NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus Tutkimusraportti
|
|
- Martta Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2015 Tutkimusraportti Taloustutkimus Oy, Markus Mervola Toukokuu 2015
2 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 2 TIIVISTELMÄ: NURMIJÄRVEN MUUTTOTUTKIMUS Nurmijärvelle muutettiin vuonna aikana selvästi useimmin Uudenmaan sisältä. Suurimman ryhmän muodostivat Helsingistä muuttaneet. Hieman yli puolet muuttaneista sanoo harkinneensa asuinpaikaksi muitakin vaihtoehtoja kuin Nurmijärveä. Nurmijärvelle muuttaneet ovat olleet pääosin tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Ylivoimainen enemmistö sanoo Nurmijärven vastanneen odotuksia vähintään melko hyvin. Kokonaisarvosanojen keskiarvo Nurmijärvestä asuinpaikkana on 8,29. Parhaimpia arvioita antavat nuoret, lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitaloon muuttaneet vastaajat. Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan paremmat arviot kuin mitä entiset asukkaat antavat uudelle asuinpaikkakunnalleen. Nurmijärveltä muutettiin useimmin muualle Uudellemaalle, mutta 40 prosenttia tässä kyselytutkimuksessa haastatelluista ihmisistä muuttivat kokonaan Uudenmaan ulkopuolelle. Nurmijärveltä poismuutto tapahtui vuosina hyvin usein pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle. Nurmijärveltä poismuuttaneet olivat tyytyväisiä muuttopäätökseensä ja antoivat pääosin hyviä arvioita uudesta asuinpaikkakunnastaan. Nurmijärvelle muuttamisen yleisimmät syyt ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Vanhemmilla ikäryhmillä suhteellisen yleinen syy on halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia. Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi. Nurmijärvelle muuttaneet kokevat uuden asuinpaikkansa suurimmat puutteet liittyvän liikenneyhteyksiin ja maantieteelliseen sijaintiin. Erityisen hyvät arviot Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja lapsiystävällisyydestä. Myös päiväkoti- ja koulutarjontaa pidetään hyvänä.
3 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 3 Sisällysluettelo: 1. TEKNINEN JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOIMEKSIANTAJA JA TARKOITUS TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ JA OTOS TIEDONKERUUMENETELMÄ TIETOJEN KÄSITTELY JA T-TESTI MUUTA TAUSTAA: NURMIJÄRVEN MUUTTOLIIKKEET NURMIJÄRVELLE MUUTTANEET ASUMISMUOTO MUUTTAJIEN KUNTAVAIHTOEHDOT MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN NURMIJÄRVELLE ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN NURMIJÄRVELLE SITOUTUMINEN TIEDON HANKKIMINEN NURMIJÄRVESTÄ NURMIJÄRVELTÄ POISMUUTTANEET ASUMISMUOTO MUUTON MÄÄRÄNPÄÄ MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN UUTEEN ASUINKUNTAAN ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN MUUTTOPÄÄTÖSTEN MOTIIVIT NURMIJÄRVELLE MUUTTANEIDEN MUUTON SYYT NURMIJÄRVELTÄ POISMUUTTANEIDEN MUUTON SYYT NYKYISESTÄ JA ENTISESTÄ ASUINKUNNASTA ANNETUT KOKONAISARVIOT MITÄ NYKYISESSÄ ASUINKUNNASSA PITÄISI PARANTAA? ARVIOT VIIHTYISÄÄN ASUINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ OMAN KUNNAN SUOSITTELEMINEN ASUINPAIKAKSI MUILLE LIITE 1: KYSELYLOMAKE LIITE 2: AD HOC TUTKIMUKSEN JULKAISUOHJEET... 40
4 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 4 1. Tekninen Johdanto 1.1. Tutkimuksen toimeksiantaja ja tarkoitus Tutkimus Nurmijärven muuttajista toteutettiin Nurmijärven kunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa Nurmijärvelle muuttaneista sekä Nurmijärveltä poismuuttaneista. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkän matkan muutoissa muuton varsinaisina syinä ovat toimeentuloon ja työhön liittyvät seikat tai jotkin muut merkittävät elämäntilanteen muutokset kuten opiskelun aloittaminen tai työelämästä poistuminen. Lähialueelle suuntautuvassa muutossa merkittävimmät motiivit liittyvät useimmin asumiseen ja asumisympäristöön. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada riittävän yksityiskohtaista tietoa juuri ihmisten muuttopäätösten motiiveista. Muuton motiivien ymmärtämiseksi tutkimuksessa selvitettiin myös muuttajien mielipiteitä nykyisestä asuinkunnasta (Nurmijärvi tai jokin muu). Haastateltavia pyydettiin muun muassa arviomaan asumisympäristöään sekä antamaan asuinkukkastaan kokonaisarvion Tutkimuksen kohderyhmä ja otos Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Nurmijärvelle vuosina muuttaneet henkilöt ja samana ajankohtana sieltä poismuuttaneet henkilöt. Haastateltavien ikähaarukka oli vuotiaat. Tätä nuoremmat vastaajat rajattiin kohderyhmän ulkopuolelle, sillä hyvin usein alle 25- vuotiaiden muuton syyt liittyvät opiskeluun. Haastattelut kiintiöitiin niin, että hieman reilu 500 haastateltavasta henkilöstä puolet olivat alueelle muuttaneita (n=252) ja puolet alueelta poismuuttaneita henkilöitä (n=256). Tutkimusotos kiintiöitiin siten, että otos muodostuisi mahdollisimman edustavaksi muuttaneiden ihmisten asuntotyypin mukaisesti (kerrostalo, rivitalo, paritalo omakotitalo, jokin muu). Kiintiöiden koko arvioitiin väestötietojärjestelmästä saadun tutkimusnäytteen perusteella. Nurmijärveltä poismuuttaneiden osalta kerrostaloon muuttaneiden osuus jäi lopulta hieman vajavaiseksi, ja omakotitaloon muuttaneiden osuus hieman korostui. Lopullinen vastaajaotos näytti vinoutuvan hieman siten, että vanhemmat vastaajat ovat jonkin verran yliedustettuina. Tämä asia on pyritty mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon kussakin raportoitavassa kohdassa Tiedonkeruumenetelmä Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 508 vastaajaa. Haastatteluja teki yhteensä 60 Taloustutkimus Oy:n koulutettua puhelinhaastattelijaa.
5 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Tietojen käsittely ja T-testi Tilastolliset ajot ja ristiintaulukoinnit on tehty Taloustutkimus Oy:sa. Taulukoinnissa on käytetty T- testiä, joka mittaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95%:n luotettavuustasolla. Kaikkien kysymysten ristiintaulukoinnit on toimitettu tilaajalle erillisenä Excel-tiedostona Muuta Tutkimuksessa käytetty kyselylomake on raportin liitteenä. SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti. Tutkimusraportin on kirjoittanut markkinatutkija Markus Mervola. Tutkimusprojektissa ei käytetty alihankkijoita missään työvaiheessa.
