LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke

Transkriptio

1 LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke Tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LaSse-LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMINEN VÄLI-SUOMESSA HANKKEEN TAUSTAA 3 2. HANKEALUEEN KUVAUS 4 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hankkeen henkilöstö Ohjausryhmä Hankkeessa mukana olevat toimijat HANKKEEN TALOUS HANKKEEN ARVIOINTI HANKEKUNTIEN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN NYKYTILAN KARTOITUS, HANKKEEN ALOITUS JA HANKETOIMINNAN SUUNNITELMA Hankkeen käynnistäminen LasSe-hankekuntien lastensuojelutarpeen arvioinnin nykytilan alkukartoitus Hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma A-moduuli: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen B-moduuli: Sosiaalityön sisäisten toimintatapojen edistäminen C-moduuli: Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittäminen VIESTINTÄSUUNNITELMA HANKKEEN JUURTUMINEN KUNTIEN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYSTEN KÄYTÄNTÖIHIN. 24 2

3 1. LASSE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMINEN VÄLI - SUOMESSA- HANKKEEN TAUSTAA Kunnallisen lastensuojelun kehittäminen Kaste-hankkeissa on ollut melko vähäistä. Väli-Suomen alueen kunnat ovat viestittäneet akuuttia lastensuojelun käytäntöjen kehittämistarvetta. Erityisesti lastensuojelutarpeen selvityksen ja sijaishuollon kysymysten kehittämistarpeen ovat korostuneet Väli-Suomen alueen kunnissa. Lastensuojelun kehittämistarve lisättiin Väli-Suomen alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan ja pikaisen kuntakartoituksen jälkeen hankesuunnittelu kohdistettiin lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen. Kehittäminen kohdistuu lakisääteiseen lastensuojelutarpeen selvitykseen (lastensuojelulaki 417/2007, 26 ja 27 ). Hankkeessa on tarkoitus luoda pohjaa sille, että lapsille ja perheille ohjataan perustellusti oikea palvelu, oikeaan aikaan. Hankesuunnitelman mukaan kunnissa tarvitaan perusteellista pohdintaa siitä, mitä lastensuojelutarpeen selvityksessä selvitetään tässä vaiheessa lastensuojelutyössä (sisällöt), mitä selvityksen jälkeen tapahtuu, mihin selvitys johtaa ja mitä olisi voitu hoitaa paremmin tai toisin. Hankkeen pyrkimyksenä on luoda pohjaa sille, että lapsille ja perheille ohjataan perustellusti oikea palvelu, oikeaan aikaan. Laajasti ajatellen hankkeen avulla pyritään vahvistamaan käsitystä siitä, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on lastensuojelua ja mikä ei sekä mitä yhteiskunnallisia ilmiöitä lastensuojelua edellyttävien tilanteiden taustalla on. LasSe -Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa - hanke on rajattu lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen, jotta on mahdollista paneutua monialaisen työskentelyn, palveluohjaksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävänkuvia selkiytetään ja uudistetaan osassa hankekuntia, jotta työnjako sosiaalitoimen sisällä olisi toimiva. Tavoitteena on myös lisätä aihetta koskevaa tiedontuotantoa sekä tutkijoiden ja sosiaalityöntekijöiden vuoropuhelua lastensuojelusta. Hyvin toimiva lastensuojelutarpeen selvitys on hyödyllinen ennen kaikkea asiakkaalle, joka saa tarvittaessa palveluohjausta ja/tai yksilöllisen arvion lastensuojelun tarpeesta. Asiakkuuden jatkuessa on luotu pohja luottamukselle, myös asiakassuunnitelman teolle. Tiiviisti ilmaistuna lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämisellä pyritään seuraavaan päämäärään (tavoitteet): A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt. On yksilöity tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja. C) Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. 3

4 Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. 2. HANKEALUEEN KUVAUS LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli Suomessa - hankealue muodostuu viidestä maakunnasta ja niiden (58, alusta 59) viidestäkymmenestäkahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on n.(1) miljoona asukasta. Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta hankkeeseen osallistuvat Tampereen, Oriveden, Nokian, Akaan, Virtain, Forssan ja Riihimäen kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Hämeenkyrön, Vesilahden, Kihniön, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän( alkaen) kunnat. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta hankkeeseen osallistuvat Vaasan, Kristiinankaupungin, Seinäjoen, Kauhavan, Lapuan, Kurikan, Kauhajoen ja Ähtärin kaupungit sekä Mustasaaren, Närpiön, Laihian, Vöyrin, Maalahden, Isonkyrön, Korsnäsin, Ilmajoen, Alajärven, Alavuden, Jalasjärven, Teuvan, Kuortaneen, Lappajärven, Vimpelin, Evijärven, Soinin, Isojoen ja Karijoen kunnat. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Päijät-Hämeen hankekuntia ovat Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Heinolan, Orimattilan, Nastolan, Asikkalan, Kärkölän, Sysmän, Padasjoen, Hartolan, Iitin, Pukkilan, Myrskylän ja Hämeenkosken kunnat. Kehittämistyötä maakunnassa tukee sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Hankkeeseen osallistuvasta 58:stä(59) kunnasta 33(34) kuuluu eri tavoin organisoituneisiin yhteistoiminta-alueisiin ja/tai kuntayhtymiin, joita Väli-Suomen alueella on yhteensä yhdeksän (9, ). Seuraavassa matriisissa on lueteltuna maakunnittain yhteistoiminta-alueet ja niihin kuuluvat kunnat sekä nk itselliset kunnat: MAA- KUNTA YHTEISTOIMINTA-ALUE/KUNTAYHTYMÄ YTA/KY KUNNAT ITSELLISET KUNNAT Etelä- Pohjan maa JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jalasjärvi. Ilmajoki, Kurikka Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhajoki, Iso joki, Karijoki, Teuva Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Alajärvi, Vimpeli, Soini Seinäjoki Lapua Alavus Kuortane Ähtäri 4

5 Pohjan maa Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä Korsnäs, Kristiinankaupunki Maalahti, Närpiö Vaasa Isokyrö Mustasaari Laihia, Vöyri Päijät- Häme Peruspalvelukeskus Oiva Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki Peruspalvelukeskus Aava Hartola, Iitti, Myrkylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä Lahti Heinola Pirkanmaa Pirkkala-Vesilahti yhteistoiminta-alue Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alue Pirkkala, Vesilahti Tampere, Orivesi Nokia, Akaa, Virrat, Kangasala, Lempäälä, Hämeenkyrö, Kihniö, Valkeakoski Kanta- Häme Forssa, Tammela, Humppila, Jokioinen, Riihimäki (Ypäjä ) yht. 58 (59) LasSe -hankkeeseen osallistuvista Väli-Suomen kunnista (58)(59) 10 (11) kuntaa ovat nk. pienempiä alle asukkaan kuntia. Valtaosa kunnista (32) asettuu nk. keskisuurten kuntien tai sote-yhteenliittymien joukkoon, joiden asukasluku asettuu asukkaan välille. Hankealueen suuria kuntia ja sote-yhteenliittymiä, joissa on asukkaita yli , on hankealueella 17. 5

