NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus Tutkimusraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2015. Tutkimusraportti"

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA Muuttoliiketutkimus 2015 Tutkimusraportti Taloustutkimus Oy, Markus Mervola Toukokuu 2015

2 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 2 TIIVISTELMÄ: NURMIJÄRVEN MUUTTOTUTKIMUS Nurmijärvelle muutettiin vuonna aikana selvästi useimmin Uudenmaan sisältä. Suurimman ryhmän muodostivat Helsingistä muuttaneet. Hieman yli puolet muuttaneista sanoo harkinneensa asuinpaikaksi muitakin vaihtoehtoja kuin Nurmijärveä. Nurmijärvelle muuttaneet ovat olleet pääosin tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Ylivoimainen enemmistö sanoo Nurmijärven vastanneen odotuksia vähintään melko hyvin. Kokonaisarvosanojen keskiarvo Nurmijärvestä asuinpaikkana on 8,29. Parhaimpia arvioita antavat nuoret, lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitaloon muuttaneet vastaajat. Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan paremmat arviot kuin mitä entiset asukkaat antavat uudelle asuinpaikkakunnalleen. Nurmijärveltä muutettiin useimmin muualle Uudellemaalle, mutta 40 prosenttia tässä kyselytutkimuksessa haastatelluista ihmisistä muuttivat kokonaan Uudenmaan ulkopuolelle. Nurmijärveltä poismuutto tapahtui vuosina hyvin usein pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle. Nurmijärveltä poismuuttaneet olivat tyytyväisiä muuttopäätökseensä ja antoivat pääosin hyviä arvioita uudesta asuinpaikkakunnastaan. Nurmijärvelle muuttamisen yleisimmät syyt ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Vanhemmilla ikäryhmillä suhteellisen yleinen syy on halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia. Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi. Nurmijärvelle muuttaneet kokevat uuden asuinpaikkansa suurimmat puutteet liittyvän liikenneyhteyksiin ja maantieteelliseen sijaintiin. Erityisen hyvät arviot Nurmijärvi saa uusilta asukkailtaan turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja lapsiystävällisyydestä. Myös päiväkoti- ja koulutarjontaa pidetään hyvänä.

3 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 3 Sisällysluettelo: 1. TEKNINEN JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOIMEKSIANTAJA JA TARKOITUS TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ JA OTOS TIEDONKERUUMENETELMÄ TIETOJEN KÄSITTELY JA T-TESTI MUUTA TAUSTAA: NURMIJÄRVEN MUUTTOLIIKKEET NURMIJÄRVELLE MUUTTANEET ASUMISMUOTO MUUTTAJIEN KUNTAVAIHTOEHDOT MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN NURMIJÄRVELLE ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN NURMIJÄRVELLE SITOUTUMINEN TIEDON HANKKIMINEN NURMIJÄRVESTÄ NURMIJÄRVELTÄ POISMUUTTANEET ASUMISMUOTO MUUTON MÄÄRÄNPÄÄ MUUTTAJIEN AIEMMAT KONTAKTIN UUTEEN ASUINKUNTAAN ENNAKKO-ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN MUUTTOPÄÄTÖSTEN MOTIIVIT NURMIJÄRVELLE MUUTTANEIDEN MUUTON SYYT NURMIJÄRVELTÄ POISMUUTTANEIDEN MUUTON SYYT NYKYISESTÄ JA ENTISESTÄ ASUINKUNNASTA ANNETUT KOKONAISARVIOT MITÄ NYKYISESSÄ ASUINKUNNASSA PITÄISI PARANTAA? ARVIOT VIIHTYISÄÄN ASUINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ OMAN KUNNAN SUOSITTELEMINEN ASUINPAIKAKSI MUILLE LIITE 1: KYSELYLOMAKE LIITE 2: AD HOC TUTKIMUKSEN JULKAISUOHJEET... 40

4 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 4 1. Tekninen Johdanto 1.1. Tutkimuksen toimeksiantaja ja tarkoitus Tutkimus Nurmijärven muuttajista toteutettiin Nurmijärven kunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa Nurmijärvelle muuttaneista sekä Nurmijärveltä poismuuttaneista. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkän matkan muutoissa muuton varsinaisina syinä ovat toimeentuloon ja työhön liittyvät seikat tai jotkin muut merkittävät elämäntilanteen muutokset kuten opiskelun aloittaminen tai työelämästä poistuminen. Lähialueelle suuntautuvassa muutossa merkittävimmät motiivit liittyvät useimmin asumiseen ja asumisympäristöön. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada riittävän yksityiskohtaista tietoa juuri ihmisten muuttopäätösten motiiveista. Muuton motiivien ymmärtämiseksi tutkimuksessa selvitettiin myös muuttajien mielipiteitä nykyisestä asuinkunnasta (Nurmijärvi tai jokin muu). Haastateltavia pyydettiin muun muassa arviomaan asumisympäristöään sekä antamaan asuinkukkastaan kokonaisarvion Tutkimuksen kohderyhmä ja otos Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Nurmijärvelle vuosina muuttaneet henkilöt ja samana ajankohtana sieltä poismuuttaneet henkilöt. Haastateltavien ikähaarukka oli vuotiaat. Tätä nuoremmat vastaajat rajattiin kohderyhmän ulkopuolelle, sillä hyvin usein alle 25- vuotiaiden muuton syyt liittyvät opiskeluun. Haastattelut kiintiöitiin niin, että hieman reilu 500 haastateltavasta henkilöstä puolet olivat alueelle muuttaneita (n=252) ja puolet alueelta poismuuttaneita henkilöitä (n=256). Tutkimusotos kiintiöitiin siten, että otos muodostuisi mahdollisimman edustavaksi muuttaneiden ihmisten asuntotyypin mukaisesti (kerrostalo, rivitalo, paritalo omakotitalo, jokin muu). Kiintiöiden koko arvioitiin väestötietojärjestelmästä saadun tutkimusnäytteen perusteella. Nurmijärveltä poismuuttaneiden osalta kerrostaloon muuttaneiden osuus jäi lopulta hieman vajavaiseksi, ja omakotitaloon muuttaneiden osuus hieman korostui. Lopullinen vastaajaotos näytti vinoutuvan hieman siten, että vanhemmat vastaajat ovat jonkin verran yliedustettuina. Tämä asia on pyritty mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon kussakin raportoitavassa kohdassa Tiedonkeruumenetelmä Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksessa Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 508 vastaajaa. Haastatteluja teki yhteensä 60 Taloustutkimus Oy:n koulutettua puhelinhaastattelijaa.

5 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Tietojen käsittely ja T-testi Tilastolliset ajot ja ristiintaulukoinnit on tehty Taloustutkimus Oy:sa. Taulukoinnissa on käytetty T- testiä, joka mittaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95%:n luotettavuustasolla. Kaikkien kysymysten ristiintaulukoinnit on toimitettu tilaajalle erillisenä Excel-tiedostona Muuta Tutkimuksessa käytetty kyselylomake on raportin liitteenä. SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti. Tutkimusraportin on kirjoittanut markkinatutkija Markus Mervola. Tutkimusprojektissa ei käytetty alihankkijoita missään työvaiheessa.

