylivoimainen enemmistö sanoo Nurmijärven vastanneen odotuksia vähintään melko hyvin. Kokonaisarvosanojen keskiarvo Nurmijärvestä asuinpaikkana on 8,29. Parhaimpia arvioita antavat nuoret, lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitaloon muuttaneet vastaajat. Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan paremmat arviot kuin mitä entiset asukkaat antavat uudelle asuinpaikkakunnalleen. Nurmijärveltä muutettiin useimmin muualle Uudellemaalle, mutta 40 prosenttia tässä kyselytutkimuksessa haastatelluista ihmisistä muuttivat kokonaan Uudenmaan ulkopuolelle. Nurmijärveltä poismuutto tapahtui vuosina hyvin usein pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle. Nurmijärveltä poismuuttaneet olivat tyytyväisiä muuttopäätökseensä ja antoivat pääosin hyviä arvioita uudesta asuinpaikkakunnastaan. Nurmijärvelle muuttamisen yleisimmät syyt ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Vanhemmilla ikäryhmillä suhteellisen yleinen syy on halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia. Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi. Nurmijärvelle muuttaneet kokevat uuden asuinpaikkansa suurimmat puutteet liittyvän liikenneyhteyksiin ja maantieteelliseen sijaintiin. Erityisen hyvät arviot Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja lapsiystävällisyydestä. Myös päiväkoti- ja koulutarjontaa pidetään hyvänä.

3 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 3 Sisällysluettelo: 1. TEKNINEN JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOIMEKSIANTAJA JA TARKOITUS TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ JA OTOS TIEDONKERUUMENETELMÄ TIETOJEN KÄSITTELY JA T-TESTI MUUTA TAUSTAA: NURMIJÄRVEN MUUTTOLIIKKEET NURMIJÄRVELLE MUUTTANEET ASUMISMUOTO MUUTTAJIEN KUNTAVAIHTOEHDOT MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN NURMIJÄRVELLE ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN NURMIJÄRVELLE SITOUTUMINEN TIEDON HANKKIMINEN NURMIJÄRVESTÄ NURMIJÄRVELTÄ POISMUUTTANEET ASUMISMUOTO MUUTON MÄÄRÄNPÄÄ MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN UUTEEN ASUINKUNTAAN ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN MUUTTOPÄÄTÖSTEN MOTIIVIT NURMIJÄRVELLE MUUTTANEIDEN MUUTON SYYT NURMIJÄRVELTÄ POISMUUTTANEIDEN MUUTON SYYT NYKYISESTÄ JA ENTISESTÄ ASUINKUNNASTA ANNETUT KOKONAISARVIOT MITÄ NYKYISESSÄ ASUINKUNNASSA PITÄISI PARANTAA? ARVIOT VIIHTYISÄÄN ASUINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ OMAN KUNNAN SUOSITTELEMINEN ASUINPAIKAKSI MUILLE LIITE 1: KYSELYLOMAKE LIITE 2: AD HOC TUTKIMUKSEN JULKAISUOHJEET... 40

4 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 4 1. Tekninen Johdanto 1.1. Tutkimuksen toimeksiantaja ja tarkoitus Tutkimus Nurmijärven muuttajista toteutettiin Nurmijärven kunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa Nurmijärvelle muuttaneista sekä Nurmijärveltä poismuuttaneista. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkän matkan muutoissa muuton varsinaisina syinä ovat toimeentuloon ja työhön liittyvät seikat tai jotkin muut merkittävät elämäntilanteen muutokset kuten opiskelun aloittaminen tai työelämästä poistuminen. Lähialueelle suuntautuvassa muutossa merkittävimmät motiivit liittyvät useimmin asumiseen ja asumisympäristöön. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada riittävän yksityiskohtaista tietoa juuri ihmisten muuttopäätösten motiiveista. Muuton motiivien ymmärtämiseksi tutkimuksessa selvitettiin myös muuttajien mielipiteitä nykyisestä asuinkunnasta (Nurmijärvi tai jokin muu). Haastateltavia pyydettiin muun muassa arviomaan asumisympäristöään sekä antamaan asuinkukkastaan kokonaisarvion Tutkimuksen kohderyhmä ja otos Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Nurmijärvelle vuosina muuttaneet henkilöt ja samana ajankohtana sieltä poismuuttaneet henkilöt. Haastateltavien ikähaarukka oli vuotiaat. Tätä nuoremmat vastaajat rajattiin kohderyhmän ulkopuolelle, sillä hyvin usein alle 25- vuotiaiden muuton syyt liittyvät opiskeluun. Haastattelut kiintiöitiin niin, että hieman reilu 500 haastateltavasta henkilöstä puolet olivat alueelle muuttaneita (n=252) ja puolet alueelta poismuuttaneita henkilöitä (n=256). Tutkimusotos kiintiöitiin siten, että otos muodostuisi mahdollisimman edustavaksi muuttaneiden ihmisten asuntotyypin mukaisesti (kerrostalo, rivitalo, paritalo omakotitalo, jokin muu). Kiintiöiden koko arvioitiin väestötietojärjestelmästä saadun tutkimusnäytteen perusteella. Nurmijärveltä poismuuttaneiden osalta kerrostaloon muuttaneiden osuus jäi lopulta hieman vajavaiseksi, ja omakotitaloon muuttaneiden osuus hieman korostui. Lopullinen vastaajaotos näytti vinoutuvan hieman siten, että vanhemmat vastaajat ovat jonkin verran yliedustettuina. Tämä asia on pyritty mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon kussakin raportoitavassa kohdassa Tiedonkeruumenetelmä Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 508 vastaajaa. Haastatteluja teki yhteensä 60 Taloustutkimus Oy:n koulutettua puhelinhaastattelijaa.

5 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Tietojen käsittely ja T-testi Tilastolliset ajot ja ristiintaulukoinnit on tehty Taloustutkimus Oy:sa. Taulukoinnissa on käytetty T- testiä, joka mittaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95%:n luotettavuustasolla. Kaikkien kysymysten ristiintaulukoinnit on toimitettu tilaajalle erillisenä Excel-tiedostona Muuta Tutkimuksessa käytetty kyselylomake on raportin liitteenä. SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti. Tutkimusraportin on kirjoittanut markkinatutkija Markus Mervola. Tutkimusprojektissa ei käytetty alihankkijoita missään työvaiheessa.