6 Oheisessa kuvassa on tummennettuna LasSe -hankkeen toiminta-alue, Väli-Suomi. 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN LasSe- hanke on osa toisen valtakunnallisen Kaste- ohjelman ( ) toimeenpanosuunnitelman Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan osaohjelmaa. Osaohjelmassa LasSe-hanketta koskee erityisesti toimenpide 5: Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. LastenKaste- osaohjelman LasSe - hanketta koskevana kärkenä painotetaan toimeenpanosuunnitelmassa perhehoidon ja mm. lastensuojelutarpeen monialaisen selvittämisen menetelmien kehittämistä. Lastensuojelun kehittämisessä tarkennetaan tavoitteeksi erityisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta tukevien työmenetelmien kehittämiseen keskittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriö kantaa LastenKaste -osaohjelmasta strategisen vastuun ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos operatiivisen vastuun. THL:n osaohjelman toimeenpanovastuuseen sisältyy asiantuntijatuen antaminen sen osana toimiville valtionavustushankkeille. Osaohjelman vastaava koordinaattori on kehittämispäällikkö Arja Hastrup. Asiantuntijatuki osaohjelman hankkeille toteutuu seuraavan kuvion mukaisesti: 6

7 THL:n tuki valtionavustushankkeille: Osaohjelman vastaava koordinaattori Innokylän oppimisverkosto Muut osaohjelman teema-alueen asiantuntijat Valtionavustushanke Kasteohjelmapäällikkö Arviointituen asiantuntijaryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Kaste-alueille myönnetään rahoitusta vuosittain yhdelle isolle hankkeelle ja muutamalle pienelle hankkeelle. LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa- hankekokonaisuus on ns. pieni hanke. Tampereen kaupunki toimii Väli-Suomen LasSe- kehittämishankkeen hallinnoijakuntana siten, että kaikki yleiseen osaan liittyvät toiminnot järjestetään Tampereen kaupungin toimesta. Palveluntuottajien, muiden kuntien ja osapuolten tuottamista palveluista sovitaan erillisillä sopimuksilla. Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä valvoo ja seuraa kokouksissaan sekä säännöllisesti pidettävissä alueen kaikkien Kaste-hankkeiden arviointitilaisuuksissa hankkeen etenemistä alueellisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti Hankkeen henkilöstö Hanke on organisoitu siten, että siihen on palkattu projektijohtaja ja neljä projektikoordinaattoria. Tampereen kaupunki, Väli-Suomen osaamiskeskukset Pikassos, Verso ja SONet BOTNIA ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen projektijohtajan ja neljän projektikoordinaattorin tehtävien hoitamisesta Väli-Suomen aluejohtoryhmän tekemän suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa voidaan sopia yhteistoiminnasta myös muiden organisaatioiden kanssa. Projektijohtaja ja yksi projektikoordinaattori ovat työsuhteessa Pikassokseen. Kaksi projektikoordinaattoria on työsuhteessa SONet BOTNIAAN ja yksi Verso-liikelaitokseen. Hankkeen 7

8 kaikki työntekijät toimivat Väli-Suomen aluejohtoryhmän valtuuttamana koko hankealueella ja tukevat kuntia kehittämistyössä. Hankkeeseen on palkattu projektijohtaja elokuusta 2013 lähtien. Projektijohtajan rekrytointi aloitettiin keväällä maalis-huhtikuussa ja valituksi tuli YTM Tytti Rantanen. Projektijohtaja pääsi aloittamaan työskentelyn alkaen. Hänen työpanoksensa kohdistui %:sesti LasSe-hankkeeseen ja hän aloitti 100 %:sesti projektijohtajan työt. Projektijohtajan tehtävät on sovittu seuraavasti: johtaa ja koordinoi hanketta sen tavoitteiden ja kustannusarvion mukaisesti. vastaa hankkeen taloudesta ja sen raportoimisesta, mukaan lukien vastuun laskujen asiatarkastamisesta, tietojen oikeellisuudesta ja oikea-aikaisuudesta. varmistaa, että toiminta-alueiden projektipäälliköt/-koordinaattorit toimittavat laskut, tarvittavat kirjalliset selvitykset ja raportit erikseen sovittavina määräaikoina, esimerkiksi maksatushakemusten ja valtionavustusselvitysten yhteydessä. osallistuu alueellisen johtoryhmän kokouksiin ja toimittaa niihin tiiviin kirjallisen toimintaraportin sekä välittää hankkeen ohjausryhmälle tietoa alueellisessa johtoryhmässä tehdyistä linjauksista. seuraa ja ohjaa hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen toteutumista tavoitteiden suuntaisesti. johtaa hankkeen työntekijätiimiä. varmistaa yhteistyön hankkeen eri osapuolien kesken. tekee yhteistyötä valtakunnallisessa lastensuojelun kehittämistyössä. vastaa hankkeen kokonaisarvioinnista ja -raportoinnista. vastaa yhteistyöstä Kaste-ohjelmassa nimettyjen LastenKaste asiantuntijoiden kanssa. on tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. vastaa sosiaali- ja terveysministeriön sekä aluehallintoviraston viestien ja ohjeistuksen välittämisestä kumppanuuskuntiin ja ohjausryhmälle. neuvottelee ja sopii merkittävistä hankkeen yhteisistä hankinnoista noudattaen hankintalakia ja muita hallinnoijan antamia ohjeistuksia. Suunnitelman mukaisesti hankkeeseen palkataan neljä projektikoordinaattoria, joista yksi työskentelee ja kolme välisen ajan. Projektikoordinaattorit sijoittuvat eri puolille Väli-Suomea. Heillä on sekä alueellisia että sisällöllisiä vastuutehtäviä. Projektikoordinaattorit: toimivat hankejohtajan tukena. vastaavat omalta osaltaan hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä tarkistetussa talousarviossa pysymisestä. raportoivat projektijohtajalle tekemästään työstä. 8