6 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 6 2. Taustaa: Nurmijärven muuttoliikkeet Kuntien välisissä muuttovirroissa Nurmijärvi on ollut koko 2000-luvun selvä muuttovoittokunta. Tosin 2010-luvulla muuttoliike Nurmijärvelle on ollut hieman vaisumpaa. Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema tilastotieto kuntien välisestä muuttoliikkeistä on vuodelta Muuttotappio Nurmijärvellä on kohdistunut selvimmin vuotiaisiin, minkä selittää luonnollisesti opiskelijaikäisten muutto muille paikkakunnille. Muuttovoitto sen sijaan on korostunut vuotiaissa, joista suuri osa on myös perheellisiä. Nurmijärvelle vuosina muuttaneista melko tarkalleen puolet on vuotiaita, kun taas pois muuttaneista vuotiaiden osuus on 37 prosenttia. Nurmijärven muuttoliikkeet Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä poismuuttaneet Määrä Osuus (%) Määrä Osuus (%) 0-4v % % 5-9 v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v % % v 55 1 % 64 1 % 75 v % 58 1 % Ikäluokat yhteensä % % Lähde: Tilastokeskus 2010-luvulla Nurmijärvelle on tyypillisenä vuonna muuttanut yli 2000 henkilöä. Lähtömuutto (Nurmijärveltä) pois on ollut hieman pienempää, mutta myös tyypillisesti yli 2000 henkilöä. Nurmijärvelle muuttaneet Yhteensä Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Muu Suomi Yhteensä kaikki Lähde: Tilastokeskus

7 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 7 Nurmijärveltä poismuuttaneet Muuttokunta Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Muu Suomi Yhteensä kaikki Lähde: Tilastokeskus Muuttovirtojen kannalta merkittävimmät kunnat Nurmijärvelle ovat lähellä sijaitsevat Uudenmaan kunnat ja kaupungit. Vuonna 2013 kymmenen merkittävimmin kunnan listalla sekä tulo- että lähtömuuton osalta on vain kaksi Uudenmaan ulkopuolista kuntaa, tulomuutossa Tampere ja Oulu, lähtömuutossa Tampere ja Turku. Muuttoliikkeet vuonna 2013 (viimeisin tilastotieto) Tulomuutto Nurmijärvelle Lähtömuutto Nurmijärveltä Kunta Määrä Kunta Määrä Vantaa 487 Helsinki 424 Helsinki 447 Vantaa 270 Espoo 281 Hyvinkää 245 Hyvinkää 138 Espoo 152 Tuusula 67 Tuusula 65 Vihti 50 Tampere 53 Tampere 43 Järvenpää 48 Järvenpää 40 Turku 39 Kerava 37 Vihti 36 Oulu 33 Kerava 36 Lähde: Tilastokeskus Noin 80 prosenttia vuosien välillä Nurmijärvelle muuttaneista muutti sinne Uudenmaan sisältä. Noin 70 prosenttia niistä, jotka muuttivat pois Nurmijärveltä, muuttivat jonnekin muualle Uudellemaalle.

8 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 8 3. Nurmijärvelle muuttaneet 3.1. Asumismuoto Kun tarkastellaan Nurmijärvelle vuosien aikana muuttaneita heidän nykyisen asuntotyyppinsä mukaan, tässä aineistossa suurimman ryhmän (43 %) muodostavat omakotitalossa asuvat. Rivitalossa asuu 23 prosenttia, paritalossa 13 prosenttia ja kerrostalossa 18 prosenttia. Omakotitalo asuntotyyppinä on keskimääräistä yleisempää vuotiailla, lapsiperheillä sekä pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneilla. Myös suurituloiset asuvat muita useammin omakotitalossa. Valtaosa, 79 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista asuu omistusasunnossa. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 18 % 12 % 10 % 13 % 26 % 33 % rivitalo 23 % 29 % 25 % 29 % 11 % 19 % paritalo 13 % 15 % 15 % 18 % 5 % 8 % omakotitalo 43 % 41 % 44 % 38 % 58 % 38 % muu 3 % 3 % 6 % 4 % - 2 % Suurin osa, 56 prosenttia, Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista, asui ennen muuttamistaan kerrostalossa. Lähes puolet (44 %) asui ennen muuttoaan Nurmijärvelle vuokra-asunnossa Muuttajien kuntavaihtoehdot Haastateltavilta tiedusteltiin myös, harkitsivatko he muuttopäätöstä tehdessään muita kuin Nurmijärveä uutena asuinpaikkana. Hieman yli puolet sanoi harkinneensa myös muita kuntia. Selvästi useimmin harkittu vaihtoehto asuinkunnaksi oli Vantaa. Myös Tuusula oli suhteellisen usein muuttajien harkintalistalla. Hyvin moni, hieman useampi kuin kaksi neljästä, ei harkinnut muuta vaihtoehtoa. Erityisesti yli 55-vuotiaat harkitsivat muita kuntia uudeksi asuinpaikaksi keskimääräistä harvemmin. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että vanhimmalla väestöllä yksi muuten keskeinen syy on tämän tutkimuksen perusteella, kuten myöhemmin nähdään, halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Alle 45-vuotiaistakin kuitenkin joka kolmas piti Nurmijärveä niin selvänä valintana, ettei harkinnut muuttamista mihinkään muuhun asuinkuntaan. Pari- tai rivitaloon muuttaneet sekä erityisesti Vantaalta lähteneet harkitsivat keskimääräistä useammin myös muita kuntia asuinpaikaksi

9 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Muuttajien aiemmat kontaktin Nurmijärvelle Nurmijärvelle hiljattain muuttaneilla on suurimmalla osalla jonkinlaisia aiempia kontakteja Nurmijärveen. Tosin reilu kolmannes (37 %) sanoo, ettei mitään aiempia kontakteja Nurmijärveen ole. Lähes neljännes (23 %) sanoo, että joko itse tai puoliso on syntynyt Nurmijärvellä. Kolmanneksella on ennestään sukulaisia tai tuttavia Nurmijärvellä. Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 23 % 30 % 15 % 30 % 24 % 17 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 5 % 2 % 6 % 8 % 10 % 2 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 3 % 1 % 4 % 3 % 3 % 4 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 33 % 30 % 37 % 25 % 34 % 40 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen 37 % 41 % 43 % 38 % 24 % 29 % asuinkuntaani Jokin muu kontakti 16 % 11 % 11 % 23 % 17 % 25 %

10 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Ennakko-odotusten toteutuminen Ylivoimainen enemmistö (92 %) Nurmijärvelle hiljattain muuttaneista on sitä mieltä, että asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Monelle uusi asuinpaikka on kuitenkin tuonut eteen jotain odottamatonta, koska 48 prosenttia on sitä mieltä, että odotukset ovat täyttyneet erittäin hyvin. Lapsiperheiden vanhemmat, omakotitalojen asujat ja pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneet kokevat muita vahvemmin Nurmijärven vastanneen sille asetettuja odotuksia Nurmijärvelle sitoutuminen Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka sitoutuneita Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet ovat asumaan juuri Nurmijärvellä, eikä esimerkiksi missä tahansa Uudenmaan tai Keski-Uudenmaan kunnassa. Haastateltavia pyydettiin valitsemaan kahdesta seuraavasta vaihtoehdosta itseä paremmin kuvaava: 1) haluan asua tällä hetkellä nimenomaan Nurmijärven kunnassa tai 2) asuinkunnalla ei sinänsä ole minulle merkitystä voisin asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa Hieman yli puolet (58 %) on sitä mieltä, että asuinkunnalla ei sinänsä ole merkitystä vaan yhtä hyvin voisi asua samankaltaisessa asunnossa ja asumisympäristössä myös jossain lähikunnassa. Ikä näyttäisi korreloivan suoraan Nurmijärvelle sitoutumisen kanssa: mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin tämä haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä. Myös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa) ulkopuoliselta Uudeltamaalta ja kokonaan muualta Suomesta muuttaneet kokevat keskimääräistä useammin olevansa sitoutuneita juuri Nurmijärvelle. Sen sijaan lapsiperheet eivät näyttäisi olevan keskimääräisesti lainkaan keskimääräistä sitoutuneempia Nurmijärvellä asumiseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ainakin