6 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 6 2. Taustaa: Nurmijärven muuttoliikkeet Kuntien välisissä muuttovirroissa Nurmijärvi on ollut koko 2000-luvun selvä muuttovoittokunta. Tosin 2010-luvulla muuttoliike Nurmijärvelle on ollut hieman vaisumpaa. Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema tilastotieto kuntien välisestä muuttoliikkeistä on vuodelta Muuttotappio Nurmijärvellä on kohdistunut selvimmin vuotiaisiin, minkä selittää luonnollisesti opiskelijaikäisten muutto muille paikkakunnille. Muuttovoitto sen sijaan on korostunut vuotiaissa, joista suuri osa on myös perheellisiä. Nurmijärvelle vuosina muuttaneista melko tarkalleen puolet on vuotiaita, kun taas pois muuttaneista vuotiaiden osuus on 37 prosenttia. Nurmijärven muuttoliikkeet Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä poismuuttaneet Määrä Osuus (%) Määrä Osuus (%) 0-4v % % 5-9 v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v 55 1 % 64 1 % 75 v % 58 1 % Ikäluokat yhteensä % % Lähde: Tilastokeskus 2010-luvulla Nurmijärvelle on tyypillisenä vuonna muuttanut yli 2000 henkilöä. Lähtömuutto (Nurmijärveltä) pois on ollut hieman pienempää, mutta myös tyypillisesti yli 2000 henkilöä. Nurmijärvelle muuttaneet Yhteensä Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Muu Suomi Yhteensä kaikki Lähde: Tilastokeskus

7 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 7 Nurmijärveltä poismuuttaneet Muuttokunta Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Muu Suomi Yhteensä kaikki Lähde: Tilastokeskus Muuttovirtojen kannalta merkittävimmät kunnat Nurmijärvelle ovat lähellä sijaitsevat Uudenmaan kunnat ja kaupungit. Vuonna 2013 kymmenen merkittävimmin kunnan listalla sekä tulo- että lähtömuuton osalta on vain kaksi Uudenmaan ulkopuolista kuntaa, tulomuutossa Tampere ja Oulu, lähtömuutossa Tampere ja Turku. Muuttoliikkeet vuonna 2013 (viimeisin tilastotieto) Tulomuutto Nurmijärvelle Lähtömuutto Nurmijärveltä Kunta Määrä Kunta Määrä Vantaa 487 Helsinki 424 Helsinki 447 Vantaa 270 Espoo 281 Hyvinkää 245 Hyvinkää 138 Espoo 152 Tuusula 67 Tuusula 65 Vihti 50 Tampere 53 Tampere 43 Järvenpää 48 Järvenpää 40 Turku 39 Kerava 37 Vihti 36 Oulu 33 Kerava 36 Lähde: Tilastokeskus Noin 80 prosenttia vuosien välillä Nurmijärvelle muuttaneista muutti sinne Uudenmaan sisältä. Noin 70 prosenttia niistä, jotka muuttivat pois Nurmijärveltä, muuttivat jonnekin muualle Uudellemaalle.

8 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 8 3. Nurmijärvelle muuttaneet 3.1. Asumismuoto Kun tarkastellaan Nurmijärvelle vuosien aikana muuttaneita heidän nykyisen asuntotyyppinsä mukaan, tässä aineistossa suurimman ryhmän (43 %) muodostavat omakotitalossa asuvat. Rivitalossa asuu 23 prosenttia, paritalossa 13 prosenttia ja kerrostalossa 18 prosenttia. Omakotitalo asuntotyyppinä on keskimääräistä yleisempää vuotiailla, lapsiperheillä sekä pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneilla. Myös suurituloiset asuvat muita useammin omakotitalossa. Valtaosa, 79 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista asuu omistusasunnossa. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 18 % 12 % 10 % 13 % 26 % 33 % rivitalo 23 % 29 % 25 % 29 % 11 % 19 % paritalo 13 % 15 % 15 % 18 % 5 % 8 % omakotitalo 43 % 41 % 44 % 38 % 58 % 38 % muu 3 % 3 % 6 % 4 % - 2 % Suurin osa, 56 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista, asui ennen muuttamistaan kerrostalossa. Lähes puolet (44 %) asui ennen muuttoaan Nurmijärvelle vuokra-asunnossa Muuttajien kuntavaihtoehdot Haastateltavilta tiedusteltiin myös, harkitsivatko he muuttopäätöstä tehdessään muita kuin Nurmijärveä uutena asuinpaikkana. Hieman yli puolet sanoi harkinneensa myös muita kuntia. Selvästi useimmin harkittu vaihtoehto asuinkunnaksi oli Vantaa. Myös Tuusula oli suhteellisen usein muuttajien harkintalistalla. Hyvin moni, hieman useampi kuin kaksi neljästä, ei harkinnut muuta vaihtoehtoa. Erityisesti yli 55-vuotiaat harkitsivat muita kuntia uudeksi asuinpaikaksi keskimääräistä harvemmin. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että vanhimmalla väestöllä yksi muuten keskeinen syy on tämän tutkimuksen perusteella, kuten myöhemmin nähdään, halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Alle 45-vuotiaistakin kuitenkin joka kolmas piti Nurmijärveä niin selvänä valintana, ettei harkinnut muuttamista mihinkään muuhun asuinkuntaan. Pari- tai rivitaloon muuttaneet sekä erityisesti Vantaalta lähteneet harkitsivat keskimääräistä useammin myös muita kuntia asuinpaikaksi

9 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Muuttajien aiemmat kontaktin Nurmijärvelle Nurmijärvelle hiljattain muuttaneilla on suurimmalla osalla jonkinlaisia aiempia kontakteja Nurmijärveen. Tosin reilu kolmannes (37 %) sanoo, ettei mitään aiempia kontakteja Nurmijärveen ole. Lähes neljännes (23 %) sanoo, että joko itse tai puoliso on syntynyt Nurmijärvellä. Kolmanneksella on ennestään sukulaisia tai tuttavia Nurmijärvellä. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 23 % 30 % 15 % 30 % 24 % 17 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 5 % 2 % 6 % 8 % 10 % 2 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 3 % 1 % 4 % 3 % 3 % 4 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 33 % 30 % 37 % 25 % 34 % 40 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen 37 % 41 % 43 % 38 % 24 % 29 % asuinkuntaani Jokin muu kontakti 16 % 11 % 11 % 23 % 17 % 25 %