9 toimittavat projektijohtajalle tarvittavat kirjalliset selvitykset erikseen sovittavina määräaikoina, esimerkiksi maksatushakemusten ja valtionavustusselvitysten yhteydessä. osallistuvat tiimin jäseninä kehittämisprosessien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen projektikoordinaattorin rekrytointi aloitettiin elokuussa, ja valituksi tuli YAMK Kirsi Koponen. Hän aloitti työskentelyn LasSe- hankkeessa osa-aikaisesti ensin %:sesti ja alkaen 75 %:sesti. Kirsi Koponen aloitti LasSe - hanketyöntekijänä 100 %:sesti Kolmen muun, Etelä-Pohjanmaan Seinäjoelle, Pohjanmaan Vaasaan ja Päijät-Hämeen Lahteen sijoittuvien projektikoordinaattoreiden rekrytoinnit viivästyivät niin, että he aloittivat työskentelynsä Projektikoordinaattorit sijoittuvat hanketyöntekijöinä osaksi SosNet BOTNIA:n ja VERSO:n osaamiskeskusten henkilöstöä. Rekrytointiprosessien tuloksena Etelä-Pohjanmaan alueen SONet BOTNIAN Seinäjoen yksikköön sijoittuvaksi LasSe-hankkeen projektikoordinaattoriksi valittiin YTM Sirpa Tuomela-Jaskari alkaen ja Pohjanmaan Vaasan yksikköön sijoittuvaksi projektikoordinaattoriksi valittiin PM Pamela Antila alkaen. Päijät-Hämeen projektikoordinaattoriksi valittiin YTM Päivi Kaski alkaen ja hänen toimipisteensä on Lahdessa, Päijät-Hämeen osaamiskeskus Versossa. Kaikki hanketyöntekijät liikkuvat koko Väli-Suomen alueella. Näin ollen mikään maakunta ei ns. omista työntekijäänsä, vaikka työntekijä sijoittuu maakuntaan. Tällä rakenteella mahdollistetaan viiden hanketyöntekijän erityisosaamisen tehokas hyödyntäminen koko hankealueella. Pohjanmaan hanketyöntekijällä on sekä sujuva ruotsin- että suomenkielentaito, koska hankealueella on kymmeniä tuhansia äidinkielenään ruotsia puhuvia asukkaita. Hankkeessa toteutetaan maakunnallisia työpajoja ja koulutusluontoisia kokonaisuuksia, mutta myös kaikkien Väli-Suomen hanketoimijoiden yhteisiä kokoontumisia. Selvitykset, kokeilut, koulutus- ja työpajakeskustelut ja muut kehittämistoimet dokumentoidaan ja dokumenttien pohjalta laaditaan selvityksiä ja julkaisuja sekä toteutetaan jatkuvaa itsearviointia. Hanke toteuttaa hankesuunnitelmaan kirjatut prosessit ja vastaa tuotosten syntymisestä. Näin alueilla voidaan keskittyä lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen kehittämiseen. Erityisesti maakunnallisten työpajatyöskentelyiden rakenteissa ja sisällöissä on syytä muistaa korostaa jokaisen osallistuvan hankekunnan oman lastensuojelun tarpeen selvitysvaiheen kehittämistä kunnan valitseman painopistealueen mukaisesti (moduulit A, B ja C). Projektikoordinaattorit aloittavat työskentelynsä oman alueensa kuntakierroksilla, joiden tavoitteena on erityisesti tuottaa kunnissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyöverkostojen näkemyksiä sekä konkreettisia toiveita hanketyöskentelyn toteuttamisesta. Toimintasuunnitelma täsmentyy ja konkretisoituu näiden keskustelujen seurauksena. Hanketyöskentelyn toiminnalliset vastuut on suunniteltu jakautuvan henkilöstön kesken seuraavasti: 9

10 PROJEKTIHENKILÖSTÖN VASTUUT Hankkeen johtaminen/kokonaisvastuu Maakuntavastuut SISÄLTÖ henkilöstön yhteiset tapaamiset hlöstön yksilölliset ohjaustapaamiset kehittämisprosessien ohjaus ja reflektointi hankearvioinnin kokonaisvastuu talouden seuranta ja maksatuksen toteuttaminen kokonaisvastuu raportointiosuuden toteutumisen seurannasta Väli-Suomen ja valtakunnantason viestintä hankkeesta maakunnantason kehittämistyön organisointi (nykytilan selvitys)-> eri moduulien kehittäjäryhmien kokoaminen maakunnalliset työpajat-> sisältö, toteutus, aineiston tuottaminen reflektoitavaksi toimijoille maakunnalliset koulutukset -> organisointi, tiedotus, aineistojen jakelu kokemusasiantuntija-verkoston kartoitus -> mobilisointi tarvittaessa mukaan työpajoihin oman alueensa budjetti-seuranta suhteessa toimintaan itsearviointi tiedon kerääminen suunnitelman mukaisesti-> koostaminen moduulivastuun mukainen raportointiosuuden seuranta maakuntatason viestintä hankkeesta projektijohtaja projektikoordinaattorit Raportointi hankekortit raportoinnin tueksi ja toiminnan dokumentointiin -> kerryttävä malli raportointiosuuteen osallistuminen- > selvitysten ja pienimuotoisten raporttien tuottaminen hankeosioista suunnitelman mukaisesti projektijohtaja kokonaisraportointi >aluejohtoryhmälle ja AVI:n pienimuotoiset selvitykset ja raportit toiminnasta projektikoordinaattorit projektijohtajalle -> sovittuina ajanjaksoina, maksatus ajankohtina(1xvuodessa) pienimuotoiset selvitykset ja raportit toiminnasta Moduulivastuut Projektikoordinaattorityöparit A) Asiakkaan kohtaamisen ja 10