11 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 11 nuorehkoista työssäkäyvistä ihmisistä selvästi suurin osa ei koe välttämättömäksi asua Nurmijärvellä pitkälle tulevaisuuteen Tiedon hankkiminen Nurmijärvestä Nurmijärvelle muuttaneet ihmiset ovat hakeneet tietoa Nurmijärvestä ennen muuttoa yleensä Internetistä. Tuttavat ja sukulaiset ovat myös suhteellisen yleisiä tietolähteitä. Kunnan kotisivuja on hyödyntänyt kuusi prosenttia muuttajista. Taustaryhmäkohtaisessa tarkastelussa tietolähteiden käytöstä ei löydy mitään mainittavia eroavaisuuksia. Mainita kuitenkin voi, että Nurmijärvelle muuttaneet ovat käyttäneet kunnan kotisivuja ahkerammin kuin Nurmijärveltä poismuuttaneet. Tämän selittänee osin se, että Nurmijärveltä on muutettu useimmin yleisesti hyvin tunnettuihin kuntiin sekä myös paikkakunnille, jossa muuttaja on entuudestaan asunut.

12 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 12 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Perusjoukko Mistä tietolähteistä haitte tietoa tehdessänne muuttopäätöstä nykyiseen asuinpaikkaanne? Internet 54 % 51 % Tuttavat/sukulaiset, jotka tuntevat kuntaa 23 % 19 % Lehdet 7 % 8 % Kunnan kotisivut 6 % 2 % Työnantaja 1 % 0 % Televisio 0 % 0 % Radio 0 % 0 % Kotiin tulleet esitteet 0 % 0 % Messut 0 % 0 % Muualta 6 % 6 % Ei mistään 23 % 31 %

13 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Nurmijärveltä poismuuttaneet 4.1. Asumismuoto Nurmijärveltä vuosien aikana poismuuttaneista puolet asuivat Nurmijärvellä omakotitalossa, joka neljäs rivitalossa, viidennes kerrostalossa ja seitsemän prosenttia paritalossa. Uudessa asuinkunnassaan alle puolet asuu nyt omakotitalossa (43 %), joka neljäs kerrostalossa, viidennes rivitalossa ja kahdeksan prosenttia paritalossa. Kerrostaloon on muutettu keskimääräistä useammin silloin, kun muutto on suuntautunut pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin. Kun muutto on tapahtunut koko Uudenmaan ulkopuolelle, uudessa kunnassa asuntotyyppi on selvästi useimmin omakotitalo. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Minkä tyyppisessä asunnossa asutte? kerrostalo 26 % 39 % 69 % 35 % 18 % 13 % rivitalo 20 % 6 % 6 % 17 % 32 % 20 % paritalo 8 % 22 % 11 % 17 % 8 % 2 % omakotitalo 43 % 28 % 11 % 22 % 42 % 62 % muu 3 % 6 % 3 % 9 % 1 % 3 % 4.2. Muuton määränpää Tässä tutkimuksessa haastatelluista Nurmijärveltä poismuuttaneista henkilöistä 30 prosenttia muutti pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja 31 prosenttia jonnekin muualle Uudellemaalle. Muualle Suomeen muutti siten 39 prosenttia poismuuttaneista. Kunnittain tarkasteluna suosituimmat muuttokunnat olivat Helsinki (14 % kaikista), Hyvinkää (12 %), Vantaa (9 %) ja Espoo (7 %).

14 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 14 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Uuden asunnon tyyppi kerrostalo rivitalo paritalo omakotitalo Perusjoukko Mihin kuntaan muuttanut? Espoo, Kauniainen 7 % 11 % 2 % 20 % 5 % Helsinki 14 % 36 % 4 % 20 % 4 % Vantaa 9 % 12 % 8 % 20 % 5 % Muu Uusimaa 31 % 21 % 48 % 30 % 30 % Muu Suomi 39 % 20 % 38 % 10 % 57 % 4.3. Muuttajien aiemmat kontaktin uuteen asuinkuntaan Nurmijärveltä pois muuttaneista reilu neljännes muutti takaisin kuntaan jossa oli asunut aiemmin. Helsinkiin tai Vantaalle muuttaneista lähes puolet oli asunut jommassakummassa aiemmin. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ulkopuoleiselle Uudellemaalle muuttaneista vain 15 prosenttia oli asunut muuttokunnassaan aiemmin. Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Nykyinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Millaisia kontakteja teillä oli nykyiseen asuinkuntaanne ennen sinne muuttoanne? Olen itse tai puolisoni on syntynyt tai asunut siellä 29 % 28 % 40 % 52 % 15 % 30 % Olen itse tai puolisoni on käynyt siellä melko usein 9 % - 17 % - 11 % 8 % Olen itse tai puoliseni on käynyt siellä joitakin kertoja 5 % % 5 % Minulla tai puolisollani on sukulaisia tai tuttavia siellä 36 % 56 % 43 % 39 % 28 % 36 % Minulla ei ole mitään aiempia kontakteja nykyiseen asuinkuntaani 24 % 11 % 9 % 13 % 30 % 30 % Muu kontakti 18 % 17 % 34 % 13 % 22 % 10 % 4.4. Ennakko-odotusten toteutuminen Valtaosa osa (92 %) Nurmijärveltä hiljattain poismuuttaneista on sitä mieltä, että uuteen asuinpaikkaan liitetyt odotukset ovat toteutuneet vähintään melko hyvin. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneet ja lapsiperheiden vanhemmat kokevat keskimääräistä selvästi harvemmin, uusi asuinpaikka olisi täysin vastannut odotuksia.

15 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 15

16 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Muuttopäätösten motiivit Haastateltavilta kysyttiin avoimella kysymyksellä muuton syitä. Haastattelu eteni niin, että ensiksi vastaajia pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi muutti pois aiemmalta paikkakunnalta. Sen jälkeen tätä pyydettiin listaamaan vielä muita syitä poismuuttoon. Seuraavaksi haastateltavaa pyydettiin kertomaan tärkein syy sille, miksi hän muutti juuri nykyiselle asuinpaikkakunnalleen. Lopuksi häneltä kysyttiin vielä mahdollisia muita syitä nykyisen asuinpaikan valinnalle. Muuttopäätösprosessin jakaminen kahteen osaan poismuuton syyt ja uuden asuinpaikan valintaan liittyvät syyt on todellisuudessa hieman ongelmallista. Siinä missä yksi vastaaja kertoo tärkeimmäksi syyksi muuttaa pois edelliseltä asuinpaikasta esimerkiksi halun päästä lähemmäksi sukulaisia, toinen vastaaja saattaa sanoa saman syyn olleen keskeinen uutta asuinpaikkaa valittaessa. Muuton syitä haluttiin kutienkin tutkia tällä tavalla neljällä eri kysymyksellä haastatteluteknisistä syistä: näin varmistettiin, että haastateltavat pohtivat ja palauttavat mieleen muuton syitä mahdollisimman moninaisesti. Muuton syitä analysoidaan tässä osioissa pääasiassa siten, että kaikkiin neljään kysymykseen tulleita vastauksia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena Nurmijärvelle muuttaneiden muuton syyt Kun tarkastellaan vastaajien antamia tärkeimpiä syitä muuttaa pois aiemmalta paikkakunnalta, useimmin mainittu syy on tarve edullisempaan tai hinta-laatusuhteeltaan parempaan asuntoon. Tärkeimmäksi syyksi muuttaa juuri Nurmijärvelle on useimmin sanottu olevan halu muuttaa lähemmäs ystäviä/sukulaisia. Tosin muille kuin yli 65-vuotiailla halu muuttaa lähemmäksi sukulaisia/ystäviä on tärkein huomattavasti harvemmin.