10 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Ennakko-odotusten toteutuminen Ylivoimainen enemmistö (92 %) Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista on sitä mieltä, että asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Monelle uusi asuinpaikka on kuitenkin tuonut eteen jotain odottamatonta, koska 48 prosenttia on sitä mieltä, että odotukset ovat täyttyneet erittäin hyvin. Lapsiperheiden vanhemmat, omakotitalojen asujat ja pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneet kokevat muita vahvemmin Nurmijärven vastanneen sille asetettuja odotuksia Nurmijärvelle sitoutuminen Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka sitoutuneita Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet ovat asumaan juuri Nurmijärvellä, eikä esimerkiksi missä tahansa Uudenmaan tai Keski-Uudenmaan kunnassa. Haastateltavia pyydettiin valitsemaan kahdesta seuraavasta vaihtoehdosta itseä paremmin kuvaava: 1) haluan asua tällä hetkellä nimenomaan Nurmijärven kunnassa tai 2) asuinkunnalla ei sinänsä ole minulle merkitystä voisin asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa Hieman yli puolet (58 %) on sitä mieltä, että asuinkunnalla ei sinänsä ole merkitystä vaan yhtä hyvin voisi asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa. Ikä näyttäisi korreloivan suoraan Nurmijärvelle sitoutumisen kanssa: mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin tämä haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä. Myös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa) ulkopuoliselta Uudeltamaalta ja kokonaan muualta Suomesta muuttaneet kokevat keskimääräistä useammin olevansa sitoutuneita juuri Nurmijärvelle. Sen sijaan lapsiperheet eivät näyttäisi olevan keskimääräisesti lainkaan keskimääräistä sitoutuneempia Nurmijärvellä asumiseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ainakin

11 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 11 nuorehkoista työssäkäyvistä ihmisistä selvästi suurin osa ei koe välttämättömäksi asua Nurmijärvellä pitkälle tulevaisuuteen Tiedon hankkiminen Nurmijärvestä Nurmijärvelle muuttaneet ihmiset ovat hakeneet tietoa Nurmijärvestä ennen muuttoa yleensä Internetistä. Tuttavat ja sukulaiset ovat myös suhteellisen yleisiä tietolähteitä. Kunnan kotisivuja on hyödyntänyt kuusi prosenttia muuttajista. Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa tietolähteiden käytöstä ei löydy mitään mainittavia eroavaisuuksia. Mainita kuitenkin voi, että Nurmijärvelle muuttaneet ovat käyttäneet kunnan kotisivuja ahkerammin kuin Nurmijärveltä poismuuttaneet. Tämän selittänee osin se, että Nurmijärveltä on muutettu useimmin yleisesti hyvin tunnettuihin kuntiin sekä myös paikkakunnille, jossa muuttaja on entuudestaan asunut.

12 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 12 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Perusjoukko Mistä tietolähteistä haitte tietoa tehdessänne muuttopäätöstä nykyiseen asuinpaikkaanne? Internet 54 % 51 % Tuttavat/sukulaiset, jotka tuntevat kuntaa 23 % 19 % Lehdet 7 % 8 % Kunnan kotisivut 6 % 2 % Työnantaja 1 % 0 % Televisio 0 % 0 % Radio 0 % 0 % Kotiin tulleet esitteet 0 % 0 % Messut 0 % 0 % Muualta 6 % 6 % Ei mistään 23 % 31 %

13 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Nurmijärveltä poismuuttaneet 4.1. Asumismuoto Nurmijärveltä vuosien aikana poismuuttaneista puolet asuivat Nurmijärvellä omakotitalossa, joka neljäs rivitalossa, viidennes kerrostalossa ja seitsemän prosenttia paritalossa. Uudessa asuinkunnassaan alle puolet asuu nyt omakotitalossa (43 %), joka neljäs kerrostalossa, viidennes rivitalossa ja kahdeksan prosenttia paritalossa. Kerrostaloon on muutettu keskimääräistä useammin silloin, kun muutto on suuntautunut pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin. Kun muutto on tapahtunut koko Uudenmaan ulkopuolelle, uudessa kunnassa asuntotyyppi on selvästi useimmin omakotitalo. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 26 % 39 % 69 % 35 % 18 % 13 % rivitalo 20 % 6 % 6 % 17 % 32 % 20 % paritalo 8 % 22 % 11 % 17 % 8 % 2 % omakotitalo 43 % 28 % 11 % 22 % 42 % 62 % muu 3 % 6 % 3 % 9 % 1 % 3 % 4.2. Muuton määränpää Tässä tutkimuksessa haastatelluista Nurmijärveltä poismuuttaneista henkilöistä 30 prosenttia muutti pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja 31 prosenttia jonnekin muualle Uudellemaalle. Muualle Suomeen muutti siten 39 prosenttia poismuuttaneista. Kunnittain tarkasteluna suosituimmat muuttokunnat olivat Helsinki (14 % kaikista), Hyvinkää (12 %), Vantaa (9 %) ja Espoo (7 %).

14 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 14 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Uuden asunnon tyyppi kerrostalo rivitalo paritalo omakotitalo Perusjoukko Mihin kuntaan muuttanut? Espoo, Kauniainen 7 % 11 % 2 % 20 % 5 % Helsinki 14 % 36 % 4 % 20 % 4 % Vantaa 9 % 12 % 8 % 20 % 5 % Muu Uusimaa 31 % 21 % 48 % 30 % 30 % Muu Suomi 39 % 20 % 38 % 10 % 57 % 4.3. Muuttajien aiemmat kontaktin uuteen asuinkuntaan Nurmijärveltä pois muuttaneista reilu neljännes muutti takaisin kuntaan jossa oli asunut aiemmin. Helsinkiin tai Vantaalle muuttaneista lähes puolet oli asunut jommassakummassa aiemmin. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ulkopuoleiselle Uudellemaalle muuttaneista vain 15 prosenttia oli asunut muuttokunnassaan aiemmin. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 29 % 28 % 40 % 52 % 15 % 30 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 9 % - 17 % - 11 % 8 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 5 % % 5 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 36 % 56 % 43 % 39 % 28 % 36 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen asuinkuntaani 24 % 11 % 9 % 13 % 30 % 30 % Muu kontakti 18 % 17 % 34 % 13 % 22 % 10 % 4.4. Ennakko-odotusten toteutuminen Valtaosa osa (92 %) Nurmijärveltä hiljattain poismuuttaneista on sitä mieltä, että uuteen asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneet ja lapsiperheiden vanhemmat kokevat keskimääräistä selvästi harvemmin, uusi asuinpaikka olisi täysin vastannut odotuksia.