11 kuulemisen vahvistaminen B) Sosiaalityön sisäisten toimintatapojen edistäminen C) Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittäminen Hankehenkilöstön toiminnallisten vastuiden suunnittelu ja konkretisoiminen jatkuu yhdessä hanketiimin kanssa Ohjausryhmä Hanketta ohjaa, suuntaa ja valvoo ohjausryhmä, johon on kutsuttu edustus jokaisesta Väli-Suomen maakunnasta. Ohjausryhmä ohjaa, kehittää ja arvioi hankkeen toimintatapoja ja sisältöä. Se tekee tarvittaessa muutosesityksiä aluehallintovirastolle ja ministeriölle hankkeelle asetetuista tavoitteista ja sisällöistä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata kustannusarviossa pysymistä ja edistää yhteistyötä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuotosten hyödyntämiseksi. Ohjausryhmä voi muodostaa alueellisia tai temaattisia työryhmiä hankkeen tavoitteiden ja toiminnan tukemiseksi. Ohjausryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen hankkeen rahoitukseen osallistuva taho saa vastinetta panostukselleen. Hanketta hallinnoivan kaupungin Tampereen pormestari on tekemässään päätöksessä vahvistanut LasSe -hankkeen ohjausryhmään seuraavat jäsenet: Janne Pajaniemi lastensuojelun johtaja, Seinäjoki Terhi Järvi, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Kaksineuvoinen Tytti Luoto, sosiaalijohtaja, Ilmajoki Hilkka Sundqvist, lastensuojelun päällikkö, Vaasa Sari Sundelin, johtava sosiaalityöntekijä, Mustasaari Viola Broo-Rönnlund, perhepalveluiden johtaja, Kristiinan kaupunki Eija Kallio, lastensuojelun päällikkö, Lahti Mika Forsberg, hyvinvointijohtaja, Oiva Minna Remes-Sievänen, sosiaalipäällikkö, Aava (vpj) Kristiina Laiho, toimitusjohtaja, Pikassos Arto Rautajoki, kehitysjohtaja, SONet BOTNIA Juha Luomala, johtaja, Verso Terhi Huttunen, johtava sosiaalityöntekijä, Tampere Katriina Uotila, erityissosiaalityöntekijä, Tampere Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja, Nokia Hannu Majamaa, talous- ja hallintojohtaja, Virrat Taina Niiranen, sosiaalijohtaja, Hämeenkyrö Minna-Maria Solanterä, sosiaalityön johtaja, Valkeakoski Jaakko Leskinen, sosiaalipalvelujohtaja, Forssa Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö, Riihimäki Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Tampere (pj) Outi Kaljunen, suunnittelija, Tampere Tytti Rantanen, projektijohtaja, Pikassos (esittelijä) Kirsi Koponen, projektikoordinaattori Pikassos,(Kanta-Häme ja Pirkanmaa) siht. Ohjausryhmän järjestäytymiskokous pidettiin Tampereella. Kokouksessa päätettiin, että sihteerinä kokouksissa toimii projektikoordinaattori Kirsi Koponen ja esittelijänä projektijohtaja Tytti Rantanen. Lisäksi ohjausryhmän esityslistat ja muistiot lähetetään tiedoksi hankkeen valvojalle, STM:n neuvottelevalle virkamiehelle, Marjo Lavikaiselle. Hallinnoijan edustajina talousasioita 11

12 koordinoiva Tiina Karttunen sekä Kaste-ohjelmapäällikkö Leena-Kaisa Nikkarinen voivat osallistua tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin ohjausryhmän kokouksessa LasSe -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Tampere ja varapuheenjohtajaksi Minna Remes-Sievänen, sosiaalipäällikkö Aava, Päijät-Hämeestä. Ohjausryhmä päätti jatkaa Tampereen kaupungin pormestarin nimeämällä kokoonpanolla ja että kokouksiin voidaan kutsua mukaan tarpeellisia asiantuntijoita. Ohjausryhmän jäsenet osallistuvat pääsääntöisesti hyvissä ajoin sovittuihin kokouksiin ja kokous on päätösvaltainen, kun kahdeksan (8) jäsentä on paikalla. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on pääsääntöisesti jokaisessa kokouksessa läsnä. Ohjausryhmän kokousten asialistat lähetetään osallistujille kaksi viikkoa ennen kokousta ja mahdolliset liitemateriaalit viikkoa ennen sovittua kokousaikaa. Asialistoissa asiat esitetään valmisteltuina ja jos mahdollista, tehdään päätösehdotuksia, jotta käsiteltävien asioiden taustoitus olisi tiedossa ohjausryhmän jäsenillä ennen kokousta Hankkeessa mukana olevat toimijat Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka osallistuu rajatusti kehittämistoimiin. Yhteyshenkilöinä toimivat sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen ja tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen Sosiaalialan osaamiskeskukset tukevat hanketyöskentelyä. Pikassoksessa yhteyshenkilöitä ovat toimitusjohtaja Kristiina Laiho, kehittämispäällikkö Mervi Janhunen ja suunnittelija Minna Niemi. SONet BOTNIAssa yhteyshenkilöinä toimivat kehitysjohtaja Arto Rautajoki sekä kehittämissuunnittelijat Anne Saarijärvi ja Tuula Mulju. Versossa yhteyshenkilöitä ovat johtaja Juha Luomala ja kehittämispäällikkö Kirsi Kuusinen-James. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia maakunnallisia verkostorakenteita, jotka ovat toiminnassa Kasperi II -hankkeessa. Keskeisellä sijalla ovat myös Seinäjoen ja Tampereen praksis-verkostot. Hankkeen keskeisimpiä toimijoita ovat kuntien sosiaalityön yksiköt ja niiden yhteistyökumppanit erityisesti peruskoulut ja toisen asteen oppilaitokset, oppilashuoltoryhmät, neuvolat, varhaiskasvatuksen yksiköt, terveydenhuollon yksiköt, nuorisotyön organisaatiot, poliisilaitokset, sosiaalipäivystysyksiköt sekä lasten ja nuorten palveluja tuottavat järjestöt. Erittäin keskeistä on myös hankekuntien sekä sosiaalialan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö. Hankkeeseen liittyvän mittavan raportointi ja selvitysosion tueksi on yhteistyöhön kutsuttu ja lupautunut: Tampereen yliopiston sosiaalityön professori Tarja Pösö, Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman lehtori, KT Anssi-Pekka Udd, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erityissuunnittelija Mikko Oranen sekä Pikassoksen suunnittelija YTT Minna Niemi sekä LasSe-hankkeen projektijohtaja Tytti Rantanen. Tarvittaessa mukana raportointi- ja selvitystyöskentelyn toteuttamisessa ja siihen liittyvissä neuvonpidoissa ovat myös hankkeen projektikoordinaattorit sekä osaamiskeskusten em. henkilöstö. 12