6 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 6 2. Taustaa: Nurmijärven muuttoliikkeet Kuntien välisissä muuttovirroissa Nurmijärvi on ollut koko 2000-luvun selvä muuttovoittokunta. Tosin 2010-luvulla muuttoliike Nurmijärvelle on ollut hieman vaisumpaa. Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema tilastotieto kuntien välisestä muuttoliikkeistä on vuodelta Muuttotappio Nurmijärvellä on kohdistunut selvimmin vuotiaisiin, minkä selittää luonnollisesti opiskelijaikäisten muutto muille paikkakunnille. Muuttovoitto sen sijaan on korostunut vuotiaissa, joista suuri osa on myös perheellisiä. Nurmijärvelle vuosina muuttaneista melko tarkalleen puolet on vuotiaita, kun taas pois muuttaneista vuotiaiden osuus on 37 prosenttia. Nurmijärven muuttoliikkeet Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä poismuuttaneet Määrä Osuus (%) Määrä Osuus (%) 0-4v % % 5-9 v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v 55 1 % 64 1 % 75 v % 58 1 % Ikäluokat yhteensä % % Lähde: Tilastokeskus 2010-luvulla Nurmijärvelle on tyypillisenä vuonna muuttanut yli 2000 henkilöä. Lähtömuutto (Nurmijärveltä) pois on ollut hieman pienempää, mutta myös tyypillisesti yli 2000 henkilöä. Nurmijärvelle muuttaneet Yhteensä Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Muu Suomi Yhteensä kaikki Lähde: Tilastokeskus
7 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 7 Nurmijärveltä poismuuttaneet Muuttokunta Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Muu Suomi Yhteensä kaikki Lähde: Tilastokeskus Muuttovirtojen kannalta merkittävimmät kunnat Nurmijärvelle ovat lähellä sijaitsevat Uudenmaan kunnat ja kaupungit. Vuonna 2013 kymmenen merkittävimmin kunnan listalla sekä tulo- että lähtömuuton osalta on vain kaksi Uudenmaan ulkopuolista kuntaa, tulomuutossa Tampere ja Oulu, lähtömuutossa Tampere ja Turku. Muuttoliikkeet vuonna 2013 (viimeisin tilastotieto) Tulomuutto Nurmijärvelle Lähtömuutto Nurmijärveltä Kunta Määrä Kunta Määrä Vantaa 487 Helsinki 424 Helsinki 447 Vantaa 270 Espoo 281 Hyvinkää 245 Hyvinkää 138 Espoo 152 Tuusula 67 Tuusula 65 Vihti 50 Tampere 53 Tampere 43 Järvenpää 48 Järvenpää 40 Turku 39 Kerava 37 Vihti 36 Oulu 33 Kerava 36 Lähde: Tilastokeskus Noin 80 prosenttia vuosien välillä Nurmijärvelle muuttaneista muutti sinne Uudenmaan sisältä. Noin 70 prosenttia niistä, jotka muuttivat pois Nurmijärveltä, muuttivat jonnekin muualle Uudellemaalle.
8 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 8 3. Nurmijärvelle muuttaneet 3.1. Asumismuoto Kun tarkastellaan Nurmijärvelle vuosien aikana muuttaneita heidän nykyisen asuntotyyppinsä mukaan, tässä aineistossa suurimman ryhmän (43 %) muodostavat omakotitalossa asuvat. Rivitalossa asuu 23 prosenttia, paritalossa 13 prosenttia ja kerrostalossa 18 prosenttia. Omakotitalo asuntotyyppinä on keskimääräistä yleisempää vuotiailla, lapsiperheillä sekä pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneilla. Myös suurituloiset asuvat muita useammin omakotitalossa. Valtaosa, 79 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista asuu omistusasunnossa. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 18 % 12 % 10 % 13 % 26 % 33 % rivitalo 23 % 29 % 25 % 29 % 11 % 19 % paritalo 13 % 15 % 15 % 18 % 5 % 8 % omakotitalo 43 % 41 % 44 % 38 % 58 % 38 % muu 3 % 3 % 6 % 4 % - 2 % Suurin osa, 56 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista, asui ennen muuttamistaan kerrostalossa. Lähes puolet (44 %) asui ennen muuttoaan Nurmijärvelle vuokra-asunnossa Muuttajien kuntavaihtoehdot Haastateltavilta tiedusteltiin myös, harkitsivatko he muuttopäätöstä tehdessään muita kuin Nurmijärveä uutena asuinpaikkana. Hieman yli puolet sanoi harkinneensa myös muita kuntia. Selvästi useimmin harkittu vaihtoehto asuinkunnaksi oli Vantaa. Myös Tuusula oli suhteellisen usein muuttajien harkintalistalla. Hyvin moni, hieman useampi kuin kaksi neljästä, ei harkinnut muuta vaihtoehtoa. Erityisesti yli 55-vuotiaat harkitsivat muita kuntia uudeksi asuinpaikaksi keskimääräistä harvemmin. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että vanhimmalla väestöllä yksi muuten keskeinen syy on tämän tutkimuksen perusteella, kuten myöhemmin nähdään, halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Alle 45-vuotiaistakin kuitenkin joka kolmas piti Nurmijärveä niin selvänä valintana, ettei harkinnut muuttamista mihinkään muuhun asuinkuntaan. Pari- tai rivitaloon muuttaneet sekä erityisesti Vantaalta lähteneet harkitsivat keskimääräistä useammin myös muita kuntia asuinpaikaksi
9 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Muuttajien aiemmat kontaktin Nurmijärvelle Nurmijärvelle hiljattain muuttaneilla on suurimmalla osalla jonkinlaisia aiempia kontakteja Nurmijärveen. Tosin reilu kolmannes (37 %) sanoo, ettei mitään aiempia kontakteja Nurmijärveen ole. Lähes neljännes (23 %) sanoo, että joko itse tai puoliso on syntynyt Nurmijärvellä. Kolmanneksella on ennestään sukulaisia tai tuttavia Nurmijärvellä. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 23 % 30 % 15 % 30 % 24 % 17 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 5 % 2 % 6 % 8 % 10 % 2 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 3 % 1 % 4 % 3 % 3 % 4 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 33 % 30 % 37 % 25 % 34 % 40 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen 37 % 41 % 43 % 38 % 24 % 29 % asuinkuntaani Jokin muu kontakti 16 % 11 % 11 % 23 % 17 % 25 %
10 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Ennakko-odotusten toteutuminen Ylivoimainen enemmistö (92 %) Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista on sitä mieltä, että asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Monelle uusi asuinpaikka on kuitenkin tuonut eteen jotain odottamatonta, koska 48 prosenttia on sitä mieltä, että odotukset ovat täyttyneet erittäin hyvin. Lapsiperheiden vanhemmat, omakotitalojen asujat ja pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneet kokevat muita vahvemmin Nurmijärven vastanneen sille asetettuja odotuksia Nurmijärvelle sitoutuminen Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka sitoutuneita Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet ovat asumaan juuri Nurmijärvellä, eikä esimerkiksi missä tahansa Uudenmaan tai Keski-Uudenmaan kunnassa. Haastateltavia pyydettiin valitsemaan kahdesta seuraavasta vaihtoehdosta itseä paremmin kuvaava: 1) haluan asua tällä hetkellä nimenomaan Nurmijärven kunnassa tai 2) asuinkunnalla ei sinänsä ole minulle merkitystä voisin asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa Hieman yli puolet (58 %) on sitä mieltä, että asuinkunnalla ei sinänsä ole merkitystä vaan yhtä hyvin voisi asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa. Ikä näyttäisi korreloivan suoraan Nurmijärvelle sitoutumisen kanssa: mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin tämä haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä. Myös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa) ulkopuoliselta Uudeltamaalta ja kokonaan muualta Suomesta muuttaneet kokevat keskimääräistä useammin olevansa sitoutuneita juuri Nurmijärvelle. Sen sijaan lapsiperheet eivät näyttäisi olevan keskimääräisesti lainkaan keskimääräistä sitoutuneempia Nurmijärvellä asumiseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ainakin
11 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 11 nuorehkoista työssäkäyvistä ihmisistä selvästi suurin osa ei koe välttämättömäksi asua Nurmijärvellä pitkälle tulevaisuuteen Tiedon hankkiminen Nurmijärvestä Nurmijärvelle muuttaneet ihmiset ovat hakeneet tietoa Nurmijärvestä ennen muuttoa yleensä Internetistä. Tuttavat ja sukulaiset ovat myös suhteellisen yleisiä tietolähteitä. Kunnan kotisivuja on hyödyntänyt kuusi prosenttia muuttajista. Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa tietolähteiden käytöstä ei löydy mitään mainittavia eroavaisuuksia. Mainita kuitenkin voi, että Nurmijärvelle muuttaneet ovat käyttäneet kunnan kotisivuja ahkerammin kuin Nurmijärveltä poismuuttaneet. Tämän selittänee osin se, että Nurmijärveltä on muutettu useimmin yleisesti hyvin tunnettuihin kuntiin sekä myös paikkakunnille, jossa muuttaja on entuudestaan asunut.