15 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 15

16 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Muuttopäätösten motiivit Haastateltavilta kysyttiin avoimella kysymyksellä muuton syitä. Haastattelu eteni niin, että ensiksi vastaajia pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi muutti pois aiemmalta paikkakunnalta. Sen jälkeen tätä pyydettiin listaamaan vielä muita syitä poismuuttoon. Seuraavaksi haastateltavaa pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi hän muutti juuri nykyiselle asuinpaikkakunnalleen. Lopuksi häneltä kysyttiin vielä mahdollisia muita syitä nykyisen asuinpaikan valinnalle. Muuttopäätösprosessin jakaminen kahteen osaan poismuuton syyt ja uuden asuinpaikan valintaan liittyvät syyt on todellisuudessa hieman ongelmallista. Siinä missä yksi vastaaja kertoo tärkeimmäksi syyksi muuttaa pois edelliseltä asuinpaikasta esimerkiksi halun päästä lähemmäksi sukulaisia, toinen vastaaja saattaa sanoa saman syyn olleen keskeinen uutta asuinpaikkaa valittaessa. Muuton syitä haluttiin kutienkin tutkia tällä tavalla neljällä eri kysymyksellä haastatteluteknisistä syistä: näin varmistettiin, että haastateltavat pohtivat ja palauttavat mieleen muuton syitä mahdollisimman moninaisesti. Muuton syitä analysoidaan tässä osioissa pääasiassa siten, että kaikkiin neljään kysymykseen tulleita vastauksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena Nurmijärvelle muuttaneiden muuton syyt Kun tarkastellaan vastaajien antamia tärkeimpiä syitä muuttaa pois aiemmalta paikkakunnalta, useimmin mainittu syy on tarve edullisempaan tai hinta-laatusuhteeltaan parempaan asuntoon. Tärkeimmäksi syyksi muuttaa juuri Nurmijärvelle on useimmin sanottu olevan halu muuttaa lähemmäs ystäviä/sukulaisia. Tosin muille kuin yli 65-vuotiailla halu muuttaa lähemmäksi sukulaisia/ystäviä on tärkein huomattavasti harvemmin.

17 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 17 Tärkeimmät muuton syyt Tärkein muutolle pois aiemmalta asuinpaikkakunnalta % Tärkein syy muuttoon Nurmijärvelle % Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 15 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 19 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 14 % Halu päästä Lähemmäs ystäviä/sukulaisia 12 % Sijainti parempi oman työpaikan kannalta 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 12 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 10 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 12 % Sijainti huono oman työpaikan kannalta 9 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 6 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 6 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 5 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 3 % Paremmat liikenneyhteydet/parempi sijainti 5 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 3 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 3 % Tyytymättömyys kunnallisiin palveluihin 2 % Sijainti parempi perheenjäsenen työpaikkan 2 % Huono sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 1 % Paremmat kunnalliset palvelut 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 1 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % Huonot harrastusmahdollisuudet 1 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % Sijainti//liikenneyhteydet 1 % Asuinpaikka turvallisempi 1 % Muu 12 % Muu 1 % Eos 0 % Eos 2 % Kun muuton syitä analysoidaan kaikkiin neljään kysymykseen tulleiden vastausten perusteella, niin Nurmijärvelle muuton syyt nähdään useimmin liittyvän asuntoon. Yleisimpiä syitä ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on suhteellisen usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Nurmijärvi valitaan asuinpaikaksi melko usein myös sen maantieteellisen sijaintiin liittyvien asioiden vuoksi: reilu neljännes Nurmijärvelle muuttaneista nimittäin sanoo, että syynä muuttoon on ollut oman työpaikan sijainti tai halu päästä lähemmäs ystäviä tai sukulaisia. Harvemmin mainittuja syitä ovat kuitenkin Nurmijärven liikenneyhteydet tai maantieteellinen sijainti sinänsä. Nurmijärvelle muutetaan usein myös halusta päästä maaseutumaisempiin maisemiin. Tämän sanoo syyksi erityisesti Helsingistä muuttaneet, mutta hyvin harvoin Uudenmaan ulkopuolelta Nurmijärvelle tulleet ihmiset. Muuton syitä kaiken kaikkiaan selittävät luonnolliseesti ihmisten elämäntilanteet ja myös sosioekonomiset tekijät. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhemmalla väestönosalla ja erityisesti eläkeiässä oleville ylivoimaisesti yleisin syy (60 % mainitsee) muuttoon on halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Nuorimmat, eli vuotiaat, sen sijaan sanovat muita selvästi useammin syyn olevan asumiskustannuksissa. Ikäryhmäkohtaisia eroja selittänee parhaiten talouden koko ja siinä tapahtuvat muutokset. Lapsiperhetalouksissa asuvat sanovat selvästi muita useammin muut syiksi asumiskustannukset sekä tarpeen saada sopivampi asunto.

18 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 18 Kaikki Nurmijärvelle muuttaneet Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hintalaatusuhde 32 % 46 % 41 % 28 % 14 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 30 % 39 % 40 % 21 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 31 % 33 % 28 % 4 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 21 % 15 % 10 % 31 % 60 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 30 % 21 % 15 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 20 % 24 % 18 % 24 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 16 % 13 % 25 % 41 % 10 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 11 % 18 % 7 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 9 % 11 % 10 % 10 % 6 % Kunnalliset palvelut 6 % 5 % 4 % 5 % 7 % 10 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 5 % 4 % 7 % 8 % 7 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 5 % 5 % 7 % 5 % - 4 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 3 % - Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % 1 % 4 % 3 % - 4 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % 1 % 2 % 3 % - - Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 1 % 2 % Kulttuuripalvelut 1 % % Muu syy 18 % 16 % 13 % 13 % 17 % 31 % Eos 3 % 1 % 2 % 8 % - 4 % Ylimpään tuloluokkaan (talouden tulot) kuuluville sekä työelämässä johto- tai asiantuntijatehtävissä oleville asunnon edullisuus tai hyvä hintalaatusuhde on yleisimpiä syitä muuttaa Nurmijärvelle. Tätä selittänee se, että edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvilla on muita selvästi useimmin lapsia ja he siksi usein muuttavat keskimääräistä suurempiin asuntoihin. Oman työpaikan sijainti on keskimääräisestä useammin tärkeä Nurmijärvelle muuton syy työväestössä ja toimihenkilön asemassa oleville sekä Uudenmaan ulkopuolelta muuttaneilla. Nurmijärvelle sitoutuneiden (haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä) joukossa halu päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia on selvästi useimmin mainittu syy muutolle. Tätä selittää osin se, että tässä joukossa korostuu nimenomaan vanhemmat ihmiset, joille juuri ystävien ja sukulaisten läheisyys on ollut tärkeä muutoin perustu. Kun Nurmijärvelle sitoutuneiden muuton syitä, tarkastellaan siten, että tarkastelu kohdistetaan vain alle 55-vuotiaisiin, nousee useimmin mainituksi syyksi halu muuttaa maaseutumaisempiin maisemiin sekä tarve päästä omaa työpaikkaa lähemmäksi.