13 4. HANKKEEN TALOUS LasSe hankkeen kokonaisbudjetti on , josta valtion avustusosuutta ja kuntien omavastuuosuutta 25 %, Vahvistetussa budjetissa vuosiksi 2013, 2014 ja 2015 määritellyt henkilöstömenot, vuokrakustannukset, aineet, tarvikkeet ja tavarat, muut palveluiden ostot sekä osa toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluihin varatuista määrärahoista on ositettu osaamiskeskusten Pikassos, Verso ja SONet BOTNIAN kesken seuraavasti: Pikassos2 työntekijää, projektijohtaja ja projektikoordinaattori aloittavat 8/13, 9/13 ja jatkavat 10/2015. Tätä ennen laskutetaan palkkamenoja, jotka syntyvät hankkeen käynnistämisestä (työtunteja). Palkkamenot: Vuokrat: Aineet, tarvikkeet ym.: Muut palvelujen ostot: Tsto-, pankki ym.: SONetBOTNIA (2 työntekijää ajalle 12/13-9/15): Palkat: Vuokrat: Aineet, tarvikkeet ym.: Muut palvelujen ostot: Tsto-,pankki ym : Verso ( 1 työntekijä ajalle 12/13-9/15): Palkat: Vuokrat: Aineet, tarvikkeet ym.: 800 Muut palvelujen ostot Tsto-, pankki ym: Hallinnoijan (Tampereen kaupunki) ja osaamiskeskusten välisen yhteisoimintasopimuksen mukaisesti Pikassos laskuttaa ensimmäisen laskutuksen yhteydessä hankkeen käynnistämiseen (hankehenkilöstön rekrytointiin) liittyvät kustannukset, jotka ovat syntyneet sekä alkaen kuukausittain kiinteät toistuvaismenot, kuten työntekijöiden kuukausipalkat sekä työväline- ja työhuonekulut. Toteutuneisiin kustannuksiin perustuva tasauslaskutus tehdään jälkikäteen kolmen kuukauden välein erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Verso laskuttaa alkaen kuukausittain kiinteät toistuvaismenot, kuten työntekijöiden kuukausipalkat sekä työväline ja työhuonekulut. Toteutuneisiin kustannuksiin perustuva tasauslaskutus tehdään jälkikäteen kolmen kuukauden välein erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. SONet BOTNIA laskuttaa alkaen toteutuneiden kustannusten mukaisesti kiinteät toistuvaismenot, kuten työntekijöiden kuukausipalkat sekä työväline- ja työhuonekulut kolme kertaa vuodessa: mennessä kuukaudet 1-4, mennessä kuukaudet5-8, ja mennessä kuukaudet Edellä mainittujen osabudjettien tilikohtien ulkopuolelle jäävä budjettiosuus on koko hankkeen yhteisosuutta, jota toteuttaa ja seuraa projektijohtaja tasapuolisesti hankkeen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Projektikoordinaattorit seuraavat oman alueensa toteutuvan toiminnan ja budjetin välistä tasapainoa. Alueellisesti kohdentuvat määrärahat sovitaan ja suunnitellaan yhdessä hanketiimin ensimmäisissä tapaamisissa ja niihin vaikuttavat erilaiset alueelliset ominaispiirteet (esim. välimatkat, julkisen liikenteen mahdollisuudet, taajamien ja kaupunkien keskittyminen jne.) Hankealueilla toteutuvien hanketoimien kustannukset arvioidaan mahdollisimman osuvasti etukäteen, mutta tarpeen vaatiessa määrärahoja voidaan joustavasti kohdentaa niitä tarvitsevalle alueelle. 13

14 Osaamiskeskukset toimittavat 2013 toteutuneiden kustannustensa erittelyt projektijohtajalle vuoden lopussa ja 2014 vuoden alusta kuukausittain meno-erittelykoosteet, jotta projektijohtajan on mahdollista seurata budjetin toteutumista ja tasapainoa kokonaisuudessaan. Projektijohtaja muodostaa Tampereen kaupungin talouskoordinaattorin (Tiina Karttunen) kanssa taloushallinnollisen tiimin, joka huolehtii asianmukaisesti hankkeen raportointien yhteydessä maksatushakemusten tekemisestä Aluehallintovirastolle kerran vuodessa. Maksatushakemus tehdään jo vuoden 2013 osalta. Vuoden 2013 kulut laskutetaan kiinteillä kuluilla ja laskutus tehdään 2013 vuoden osalta riittävän aikaisin jotta se ennättää talousraportointiin. Vuoden 2014 alusta tapahtuu muutoksia kuntakentässä ja maksajat voivat olla eri tahot kuin vuonna HANKKEEN ARVIOINTI Arviointikokonaisuus I toteutetaan hankekauden puolivälissä väliarviointina ja hankkeen päättyessä loppuarviointina. Hankkeen alkaessa tehdään lastensuojelutarpeen selvitystä koskevat kuntakohtaiset nykytilan analyysit ja kerätään systemaattisesti asiakkaiden näkemyksiin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa lastensuojelutarpeen selvitysprosessista. Kuntakohtaiset nykytilan analyysit ja tiedonkeruu asiakkaiden kokemuksista lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa toistetaan loppuarviointia varten hankkeen viimeisenä toimintavuonna. Hankkeen organisointia ja toteuttamisprosessia on tärkeä arvioida kokonaisuudessaan. Oheisessa taulukossa on kirjattuna LasSe -hankkeen prosessiarvioinnin (Arviointikokonaisuus II) koostetta: LasSe hankkeen arviointisuunnitelma TOTEUTUS / AIKATAULU Valtakunnallinen Kastehankkeiden arviointi valtakunnantason arviointitiedon keruu-> yhteinen lomakkeisto tekeillä THL Koko hankealue Ohjausryhmän arviointikokoukset (arviointiakvaariot) Pikassos, Verso ja SONetBOTNIA mukaan arviointiin-> / /2015 Maakunnallisen tason arviointi Kehittäjäryhmät (A,B,C-ryhmät) LasSe-tiimi-> /2014 -> /2015 Moduulikohtainen arviointi, A, B, C Kehittäjäryhmien edustajat LasSe-tiimi Lasse tiimin itsearviointi Kokoava väli- ja loppuarviointi työskentely Tiimitapaamiset - prosessit, - kehittäminen - alkuarviointi, riskien hallinta Swot -muunnelmat, Bonon hatut, Ennakointidialogi ym. arviointimenetelmät Puimala mallin sovellus osana arviointiprosessia LasSe- tiimi-> tapaamiset aluksi face to face 1x kk (tammi-toukokuu) tammikuussa 2014 alkuarviointi/riskianalyysi myöhemmin otetaan käyttöön Lync -tapaamiset, harvennetaan kasvokkaisia tiimejä ->1 x 3 kk, näissä tapaamisissa kvartaaliarviointi THL:n Verdi tiimi mukana -> väliarviointi 11 12/2014 Loppuarviointi 6 9/2015 Arviointitiedon keruu koulutuspalautteet LasSe tiimi 14