12 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 12 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Perusjoukko Mistä tietolähteistä haitte tietoa tehdessänne muuttopäätöstä nykyiseen asuinpaikkaanne? Internet 54 % 51 % Tuttavat/sukulaiset, jotka tuntevat kuntaa 23 % 19 % Lehdet 7 % 8 % Kunnan kotisivut 6 % 2 % Työnantaja 1 % 0 % Televisio 0 % 0 % Radio 0 % 0 % Kotiin tulleet esitteet 0 % 0 % Messut 0 % 0 % Muualta 6 % 6 % Ei mistään 23 % 31 %
13 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Nurmijärveltä poismuuttaneet 4.1. Asumismuoto Nurmijärveltä vuosien aikana poismuuttaneista puolet asuivat Nurmijärvellä omakotitalossa, joka neljäs rivitalossa, viidennes kerrostalossa ja seitsemän prosenttia paritalossa. Uudessa asuinkunnassaan alle puolet asuu nyt omakotitalossa (43 %), joka neljäs kerrostalossa, viidennes rivitalossa ja kahdeksan prosenttia paritalossa. Kerrostaloon on muutettu keskimääräistä useammin silloin, kun muutto on suuntautunut pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin. Kun muutto on tapahtunut koko Uudenmaan ulkopuolelle, uudessa kunnassa asuntotyyppi on selvästi useimmin omakotitalo. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 26 % 39 % 69 % 35 % 18 % 13 % rivitalo 20 % 6 % 6 % 17 % 32 % 20 % paritalo 8 % 22 % 11 % 17 % 8 % 2 % omakotitalo 43 % 28 % 11 % 22 % 42 % 62 % muu 3 % 6 % 3 % 9 % 1 % 3 % 4.2. Muuton määränpää Tässä tutkimuksessa haastatelluista Nurmijärveltä poismuuttaneista henkilöistä 30 prosenttia muutti pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja 31 prosenttia jonnekin muualle Uudellemaalle. Muualle Suomeen muutti siten 39 prosenttia poismuuttaneista. Kunnittain tarkasteluna suosituimmat muuttokunnat olivat Helsinki (14 % kaikista), Hyvinkää (12 %), Vantaa (9 %) ja Espoo (7 %).
14 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 14 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Uuden asunnon tyyppi kerrostalo rivitalo paritalo omakotitalo Perusjoukko Mihin kuntaan muuttanut? Espoo, Kauniainen 7 % 11 % 2 % 20 % 5 % Helsinki 14 % 36 % 4 % 20 % 4 % Vantaa 9 % 12 % 8 % 20 % 5 % Muu Uusimaa 31 % 21 % 48 % 30 % 30 % Muu Suomi 39 % 20 % 38 % 10 % 57 % 4.3. Muuttajien aiemmat kontaktin uuteen asuinkuntaan Nurmijärveltä pois muuttaneista reilu neljännes muutti takaisin kuntaan jossa oli asunut aiemmin. Helsinkiin tai Vantaalle muuttaneista lähes puolet oli asunut jommassakummassa aiemmin. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ulkopuoleiselle Uudellemaalle muuttaneista vain 15 prosenttia oli asunut muuttokunnassaan aiemmin. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 29 % 28 % 40 % 52 % 15 % 30 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 9 % - 17 % - 11 % 8 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 5 % % 5 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 36 % 56 % 43 % 39 % 28 % 36 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen asuinkuntaani 24 % 11 % 9 % 13 % 30 % 30 % Muu kontakti 18 % 17 % 34 % 13 % 22 % 10 % 4.4. Ennakko-odotusten toteutuminen Valtaosa osa (92 %) Nurmijärveltä hiljattain poismuuttaneista on sitä mieltä, että uuteen asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneet ja lapsiperheiden vanhemmat kokevat keskimääräistä selvästi harvemmin, uusi asuinpaikka olisi täysin vastannut odotuksia.
15 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 15
16 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Muuttopäätösten motiivit Haastateltavilta kysyttiin avoimella kysymyksellä muuton syitä. Haastattelu eteni niin, että ensiksi vastaajia pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi muutti pois aiemmalta paikkakunnalta. Sen jälkeen tätä pyydettiin listaamaan vielä muita syitä poismuuttoon. Seuraavaksi haastateltavaa pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi hän muutti juuri nykyiselle asuinpaikkakunnalleen. Lopuksi häneltä kysyttiin vielä mahdollisia muita syitä nykyisen asuinpaikan valinnalle. Muuttopäätösprosessin jakaminen kahteen osaan poismuuton syyt ja uuden asuinpaikan valintaan liittyvät syyt on todellisuudessa hieman ongelmallista. Siinä missä yksi vastaaja kertoo tärkeimmäksi syyksi muuttaa pois edelliseltä asuinpaikasta esimerkiksi halun päästä lähemmäksi sukulaisia, toinen vastaaja saattaa sanoa saman syyn olleen keskeinen uutta asuinpaikkaa valittaessa. Muuton syitä haluttiin kutienkin tutkia tällä tavalla neljällä eri kysymyksellä haastatteluteknisistä syistä: näin varmistettiin, että haastateltavat pohtivat ja palauttavat mieleen muuton syitä mahdollisimman moninaisesti. Muuton syitä analysoidaan tässä osioissa pääasiassa siten, että kaikkiin neljään kysymykseen tulleita vastauksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena Nurmijärvelle muuttaneiden muuton syyt Kun tarkastellaan vastaajien antamia tärkeimpiä syitä muuttaa pois aiemmalta paikkakunnalta, useimmin mainittu syy on tarve edullisempaan tai hinta-laatusuhteeltaan parempaan asuntoon. Tärkeimmäksi syyksi muuttaa juuri Nurmijärvelle on useimmin sanottu olevan halu muuttaa lähemmäs ystäviä/sukulaisia. Tosin muille kuin yli 65-vuotiailla halu muuttaa lähemmäksi sukulaisia/ystäviä on tärkein huomattavasti harvemmin.