19 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 19 Kaikki Maatalous / muu yrittäjä Nurmijärvelle muuttaneet Työväestö/ toimihenkilö Ammattiryhmä Ylempi toimihlö / johtaja Eläkeläinen Muu Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 42 % 33 % 51 % 13 % 27 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 46 % 27 % 33 % 20 % 53 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 33 % 40 % 30 % 5 % 13 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 25 % 13 % 19 % 61 % 20 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 13 % 26 % 26 % 16 % 23 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 21 % 24 % 16 % 18 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 17 % 17 % 23 % 14 % 27 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 4 % 14 % 19 % 9 % 7 % Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 38 % 34 % 55 % 18 % 10 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 35 % 32 % 45 % 34 % 10 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 20 % 21 % 24 % 40 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 15 % 23 % 25 % 37 % 33 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 21 % 34 % 27 % 18 % 6 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 38 % 20 % 20 % 18 % 13 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 9 % 21 % 14 % 18 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 14 % 14 % 8 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 15 % 13 % 5 % 5 % 8 %

20 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 20 Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Oma tilanne Lapsiperhe Nurmijärvelle sitoutuneet Asuinkunnalla ei merkitystä Kyllä Ei Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 18 % 41 % 46 % 23 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 21 % 39 % 42 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 24 % 29 % 29 % 25 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 38 % 19 % 17 % 32 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 27 % 19 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 14 % 24 % 23 % 18 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 14 % 22 % 12 % 23 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 12 % 16 % 10 % 5.2. Nurmijärveltä poismuuttaneiden muuton syyt Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. On huomattava, että kaikissa poismuuttaneiden ikäluokissa kyseinen motiivi mainitaan useimmin tai toiseksi useimmin. Nurmijärvelle muuttaneiden joukossahan halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia mainittiin usein vain vanhemmissa ikäluokissa. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi.

21 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 21 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 31 % 41 % 29 % 35 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 39 % 37 % 34 % 17 % 4 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 20 % 16 % 29 % 28 % 17 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 22 % 22 % 14 % 17 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 14 % 14 % 14 % 31 % 17 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 20 % 16 % 20 % 15 % 19 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 27 % 9 % 15 % 21 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 13 % 16 % 3 % 19 % 25 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 6 % 14 % 17 % 11 % 21 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 16 % 6 % 7 % 19 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 6 % 5 % 2 % 11 % 13 % 2 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 6 % 0 % 14 % 6 % 2 % 10 % Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 5 % 22 % 0 % 0 % 0 % 0 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 0 % 0 % Kulttuuripalvelut 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tuttava/sukulainen suositteli 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % Muu syy 17 % 14 % 8 % 11 % 24 % 25 % Eos 4 % 5 % 2 % 0 % 7 % 4 % Kunnille on tunnetusti edullista saada pidettyä hyviä veronmaksajia omassa kunnassa. Kun muuton syitä tarkastellaan tuloluokittain (talouden vuosibruttotulot) havaitaan, että vauraimmissa talouksissa asuvat (yli EUR/v) muuttavat yleisimmin halusta päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia. Keskituloisten joukossa ( EUR/v) halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia on myös erittäin yleinen. Tässä ryhmässä kuitenkin merkittävä muuton syy on keskimääräistä selvästi useammin parisuhteen päättyminen ja/tai uuden alkaminen. Myös halu päästä lähemmäksi (kenties uutta) työpaikkaa on selvästi keskimääräistä yleisempi syy. Asiat, joihin kunnan puolesta voidaan vaikuttaa, kuten kaavoitus tai kunnalliset palvelut, eivät ole merkittävä syy muuttoon missään tuloluokassa. Asumiskustannukset näyttäisi olevan suhteellisen merkittävä syy ainoastaan alle keskituloisten ryhmässä. Kun tarkastellaan muuton syitä muuttajien uuden asuinkunnan perusteella, kiinnostavimmaksi ryhmäksi muodostuu johonkin toiseen Uudenmaan kuntaan muuttaneet. Keskimääräistä huomattavasti tärkeämpänä syynä heillä on ollut muutto asuntotyypistä toiseen. Myös sopivampi tai laadukkaampi asunto mainitaan tässä ryhmässä selvästi muita useammin. Helsinkiin muutetaan useimmiten sen hyvän liikenteellisen sijainnin vuoksi tai siksi, että näin päästään lähemmäksi omaa työpaikkaa. Uudenmaan ulkopuolelle muita yleisimmin siksi, että päästään lähemmäksi sukulaisia tai edullisempaan asuntoon. Espooseen ja Vantaalle muuttaneita on otoksessa sen verran vähän, että näihin kuntiin muuttaneiden muuton syitä ei voida riittävän luotettavasti analysoida.

22 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 22 Kaikki Nurmijärveltä pois muuttaneet alle Talouden vuosibruttotulot yli Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 41 % 35 % 39 % 30 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 11 % 19 % 37 % 26 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 19 % 18 % 31 % 16 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 15 % 19 % 23 % 16 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 11 % 24 % 16 % 21 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 19 % 26 % 14 % 12 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 22 % 14 % 14 % 23 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 4 % 18 % 16 % 26 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 7 % 21 % 8 % 14 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 13 % 12 % 12 % Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Espoo, Kauniainen Nykyinen asuinkunta Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 17 % 34 % 30 % 33 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 50 % 43 % 48 % 14 % 21 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 33 % 26 % 39 % 23 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 6 % 6 % 4 % 33 % 22 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 22 % 23 % 13 % 20 % 16 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 6 % 3 % 13 % 19 % 26 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 37 % 26 % 18 % 8 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 6 % 11 % 17 % 14 % 20 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 0 % 3 % 9 % 27 % 10 % Kunnalliset palvelut 12 % 28 % 20 % 9 % 11 % 8 %

23 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Nykyisestä ja entisestä asuinkunnasta annetut kokonaisarviot Haastateltavia pyydettiin antamaan sekä nykyisestä että edellisestä asuinkunnastaan kokonaisarvio asuinpaikkana kouluarvosana-asteikolla Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet antavat Nurmijärvelle hyvät arviot. Kaksi kolmesta antaa arvosanaksi vähintään kahdeksan. Annettujen kokonaisarvioiden keskiarvoksi tulee 8,29. Lähes kukaan ei pidä Nurmijärveä huonona asuinpaikkana. Vain kaksi vastaaja antaa Nurmijärvelle arvosanaksi seitsemää huonomman. Nurmijärvelle muuttaneista kaikista tyytyväisimpiä on kokonaisarvioiden perusteella vuotiaat, omakotitalossa asuvat, lapsiperheiden vanhemmat sekä asiantuntija- tai johtotehtävissä olevat sekä eniten tienaavat (yli EUR/brutto/talous). Myös pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta Nurmijärvelle muuttaneet antavat keskimääräistä parempia arvioita. Keskimääräistä hieman heikompia arvioita antavat yli 65-vuotiaat ja pienituloiset. Tutkimuksesta kuitenkin nähdään, että demograafisten tekijöiden perusteella ei voida ennustaa, kuka viihtyy Nurmijärvellä ja kuka ei. Asuinviihtyvyyden kokemukseen vaikuttavat varmasti myös henkilökohtaiset mieltymykset. Nimittäin kun tarkastellaan Nurmijärveltä poismuuttaneiden arvioita Nurmijärvestä asuinpaikkana eri taustaryhmissä, havaitaan, että esimerkiksi lapsiperheiden vanhempien tai vuotiaiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä eivät ole keskimääräistä juurikaan parempia.