15 Asiakaspalautteen käyttö kehittämistyön arvioinnissa kehittäjäryhmien palautteet työpajojen palautteet -kuntatapaamisten palautteet Asiakaspalauteseurannan analyysi ja raportti, Ls-oppimisverkosto THLn kanssa yhteistyössä Ls-oppimisverkosto Arviointikokonaisuutta suunnitellaan edelleen ja tarkennetaan yhdessä hanketiimin tapaamisissa. 6. HANKEKUNTIEN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN NYKYTILAN KARTOITUS, HANKKEEN ALOITUS JA HANKETOIMINNAN SUUNNITELMA 6.1. Hankkeen käynnistäminen Projektijohtaja on tehnyt pohjatyötä ja valmistelua hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa alkaen. Erityisen tärkeäksi on nähty kuntien sitouttaminen hanketyöskentelyyn: hankkeen tehtävänä on käynnistää muutostyö, joka on lähtöisin kuntatoimijoista. Elo-syyskuun aikana projektijohtaja tapasi maakunnittain kaikki kehittäjäryhmät seuraavasti: Seinäjoki (Etelä- Pohjanmaan maakunnallinen kehittäjäryhmä), Vaasa (Pohjanmaan maakunnallinen kehittäjäryhmä), Lahti (Päijät-Hämeen maakunnallinen kehittäjäryhmä), Tampere (Tampereen ja Pirkanmaan maakunnallinen kehittäjäryhmä, mukana Kirsi Koponen ), 3.9. Forssa (Kanta -Hämeen Forssan seudun kehittäjäryhmä) yhdessä Kanta-Hämeen projektikoordinaattori Kirsi Koposen kanssa sekä 6.9. Riihimäki (Kanta -Hämeen Riihimäen maakunnallinen kehittäjäryhmä). Keskustelut jatkuvat ja toimintasuunnitelma konkretisoituu ja tarkentuu projektikoordinaattoreiden aloittaessa alueensa kuntatoimijoiden tapaamiset. Tapaamisissa projektijohtaja esitteli tiivistetysti LasSe -hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ja sisällöt, joista käytiin tarkentavaa keskustelua sekä määriteltiin maakuntien toimijoiden valintoja yhteisiksi kehittämiskärjiksi tulevassa hanketoiminnassa. Projektijohtaja kirjasi keskustelut ja lähetti materiaalin takaisin pohdittavaksi edelleen kehittäjäryhmien jäsenille. Projektijohtaja on osallistunut jo keväällä THL:n Lastensuojelun oppimisverkoston aloitusseminaariin ( ) sekä jatkotyöskentelyyn Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan LasSe -projektikoordinaattori Kirsi Koposen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, STM:n ja LastenKaste projektijohtajien työkokouksiin projektijohtaja osallistui ja 7.10., , 6.2. LasSe - hankekuntien lastensuojelutarpeen arvioinnin nykytilan alkukartoitus Pikassoksen suunnittelija Minna Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho käynnistivät LasSehankkeen hankesuunnitelman mukaisen alkukartoituksen toteuttamalla hankekunnille sähköisenä Webropol -kyselyn kuntien lastensuojelutarpeen selvityksen nykytilasta ja kuntien näkemyksistä 15

16 omista kehittämistarpeistaan sekä tärkeimmästä painopisteestään hankesuunnitelman mukaisesti. Kysely toteutettiin välisenä aikana. Nykytilan alkukartoituskysely lähetettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien yhdyshenkilöille. Hankkeeseen osallistuvasta 58:stä kunnasta 33 kuuluu yhteistoiminta-alueiseen, liikelaitokseen tai kuntayhtymään, joita Väli-Suomen alueella oli kartoitushetkellä yhteensä yhdeksän. Pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueilta, liikelaitoksista ja kuntayhtymistä kyselyyn vastasi yksi viranhaltija. Yhden liikelaitoksen kunnista saatiin kuitenkin erilliset vastaukset (JIK). Lisäksi Rannikko -Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän hankekunnista lähettiin erilliset vastaukset lukuun ottamatta Kristiinankaupunkia. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 viranhaltijaa. Näin ollen tietoa saatiin lähes kaikista hankekunnista kahta kuntaa koskevat alkukartoitustiedot puuttuvat. Kaikista kuntayhtymistä, liikelaitoksista ja yhteistoiminta-alueilta saatiin vastaukset määräaikaan mennessä. Kuntia, jotka tuottavat itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa, oli hankealueella kartoitusajankohtana 25. Näistä 23 vastasi kyselyyn. Kunta- ja palvelurakenneuudistukset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan hankekuntien lukumäärään. Näin ollen hankkeen loppuvaiheessa toteuttava uusintakysely tulee koskemaan nykyisestä poikkeavaa toiminta-aluetta. Hankkeen käynnistyessä osallistujakuntia oli yhteensä 58. Kyselylomake lähettiin näiden kuntien yhteyshenkilöille. Tammikuusta 2014 alkaen Forssa, Tammela, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila muodostavat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, minkä seurauksena Ypäjä tulee uutena kuntana mukaan LasSe-hankkeeseen. Näin ollen hankealueen kuntien määrä nousee 59:ään sekä yhteistoiminta-alueiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien yhteenlaskettu määrä kymmeneen. Yhteenveto LasSe-hankkeeseen osallistuvien kuntien lastensuojelun selvityksen nykytilan alkukartoituksesta on toimintasuunnitelman liitteenä. Kyselyn vastaukset ovat sivuilla projektikoordinaattoreiden ja heidän kauttaan kuntatoimijoiden käytettävissä tarkempaa maakunnan tai yksittäisen kunnan tason tiedontarkentamista varten Hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hanke koostuu kolmesta moduulista. Kaikki kunnat osallistuvat kehittämistoimiin, jotka koskevat (A) asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen vahvistamista. Lisäksi hankekunnat ovat valinneet painopisteekseen joko sisäisten menettelytapojen edistämisen-moduulin B tai ammatillisen verkoston toimintatapojen ja roolien kehittämisen-moduulin C. Hankkeeseen osallistuvat kunnat voivat valita lisäksi kehittämistoimia sekä B:stä että C:stä, mutta tällöin niiden on täytynyt yksilöidä kehittämistoimet moduulien sisällä. Jokainen hankkeen puitteissa järjestetty koulutusluontoinen tilaisuus on avoin kaikille hankekunnille. Seuraavassa matriisissa on alkukartoituksen mukaisesti kuntien valinnat LasSe hankkeen kehittämiskärjistä: MAAKUNTA Etelä-Pohjanmaa (18 kuntaa) Kanta-Häme (5 kuntaa) A moduuli (Asiakkaan kuulemisen ja kohtaamisen vahvistaminen) B moduuli (Sosiaalityön sisäiset menettelytavat) C moduuli (Ammatillisen yhteistyöverkoston roolit) x B - moduuli C moduulista erityisesti monialainen ls -tarpeen selvitys ja sen kehittäminen x, Forssan kaupunki haluaa vastauksessaan painottaa kaikkia kuntia koskevan A- moduulin (Lapsen kuulemisen ja kohtaamisen sekä B moduuli tarkemmin erittelemättä sosiaalityön sisäisten menettelytapojen kehittäminen C- moduuli 16