17 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 17 Tärkeimmät muuton syyt Tärkein muutolle pois aiemmalta asuinpaikkakunnalta % Tärkein syy muuttoon Nurmijärvelle % Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 15 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 19 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 14 % Halu päästä Lähemmäs ystäviä/sukulaisia 12 % Sijainti parempi oman työpaikan kannalta 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 12 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 10 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 12 % Sijainti huono oman työpaikan kannalta 9 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 6 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 6 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 5 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 3 % Paremmat liikenneyhteydet/parempi sijainti 5 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 3 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 3 % Tyytymättömyys kunnallisiin palveluihin 2 % Sijainti parempi perheenjäsenen työpaikkan 2 % Huono sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 1 % Paremmat kunnalliset palvelut 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 1 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % Huonot harrastusmahdollisuudet 1 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % Sijainti//liikenneyhteydet 1 % Asuinpaikka turvallisempi 1 % Muu 12 % Muu 1 % Eos 0 % Eos 2 % Kun muuton syitä analysoidaan kaikkiin neljään kysymykseen tulleiden vastausten perusteella, niin Nurmijärvelle muuton syyt nähdään useimmin liittyvän asuntoon. Yleisimpiä syitä ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on suhteellisen usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Nurmijärvi valitaan asuinpaikaksi melko usein myös sen maantieteellisen sijaintiin liittyvien asioiden vuoksi: reilu neljännes Nurmijärvelle muuttaneista nimittäin sanoo, että syynä muuttoon on ollut oman työpaikan sijainti tai halu päästä lähemmäs ystäviä tai sukulaisia. Harvemmin mainittuja syitä ovat kuitenkin Nurmijärven liikenneyhteydet tai maantieteellinen sijainti sinänsä. Nurmijärvelle muutetaan usein myös halusta päästä maaseutumaisempiin maisemiin. Tämän sanoo syyksi erityisesti Helsingistä muuttaneet, mutta hyvin harvoin Uudenmaan ulkopuolelta Nurmijärvelle tulleet ihmiset. Muuton syitä kaiken kaikkiaan selittävät luonnolliseesti ihmisten elämäntilanteet ja myös sosioekonomiset tekijät. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhemmalla väestönosalla ja erityisesti eläkeiässä oleville ylivoimaisesti yleisin syy (60 % mainitsee) muuttoon on halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Nuorimmat, eli vuotiaat, sen sijaan sanovat muita selvästi useammin syyn olevan asumiskustannuksissa. Ikäryhmäkohtaisia eroja selittänee parhaiten talouden koko ja siinä tapahtuvat muutokset. Lapsiperhetalouksissa asuvat sanovat selvästi muita useammin muut syiksi asumiskustannukset sekä tarpeen saada sopivampi asunto.
18 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 18 Kaikki Nurmijärvelle muuttaneet Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hintalaatusuhde 32 % 46 % 41 % 28 % 14 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 30 % 39 % 40 % 21 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 31 % 33 % 28 % 4 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 21 % 15 % 10 % 31 % 60 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 30 % 21 % 15 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 20 % 24 % 18 % 24 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 16 % 13 % 25 % 41 % 10 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 11 % 18 % 7 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 9 % 11 % 10 % 10 % 6 % Kunnalliset palvelut 6 % 5 % 4 % 5 % 7 % 10 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 5 % 4 % 7 % 8 % 7 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 5 % 5 % 7 % 5 % - 4 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 3 % - Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % 1 % 4 % 3 % - 4 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % 1 % 2 % 3 % - - Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 1 % 2 % Kulttuuripalvelut 1 % % Muu syy 18 % 16 % 13 % 13 % 17 % 31 % Eos 3 % 1 % 2 % 8 % - 4 % Ylimpään tuloluokkaan (talouden tulot) kuuluville sekä työelämässä johto- tai asiantuntijatehtävissä oleville asunnon edullisuus tai hyvä hintalaatusuhde on yleisimpiä syitä muuttaa Nurmijärvelle. Tätä selittänee se, että edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvilla on muita selvästi useimmin lapsia ja he siksi usein muuttavat keskimääräistä suurempiin asuntoihin. Oman työpaikan sijainti on keskimääräisestä useammin tärkeä Nurmijärvelle muuton syy työväestössä ja toimihenkilön asemassa oleville sekä Uudenmaan ulkopuolelta muuttaneilla. Nurmijärvelle sitoutuneiden (haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä) joukossa halu päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia on selvästi useimmin mainittu syy muutolle. Tätä selittää osin se, että tässä joukossa korostuu nimenomaan vanhemmat ihmiset, joille juuri ystävien ja sukulaisten läheisyys on ollut tärkeä muutoin perustu. Kun Nurmijärvelle sitoutuneiden muuton syitä, tarkastellaan siten, että tarkastelu kohdistetaan vain alle 55-vuotiaisiin, nousee useimmin mainituksi syyksi halu muuttaa maaseutumaisempiin maisemiin sekä tarve päästä omaa työpaikkaa lähemmäksi.
19 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 19 Kaikki Maatalous / muu yrittäjä Nurmijärvelle muuttaneet Työväestö/ toimihenkilö Ammattiryhmä Ylempi toimihlö / johtaja Eläkeläinen Muu Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 42 % 33 % 51 % 13 % 27 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 46 % 27 % 33 % 20 % 53 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 33 % 40 % 30 % 5 % 13 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 25 % 13 % 19 % 61 % 20 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 13 % 26 % 26 % 16 % 23 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 21 % 24 % 16 % 18 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 17 % 17 % 23 % 14 % 27 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 4 % 14 % 19 % 9 % 7 % Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 38 % 34 % 55 % 18 % 10 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 35 % 32 % 45 % 34 % 10 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 20 % 21 % 24 % 40 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 15 % 23 % 25 % 37 % 33 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 21 % 34 % 27 % 18 % 6 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 38 % 20 % 20 % 18 % 13 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 9 % 21 % 14 % 18 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 14 % 14 % 8 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 15 % 13 % 5 % 5 % 8 %
20 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 20 Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Oma tilanne Lapsiperhe Nurmijärvelle sitoutuneet Asuinkunnalla ei merkitystä Kyllä Ei Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 18 % 41 % 46 % 23 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 21 % 39 % 42 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 24 % 29 % 29 % 25 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 38 % 19 % 17 % 32 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 27 % 19 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 14 % 24 % 23 % 18 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 14 % 22 % 12 % 23 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 12 % 16 % 10 % 5.2. Nurmijärveltä poismuuttaneiden muuton syyt Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. On huomattava, että kaikissa poismuuttaneiden ikäluokissa kyseinen motiivi mainitaan useimmin tai toiseksi useimmin. Nurmijärvelle muuttaneiden joukossahan halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia mainittiin usein vain vanhemmissa ikäluokissa. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi.