17 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 17 Tärkeimmät muuton syyt Tärkein muutolle pois aiemmalta asuinpaikkakunnalta % Tärkein syy muuttoon Nurmijärvelle % Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 15 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 19 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 14 % Halu päästä Lähemmäs ystäviä/sukulaisia 12 % Sijainti parempi oman työpaikan kannalta 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 12 % Muutto yhteen/erilleen 12 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 10 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 12 % Sijainti huono oman työpaikan kannalta 9 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 6 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 6 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 5 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 3 % Paremmat liikenneyhteydet/parempi sijainti 5 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 3 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 3 % Tyytymättömyys kunnallisiin palveluihin 2 % Sijainti parempi perheenjäsenen työpaikkan 2 % Huono sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 1 % Paremmat kunnalliset palvelut 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 1 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % Huonot harrastusmahdollisuudet 1 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % Sijainti//liikenneyhteydet 1 % Asuinpaikka turvallisempi 1 % Muu 12 % Muu 1 % Eos 0 % Eos 2 % Kun muuton syitä analysoidaan kaikkiin neljään kysymykseen tulleiden vastausten perusteella, niin Nurmijärvelle muuton syyt nähdään useimmin liittyvän asuntoon. Yleisimpiä syitä ovat asumiskustannusten suhteellinen edullisuus sekä asunnon sopivuus, kuten asunnon aiempaa suurempi koko. Myös halu vaihtaa asuntotyyppiä erityisesti omakoti- tai paritaloon on suhteellisen usein mainittu syyksi Nurmijärvelle muuttamiselle. Nurmijärvi valitaan asuinpaikaksi melko usein myös sen maantieteellisen sijaintiin liittyvien asioiden vuoksi: reilu neljännes Nurmijärvelle muuttaneista nimittäin sanoo, että syynä muuttoon on ollut oman työpaikan sijainti tai halu päästä lähemmäs ystäviä tai sukulaisia. Harvemmin mainittuja syitä ovat kuitenkin Nurmijärven liikenneyhteydet tai maantieteellinen sijainti sinänsä. Nurmijärvelle muutetaan usein myös halusta päästä maaseutumaisempiin maisemiin. Tämän sanoo syyksi erityisesti Helsingistä muuttaneet, mutta hyvin harvoin Uudenmaan ulkopuolelta Nurmijärvelle tulleet ihmiset. Muuton syitä kaiken kaikkiaan selittävät luonnolliseesti ihmisten elämäntilanteet ja myös sosioekonomiset tekijät. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhemmalla väestönosalla ja erityisesti eläkeiässä oleville ylivoimaisesti yleisin syy (60 % mainitsee) muuttoon on halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. Nuorimmat, eli vuotiaat, sen sijaan sanovat muita selvästi useammin syyn olevan asumiskustannuksissa. Ikäryhmäkohtaisia eroja selittänee parhaiten talouden koko ja siinä tapahtuvat muutokset. Lapsiperhetalouksissa asuvat sanovat selvästi muita useammin muut syiksi asumiskustannukset sekä tarpeen saada sopivampi asunto.

18 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 18 Kaikki Nurmijärvelle muuttaneet Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hintalaatusuhde 32 % 46 % 41 % 28 % 14 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 30 % 39 % 40 % 21 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 31 % 33 % 28 % 4 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 21 % 15 % 10 % 31 % 60 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 30 % 21 % 15 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 20 % 24 % 18 % 24 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 16 % 13 % 25 % 41 % 10 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 11 % 18 % 7 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 9 % 11 % 10 % 10 % 6 % Kunnalliset palvelut 6 % 5 % 4 % 5 % 7 % 10 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 5 % 4 % 7 % 8 % 7 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 5 % 5 % 7 % 5 % - 4 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 3 % - Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 2 % 1 % 4 % 3 % - 4 % Tuttava/sukulainen suositteli 1 % 1 % 2 % 3 % - - Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 1 % 2 % Kulttuuripalvelut 1 % % Muu syy 18 % 16 % 13 % 13 % 17 % 31 % Eos 3 % 1 % 2 % 8 % - 4 % Ylimpään tuloluokkaan (talouden tulot) kuuluville sekä työelämässä johto- tai asiantuntijatehtävissä oleville asunnon edullisuus tai hyvä hintalaatusuhde on yleisimpiä syitä muuttaa Nurmijärvelle. Tätä selittänee se, että edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvilla on muita selvästi useimmin lapsia ja he siksi usein muuttavat keskimääräistä suurempiin asuntoihin. Oman työpaikan sijainti on keskimääräisestä useammin tärkeä Nurmijärvelle muuton syy työväestössä ja toimihenkilön asemassa oleville sekä Uudenmaan ulkopuolelta muuttaneilla. Nurmijärvelle sitoutuneiden (haluaa asua nimenomaan Nurmijärvellä) joukossa halu päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia on selvästi useimmin mainittu syy muutolle. Tätä selittää osin se, että tässä joukossa korostuu nimenomaan vanhemmat ihmiset, joille juuri ystävien ja sukulaisten läheisyys on ollut tärkeä muutoin perustu. Kun Nurmijärvelle sitoutuneiden muuton syitä, tarkastellaan siten, että tarkastelu kohdistetaan vain alle 55-vuotiaisiin, nousee useimmin mainituksi syyksi halu muuttaa maaseutumaisempiin maisemiin sekä tarve päästä omaa työpaikkaa lähemmäksi.

19 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 19 Kaikki Maatalous / muu yrittäjä Nurmijärvelle muuttaneet Työväestö/ toimihenkilö Ammattiryhmä Ylempi toimihlö / johtaja Eläkeläinen Muu Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 42 % 33 % 51 % 13 % 27 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 46 % 27 % 33 % 20 % 53 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 33 % 40 % 30 % 5 % 13 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 25 % 13 % 19 % 61 % 20 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 13 % 26 % 26 % 16 % 23 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 21 % 24 % 16 % 18 % 17 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 17 % 17 % 23 % 14 % 27 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 4 % 14 % 19 % 9 % 7 % Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Edellinen asuinkunta Espoo, Kauniainen Helsinki Vantaa Muu uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 38 % 34 % 55 % 18 % 10 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 35 % 32 % 45 % 34 % 10 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 35 % 20 % 21 % 24 % 40 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 15 % 23 % 25 % 37 % 33 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 21 % 34 % 27 % 18 % 6 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 38 % 20 % 20 % 18 % 13 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 9 % 21 % 14 % 18 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 14 % 14 % 8 % 10 % Sijanti / paremmat liikenneyhteydet 9 % 15 % 13 % 5 % 5 % 8 %