17 Pirkanmaa (12 kuntaa) Pohjanmaa (9 kuntaa) asiakasperheen osallistumisen vahvistaminen) tärkeyttä omassa kehittämistyössään. x x B moduulista erityisesti lstarpeen selvityksen työn organisointi ja sosiaalityön sisäisten menettelytapojen kehittäminen B-moduulista erityisesti lsarviointivaiheen konkreettista tutkintaa, jossa luotu yhdessä hankkeen kanssa menetelmiä, kokeiltu ja dokumentoitu C - moduuli C-moduuli yhteistyö monialaisen yhteistyöverkoston kanssa, hyvä selvittää Kuinka tiimi kootaan-> miten monialaiset tapaamiset järjestetään? Päijät-Häme (14 kuntaa) x B moduuli tarkennetusti keskitytään sosiaalityön päätöksenteon selkeyttämiseen sekä lastensuojelutarpeen selvitysprosessin aikana eteen tulevien vaikeiden tilanteiden yksilöintiin ja ratkaisuihin. C moduuli tarkennetusti lastensuojelun monialaisten ammatillisten asiantuntijaverkostojen roolien ja toimintatapojen sekä yhteisen vuoropuhelun kehittäminen sosiaalityön kanssa Tampere (1/5 mukana hankkeessa) x B moduuli pääpainotus sosiaalityön sisäisten toimintatapojen kehittämisessä lastensuojelutarpeen selvityksen prosessissa, erityisesti alkuvaiheessa-> lsilmoitukset, kriteerit asiakkuuden alkamiseen Edellä olevassa matriisissa on esitetty maakuntien tasolla yleisin valinta kehittämisen kärjeksi. Toimintasuunnitelman liitteenä olevassa nykytilan kartoitus- selvityksen raportissa on tarkemmin eriteltynä myös yksittäisten kuntien toiveita omien lastensuojelutarpeen selvityksensä kehittämisen painopisteiksi A moduuli: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen A-moduulin kehittämistoimiin osallistuvat kaikki hankkeen kunnat. Oheisessa taulukossa on hankesuunnitelman mukaisesti koottu A-moduulissa toteutettaviksi suunnitellut kehittämistoimet tavoitteiden, kohderyhmän, toteutuksen ja hankeaikaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. TAVOITTEET KOHDERYHMÄ TOTEUTUS AIKATAULU A. Lapsen kohtaaminen ja kuuleminen Tavoitteet: sosiaalityöntekijöiden tietous lapsen kohtaamisesta ja kuulemisesta sosiaalityössä on lisääntynyt Väli-Suomen sosiaalityöntekijät ja heidän työparinaan ls -selvitystä tekevät 17

18 asiakkaiden näkemyksiin perustuvaa, systemaattisesti kerättyä tietoa ls-tarpeen selvitysprosessista ja heidän kohtelustaan sosiaalityössä on analysoitu ja hyödynnetty sosiaalityön kehittämisessä kokemusasiantuntijat + kehittäjä-asiakkaat THL, TAMYO,TAMK, LasSe-henkilöstö >tutkimusraportointi, osallistuminen - hankkeen järjestämiin työpajoihin-> asiakastiedon kerääminen Tutk.raportoinnin suunnittelu: 2.9., 3.10., , (THL, Pikassos,TAMYO, TAMK) Iso koko päivän koulutus: aiheet: 1.) Lasten haastatteleminen ja lapsen sanoman dokumentointi sosiaalityössä 2.) Asioista keskusteleminen lapsen kehitystaso huomioon ottaen, tutkimustietoa siitä, mitä lapset tietävät ja miten kertovat vaikeista elämäntilanteistaan Väli-Suomen lastensuojelun sosiaalityöntekijät työpareineen alkukartoituskysely nykytilasta Kaksi/kolme asiantuntijaluentoa (Mikko Oranen, Johanna Hietamäki JYO, Tiina Muukkonen & Hanna Tulensalo, Varis-instt.?) Organis.vastuu: Kirsi Koponen, Tytti Rantanen toteutettu Raportointi valmis OHRY toistetaan hankkeen lopussa 2-4/15, helmihuhtikuussa TAMK-auditorio, Tampere Työpajat: 5 työpajaa iltapäivällä kehittäjäryhmille, mukana kokemusasiantuntijat Teemat: asiakkaan kanssa yhdessä tehty ls-arviointi työtavat kohtaaminen Maakunnalliset työpajat (Teemakehittämisryhmät) Tavoite/Teemat: - ls-tarpeen selvityksen kohteena olevan yksilön ja hänen läheisiltään saadun tiedon/toimintaehdotusten merkitys lastensuojelutarpeen selvityksen päätöksissä erityisesti hankkeen valikoituneet kehittäjäryhmät maakuntien A-moduulin kehittäjäryhmät > paikalliset kokemusasiantuntijat mukana työskentelyssä > opiskelijat nauhoittamassa osan keskusteluja > iltapäivällä työpajat kohdistettuina maakuntien kehittäjäryhmille(a), mukana kokemusasiantuntijat, opiskelijat -> keskustelujen äänitys (tutkimustiedon keruu) > toimii maakunnallisten työpajatyöskentelyjen aloituksena Koordinaattorit: joka maakunnassa aiheesta yksi isompi työpaja Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme -> huom! toiveet seudullisuudesta, alueellisuudesta, maakunnallisuudesta, kuntakoko -> isot kaupungit pienet kunnat 2 6/2014 (helmi-kesäkuu) 8-12/2014-> maakunnallisissa arviointityöpajoissa prosessia edistävä osuus 6-8/2015 -> maakunnallisissa arviointityöpajoissa prosessia edistävä osuus A-moduuliin toteutukseen on tarkoitus liittää raportointiosuus, jonka tavoitteena on tuottaa ensimmäinen tutkimusraportti/julkaisu 9/2015 aiheesta: Asiakkaiden kokemukset ja kehittämistarpeet lastensuojelutarpeen selvityksestä vanhempien ja lasten/nuorten kokemuksiin perustuva näkökulma sekä selvityksenä opinnäytetyö 12/2014 aiheenaan Lapsen kohtaaminen lastensuojelutarpeen selvityksessä Työntekijöiden ja lasten/nuorten kokemuksiin perustuva näkökulma. 18