21 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 21 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 31 % 41 % 29 % 35 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 39 % 37 % 34 % 17 % 4 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 20 % 16 % 29 % 28 % 17 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 22 % 22 % 14 % 17 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 14 % 14 % 14 % 31 % 17 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 20 % 16 % 20 % 15 % 19 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 27 % 9 % 15 % 21 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 13 % 16 % 3 % 19 % 25 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 6 % 14 % 17 % 11 % 21 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 16 % 6 % 7 % 19 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 6 % 5 % 2 % 11 % 13 % 2 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 6 % 0 % 14 % 6 % 2 % 10 % Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 5 % 22 % 0 % 0 % 0 % 0 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 0 % 0 % Kulttuuripalvelut 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tuttava/sukulainen suositteli 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % Muu syy 17 % 14 % 8 % 11 % 24 % 25 % Eos 4 % 5 % 2 % 0 % 7 % 4 % Kunnille on tunnetusti edullista saada pidettyä hyviä veronmaksajia omassa kunnassa. Kun muuton syitä tarkastellaan tuloluokittain (talouden vuosibruttotulot) havaitaan, että vauraimmissa talouksissa asuvat (yli EUR/v) muuttavat yleisimmin halusta päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia. Keskituloisten joukossa ( EUR/v) halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia on myös erittäin yleinen. Tässä ryhmässä kuitenkin merkittävä muuton syy on keskimääräistä selvästi useammin parisuhteen päättyminen ja/tai uuden alkaminen. Myös halu päästä lähemmäksi (kenties uutta) työpaikkaa on selvästi keskimääräistä yleisempi syy. Asiat, joihin kunnan puolesta voidaan vaikuttaa, kuten kaavoitus tai kunnalliset palvelut, eivät ole merkittävä syy muuttoon missään tuloluokassa. Asumiskustannukset näyttäisi olevan suhteellisen merkittävä syy ainoastaan alle keskituloisten ryhmässä. Kun tarkastellaan muuton syitä muuttajien uuden asuinkunnan perusteella, kiinnostavimmaksi ryhmäksi muodostuu johonkin toiseen Uudenmaan kuntaan muuttaneet. Keskimääräistä huomattavasti tärkeämpänä syynä heillä on ollut muutto asuntotyypistä toiseen. Myös sopivampi tai laadukkaampi asunto mainitaan tässä ryhmässä selvästi muita useammin. Helsinkiin muutetaan useimmiten sen hyvän liikenteellisen sijainnin vuoksi tai siksi, että näin päästään lähemmäksi omaa työpaikkaa. Uudenmaan ulkopuolelle muita yleisimmin siksi, että päästään lähemmäksi sukulaisia tai edullisempaan asuntoon. Espooseen ja Vantaalle muuttaneita on otoksessa sen verran vähän, että näihin kuntiin muuttaneiden muuton syitä ei voida riittävän luotettavasti analysoida.
22 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 22 Kaikki Nurmijärveltä pois muuttaneet alle Talouden vuosibruttotulot yli Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 41 % 35 % 39 % 30 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 11 % 19 % 37 % 26 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 19 % 18 % 31 % 16 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 15 % 19 % 23 % 16 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 11 % 24 % 16 % 21 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 19 % 26 % 14 % 12 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 22 % 14 % 14 % 23 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 4 % 18 % 16 % 26 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 7 % 21 % 8 % 14 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 13 % 12 % 12 % Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Espoo, Kauniainen Nykyinen asuinkunta Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 17 % 34 % 30 % 33 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 50 % 43 % 48 % 14 % 21 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 33 % 26 % 39 % 23 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 6 % 6 % 4 % 33 % 22 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 22 % 23 % 13 % 20 % 16 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 6 % 3 % 13 % 19 % 26 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 37 % 26 % 18 % 8 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 6 % 11 % 17 % 14 % 20 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 0 % 3 % 9 % 27 % 10 % Kunnalliset palvelut 12 % 28 % 20 % 9 % 11 % 8 %
23 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Nykyisestä ja entisestä asuinkunnasta annetut kokonaisarviot Haastateltavia pyydettiin antamaan sekä nykyisestä että edellisestä asuinkunnastaan kokonaisarvio asuinpaikkana kouluarvosana-asteikolla Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet antavat Nurmijärvelle hyvät arviot. Kaksi kolmesta antaa arvosanaksi vähintään kahdeksan. Annettujen kokonaisarvioiden keskiarvoksi tulee 8,29. Lähes kukaan ei pidä Nurmijärveä huonona asuinpaikkana. Vain kaksi vastaaja antaa Nurmijärvelle arvosanaksi seitsemää huonomman. Nurmijärvelle muuttaneista kaikista tyytyväisimpiä on kokonaisarvioiden perusteella vuotiaat, omakotitalossa asuvat, lapsiperheiden vanhemmat sekä asiantuntija- tai johtotehtävissä olevat sekä eniten tienaavat (yli EUR/brutto/talous). Myös pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta Nurmijärvelle muuttaneet antavat keskimääräistä parempia arvioita. Keskimääräistä hieman heikompia arvioita antavat yli 65-vuotiaat ja pienituloiset. Tutkimuksesta kuitenkin nähdään, että demograafisten tekijöiden perusteella ei voida ennustaa, kuka viihtyy Nurmijärvellä ja kuka ei. Asuinviihtyvyyden kokemukseen vaikuttavat varmasti myös henkilökohtaiset mieltymykset. Nimittäin kun tarkastellaan Nurmijärveltä poismuuttaneiden arvioita Nurmijärvestä asuinpaikkana eri taustaryhmissä, havaitaan, että esimerkiksi lapsiperheiden vanhempien tai vuotiaiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä eivät ole keskimääräistä juurikaan parempia.
24 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 24 Tutkimusaineisto mahdollistaa Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamien arvioiden keskiarvon vertailun kolmeen muuhun keskiarvoon: 1) Nurmijärvelle muuttaneiden antamat arviot edellisestä asuinkunnastaan, 2) entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä asuinkunnastaan ja 3) entisten nurmijärveläisten antamat arviot Nurmijärvestä. Tässä vertailussa Nurmijärvi menestyy sikäli hyvin, että nykyisten Nurmijärveläisten eli kuntaan hiljattain muuttaneiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä ovat paremmat kuin nurmijärveläisten antamat arviot entisestä kotikunnastaan tai entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä kotikunnastaan. Kaikista huonoin keskiarvo tulee kuitenkin entisten nurmijärveläisten antamista arvioista Nurmijärvelle.