20 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 20 Nurmijärvelle muuttaneet Kaikki Oma tilanne Lapsiperhe Nurmijärvelle sitoutuneet Asuinkunnalla ei merkitystä Kyllä Ei Perusjoukko Nurmijärvelle muuton syyt Edullisempi asunto / parempi hinta-laatusuhde 32 % 18 % 41 % 46 % 23 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 31 % 21 % 39 % 42 % 25 % Sijainti oman työpaikan kannalta 27 % 24 % 29 % 29 % 25 % Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 27 % 38 % 19 % 17 % 32 % Halu maaseutu/kaupunkimaisemiin 22 % 25 % 20 % 27 % 19 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 20 % 14 % 24 % 23 % 18 % Muutto yhteen/erilleen 19 % 14 % 22 % 12 % 23 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 12 % 12 % 12 % 16 % 10 % 5.2. Nurmijärveltä poismuuttaneiden muuton syyt Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa yleisin muuton motiivi on ollut halu päästä lähemmäs ystäviä ja sukulaisia. On huomattava, että kaikissa poismuuttaneiden ikäluokissa kyseinen motiivi mainitaan useimmin tai toiseksi useimmin. Nurmijärvelle muuttaneiden joukossahan halu muuttaa lähemmäksi ystäviä ja sukulaisia mainittiin usein vain vanhemmissa ikäluokissa. Muita suhteellisen usein mainittuja syitä Nurmijärveltä poismuuttamiselle on oman työpaikan sijainti sekä muutto kumppanin kanssa yhteen tai erilleen. Asumiskustannukset tai asunnon kokoon tai laatuun liittyvät asiat mainitaan Nurmijärveltä poismuuton syiksi selvästi harvemmin kuin mitä ne mainitaan Nurmijärvelle muuton syiksi.

21 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 21 Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Ikäryhmä v v v v. 65+ v. Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 31 % 41 % 29 % 35 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 39 % 37 % 34 % 17 % 4 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 20 % 16 % 29 % 28 % 17 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 22 % 22 % 14 % 17 % 25 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 14 % 14 % 14 % 31 % 17 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 20 % 16 % 20 % 15 % 19 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 27 % 9 % 15 % 21 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 13 % 16 % 3 % 19 % 25 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 6 % 14 % 17 % 11 % 21 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 16 % 6 % 7 % 19 % Sijainti perheenjäsenen työpaikkaan 6 % 5 % 2 % 11 % 13 % 2 % Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet 6 % 0 % 14 % 6 % 2 % 10 % Sijainti oman opiskelupaikan kannalta 5 % 22 % 0 % 0 % 0 % 0 % Sijainti perheenjäsenen opiskelupaikkaan 2 % 2 % 4 % 3 % 0 % 0 % Kulttuuripalvelut 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 2 % Uusi asuinpaikka turvallisempi 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tuttava/sukulainen suositteli 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % Muu syy 17 % 14 % 8 % 11 % 24 % 25 % Eos 4 % 5 % 2 % 0 % 7 % 4 % Kunnille on tunnetusti edullista saada pidettyä hyviä veronmaksajia omassa kunnassa. Kun muuton syitä tarkastellaan tuloluokittain (talouden vuosibruttotulot) havaitaan, että vauraimmissa talouksissa asuvat (yli EUR/v) muuttavat yleisimmin halusta päästä lähelle ystäviä ja sukulaisia. Keskituloisten joukossa ( EUR/v) halu muuttaa lähemmäs ystäviä ja sukulaisia on myös erittäin yleinen. Tässä ryhmässä kuitenkin merkittävä muuton syy on keskimääräistä selvästi useammin parisuhteen päättyminen ja/tai uuden alkaminen. Myös halu päästä lähemmäksi (kenties uutta) työpaikkaa on selvästi keskimääräistä yleisempi syy. Asiat, joihin kunnan puolesta voidaan vaikuttaa, kuten kaavoitus tai kunnalliset palvelut, eivät ole merkittävä syy muuttoon missään tuloluokassa. Asumiskustannukset näyttäisi olevan suhteellisen merkittävä syy ainoastaan alle keskituloisten ryhmässä. Kun tarkastellaan muuton syitä muuttajien uuden asuinkunnan perusteella, kiinnostavimmaksi ryhmäksi muodostuu johonkin toiseen Uudenmaan kuntaan muuttaneet. Keskimääräistä huomattavasti tärkeämpänä syynä heillä on ollut muutto asuntotyypistä toiseen. Myös sopivampi tai laadukkaampi asunto mainitaan tässä ryhmässä selvästi muita useammin. Helsinkiin muutetaan useimmiten sen hyvän liikenteellisen sijainnin vuoksi tai siksi, että näin päästään lähemmäksi omaa työpaikkaa. Uudenmaan ulkopuolelle muita yleisimmin siksi, että päästään lähemmäksi sukulaisia tai edullisempaan asuntoon. Espooseen ja Vantaalle muuttaneita on otoksessa sen verran vähän, että näihin kuntiin muuttaneiden muuton syitä ei voida riittävän luotettavasti analysoida.

22 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 22 Kaikki Nurmijärveltä pois muuttaneet alle Talouden vuosibruttotulot yli Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 41 % 35 % 39 % 30 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 11 % 19 % 37 % 26 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 19 % 18 % 31 % 16 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 15 % 19 % 23 % 16 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 11 % 24 % 16 % 21 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 19 % 26 % 14 % 12 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 22 % 14 % 14 % 23 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 4 % 18 % 16 % 26 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 7 % 21 % 8 % 14 % Kunnalliset palvelut 12 % 11 % 13 % 12 % 12 % Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Espoo, Kauniainen Nykyinen asuinkunta Helsinki Vantaa Muu Uusimaa Muu Suomi Perusjoukko Muuton syyt Nurmijärveltä pois Halu lähemmäs ystäviä/sukulaisia 37 % 17 % 34 % 30 % 33 % 46 % Sijainti oman työpaikan kannalta 26 % 50 % 43 % 48 % 14 % 21 % Muutto yhteen/erilleen 21 % 33 % 26 % 39 % 23 % 13 % Sopivampi/tilavampi/laadukkaampi asunto 20 % 6 % 6 % 4 % 33 % 22 % Halu vaihtaa asuinympäristöä 18 % 22 % 23 % 13 % 20 % 16 % Edullisempi asunto/parempi hinta-laatusuhde 18 % 6 % 3 % 13 % 19 % 26 % Sijanti / liikenneyhteydet 17 % 11 % 37 % 26 % 18 % 8 % Halu maaseutu-/kaupunkimaisemiin 16 % 6 % 11 % 17 % 14 % 20 % Vaihto asuntotyypistä toiseen 13 % 0 % 3 % 9 % 27 % 10 % Kunnalliset palvelut 12 % 28 % 20 % 9 % 11 % 8 %

23 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Nykyisestä ja entisestä asuinkunnasta annetut kokonaisarviot Haastateltavia pyydettiin antamaan sekä nykyisestä että edellisestä asuinkunnastaan kokonaisarvio asuinpaikkana kouluarvosana-asteikolla Nurmijärvelle hiljattain muuttaneet antavat Nurmijärvelle hyvät arviot. Kaksi kolmesta antaa arvosanaksi vähintään kahdeksan. Annettujen kokonaisarvioiden keskiarvoksi tulee 8,29. Lähes kukaan ei pidä Nurmijärveä huonona asuinpaikkana. Vain kaksi vastaaja antaa Nurmijärvelle arvosanaksi seitsemää huonomman. Nurmijärvelle muuttaneista kaikista tyytyväisimpiä on kokonaisarvioiden perusteella vuotiaat, omakotitalossa asuvat, lapsiperheiden vanhemmat sekä asiantuntija- tai johtotehtävissä olevat sekä eniten tienaavat (yli EUR/brutto/talous). Myös pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta Nurmijärvelle muuttaneet antavat keskimääräistä parempia arvioita. Keskimääräistä hieman heikompia arvioita antavat yli 65-vuotiaat ja pienituloiset. Tutkimuksesta kuitenkin nähdään, että demograafisten tekijöiden perusteella ei voida ennustaa, kuka viihtyy Nurmijärvellä ja kuka ei. Asuinviihtyvyyden kokemukseen vaikuttavat varmasti myös henkilökohtaiset mieltymykset. Nimittäin kun tarkastellaan Nurmijärveltä poismuuttaneiden arvioita Nurmijärvestä asuinpaikkana eri taustaryhmissä, havaitaan, että esimerkiksi lapsiperheiden vanhempien tai vuotiaiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä eivät ole keskimääräistä juurikaan parempia.

24 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 24 Tutkimusaineisto mahdollistaa Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamien arvioiden keskiarvon vertailun kolmeen muuhun keskiarvoon: 1) Nurmijärvelle muuttaneiden antamat arviot edellisestä asuinkunnastaan, 2) entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä asuinkunnastaan ja 3) entisten nurmijärveläisten antamat arviot Nurmijärvestä. Tässä vertailussa Nurmijärvi menestyy sikäli hyvin, että nykyisten Nurmijärveläisten eli kuntaan hiljattain muuttaneiden antamat kokonaisarviot Nurmijärvestä ovat paremmat kuin nurmijärveläisten antamat arviot entisestä kotikunnastaan tai entisten nurmijärveläisten antamat arviot nykyisestä kotikunnastaan. Kaikista huonoin keskiarvo tulee kuitenkin entisten nurmijärveläisten antamista arvioista Nurmijärvelle.

25 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 25

26 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Mitä nykyisessä asuinkunnassa pitäisi parantaa? Missä Nurmijärvi voisi sitten parantaa? Julkinen liikenne ja kaupalliset palvelut ovat asioita, joihin useimmin toivotaan muutosta ja joihin kunta voisi teoriassa pystyä vaikuttamaan. Myös liikenneyhteydet mainitaan usein, mutta toki esimerkiksi maantieteellisiin etäisyyksiin kunta ei pysty vaikuttamaan. On huomattava, että kun kunnallisia terveyspalveluja monesti arvostellaan, vain 3 prosenttia nurmijärveläisistä nimeää tämän asiana, johon toivoo parannusta. Vanhimman ikäluokan edustajat ja lapsiperheiden vanhemmat, jotka yleensä käyttävät muita enemmän kunnallisia terveyspalveluja, toivovat terveydenhoitoon muita useammin parannusta. Vain hyvin harva esittää katujen ja yleisten paikkojen kunnossapitoon kohennusta. Nurmijärvelle muuttaneista juuri kukaan ei mainitse, että sellaisiin asioihin kuten asuinalueen turvallisuuteen, sosiaalisiin ongelmiin, ympäristön viihtyvyyteen tai toisaalta lasten päivähoitoon tai kouluopetuksen tasoon tulisi saada kohennusta. Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden antamia parannustoiveita on ehkä järkevintä vertailla Nurmijärveltä johonkin muuhun pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen Uudenmaan kuntaan muuttaneiden vastauksiin. Tässä vertailussa Nurmijärven heikkous asukkaiden mielestä näyttäisi olevan liikenneyhteydet ja julkinen liikenne, jotka Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle muuttaneet mainitsevat nurmijärveläisiä harvemmin uuden kotikuntansa parannusta vaativina asioina. Nurmijärven suhteellisina vahvuuksina Uudenmaan muihin kuntiin voidaan pitää terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja asukkaiden kokemusta sosiaalisten ongelmien vähäisyydestä.

27 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 27 Nurmijärvelle muuttaneet Nurmijärveltä pois muuttaneet Kaikki Lapsiperhe Kaikki Asuu Uudellamaalla (ei pkseutu) Kyllä Ei Perusjoukko Onko nykyisessä asuinkunnassanne joitakin sellaisia asioita, joihin toivoisitte parannusta? julkinen liikenne 25 % 32 % 22 % 13 % 15 % liikenneyhteydet 21 % 18 % 23 % 5 % 6 % kaupalliset palvelut 12 % 15 % 10 % 7 % 14 % harrastusmahdollisuudet 6 % 8 % 5 % 2 % 1 % terveydenhuolto 3 % 4 % 2 % 7 % 8 % teiden ja katujen kunto 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % katujen ja yleisten paikkojen siisteys/kunnossapito 1 % 1 % 1 % 3 % 3 % kulttuuritarjonta 1 % 0 % 1 % 1 % 3 % omakotitontin saanti 1 % 2 % 0 % 1 % 0 % asuntojen hintataso 0 % 0 % 0 % 4 % 1 % asuntojen saanti 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % elinkustannukset 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % kirjastopalvelut 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % lasten päivähoito 0 % 1 % 0 % 2 % 1 % opetuksen taso kouluissa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % sosiaaliset ongelmat 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % turvallisuus 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % työpaikan saanti/työllisyystilanne 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % ympäristön viihtyisyys 0 % 0 % 1 % 3 % 3 % muu 31 % 28 % 32 % 31 % 29 % Eos 28 % 23 % 31 % 38 % 38 %

28 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Arviot viihtyisään asuinympäristöön vaikuttavista tekijöistä Asukkaat ovat tyytyväisiä Nurmijärvellä niihin keskeisiin asioihin, joita yleensä pidetään tärkeinä asuinpaikkakunnan viihtyvyydelle ja houkuttelevuudelle. Haastateltavia pyydettiin arviomaan yhtätoista tekijää asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa että asia on toteutunut erittäin huonosti ja 5 että asia on toteutunut erittäin hyvin. Ainoastaan liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa koko vastaajajoukolta arviot, jotka keskiarvoltaan jäävät alle hyvän 3,5. Lähemmäksi tyydyttävää keskiarvoa asettuvat Nurmijärven palvelut, tonttitarjonta ja harrastusmahdollisuudet. Parhaat arviot tulevat tekijästä lähellä luontoa, toiseksi paras asuinympäristön turvallisuudesta ja kolmanneksi asuinympäristön viihtyisyydestä. Muut arvioitavat tekijät, joista kaikista siis tulee hyvät arviot, ovat lapsiystävällisyys, itselle/perheelle sopivat asuntotarjonta, päiväkotitarjonta ja koulutarjonta. Taustaryhmittäin tarkasteltuna lapsiperheiden vanhemmat antavat muita parempia arvioita Nurmijärven asuinympäristön viihtyisyydestä, lapsiystävällisyydestä ja sopivasta asuntotarjonnasta. Hieman huonompia arvioita lapsiperheiden vanhemmat antavat tonttitarjonnasta ja palveluista. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta muuttaneiden arviot esimerkiksi Helsingistä muuttaneiden arvioihin poikkeavat merkittävämmin siinä, että he antavat entisiä helsinkiläisiä heikompia arvioita Nurmijärven lapsiystävällisyydestä ja asunto- sekä tonttitarjonnasta.

29 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 29 Nurmijärven nykyisiltä asukkailta saamia arvioita eri asumisviihtyvyyttä mittaavasti asioista voidaan vertailla Nurmijärveltä pois muuttaneiden antamiin arvioihin uudesta asuinkunnastaan. Vertailussa tulee kuitenkin muistaa, että poismuuttaneiden annetut arviot eivät tietenkään kohdistu vain johonkin tiettyyn kaupunkiin. Vertailujoukko koostuu kaikista niistä kaupungeista, johon tämän tutkimuksen vastaajat ovat Nurmijärveltä muuttaneet.