19 Aineiston tuottamiseen ja toteuttamiseen osallistuvat LasSe -hankkeen työntekijät mahdollisuuksien mukaan yhdessä yhteistyö oppilaitosen opiskelijoiden sekä mukaan kutsuttavien kokemusasiantuntijoiden kanssa ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 9/2015 valmistuvan raportin asiakasnäkökulmaan kiinnittyvänä aineistona tuotetaan muun muassa hankkeen A-moduulin osana toteutettaviin maakunnallisiin, vuoden 2014 aikana toteutettaviin mahdollisiin, dokumentoitaviin työpajoihin liittyen niihin osallistuvien/kutsuttavien aikuisten ja nuorten kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjä-asiakkaiden nauhoitettavia haastatteluja aiheista: Millaisen merkityksen asiakkaat antavat tilanteessaan virallisille auttamistoimille ja arvioille? Millaisen merkityksen asiakkaat antavat asiassaan läheisverkostonsa tuelle ja arviolle? Millaiset tilanteet asiakkaiden mielestä edellyttävät lastensuojelua? Millaisissa tilanteissa muiden toimijoiden tuki riittää? LasSe-hankkeen A-moduulin tarkempi raportointisuunnitelma on toimintasuunnitelman liitteenä B moduuli: Sosiaalityön sisäisten toimintatapojen edistäminen B-moduulia, sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä kehittämiskärkenään, painottaa nykytilan kartoituksen mukaan 10/34 vastaajaa. TAVOITTEET KOHDERYHMÄ TOTEUTUS AIKATAULU B. Lastensuojelun tarpeen selvityksen käytännöt sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien asiantuntemus lapsen yksilöllisen elämäntilanteen arvioimisessa vahvistuu sosiaalityöntekijät ja heidän työparinaan ls - selvitystä tekevät tahot LasSe- koordinaattorit maakunnalliset kehittäjäryhmät jos tarve vaatii, lastensuojelun alkuvaiheen sisäinen tehtävänrakenne on laadittu päätöksenteko siitä, onko lapsi lastensuojelun tarpeessa, muun palvelun tarpeessa vai ei lainkaan institutionaalisen tuen tarpeessa on selkiytynyt selvitysvaiheen tietojen käyttö asiakassuunnitelman ja muun palveluohjauksen pohjana on kehittynyt sosiaalityöntekijöiden lakitietous ja ymmärrys sen soveltamismahdollisuuksista on lisääntynyt lastensuojelun sos.tt:jät ja sosiaaliohjaajat joidenkin kuntien keskinäinen erilaisten käytäntöjen-> benchmarkkaus (koordinaattorit, maakunnat keskenään) 2-4/14 (helmi-huhtikuu) 9-11/14 (syys-marraskuu) vertaiskäynnit jatkuvat arviointia mahdollistava yhtenäinen dokumentointitapa on kehittynyt Iso koko päivän koulutus: Väli-Suomen lssosiaalityöntekijät THL:n OPER-yksikkö, Pikassos, sosiaalityöntekijät- >kokemustieto 9-12/13 suunnittelu (syys-joulukuu) 2-8/14 kokeilu (helmi-elokuu) 9-11/14 analysointi (syys-marraskuu) 1-5/15 (tammi-toukokuu) käyttöönotto, vakiinnuttaminen. 19

20 aiheet: 1.) asiantuntija-alustukset erilaisista lastensuojelutarpeen selvityksen käytännöistä sekä lastensuojeluilmoitusta koskevista käytännöistä 2.) lastensuojelulaki ja sen soveltaminen Väli-Suomen lastensuojelun sosiaalityöntekijät työpareineen LasSe-vastuukoordinaattori B, muut koordinaattorit luennoitsijat osallistujat Seinäjoki, Tampere ja Hämeenlinna? 10/2014 (lokakuu) Työpajaosuus: 5 maakunnallista työpajaa, joilla yhteneväiset teemat ovat: 1.)Millaisia tavoitteita ls-tarpeen selvitysprosessille on mahdollista asettaa? 2.) Millainen arviointi ls-tarpeen selvitysvaiheessa on perusteltua ja kohtuullista? 3.) Miten ls-tarpeen selvitys voidaan toteuttaa tehokkaasti ja riittävästi sekä asiakkaita vahvasti kuunnellen? erityisesti hankkeen valikoituneet kehittäjäryhmät (B) lastensuojelun asiantuntijat -> työpajojen vetäjiksi opiskelijat -> sihteereiksi (aineiston keräys) Maakunnalliset työpajat: 1.)Millaisia tavoitteita ls-tarpeen selvitysprosessille on mahdollista asettaa? 2.) Millainen arviointi ls-tarpeen selvitysvaiheessa on perusteltua ja kohtuullista? 3.) Miten ls-tarpeen selvitys voidaan toteuttaa tehokkaasti ja riittävästi sekä asiakkaita vahvasti kuunnellen? - erityisesti hankkeen valikoituneet kehittäjäryhmät (B) Koordinaattorit, opiskelijat, tutkijat. maakunnassa aiheesta yksi isompi työpaja Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme -> huom!toiveet seudullisuudesta, alueellisuudesta, maakunnallisuudesta, kuntakoko -> isot kaupungit pienet kunnat 11 12/2014 (marras-joulukuu) B-moduuli kärkinä Tampereella ja Etelä- Pohjanmaalla 2 isoa työpajaa, joihin myös Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Kanta- Hämeen B- kehittäjäryhmät ja voivat osallistua Asiantuntijaryhmä > vaikeiden tilanteiden kartoitus ja kerääminen kunnista -> paneutuminen vaikeiden tilanteiden ratkaisuihin -> nopea konsultointi mahdollisuus Väli-Suomen lssosiaalityöntekijät työpareineen Kutsuttu asiantuntijaryhmä (lastensuojelun tuntemus + lapsen kuuleminen, lastensuojelun prosessi, sos.työn lainsäädäntö, huoltoja tapaamisriidat, monikulttuurisuus ja maahanmuutto) 1-4/14 tiedon kokoaminen as.tunt.ryhmän tarpeesta-> kootaan lssosiaalityöntekijöiltä erityiskonsultaatiota tarvitsevia kys./kuinka monta ja mitä koskevia esim. nopea kysely Wbp 5-8/14 as.tunt.ryhmän kootaan tarpeen mukaan ja työsk.käynnistyy 8-12/14 as.tunt.ryhmä suunnitellusti käytössä 1-8/15 laaditaan suunnitelma pysyväisluonteisesta konsultaatiorakenteesta Väli-Suomeen 20