25 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 25
26 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Mitä nykyisessä asuinkunnassa pitäisi parantaa? Missä Nurmijärvi voisi sitten parantaa? Julkinen liikenne ja kaupalliset palvelut ovat asioita, joihin useimmin toivotaan muutosta ja joihin kunta voisi teoriassa pystyä vaikuttamaan. Myös liikenneyhteydet mainitaan usein, mutta toki esimerkiksi maantieteellisiin etäisyyksiin kunta ei pysty vaikuttamaan. On huomattava, että kun kunnallisia terveyspalveluja monesti arvostellaan, vain 3 prosenttia nurmijärveläisistä nimeää tämän asiana, johon toivoo parannusta. Vanhimman ikäluokan edustajat ja lapsiperheiden vanhemmat, jotka yleensä käyttävät muita enemmän kunnallisia terveyspalveluja, toivovat terveydenhoitoon muita useammin parannusta. Vain hyvin harva esittää katujen ja yleisten paikkojen kunnossapitoon kohennusta. Nurmijärvelle muuttaneista juuri kukaan ei mainitse, että sellaisiin asioihin kuten asuinalueen turvallisuuteen, sosiaalisiin ongelmiin, ympäristön viihtyvyyteen tai toisaalta lasten päivähoitoon tai kouluopetuksen tasoon tulisi saada kohennusta. Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamia parannustoiveita on ehkä järkevintä vertailla Nurmijärveltä johonkin muuhun pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Uudenmaan kuntaan muuttaneiden vastauksiin. Tässä vertailussa Nurmijärven heikkous asukkaiden mielestä näyttäisi olevan liikenneyhteydet ja julkinen liikenne, jotka Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle muuttaneet mainitsevat nurmijärveläisiä harvemmin uuden kotikuntansa parannusta vaativina asioina. Nurmijärven suhteellisina vahvuuksina Uudenmaan muihin kuntiin voidaan pitää terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja asukkaiden kokemusta sosiaalisten ongelmien vähäisyydestä.
27 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 27 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Lapsiperhe Kaikki Asuu Uudellamaalla (ei pkseutu) Kyllä Ei Perusjoukko Onko nykyisessä asuinkunnassanne joitakin sellaisia asioita, joihin toivoisitte parannusta? julkinen liikenne 25 % 32 % 22 % 13 % 15 % liikenneyhteydet 21 % 18 % 23 % 5 % 6 % kaupalliset palvelut 12 % 15 % 10 % 7 % 14 % harrastusmahdollisuudet 6 % 8 % 5 % 2 % 1 % terveydenhuolto 3 % 4 % 2 % 7 % 8 % teiden ja katujen kunto 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % katujen ja yleisten paikkojen siisteys/kunnossapito 1 % 1 % 1 % 3 % 3 % kulttuuritarjonta 1 % 0 % 1 % 1 % 3 % omakotitontin saanti 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % asuntojen hintataso 0 % 0 % 0 % 4 % 1 % asuntojen saanti 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % elinkustannukset 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kirjastopalvelut 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % lasten päivähoito 0 % 1 % 0 % 2 % 1 % opetuksen taso kouluissa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % sosiaaliset ongelmat 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % turvallisuus 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % työpaikan saanti/työllisyystilanne 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % ympäristön viihtyisyys 0 % 0 % 1 % 3 % 3 % muu 31 % 28 % 32 % 31 % 29 % Eos 28 % 23 % 31 % 38 % 38 %
28 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Arviot viihtyisään asuinympäristöön vaikuttavista tekijöistä Asukkaat ovat tyytyväisiä Nurmijärvellä niihin keskeisiin asioihin, joita yleensä pidetään tärkeinä asuinpaikkakunnan viihtyvyydelle ja houkuttelevuudelle. Haastateltavia pyydettiin arviomaan yhtätoista tekijää asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa että asia on toteutunut erittäin huonosti ja 5 että asia on toteutunut erittäin hyvin. Ainoastaan liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa koko vastaajajoukolta arviot, jotka keskiarvoltaan jäävät alle hyvän 3,5. Lähemmäksi tyydyttävää keskiarvoa asettuvat Nurmijärven palvelut, tonttitarjonta ja harrastusmahdollisuudet. Parhaat arviot tulevat tekijästä lähellä luontoa, toiseksi paras asuinympäristön turvallisuudesta ja kolmanneksi asuinympäristön viihtyisyydestä. Muut arvioitavat tekijät, joista kaikista siis tulee hyvät arviot, ovat lapsiystävällisyys, itselle/perheelle sopivat asuntotarjonta, päiväkotitarjonta ja koulutarjonta. Taustaryhmittäin tarkasteltuna lapsiperheiden vanhemmat antavat muita parempia arvioita Nurmijärven asuinympäristön viihtyisyydestä, lapsiystävällisyydestä ja sopivasta asuntotarjonnasta. Hieman huonompia arvioita lapsiperheiden vanhemmat antavat tonttitarjonnasta ja palveluista. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneiden arviot esimerkiksi Helsingistä muuttaneiden arvioihin poikkeavat merkittävämmin siinä, että he antavat entisiä helsinkiläisiä heikompia arvioita Nurmijärven lapsiystävällisyydestä ja asunto- sekä tonttitarjonnasta.
29 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 29 Nurmijärven nykyisiltä asukkailta saamia arvioita eri asumisviihtyvyyttä mittaavasti asioista voidaan vertailla Nurmijärveltä pois muuttaneiden antamiin arvioihin uudesta asuinkunnastaan. Vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että poismuuttaneiden annetut arviot eivät tietenkään kohdistu vain johonkin tiettyyn kaupunkiin. Vertailujoukko koostuu kaikista niistä kaupungeista, johon tämän tutkimuksen vastaajat ovat Nurmijärveltä muuttaneet.
30 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 30 Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan lähes kaikista tekijöistä paremmat arviot verrattuna pois muuttaneiden nykyisille asuinkunnilleen antamien arvioiden keskiarvoon. Liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan tosin selvästi vertailuryhmää huonommat arviot. Jonkin verran huonommat arviot tulevat myös harrastusmahdollisuuksista ja palveluista. Nurmijärvi erottuu tässä vertailussa selvästi parempana lapsiystävällisyydeltään, päiväkoti- ja koulutarjonnaltaan sekä tonttitarjonnaltaan. Nykyisten nurmijärveläisten antamia arvioita asumisviihtyvyydestä on tarkoituksenmukaisempaa vertailla kuitenkin Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle (pl. pääkaupunkiseutu) muuttaneiden antamiin arvioihin nykyisestä asuinkunnasta. Tässä vertailussa Nurmijärvi saa samansuuntaiset arviot asuinympäristön turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä itselle/perheelle sopivasta asuntotarjonnasta ja palveluista. Selvästi paremmat arviot Nurmijärvi saa koulutarjonnasta ja jonkin verran paremmat arviot päiväkotitarjonnasta ja lapsiystävällisyydestä yleensä. Sen sijaan liikenneyhteyksistä, tonttitarjonnasta ja harrastusmahdollisuuksista nykyiset nurmijärveläiset antavat heikommat arviot kuin Nurmijärveltä muualla Uudellemaalle muuttaneet uudesta asuinkunnastaan.
31 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Oman kunnan suositteleminen asuinpaikaksi muille Yksityisen sektorin yritykset tutkivat usein asiakkaidensa tyytyväisyyttä suositteluhalukkuusindeksin (eli Net Promoter Index) avulla. Se on periaatteeltaan yksinkertainen mutta erittäin toimiva konsepti. Siinä asiakkaiden sitoutumisastetta mitataan heidän suositteluhalukkuutensa kautta. Vahva suositteluhalukkuus merkitsee enemmän kuin pelkkä hiljainen tyytyväisyys. Suositteluhalukkuus mitataan kysymällä kohderyhmään kuuluvilta, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat tuotetta tai palvelua muilla asteikolla Malli perustuu amerikkalaisen tutkijan Fred Reichheldin mittaviin pohjatutkimuksiin, joiden mukaan korkea suositteluhalukkuus korreloi vahvasti yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa. Reichdeldin mallissa vastaajat luokitellaan heidän antamansa vastauksien mukaan aktiivisiin suosittelijoihin 9-10, passiivisiin asiakkaisiin 7-9, ja kriitikoihin 0-6. Suositteluindeksi lasketaan yksikertaisesti vähentämällä kriitikoiden osuus aktiivisista suosittelijoista. Tässä tutkimuksessa suositteluhalukkuuden ajatellaan kertovan, että asuinkokemus on ollut niin hyvä, että henkilö on valmis suosittelemaan kuntaan asuinpaikkana muilla. Taustaryhmittäin tarkasteltuna suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi omakotitaloasukkaiden ja lapsiperheiden vanhempien keskuudessa. Ikäluokittainen tarkasteltuna suositteluhalukkaimmat ovat vuotiaat. Kun tarkastellaan suositteluhalukkuutta vielä sen mukaan, mistä päin Nurmijärvelle on muutettu, niin helsinkiläiset ja toisaalta kokonaan Uudenmaan ulkopuolelta tulleet ovat muita useammin halukkaita suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana. Tutkimus kertoo, että suositteluhalukkuus odotetusti korreloi selvästi asuinkunnasta annetun kokonaisarvosanan kanssa.
32 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 32 Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden halukkuutta suositella uutta asuinpaikkaansa on kiinnostavaa vertailla Nurmijärveltä poismuuttaneiden halukkuuteen suositella nykyistä asuinkuntaansa. Ensinnäkin nykyiset nurmijärveläiset ovat yleisesti halukkaampia suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana kuin entiset nurmijärveläiset nykyistä asuinpaikkaansa. Huomioitavaa on se, että erityisesti muualle pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneiden keskuudessa suositteluhalukkuusindeksi on selvästi matalampi verrattuna nykyisten nurmijärveläisten indeksiin. Toiseksi, siinä missä lapsiperheiden vanhempien ja omakotitalojen asujien suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden joukossa, Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitalojen asukkaat ovat keskimääräistä selvästi harvemmin halukkaita suosittelemaan uutta asuinkuntaansa asuinpaikaksi muille. Suositteluhalukkuusindeksianalyysi vahvistaa koko tutkimuksesta välittyvää kuvaa, että Nurmijärvi näyttää kaiken kaikkiaan olevan otollinen asuinpaikka omakotitaloasukkailla ja lapsiperheille.
TUUSULAN KUNTA Muuttoliiketutkimus Tutkimusraportti
TUUSULAN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2016 Tutkimusraportti Taloustutkimus Oy, Tuomo Turja Maaliskuu 2016 Tuusulan kunta Muuttoliiketutkimus 2 TIIVISTELMÄ: TUUSULAN MUUTTOTUTKIMUS Tuusulaan muutettiin vuonna
LisätiedotSuomalaisten näkemyksiä matkailusta
Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.
LisätiedotTUTKIMUS LAPUALTA POISMUUTTANEISTA. Tuomo Turja
TUTKIMUS LAPUALTA POISMUUTTANEISTA Tuomo Turja 0..20 . Johdanto 2. Yhteenveto. Muuton määränpää, nykyinen asumismuoto 8. Muuttopäätösten motiivit 5. Mitä Lapualla pitäisi muuttua 9. Muuttajien aiemmat
LisätiedotLÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS
LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset
LisätiedotMUUTTOHALUKKUUS JA KUNTIEN VETOVOIMA
Turku Tänään 2018 MUUTTOHALUKKUUS JA KUNTIEN VETOVOIMA Tutkimusraportti 12.12.2018 Hanna-Leena Heinosaari Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä/vastaajajoukko Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon 15-79-vuotias
LisätiedotPyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY. Telebus vkot 15 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen
Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY Telebus vkot 1 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Pyöräliitto
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotMUUTTOTUTKIMUS 2018 KAJAANIN KAUPUNKI
TUTKIMUSRAPORTTI MUUTTOTUTKIMUS 2018 KAJAANIN KAUPUNKI 31.10.2018 Timo Myllymäki Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 3 2. Tutkimuksen toteutus 6 3. Mitä kysyttiin? 13 4. Tulosgrafiikka 16 1. Muuttopäätökseen
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on
LisätiedotMUUTTAJATUTKIMUS TAIVALKOSKI Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mikko Leinonen Heidi Salomäki
MUUTTAJATUTKIMUS 2017 - TAIVALKOSKI Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Mikko Leinonen Heidi Salomäki Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tulo- ja lähtömuuttaneiden sekä
LisätiedotMUUTTAJATUTKIMUS KUUSAMO Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mikko Leinonen Heidi Salomäki
MUUTTAJATUTKIMUS 2017 - KUUSAMO Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Mikko Leinonen Heidi Salomäki Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tulo- ja lähtömuuttaneiden sekä nykyisten
LisätiedotDatatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake
Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET
Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja
Lisätiedottoy taloustutkimus oy PÄÄKAUPUNKISEUDUN MUUTTOHALUKKUUS 2004 Suur-Helsinki Tänään 2-3/2004 Lohjan yrityspalvelukeskus Oy
toy taloustutkimus oy PÄÄKAUPUNKISEUDUN MUUTTOHALUKKUUS 2004 Suur-Helsinki Tänään 2-3/2004 Lohjan yrityspalvelukeskus Oy Reetta Wirman 2.3.2005 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön.
LisätiedotHyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely
Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely 1. Ikä Vastaajien määrä: 481 15-19 2% 20-24 5% 25-34 22% 35-44 24% 45-54 20% 55-64 15% 65-74 10% 75+ 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1. Ikä Vastaajien
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotSiilinjärven kunta. Asukaskysely
Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan
LisätiedotHämeenlinnan Asunnot Oy Asukastyytyväisyys
Hämeenlinnan Asunnot Oy Asukastyytyväisyys 21.11.2017 Tutkimuksen toteutus TUTKIMUKSEN AJANKOHTA 23.10.-3.11.2017 TIEDONKERUUTAPA Lomakekysely ja sähköinen kysely (2107 kpl) VASTAUSMÄÄRÄ 538 vastausta
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotAsunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media
Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen
LisätiedotKivitalo luo asumistyytyväisyyttä
Puu- ja kivitalojen vertaileva asumistyytyväisyystutkimus 008 Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Taloustutkimus Oy - Suomen Betonitieto Oy Omakotiasuminen on tutkitusti edelleen tavoitelluin asumismuoto
LisätiedotGREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010
GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista Taloustutkimus Oy Kesäkuu 2010 Risto Nikunlaakso 2.6.2010 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 21A - 22A / 2010 Tämän tutkimuksen on tehnyt
LisätiedotLämpölux. Asiakastyytyväisyystutkimus. Kevät 2013
Lämpölux Asiakastyytyväisyystutkimus Kevät 2013 Lämpölux Asiakastyytyväisyys kevät 2013 11.3.2013 Juha Lemmetyinen SISÄLTÖ 3 TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 8 VASTAAJAJOUKON RAKENNE 9 KOKONAISTYYTYVÄISYYS
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotSuomen Luonnonsuojeluliitto. Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset. Suomen Luonnonsuojeluliitto
Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Ympäristön tila tulevaisuudessa Telebus-kysymykset Jenni Larjomaa 3.7.2009 JOHDANTO 1(2) Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen Luonnonsuojeluliiton
LisätiedotFSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotNeuvontajärjestöt. Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012
Neuvontajärjestöt Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012 1 Neuvontajärjestöt 2012 Sisältö sivu Tutkimuksen sisältö ja toteutus 3 Aineiston rakenne 4 Tiivistelmä tuloksista 5-6 Tulokset graafisena esityksenä
LisätiedotKansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista
LisätiedotHeinola Resort 2012-2014 t12206 1
Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.
LisätiedotYRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ
YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ 0.8.01 Markus Mervola Marko Mäkinen Tutkimusraportti SISÄLLYSLUETTELO 0.8.01 T 109 MAM Yrittäjyysilmapuntari 01 JOHDANTO Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen
LisätiedotPyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY. Telebus vkot 15 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen
Pyöräliitto ry ja Pyöräilykuntien verkosto ry PYÖRÄILY Telebus vkot 1 ja 16/ 2018 Taloustutkimus Oy Anne Kosonen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Pyöräliitto
LisätiedotHSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011
HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015
ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotPOHJOLAN ENERGIA. Asiakastyytyväisyystutkimus 2017
POHJOLAN ENERGIA Asiakastyytyväisyystutkimus 2017 TIIVISTELMÄ JA TUTKIJAN YHTEENVETO Tiivistelmä Tämän Pohjolan Energian asiakastyytyväisyystutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Pohjolan Energian
LisätiedotKESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013
30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research
LisätiedotYRITYSTUTKIMUS 2018 RANUAN KUNTA
TUTKIMUSRAPORTTI YRITYSTUTKIMUS RANUAN KUNTA 16.11. Timo Myllymäki 1 Ranuan yritystutkimus / 1886 / Timo Myllymäki Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 3 2. Tutkimuksen toteutus 6 3. Mitä kysyttiin? 8 4. Tulosgrafiikka
Lisätiedottoy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy Ruotsin kielenopetus suomenkielisille Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 3-4 / 2007
toy 1990 TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy Ruotsin kielenopetus suomenkielisille Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 3-4 / 2007 Anne Kosonen / Helena Fagerlund 9.2.2007 Suomalaisuuden
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014
Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014 26.9. /27.11. 2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Tuomo Saarinen Innolink Research Oy 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Mielikuvatutkimus 2.1. Vastaajien taustatiedot
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen
Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä
Lisätiedottoy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy RUOTSINKIELEN OPETUS KOULUISSA Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 14 ja 16 / 2003
toy 1990 TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy RUOTSINKIELEN OPETUS KOULUISSA Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 14 ja 16 / Hannu Ilkas 23.4. Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki
Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ) miten suomalaiset
LisätiedotTutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.
Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin
LisätiedotLiminka. Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019
Liminka Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019 Alkusanat Tämä esitys on laadittu tulosten esittelyä varten. Tässä esityksessä tuloksista esitetään pääkohdat, sekä asiantuntijan kommentit. Virallinen tulosraportti
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen.
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin
LisätiedotFSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotTaustamateriaali: Nuorille tärkeintä kesätyössä ovat palkka, työkokemus ja työkaverit
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Taustamateriaali: Nuorille tärkeintä kesätyössä ovat palkka, työkokemus ja työkaverit Suomalaisen Työn Liiton tutkimukset Nuoret, työ ja kuluttaminen 2019 ja Nuoret ja työelämä
LisätiedotTyömatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen
Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia
Lisätiedottoy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu
toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia
LisätiedotLOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely
LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely Taloustutkimus Oy Lokakuu 2009 Risto Nikunlaakso 2.10.2009 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 40A - 40B / 2009 Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus
LisätiedotKansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki
Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotTuhat suomalaista. Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 2014
Tuhat suomalaista Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 0 Tutkimuksen toteutus IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa Kuluttajapaneelissa,
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotLämpölux. Asiakastyytyväisyystutkimus. Syksy 2013
Lämpölux Asiakastyytyväisyystutkimus Syksy 2013 Lämpölux Asiakastyytyväisyys syksy 2013 18.10.2013 Juha Lemmetyinen SISÄLTÖ 3 TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 8 VASTAAJAJOUKON RAKENNE 9 KOKONAISTYYTYVÄISYYS
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotFSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotPUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET:
PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: A. Asuinpaia (ei kysytä, data saatavilla otoksesta): Postinumero (= asuinpaiakunta, asuinalue) B. Sukupuoli: 1 Nainen 2 Mies C. Kuinka vanha
LisätiedotEspoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti
Tuula Miettinen Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Espoon kaupungin yritysilmasto arvioitiin edellisvuosia paremmaksi Kantar TNS:n (ent. TNS Gallup) keväällä 2017
LisätiedotFSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotVetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä?
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi V Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Ari Kurlin Innolink Research Oy M E N E S T Y S Vetovoimasta elinvoimaa:
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus
Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotAineistonrakenne Telebus vko 38A-38B/2008 (.000) n= % N= % Kaikki Taustatiedot. Elämäntilanne
TALOUSTUTKIMUS OY 20080919 09:10:34 TYÖ 2338.21 TAULUKKO 2002 ss N-LUVUT Aineistonrakenne Painottamaton Painotettu (.000) n= % N= % Kaikki 1008 100 4156 100 Taustatiedot Sukupuoli Nainen 505 50 2095 50
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotSuomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY
Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotKalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006
Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.
LisätiedotPERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ
PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä
LisätiedotKuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys
LisätiedotKaupunkipyörien asiakaskysely 2018
Kaupunkipyörien asiakaskysely 2018 24.9.7.10. 7 935 vastaajaa Tarja Jääskeläinen Tutkimusmetodologia Tutkimus toteutettiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
Lisätiedot6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt
6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin
LisätiedotLapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin
LisätiedotKALLIOLAN SETLEMENTTI VAPAAEHTOISTYÖ Tuhat Suomalaista / Maaliskuu Tuhat Suomalaista Kalliolan Setlementti 3/2019
KALLIOLAN SETLEMENTTI VAPAAEHTOISTYÖ Tuhat Suomalaista / Maaliskuu 1 Tutkimuksen toteutus IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen
LisätiedotT U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä
Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotLohjan Vuokra-asunnot Oy Asukastyytyväisyys
Lohjan Vuokra-asunnot Oy Asukastyytyväisyys 2018 9.5.2018 Tutkimuksen toteutus TUTKIMUKSEN AJANKOHTA TIEDONKERUUTAPA 11.4-9.5.2018 Sähköpostikutsut (596 kpl) + paperi- ja web-lomakekysely (100 kpl). Lisänä
LisätiedotVaikuttajaviestintä 2014. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry
Vaikuttajaviestintä 2014 ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Vaikuttajaviestintä 2014 Taloustutkimus Oy Katja Mikkonen 5.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 3 5.5.2014 T-12617 ProCom - Vaikuttajaviestintä 2014 /
LisätiedotHyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!
ASUKASKYSELY 2016 2 Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! 1. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ALLA MAINITTUJA HYVINVOINTIIN
LisätiedotKeski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Raportti. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00
Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Raportti Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Taloustutkimus Oy
LisätiedotKurikka-lehti Lukijatutkimus 2006
Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kurikka-lehden lukemiseen liittyviä asioita ja asemaa paikallisena tietolähteenä. Haastattelut tehtiin puhelimitse
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin
Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus
Lisätiedot