24 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 24 Tutkimusaineisto mahdollistaa Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamien arvioiden keskiarvon vertailun kolmeen muuhun keskiarvoon: 1) Nurmijärvelle muuttaneiden antamat arviot edellisestä asuinkunnastaan, 2) entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä asuinkunnastaan ja 3) entisten nurmijärveläisten antamat arviot Nurmijärvestä. Tässä vertailussa Nurmijärvi menestyy sikäli hyvin, että nykyisten Nurmijärveläisten eli kuntaan hiljattain muuttaneiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä ovat paremmat kuin nurmijärveläisten antamat arviot entisestä kotikunnastaan tai entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä kotikunnastaan. Kaikista huonoin keskiarvo tulee kuitenkin entisten nurmijärveläisten antamista arvioista Nurmijärvelle.

25 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 25

26 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Mitä nykyisessä asuinkunnassa pitäisi parantaa? Missä Nurmijärvi voisi sitten parantaa? Julkinen liikenne ja kaupalliset palvelut ovat asioita, joihin useimmin toivotaan muutosta ja joihin kunta voisi teoriassa pystyä vaikuttamaan. Myös liikenneyhteydet mainitaan usein, mutta toki esimerkiksi maantieteellisiin etäisyyksiin kunta ei pysty vaikuttamaan. On huomattava, että kun kunnallisia terveyspalveluja monesti arvostellaan, vain 3 prosenttia nurmijärveläisistä nimeää tämän asiana, johon toivoo parannusta. Vanhimman ikäluokan edustajat ja lapsiperheiden vanhemmat, jotka yleensä käyttävät muita enemmän kunnallisia terveyspalveluja, toivovat terveydenhoitoon muita useammin parannusta. Vain hyvin harva esittää katujen ja yleisten paikkojen kunnossapitoon kohennusta. Nurmijärvelle muuttaneista juuri kukaan ei mainitse, että sellaisiin asioihin kuten asuinalueen turvallisuuteen, sosiaalisiin ongelmiin, ympäristön viihtyvyyteen tai toisaalta lasten päivähoitoon tai kouluopetuksen tasoon tulisi saada kohennusta. Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamia parannustoiveita on ehkä järkevintä vertailla Nurmijärveltä johonkin muuhun pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Uudenmaan kuntaan muuttaneiden vastauksiin. Tässä vertailussa Nurmijärven heikkous asukkaiden mielestä näyttäisi olevan liikenneyhteydet ja julkinen liikenne, jotka Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle muuttaneet mainitsevat nurmijärveläisiä harvemmin uuden kotikuntansa parannusta vaativina asioina. Nurmijärven suhteellisina vahvuuksina Uudenmaan muihin kuntiin voidaan pitää terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja asukkaiden kokemusta sosiaalisten ongelmien vähäisyydestä.

27 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 27 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Lapsiperhe Kaikki Asuu Uudellamaalla (ei pkseutu) Kyllä Ei Perusjoukko Onko nykyisessä asuinkunnassanne joitakin sellaisia asioita, joihin toivoisitte parannusta? julkinen liikenne 25 % 32 % 22 % 13 % 15 % liikenneyhteydet 21 % 18 % 23 % 5 % 6 % kaupalliset palvelut 12 % 15 % 10 % 7 % 14 % harrastusmahdollisuudet 6 % 8 % 5 % 2 % 1 % terveydenhuolto 3 % 4 % 2 % 7 % 8 % teiden ja katujen kunto 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % katujen ja yleisten paikkojen siisteys/kunnossapito 1 % 1 % 1 % 3 % 3 % kulttuuritarjonta 1 % 0 % 1 % 1 % 3 % omakotitontin saanti 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % asuntojen hintataso 0 % 0 % 0 % 4 % 1 % asuntojen saanti 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % elinkustannukset 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kirjastopalvelut 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % lasten päivähoito 0 % 1 % 0 % 2 % 1 % opetuksen taso kouluissa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % sosiaaliset ongelmat 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % turvallisuus 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % työpaikan saanti/työllisyystilanne 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % ympäristön viihtyisyys 0 % 0 % 1 % 3 % 3 % muu 31 % 28 % 32 % 31 % 29 % Eos 28 % 23 % 31 % 38 % 38 %

28 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Arviot viihtyisään asuinympäristöön vaikuttavista tekijöistä Asukkaat ovat tyytyväisiä Nurmijärvellä niihin keskeisiin asioihin, joita yleensä pidetään tärkeinä asuinpaikkakunnan viihtyvyydelle ja houkuttelevuudelle. Haastateltavia pyydettiin arviomaan yhtätoista tekijää asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa että asia on toteutunut erittäin huonosti ja 5 että asia on toteutunut erittäin hyvin. Ainoastaan liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa koko vastaajajoukolta arviot, jotka keskiarvoltaan jäävät alle hyvän 3,5. Lähemmäksi tyydyttävää keskiarvoa asettuvat Nurmijärven palvelut, tonttitarjonta ja harrastusmahdollisuudet. Parhaat arviot tulevat tekijästä lähellä luontoa, toiseksi paras asuinympäristön turvallisuudesta ja kolmanneksi asuinympäristön viihtyisyydestä. Muut arvioitavat tekijät, joista kaikista siis tulee hyvät arviot, ovat lapsiystävällisyys, itselle/perheelle sopivat asuntotarjonta, päiväkotitarjonta ja koulutarjonta. Taustaryhmittäin tarkasteltuna lapsiperheiden vanhemmat antavat muita parempia arvioita Nurmijärven asuinympäristön viihtyisyydestä, lapsiystävällisyydestä ja sopivasta asuntotarjonnasta. Hieman huonompia arvioita lapsiperheiden vanhemmat antavat tonttitarjonnasta ja palveluista. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneiden arviot esimerkiksi Helsingistä muuttaneiden arvioihin poikkeavat merkittävämmin siinä, että he antavat entisiä helsinkiläisiä heikompia arvioita Nurmijärven lapsiystävällisyydestä ja asunto- sekä tonttitarjonnasta.