30 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 30 Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan lähes kaikista tekijöistä paremmat arviot verrattuna pois muuttaneiden nykyisille asuinkunnilleen antamien arvioiden keskiarvoon. Liikenneyhteyksistä Nurmijärvi saa nykyisiltä asukkailtaan tosin selvästi vertailuryhmää huonommat arviot. Jonkin verran huonommat arviot tulevat myös harrastusmahdollisuuksista ja palveluista. Nurmijärvi erottuu tässä vertailussa selvästi parempana lapsiystävällisyydeltään, päiväkoti- ja koulutarjonnaltaan sekä tonttitarjonnaltaan. Nykyisten nurmijärveläisten antamia arvioita asumisviihtyvyydestä on tarkoituksenmukaisempaa vertailla kuitenkin Nurmijärveltä muualle Uudellemaalle (pl. pääkaupunkiseutu) muuttaneiden antamiin arvioihin nykyisestä asuinkunnasta. Tässä vertailussa Nurmijärvi saa samansuuntaiset arviot asuinympäristön turvallisuudesta ja viihtyvyydestä sekä itselle/perheelle sopivasta asuntotarjonnasta ja palveluista. Selvästi paremmat arviot Nurmijärvi saa koulutarjonnasta ja jonkin verran paremmat arviot päiväkotitarjonnasta ja lapsiystävällisyydestä yleensä. Sen sijaan liikenneyhteyksistä, tonttitarjonnasta ja harrastusmahdollisuuksista nykyiset nurmijärveläiset antavat heikommat arviot kuin Nurmijärveltä muualla Uudellemaalle muuttaneet uudesta asuinkunnastaan.

31 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus Oman kunnan suositteleminen asuinpaikaksi muille Yksityisen sektorin yritykset tutkivat usein asiakkaidensa tyytyväisyyttä suositteluhalukkuusindeksin (eli Net Promoter Index) avulla. Se on periaatteeltaan yksinkertainen mutta erittäin toimiva konsepti. Siinä asiakkaiden sitoutumisastetta mitataan heidän suositteluhalukkuutensa kautta. Vahva suositteluhalukkuus merkitsee enemmän kuin pelkkä hiljainen tyytyväisyys. Suositteluhalukkuus mitataan kysymällä kohderyhmään kuuluvilta, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat tuotetta tai palvelua muilla asteikolla Malli perustuu amerikkalaisen tutkijan Fred Reichheldin mittaviin pohjatutkimuksiin, joiden mukaan korkea suositteluhalukkuus korreloi vahvasti yrityksen taloudellisen menestyksen kanssa. Reichdeldin mallissa vastaajat luokitellaan heidän antamansa vastauksien mukaan aktiivisiin suosittelijoihin 9-10, passiivisiin asiakkaisiin 7-9, ja kriitikoihin 0-6. Suositteluindeksi lasketaan yksikertaisesti vähentämällä kriitikoiden osuus aktiivisista suosittelijoista. Tässä tutkimuksessa suositteluhalukkuuden ajatellaan kertovan, että asuinkokemus on ollut niin hyvä, että henkilö on valmis suosittelemaan kuntaan asuinpaikkana muilla. Taustaryhmittäin tarkasteltuna suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi omakotitaloasukkaiden ja lapsiperheiden vanhempien keskuudessa. Ikäluokittainen tarkasteltuna suositteluhalukkaimmat ovat vuotiaat. Kun tarkastellaan suositteluhalukkuutta vielä sen mukaan, mistä päin Nurmijärvelle on muutettu, niin helsinkiläiset ja toisaalta kokonaan Uudenmaan ulkopuolelta tulleet ovat muita useammin halukkaita suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana. Tutkimus kertoo, että suositteluhalukkuus odotetusti korreloi selvästi asuinkunnasta annetun kokonaisarvosanan kanssa.

32 Nurmijärven Kunta Muuttoliiketutkimus 32 Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden halukkuutta suositella uutta asuinpaikkaansa on kiinnostavaa vertailla Nurmijärveltä poismuuttaneiden halukkuuteen suositella nykyistä asuinkuntaansa. Ensinnäkin nykyiset nurmijärveläiset ovat yleisesti halukkaampia suosittelemaan Nurmijärveä asuinpaikkana kuin entiset nurmijärveläiset nykyistä asuinpaikkaansa. Huomioitavaa on se, että erityisesti muualle pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle muuttaneiden keskuudessa suositteluhalukkuusindeksi on selvästi matalampi verrattuna nykyisten nurmijärveläisten indeksiin. Toiseksi, siinä missä lapsiperheiden vanhempien ja omakotitalojen asujien suositteluhalukkuus on keskimääräistä korkeampi Nurmijärvelle hiljattain muuttaneiden joukossa, Nurmijärveltä poismuuttaneiden joukossa lapsiperheiden vanhemmat ja omakotitalojen asukkaat ovat keskimääräistä selvästi harvemmin halukkaita suosittelemaan uutta asuinkuntaansa asuinpaikaksi muille. Suositteluhalukkuusindeksianalyysi vahvistaa koko tutkimuksesta välittyvää kuvaa, että Nurmijärvi näyttää kaiken kaikkiaan olevan otollinen asuinpaikka omakotitaloasukkailla ja lapsiperheille.

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

toy taloustutkimus oy PÄÄKAUPUNKISEUDUN MUUTTOHALUKKUUS 2004 Suur-Helsinki Tänään 2-3/2004 Lohjan yrityspalvelukeskus Oy

toy taloustutkimus oy PÄÄKAUPUNKISEUDUN MUUTTOHALUKKUUS 2004 Suur-Helsinki Tänään 2-3/2004 Lohjan yrityspalvelukeskus Oy toy taloustutkimus oy PÄÄKAUPUNKISEUDUN MUUTTOHALUKKUUS 2004 Suur-Helsinki Tänään 2-3/2004 Lohjan yrityspalvelukeskus Oy Reetta Wirman 2.3.2005 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön.

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Lämpölux. Asiakastyytyväisyystutkimus. Kevät 2013

Lämpölux. Asiakastyytyväisyystutkimus. Kevät 2013 Lämpölux Asiakastyytyväisyystutkimus Kevät 2013 Lämpölux Asiakastyytyväisyys kevät 2013 11.3.2013 Juha Lemmetyinen SISÄLTÖ 3 TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 8 VASTAAJAJOUKON RAKENNE 9 KOKONAISTYYTYVÄISYYS

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ 0.8.01 Markus Mervola Marko Mäkinen Tutkimusraportti SISÄLLYSLUETTELO 0.8.01 T 109 MAM Yrittäjyysilmapuntari 01 JOHDANTO Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Puu- ja kivitalojen vertaileva asumistyytyväisyystutkimus 008 Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Taloustutkimus Oy - Suomen Betonitieto Oy Omakotiasuminen on tutkitusti edelleen tavoitelluin asumismuoto

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Neuvontajärjestöt. Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012

Neuvontajärjestöt. Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012 Neuvontajärjestöt Suomi Tänään Helmi-maaliskuu 2012 1 Neuvontajärjestöt 2012 Sisältö sivu Tutkimuksen sisältö ja toteutus 3 Aineiston rakenne 4 Tiivistelmä tuloksista 5-6 Tulokset graafisena esityksenä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan

Lisätiedot

GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010

GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010 GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista Taloustutkimus Oy Kesäkuu 2010 Risto Nikunlaakso 2.6.2010 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 21A - 22A / 2010 Tämän tutkimuksen on tehnyt

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014

Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014 Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkikuvatutkimus 2014 26.9. /27.11. 2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Tuomo Saarinen Innolink Research Oy 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Mielikuvatutkimus 2.1. Vastaajien taustatiedot

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

toy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy RUOTSINKIELEN OPETUS KOULUISSA Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 14 ja 16 / 2003

toy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy RUOTSINKIELEN OPETUS KOULUISSA Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 14 ja 16 / 2003 toy 1990 TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy RUOTSINKIELEN OPETUS KOULUISSA Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 14 ja 16 / Hannu Ilkas 23.4. Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Lämpölux. Asiakastyytyväisyystutkimus. Syksy 2013

Lämpölux. Asiakastyytyväisyystutkimus. Syksy 2013 Lämpölux Asiakastyytyväisyystutkimus Syksy 2013 Lämpölux Asiakastyytyväisyys syksy 2013 18.10.2013 Juha Lemmetyinen SISÄLTÖ 3 TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 8 VASTAAJAJOUKON RAKENNE 9 KOKONAISTYYTYVÄISYYS

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen.

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

toy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy Ruotsin kielenopetus suomenkielisille Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 3-4 / 2007

toy TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy Ruotsin kielenopetus suomenkielisille Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 3-4 / 2007 toy 1990 TELEBUS 500 haastattelua joka viikko taloustutkimus oy Ruotsin kielenopetus suomenkielisille Suomalaisuuden liitto Telebus vkot 3-4 / 2007 Anne Kosonen / Helena Fagerlund 9.2.2007 Suomalaisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely

LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely Taloustutkimus Oy Lokakuu 2009 Risto Nikunlaakso 2.10.2009 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 40A - 40B / 2009 Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Vaikuttajaviestintä 2014. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry

Vaikuttajaviestintä 2014. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Vaikuttajaviestintä 2014 ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Vaikuttajaviestintä 2014 Taloustutkimus Oy Katja Mikkonen 5.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 3 5.5.2014 T-12617 ProCom - Vaikuttajaviestintä 2014 /

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Tuhat suomalaista. Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 2014

Tuhat suomalaista. Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 2014 Tuhat suomalaista Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 0 Tutkimuksen toteutus IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa Kuluttajapaneelissa,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Raportti. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Raportti. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Raportti Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

YLE Teksti-tv -tutkimus Kohderyhmä: Huonokuuloiset ja kuurot Kirjekysely, huhtikuu 2013

YLE Teksti-tv -tutkimus Kohderyhmä: Huonokuuloiset ja kuurot Kirjekysely, huhtikuu 2013 YLE Teksti-tv -tutkimus Kohderyhmä: Huonokuuloiset ja kuurot Kirjekysely, huhtikuu 2013 15.5.2013 KN T-10556, KN 14.5.2013 2 Sisällysluettelo Keskeiset tulokset 3 Tutkimuksen tekninen toteutus 4 Huonokuuloisten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011

Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 1 (56) Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO-Länsi-Uusimaa ohjelmalle Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Juuso Heinisuo Innolink Research Oy 2011 2 (56) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 4 2. TULOKSET...

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 15.5.2009

Alustavia tuloksia 15.5.2009 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Sana-sol-vitamiinitutkimus Axellus Oy. Johanna Kuosmanen 17.2.2010

Sana-sol-vitamiinitutkimus Axellus Oy. Johanna Kuosmanen 17.2.2010 Sana-sol-vitamiinitutkimus Johanna Kuosmanen 17.2.21 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoite 2. Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä 3. Vitamiini- ja kivennäisaineiden käyttö 4. Vitamiini- ja kivennäisaineiden

Lisätiedot

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010 TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma / Lapsen oikeudet -kampanja

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma / Lapsen oikeudet -kampanja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma / Lapsen oikeudet -kampanja Lasten oikeudet / Taulukkoraportti Taloustutkimus Oy Helmikuu 2010 Risto Nikunlaakso 3.2.2010 Aineiston rakenne AINEISTON

Lisätiedot

Suomen ja Hollannin estettyä Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen alueeseen

Suomen ja Hollannin estettyä Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen alueeseen TALOUSTUTKIMUS OY 20111021 09:12:33 TYÖ 2642.12 TAULUKKO 7015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena selvittää katsastamattomuuden syitä. Tutkimus toteutettiin vuosina 2005 ja 2006 vastaavan

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 29A-30A/2007. Kohderyhmä, otanta- ja tutkimusmenetelmä. Otoksen koko ja painotus

TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 29A-30A/2007. Kohderyhmä, otanta- ja tutkimusmenetelmä. Otoksen koko ja painotus TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 29A-30A/2007 Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy osana viikottaista Telebus-tutkimusta. Kysymysten aiheena oli mielipiteet sairaanhoitovakuutuksista.

Lisätiedot

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kurikka-lehden lukemiseen liittyviä asioita ja asemaa paikallisena tietolähteenä. Haastattelut tehtiin puhelimitse

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

18-79 vuotiaat Painottamaton n= 2399 149 1134 601 212 337 327 1029 136 Painotettu (.000) N= 3976 250 1874 987 349 563 531 1695 228

18-79 vuotiaat Painottamaton n= 2399 149 1134 601 212 337 327 1029 136 Painotettu (.000) N= 3976 250 1874 987 349 563 531 1695 228 TALOUSTUTKIMUS OY 20100518 09:09:07 TYÖ 2519.14 TAULUKKO 9017 ss VER % Telebus vko 17A-19A/2010 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa. Taloustutkimus Oy.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa. Taloustutkimus Oy. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa Taloustutkimus Oy Lokakuu 2012 Anne Kosonen 19.10.2012 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET:

PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: A. Asuinpaia (ei kysytä, data saatavilla otoksesta): Postinumero (= asuinpaiakunta, asuinalue) B. Sukupuoli: 1 Nainen 2 Mies C. Kuinka vanha

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tuhat suomalaista 11/2014. Tuhat suomalaista. Lassila & Tikanoja. Marrras- Joulukuu 2014

Tuhat suomalaista 11/2014. Tuhat suomalaista. Lassila & Tikanoja. Marrras- Joulukuu 2014 Tuhat suomalaista /201 Tuhat suomalaista Lassila & Tikanoja Marrras- Joulukuu 201 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /201 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista - tutkimus tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome Kävijäprofiili 01 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa tammi - joulukuussa 011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.69.000 henkeä, 14.448

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli

Lisätiedot

TUOTEMERKKIEN ARVOSTUS 2015 HSL

TUOTEMERKKIEN ARVOSTUS 2015 HSL TUOTEMERKKIEN ARVOSTUS 2015 HSL TALOUSTUTKIMUS OY, SIRPA VINNI 30.4.2015 13667 SHT 2015 Tuotemerkkien arvostus_hsl / sv SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen toteutus 3. Tutkimuksen sisältö 4. Tuotemerkkien

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Kävijäprofiili 12 Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2015 kyselyn vertaistukeen liittyviä tuloksia. Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2015 kyselyn vertaistukeen liittyviä tuloksia. Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2015 kyselyn vertaistukeen liittyviä tuloksia Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014 RIGHT MA Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja A TNS 0 RIGHT MA Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 6-vuotiaat (est. 3.62.000 henkeä,

Lisätiedot