29 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 29 Nurmijärven nykyisiltä asukkailta saamia arvioita eri asumisviihtyvyyttä mittaavasti asioista voidaan vertailla Nurmijärveltä pois muuttaneiden antamiin arvioihin uudesta asuinkunnastaan. Vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että poismuuttaneiden annetut arviot eivät tietenkään kohdistu vain johonkin tiettyyn kaupunkiin. Vertailujoukko koostuu kaikista niistä kaupungeista, johon tämän tutkimuksen vastaajat ovat Nurmijärveltä muuttaneet.

30 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 30 Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan lähes kaikista tekijöistä paremmat arviot verrattuna pois muuttaneiden nykyisille asuinkunnilleen antamien arvioiden keskiarvoon. Liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan tosin selvästi vertailuryhmää huonommat arviot. Jonkin verran huonommat arviot tulevat myös harrastusmahdollisuuksista ja palveluista. Nurmijärvi erottuu tässä vertailussa selvästi parempana lapsiystävällisyydeltään, päiväkoti- ja koulutarjonnaltaan sekä tonttitarjonnaltaan. Nykyisten nurmijärveläisten antamia arvioita asumisviihtyvyydestä on tarkoituksenmukaisempaa vertailla kuitenkin Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle (pl. pääkaupunkiseutu) muuttaneiden antamiin arvioihin nykyisestä asuinkunnasta. Tässä vertailussa Nurmijärvi saa samansuuntaiset arviot asuinympäristön turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä itselle/perheelle sopivasta asuntotarjonnasta ja palveluista. Selvästi paremmat arviot Nurmijärvi saa koulutarjonnasta ja jonkin verran paremmat arviot päiväkotitarjonnasta ja lapsiystävällisyydestä yleensä. Sen sijaan liikenneyhteyksistä, tonttitarjonnasta ja harrastusmahdollisuuksista nykyiset nurmijärveläiset antavat heikommat arviot kuin Nurmijärveltä muualla Uudellemaalle muuttaneet uudesta asuinkunnastaan.

31 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Oman kunnan suositteleminen asuinpaikaksi muille Yksityisen sektorin yritykset tutkivat usein asiakkaidensa tyytyväisyyttä suositteluhalukkuusindeksin (eli Net Promoter Index) avulla. Se on periaatteeltaan yksinkertainen mutta erittäin toimiva konsepti. Siinä asiakkaiden sitoutumisastetta mitataan heidän suositteluhalukkuutensa kautta. Vahva suositteluhalukkuus merkitsee enemmän kuin pelkkä hiljainen tyytyväisyys. Suositteluhalukkuus mitataan kysymällä kohderyhmään kuuluvilta, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat tuotetta tai palvelua muilla asteikolla Malli perustuu amerikkalaisen tutkijan Fred Reichheldin mittaviin pohjatutkimuksiin, joiden mukaan korkea suositteluhalukkuus korreloi vahvasti yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa. Reichdeldin mallissa vastaajat luokitellaan heidän antamansa vastauksien mukaan aktiivisiin suosittelijoihin 9-10, passiivisiin asiakkaisiin 7-9, ja kriitikoihin 0-6. Suositteluindeksi lasketaan yksikertaisesti vähentämällä kriitikoiden osuus aktiivisista suosittelijoista. Tässä tutkimuksessa suositteluhalukkuuden ajatellaan kertovan, että asuinkokemus on ollut niin hyvä, että henkilö on valmis suosittelemaan kuntaan asuinpaikkana muilla. Taustaryhmittäin tarkasteltuna suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi omakotitaloasukkaiden ja lapsiperheiden vanhempien keskuudessa. Ikäluokittainen tarkasteltuna suositteluhalukkaimmat ovat vuotiaat. Kun tarkastellaan suositteluhalukkuutta vielä sen mukaan, mistä päin Nurmijärvelle on muutettu, niin helsinkiläiset ja toisaalta kokonaan Uudenmaan ulkopuolelta tulleet ovat muita useammin halukkaita suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana. Tutkimus kertoo, että suositteluhalukkuus odotetusti korreloi selvästi asuinkunnasta annetun kokonaisarvosanan kanssa.

32 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 32 Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden halukkuutta suositella uutta asuinpaikkaansa on kiinnostavaa vertailla Nurmijärveltä poismuuttaneiden halukkuuteen suositella nykyistä asuinkuntaansa. Ensinnäkin nykyiset nurmijärveläiset ovat yleisesti halukkaampia suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana kuin entiset nurmijärveläiset nykyistä asuinpaikkaansa. Huomioitavaa on se, että erityisesti muualle pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneiden keskuudessa suositteluhalukkuusindeksi on selvästi matalampi verrattuna nykyisten nurmijärveläisten indeksiin. Toiseksi, siinä missä lapsiperheiden vanhempien ja omakotitalojen asujien suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden joukossa, Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitalojen asukkaat ovat keskimääräistä selvästi harvemmin halukkaita suosittelemaan uutta asuinkuntaansa asuinpaikaksi muille. Suositteluhalukkuusindeksianalyysi vahvistaa koko tutkimuksesta välittyvää kuvaa, että Nurmijärvi näyttää kaiken kaikkiaan olevan otollinen asuinpaikka omakotitaloasukkailla ja lapsiperheille.

TUUSULAN KUNTA Muuttoliiketutkimus Tutkimusraportti

TUUSULAN KUNTA Muuttoliiketutkimus Tutkimusraportti TUUSULAN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2016 Tutkimusraportti Taloustutkimus Oy, Tuomo Turja Maaliskuu 2016 Tuusulan kunta Muuttoliiketutkimus 2 TIIVISTELMÄ: TUUSULAN MUUTTOTUTKIMUS Tuusulaan muutettiin vuonna

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ 0.8.01 Markus Mervola Marko Mäkinen Tutkimusraportti SISÄLLYSLUETTELO 0.8.01 T 109 MAM Yrittäjyysilmapuntari 01 JOHDANTO Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton

Lisätiedot

Neuvontajärjestöt. Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012

Neuvontajärjestöt. Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012 Neuvontajärjestöt Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012 1 Neuvontajärjestöt 2012 Sisältö sivu Tutkimuksen sisältö ja toteutus 3 Aineiston rakenne 4 Tiivistelmä tuloksista 5-6 Tulokset graafisena esityksenä

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Vaikuttajaviestintä 2014. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry

Vaikuttajaviestintä 2014. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Vaikuttajaviestintä 2014 ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Vaikuttajaviestintä 2014 Taloustutkimus Oy Katja Mikkonen 5.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 3 5.5.2014 T-12617 ProCom - Vaikuttajaviestintä 2014 /

Lisätiedot

Aineistonrakenne Telebus vko 38A-38B/2008 (.000) n= % N= % Kaikki Taustatiedot. Elämäntilanne

Aineistonrakenne Telebus vko 38A-38B/2008 (.000) n= % N= % Kaikki Taustatiedot. Elämäntilanne TALOUSTUTKIMUS OY 20080919 09:10:34 TYÖ 2338.21 TAULUKKO 2002 ss N-LUVUT Aineistonrakenne Painottamaton Painotettu (.000) n= % N= % Kaikki 1008 100 4156 100 Taustatiedot Sukupuoli Nainen 505 50 2095 50

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä?

Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi V Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Ari Kurlin Innolink Research Oy M E N E S T Y S Vetovoimasta elinvoimaa:

Lisätiedot

YLE Teksti-tv -tutkimus Kohderyhmä: Huonokuuloiset ja kuurot Kirjekysely, huhtikuu 2013

YLE Teksti-tv -tutkimus Kohderyhmä: Huonokuuloiset ja kuurot Kirjekysely, huhtikuu 2013 YLE Teksti-tv -tutkimus Kohderyhmä: Huonokuuloiset ja kuurot Kirjekysely, huhtikuu 2013 15.5.2013 KN T-10556, KN 14.5.2013 2 Sisällysluettelo Keskeiset tulokset 3 Tutkimuksen tekninen toteutus 4 Huonokuuloisten

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

2016 Orimattilan Vuokratalot Oy - Asukastyytyväisyyskysely

2016 Orimattilan Vuokratalot Oy - Asukastyytyväisyyskysely 2016 Orimattilan Vuokratalot Oy - Asukastyytyväisyyskysely Taustaa ja menetelmiä Feelback Group toteutti Orimattilan Vuokratalot Oy:lle asukastyytyväisyyskyselyn. Kysely toteutettiin paperilomakekyselynä

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa. Taloustutkimus Oy.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa. Taloustutkimus Oy. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa Taloustutkimus Oy Lokakuu 2012 Anne Kosonen 19.10.2012 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Lisätiedot

1. Oletteko tyytyväinen vai tyytymätön hallituksen toimintaan yhä vakavammaksi muuttuvan taloustilanteen parantamiseksi?

1. Oletteko tyytyväinen vai tyytymätön hallituksen toimintaan yhä vakavammaksi muuttuvan taloustilanteen parantamiseksi? TALOUSTUTKIMUS OY 20090213 10:39:51 TYÖ 2407.11 TAULUKKO 7014 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= Kaikki painotettu (.000) N=

Kaikki painottamaton n= Kaikki painotettu (.000) N= TALOUSTUTKIMUS OY 20130823 07:43:13 TYÖ 000010234.15 TAULUKKO 41017 np VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA BRÄNDITUTKIMUS 2015

KEMPELEEN KUNTA BRÄNDITUTKIMUS 2015 KEMPELEEN KUNTA BRÄNDITUTKIMUS Timo Myllymäki Tutkimuspäällikkö, YTM.. en bränditutkimus / tmy SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto Johdanto Spontaanit ajatukset estä en tunteminen Kokonaismielikuva Mielikuva asuin-/yrityksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

1. Suomeen on parhaillaan rakenteilla viides ydinvoimareaktori. Kannatatteko viidennen reaktorin lisäksi lisäydinvoiman rakentamista Suomeen?

1. Suomeen on parhaillaan rakenteilla viides ydinvoimareaktori. Kannatatteko viidennen reaktorin lisäksi lisäydinvoiman rakentamista Suomeen? TALOUSTUTKIMUS OY 20090219 08:57:12 TYÖ 2408.12 TAULUKKO 7012 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu 2016 SFS ISO2022 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/2016 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

SUOMEN OPTINEN TOIMIALA SILMÄLASIEN KÄYTTÖTUTKIMUS Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen

SUOMEN OPTINEN TOIMIALA SILMÄLASIEN KÄYTTÖTUTKIMUS Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen SUOMEN OPTINEN TOIMIALA SILMÄLASIEN KÄYTTÖTUTKIMUS 04 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 6.9.04 JOHDANTO Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Optisen Toimialan toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa / Miktech Oy / Hankkeiden vaikuttavuus / PAH / TMY

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa / Miktech Oy / Hankkeiden vaikuttavuus / PAH / TMY Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2 Tutkimuksen toteutus Tämä kysely tehtiin Miktech Oy:n toimeksiannosta. Kysely toteutettiin Internet-kyselynä.

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus POOLIplus

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus POOLIplus Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus POOLIplus 28.11.2014 13123 / Miktech Oy / Hankkeiden vaikuttavuus / PAH / TMY 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2 Tutkimuksen toteutus Tämä kysely tehtiin Miktech Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus, Biosaimaa

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus, Biosaimaa Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus, Biosaimaa 28.11.2014 13123 / Miktech Oy / Hankkeiden vaikuttavuus / PAH / TMY 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2 Tutkimuksen toteutus Tämä kysely tehtiin Miktech Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kummasta puolueesta Keskustasta vai Kokoomuksesta tulee pääministeri?

Kummasta puolueesta Keskustasta vai Kokoomuksesta tulee pääministeri? TALOUSTUTKIMUS OY 20090114 14:07:32 TYÖ 2403.12 TAULUKKO 17012 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus Ktek 2016

Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus Ktek 2016 Miktech Oy EU-hankkeiden vaikuttavuus Ktek 2016 28.11.2014 13123 / Miktech Oy / Hankkeiden vaikuttavuus / PAH / TMY 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2 Tutkimuksen toteutus Tämä kysely tehtiin Miktech Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Kyllä 19 23* 15* 38* 20 15* 14* 18 16* 15* 34* 20* 17* Ei 73 68* 78* 54* 72 77* 78* 75 78* 76 56* Ei osaa sanoa * 9* 10* 8 8

Kyllä 19 23* 15* 38* 20 15* 14* 18 16* 15* 34* 20* 17* Ei 73 68* 78* 54* 72 77* 78* 75 78* 76 56* Ei osaa sanoa * 9* 10* 8 8 TALOUSTUTKIMUS OY 20100820 09:24:15 TYÖ 2533.22 TAULUKKO 7015 np VER % Telebus vko 33A-33B/2010 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006 Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena selvittää katsastamattomuuden syitä. Tutkimus toteutettiin vuonna 2005 vastaavan laajuisena.

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot