LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke 1.4.2013 31.10.2015."

Transkriptio

1 LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli- Suomessa-hanke Tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LaSse-LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMINEN VÄLI-SUOMESSA HANKKEEN TAUSTAA 3 2. HANKEALUEEN KUVAUS 4 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hankkeen henkilöstö Ohjausryhmä Hankkeessa mukana olevat toimijat HANKKEEN TALOUS HANKKEEN ARVIOINTI HANKEKUNTIEN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN NYKYTILAN KARTOITUS, HANKKEEN ALOITUS JA HANKETOIMINNAN SUUNNITELMA Hankkeen käynnistäminen LasSe-hankekuntien lastensuojelutarpeen arvioinnin nykytilan alkukartoitus Hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma A-moduuli: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen B-moduuli: Sosiaalityön sisäisten toimintatapojen edistäminen C-moduuli: Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittäminen VIESTINTÄSUUNNITELMA HANKKEEN JUURTUMINEN KUNTIEN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYSTEN KÄYTÄNTÖIHIN. 24 2

3 1. LASSE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMINEN VÄLI - SUOMESSA- HANKKEEN TAUSTAA Kunnallisen lastensuojelun kehittäminen Kaste-hankkeissa on ollut melko vähäistä. Väli-Suomen alueen kunnat ovat viestittäneet akuuttia lastensuojelun käytäntöjen kehittämistarvetta. Erityisesti lastensuojelutarpeen selvityksen ja sijaishuollon kysymysten kehittämistarpeen ovat korostuneet Väli-Suomen alueen kunnissa. Lastensuojelun kehittämistarve lisättiin Väli-Suomen alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan ja pikaisen kuntakartoituksen jälkeen hankesuunnittelu kohdistettiin lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen. Kehittäminen kohdistuu lakisääteiseen lastensuojelutarpeen selvitykseen (lastensuojelulaki 417/2007, 26 ja 27 ). Hankkeessa on tarkoitus luoda pohjaa sille, että lapsille ja perheille ohjataan perustellusti oikea palvelu, oikeaan aikaan. Hankesuunnitelman mukaan kunnissa tarvitaan perusteellista pohdintaa siitä, mitä lastensuojelutarpeen selvityksessä selvitetään tässä vaiheessa lastensuojelutyössä (sisällöt), mitä selvityksen jälkeen tapahtuu, mihin selvitys johtaa ja mitä olisi voitu hoitaa paremmin tai toisin. Hankkeen pyrkimyksenä on luoda pohjaa sille, että lapsille ja perheille ohjataan perustellusti oikea palvelu, oikeaan aikaan. Laajasti ajatellen hankkeen avulla pyritään vahvistamaan käsitystä siitä, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on lastensuojelua ja mikä ei sekä mitä yhteiskunnallisia ilmiöitä lastensuojelua edellyttävien tilanteiden taustalla on. LasSe -Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa - hanke on rajattu lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen, jotta on mahdollista paneutua monialaisen työskentelyn, palveluohjaksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävänkuvia selkiytetään ja uudistetaan osassa hankekuntia, jotta työnjako sosiaalitoimen sisällä olisi toimiva. Tavoitteena on myös lisätä aihetta koskevaa tiedontuotantoa sekä tutkijoiden ja sosiaalityöntekijöiden vuoropuhelua lastensuojelusta. Hyvin toimiva lastensuojelutarpeen selvitys on hyödyllinen ennen kaikkea asiakkaalle, joka saa tarvittaessa palveluohjausta ja/tai yksilöllisen arvion lastensuojelun tarpeesta. Asiakkuuden jatkuessa on luotu pohja luottamukselle, myös asiakassuunnitelman teolle. Tiiviisti ilmaistuna lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämisellä pyritään seuraavaan päämäärään (tavoitteet): A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojelutarpeen selvitysprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida ja verrata selkeän tiedontuotannon avulla. B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tutkitusti tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt. On yksilöity tilanteita ja asioita, jotka lastensuojelun tarvetta selvitettäessä ovat osoittautuneet vaikeiksi ja etsitty niihin ratkaisuja. C) Ammatillisen verkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet sekä edelleen kehittämistä vaativat ongelmat dokumentoitu jatkotoimia varten. 3

4 Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. 2. HANKEALUEEN KUVAUS LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli Suomessa - hankealue muodostuu viidestä maakunnasta ja niiden (58, alusta 59) viidestäkymmenestäkahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on n.(1) miljoona asukasta. Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta hankkeeseen osallistuvat Tampereen, Oriveden, Nokian, Akaan, Virtain, Forssan ja Riihimäen kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Hämeenkyrön, Vesilahden, Kihniön, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän( alkaen) kunnat. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta hankkeeseen osallistuvat Vaasan, Kristiinankaupungin, Seinäjoen, Kauhavan, Lapuan, Kurikan, Kauhajoen ja Ähtärin kaupungit sekä Mustasaaren, Närpiön, Laihian, Vöyrin, Maalahden, Isonkyrön, Korsnäsin, Ilmajoen, Alajärven, Alavuden, Jalasjärven, Teuvan, Kuortaneen, Lappajärven, Vimpelin, Evijärven, Soinin, Isojoen ja Karijoen kunnat. Kuntien kehittämistyötä tukee sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Päijät-Hämeen hankekuntia ovat Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Heinolan, Orimattilan, Nastolan, Asikkalan, Kärkölän, Sysmän, Padasjoen, Hartolan, Iitin, Pukkilan, Myrskylän ja Hämeenkosken kunnat. Kehittämistyötä maakunnassa tukee sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Hankkeeseen osallistuvasta 58:stä(59) kunnasta 33(34) kuuluu eri tavoin organisoituneisiin yhteistoiminta-alueisiin ja/tai kuntayhtymiin, joita Väli-Suomen alueella on yhteensä yhdeksän (9, ). Seuraavassa matriisissa on lueteltuna maakunnittain yhteistoiminta-alueet ja niihin kuuluvat kunnat sekä nk itselliset kunnat: MAA- KUNTA YHTEISTOIMINTA-ALUE/KUNTAYHTYMÄ YTA/KY KUNNAT ITSELLISET KUNNAT Etelä- Pohjan maa JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jalasjärvi. Ilmajoki, Kurikka Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhajoki, Iso joki, Karijoki, Teuva Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Alajärvi, Vimpeli, Soini Seinäjoki Lapua Alavus Kuortane Ähtäri 4

5 Pohjan maa Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä Korsnäs, Kristiinankaupunki Maalahti, Närpiö Vaasa Isokyrö Mustasaari Laihia, Vöyri Päijät- Häme Peruspalvelukeskus Oiva Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki Peruspalvelukeskus Aava Hartola, Iitti, Myrkylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä Lahti Heinola Pirkanmaa Pirkkala-Vesilahti yhteistoiminta-alue Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alue Pirkkala, Vesilahti Tampere, Orivesi Nokia, Akaa, Virrat, Kangasala, Lempäälä, Hämeenkyrö, Kihniö, Valkeakoski Kanta- Häme Forssa, Tammela, Humppila, Jokioinen, Riihimäki (Ypäjä ) yht. 58 (59) LasSe -hankkeeseen osallistuvista Väli-Suomen kunnista (58)(59) 10 (11) kuntaa ovat nk. pienempiä alle asukkaan kuntia. Valtaosa kunnista (32) asettuu nk. keskisuurten kuntien tai sote-yhteenliittymien joukkoon, joiden asukasluku asettuu asukkaan välille. Hankealueen suuria kuntia ja sote-yhteenliittymiä, joissa on asukkaita yli , on hankealueella 17. 5

6 Oheisessa kuvassa on tummennettuna LasSe -hankkeen toiminta-alue, Väli-Suomi. 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN LasSe- hanke on osa toisen valtakunnallisen Kaste- ohjelman ( ) toimeenpanosuunnitelman Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan osaohjelmaa. Osaohjelmassa LasSe-hanketta koskee erityisesti toimenpide 5: Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä. LastenKaste- osaohjelman LasSe - hanketta koskevana kärkenä painotetaan toimeenpanosuunnitelmassa perhehoidon ja mm. lastensuojelutarpeen monialaisen selvittämisen menetelmien kehittämistä. Lastensuojelun kehittämisessä tarkennetaan tavoitteeksi erityisesti lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta tukevien työmenetelmien kehittämiseen keskittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriö kantaa LastenKaste -osaohjelmasta strategisen vastuun ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos operatiivisen vastuun. THL:n osaohjelman toimeenpanovastuuseen sisältyy asiantuntijatuen antaminen sen osana toimiville valtionavustushankkeille. Osaohjelman vastaava koordinaattori on kehittämispäällikkö Arja Hastrup. Asiantuntijatuki osaohjelman hankkeille toteutuu seuraavan kuvion mukaisesti: 6

7 THL:n tuki valtionavustushankkeille: Osaohjelman vastaava koordinaattori Innokylän oppimisverkosto Muut osaohjelman teema-alueen asiantuntijat Valtionavustushanke Kasteohjelmapäällikkö Arviointituen asiantuntijaryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Kaste-alueille myönnetään rahoitusta vuosittain yhdelle isolle hankkeelle ja muutamalle pienelle hankkeelle. LasSe- Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa- hankekokonaisuus on ns. pieni hanke. Tampereen kaupunki toimii Väli-Suomen LasSe- kehittämishankkeen hallinnoijakuntana siten, että kaikki yleiseen osaan liittyvät toiminnot järjestetään Tampereen kaupungin toimesta. Palveluntuottajien, muiden kuntien ja osapuolten tuottamista palveluista sovitaan erillisillä sopimuksilla. Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä valvoo ja seuraa kokouksissaan sekä säännöllisesti pidettävissä alueen kaikkien Kaste-hankkeiden arviointitilaisuuksissa hankkeen etenemistä alueellisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti Hankkeen henkilöstö Hanke on organisoitu siten, että siihen on palkattu projektijohtaja ja neljä projektikoordinaattoria. Tampereen kaupunki, Väli-Suomen osaamiskeskukset Pikassos, Verso ja SONet BOTNIA ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen projektijohtajan ja neljän projektikoordinaattorin tehtävien hoitamisesta Väli-Suomen aluejohtoryhmän tekemän suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa voidaan sopia yhteistoiminnasta myös muiden organisaatioiden kanssa. Projektijohtaja ja yksi projektikoordinaattori ovat työsuhteessa Pikassokseen. Kaksi projektikoordinaattoria on työsuhteessa SONet BOTNIAAN ja yksi Verso-liikelaitokseen. Hankkeen 7

8 kaikki työntekijät toimivat Väli-Suomen aluejohtoryhmän valtuuttamana koko hankealueella ja tukevat kuntia kehittämistyössä. Hankkeeseen on palkattu projektijohtaja elokuusta 2013 lähtien. Projektijohtajan rekrytointi aloitettiin keväällä maalis-huhtikuussa ja valituksi tuli YTM Tytti Rantanen. Projektijohtaja pääsi aloittamaan työskentelyn alkaen. Hänen työpanoksensa kohdistui %:sesti LasSe-hankkeeseen ja hän aloitti 100 %:sesti projektijohtajan työt. Projektijohtajan tehtävät on sovittu seuraavasti: johtaa ja koordinoi hanketta sen tavoitteiden ja kustannusarvion mukaisesti. vastaa hankkeen taloudesta ja sen raportoimisesta, mukaan lukien vastuun laskujen asiatarkastamisesta, tietojen oikeellisuudesta ja oikea-aikaisuudesta. varmistaa, että toiminta-alueiden projektipäälliköt/-koordinaattorit toimittavat laskut, tarvittavat kirjalliset selvitykset ja raportit erikseen sovittavina määräaikoina, esimerkiksi maksatushakemusten ja valtionavustusselvitysten yhteydessä. osallistuu alueellisen johtoryhmän kokouksiin ja toimittaa niihin tiiviin kirjallisen toimintaraportin sekä välittää hankkeen ohjausryhmälle tietoa alueellisessa johtoryhmässä tehdyistä linjauksista. seuraa ja ohjaa hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen toteutumista tavoitteiden suuntaisesti. johtaa hankkeen työntekijätiimiä. varmistaa yhteistyön hankkeen eri osapuolien kesken. tekee yhteistyötä valtakunnallisessa lastensuojelun kehittämistyössä. vastaa hankkeen kokonaisarvioinnista ja -raportoinnista. vastaa yhteistyöstä Kaste-ohjelmassa nimettyjen LastenKaste asiantuntijoiden kanssa. on tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. vastaa sosiaali- ja terveysministeriön sekä aluehallintoviraston viestien ja ohjeistuksen välittämisestä kumppanuuskuntiin ja ohjausryhmälle. neuvottelee ja sopii merkittävistä hankkeen yhteisistä hankinnoista noudattaen hankintalakia ja muita hallinnoijan antamia ohjeistuksia. Suunnitelman mukaisesti hankkeeseen palkataan neljä projektikoordinaattoria, joista yksi työskentelee ja kolme välisen ajan. Projektikoordinaattorit sijoittuvat eri puolille Väli-Suomea. Heillä on sekä alueellisia että sisällöllisiä vastuutehtäviä. Projektikoordinaattorit: toimivat hankejohtajan tukena. vastaavat omalta osaltaan hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä tarkistetussa talousarviossa pysymisestä. raportoivat projektijohtajalle tekemästään työstä. 8

9 toimittavat projektijohtajalle tarvittavat kirjalliset selvitykset erikseen sovittavina määräaikoina, esimerkiksi maksatushakemusten ja valtionavustusselvitysten yhteydessä. osallistuvat tiimin jäseninä kehittämisprosessien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen projektikoordinaattorin rekrytointi aloitettiin elokuussa, ja valituksi tuli YAMK Kirsi Koponen. Hän aloitti työskentelyn LasSe- hankkeessa osa-aikaisesti ensin %:sesti ja alkaen 75 %:sesti. Kirsi Koponen aloitti LasSe - hanketyöntekijänä 100 %:sesti Kolmen muun, Etelä-Pohjanmaan Seinäjoelle, Pohjanmaan Vaasaan ja Päijät-Hämeen Lahteen sijoittuvien projektikoordinaattoreiden rekrytoinnit viivästyivät niin, että he aloittivat työskentelynsä Projektikoordinaattorit sijoittuvat hanketyöntekijöinä osaksi SosNet BOTNIA:n ja VERSO:n osaamiskeskusten henkilöstöä. Rekrytointiprosessien tuloksena Etelä-Pohjanmaan alueen SONet BOTNIAN Seinäjoen yksikköön sijoittuvaksi LasSe-hankkeen projektikoordinaattoriksi valittiin YTM Sirpa Tuomela-Jaskari alkaen ja Pohjanmaan Vaasan yksikköön sijoittuvaksi projektikoordinaattoriksi valittiin PM Pamela Antila alkaen. Päijät-Hämeen projektikoordinaattoriksi valittiin YTM Päivi Kaski alkaen ja hänen toimipisteensä on Lahdessa, Päijät-Hämeen osaamiskeskus Versossa. Kaikki hanketyöntekijät liikkuvat koko Väli-Suomen alueella. Näin ollen mikään maakunta ei ns. omista työntekijäänsä, vaikka työntekijä sijoittuu maakuntaan. Tällä rakenteella mahdollistetaan viiden hanketyöntekijän erityisosaamisen tehokas hyödyntäminen koko hankealueella. Pohjanmaan hanketyöntekijällä on sekä sujuva ruotsin- että suomenkielentaito, koska hankealueella on kymmeniä tuhansia äidinkielenään ruotsia puhuvia asukkaita. Hankkeessa toteutetaan maakunnallisia työpajoja ja koulutusluontoisia kokonaisuuksia, mutta myös kaikkien Väli-Suomen hanketoimijoiden yhteisiä kokoontumisia. Selvitykset, kokeilut, koulutus- ja työpajakeskustelut ja muut kehittämistoimet dokumentoidaan ja dokumenttien pohjalta laaditaan selvityksiä ja julkaisuja sekä toteutetaan jatkuvaa itsearviointia. Hanke toteuttaa hankesuunnitelmaan kirjatut prosessit ja vastaa tuotosten syntymisestä. Näin alueilla voidaan keskittyä lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen kehittämiseen. Erityisesti maakunnallisten työpajatyöskentelyiden rakenteissa ja sisällöissä on syytä muistaa korostaa jokaisen osallistuvan hankekunnan oman lastensuojelun tarpeen selvitysvaiheen kehittämistä kunnan valitseman painopistealueen mukaisesti (moduulit A, B ja C). Projektikoordinaattorit aloittavat työskentelynsä oman alueensa kuntakierroksilla, joiden tavoitteena on erityisesti tuottaa kunnissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyöverkostojen näkemyksiä sekä konkreettisia toiveita hanketyöskentelyn toteuttamisesta. Toimintasuunnitelma täsmentyy ja konkretisoituu näiden keskustelujen seurauksena. Hanketyöskentelyn toiminnalliset vastuut on suunniteltu jakautuvan henkilöstön kesken seuraavasti: 9

10 PROJEKTIHENKILÖSTÖN VASTUUT Hankkeen johtaminen/kokonaisvastuu Maakuntavastuut SISÄLTÖ henkilöstön yhteiset tapaamiset hlöstön yksilölliset ohjaustapaamiset kehittämisprosessien ohjaus ja reflektointi hankearvioinnin kokonaisvastuu talouden seuranta ja maksatuksen toteuttaminen kokonaisvastuu raportointiosuuden toteutumisen seurannasta Väli-Suomen ja valtakunnantason viestintä hankkeesta maakunnantason kehittämistyön organisointi (nykytilan selvitys)-> eri moduulien kehittäjäryhmien kokoaminen maakunnalliset työpajat-> sisältö, toteutus, aineiston tuottaminen reflektoitavaksi toimijoille maakunnalliset koulutukset -> organisointi, tiedotus, aineistojen jakelu kokemusasiantuntija-verkoston kartoitus -> mobilisointi tarvittaessa mukaan työpajoihin oman alueensa budjetti-seuranta suhteessa toimintaan itsearviointi tiedon kerääminen suunnitelman mukaisesti-> koostaminen moduulivastuun mukainen raportointiosuuden seuranta maakuntatason viestintä hankkeesta projektijohtaja projektikoordinaattorit Raportointi hankekortit raportoinnin tueksi ja toiminnan dokumentointiin -> kerryttävä malli raportointiosuuteen osallistuminen- > selvitysten ja pienimuotoisten raporttien tuottaminen hankeosioista suunnitelman mukaisesti projektijohtaja kokonaisraportointi >aluejohtoryhmälle ja AVI:n pienimuotoiset selvitykset ja raportit toiminnasta projektikoordinaattorit projektijohtajalle -> sovittuina ajanjaksoina, maksatus ajankohtina(1xvuodessa) pienimuotoiset selvitykset ja raportit toiminnasta Moduulivastuut Projektikoordinaattorityöparit A) Asiakkaan kohtaamisen ja 10

11 kuulemisen vahvistaminen B) Sosiaalityön sisäisten toimintatapojen edistäminen C) Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittäminen Hankehenkilöstön toiminnallisten vastuiden suunnittelu ja konkretisoiminen jatkuu yhdessä hanketiimin kanssa Ohjausryhmä Hanketta ohjaa, suuntaa ja valvoo ohjausryhmä, johon on kutsuttu edustus jokaisesta Väli-Suomen maakunnasta. Ohjausryhmä ohjaa, kehittää ja arvioi hankkeen toimintatapoja ja sisältöä. Se tekee tarvittaessa muutosesityksiä aluehallintovirastolle ja ministeriölle hankkeelle asetetuista tavoitteista ja sisällöistä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata kustannusarviossa pysymistä ja edistää yhteistyötä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuotosten hyödyntämiseksi. Ohjausryhmä voi muodostaa alueellisia tai temaattisia työryhmiä hankkeen tavoitteiden ja toiminnan tukemiseksi. Ohjausryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen hankkeen rahoitukseen osallistuva taho saa vastinetta panostukselleen. Hanketta hallinnoivan kaupungin Tampereen pormestari on tekemässään päätöksessä vahvistanut LasSe -hankkeen ohjausryhmään seuraavat jäsenet: Janne Pajaniemi lastensuojelun johtaja, Seinäjoki Terhi Järvi, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Kaksineuvoinen Tytti Luoto, sosiaalijohtaja, Ilmajoki Hilkka Sundqvist, lastensuojelun päällikkö, Vaasa Sari Sundelin, johtava sosiaalityöntekijä, Mustasaari Viola Broo-Rönnlund, perhepalveluiden johtaja, Kristiinan kaupunki Eija Kallio, lastensuojelun päällikkö, Lahti Mika Forsberg, hyvinvointijohtaja, Oiva Minna Remes-Sievänen, sosiaalipäällikkö, Aava (vpj) Kristiina Laiho, toimitusjohtaja, Pikassos Arto Rautajoki, kehitysjohtaja, SONet BOTNIA Juha Luomala, johtaja, Verso Terhi Huttunen, johtava sosiaalityöntekijä, Tampere Katriina Uotila, erityissosiaalityöntekijä, Tampere Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja, Nokia Hannu Majamaa, talous- ja hallintojohtaja, Virrat Taina Niiranen, sosiaalijohtaja, Hämeenkyrö Minna-Maria Solanterä, sosiaalityön johtaja, Valkeakoski Jaakko Leskinen, sosiaalipalvelujohtaja, Forssa Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö, Riihimäki Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Tampere (pj) Outi Kaljunen, suunnittelija, Tampere Tytti Rantanen, projektijohtaja, Pikassos (esittelijä) Kirsi Koponen, projektikoordinaattori Pikassos,(Kanta-Häme ja Pirkanmaa) siht. Ohjausryhmän järjestäytymiskokous pidettiin Tampereella. Kokouksessa päätettiin, että sihteerinä kokouksissa toimii projektikoordinaattori Kirsi Koponen ja esittelijänä projektijohtaja Tytti Rantanen. Lisäksi ohjausryhmän esityslistat ja muistiot lähetetään tiedoksi hankkeen valvojalle, STM:n neuvottelevalle virkamiehelle, Marjo Lavikaiselle. Hallinnoijan edustajina talousasioita 11

12 koordinoiva Tiina Karttunen sekä Kaste-ohjelmapäällikkö Leena-Kaisa Nikkarinen voivat osallistua tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin ohjausryhmän kokouksessa LasSe -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Tampere ja varapuheenjohtajaksi Minna Remes-Sievänen, sosiaalipäällikkö Aava, Päijät-Hämeestä. Ohjausryhmä päätti jatkaa Tampereen kaupungin pormestarin nimeämällä kokoonpanolla ja että kokouksiin voidaan kutsua mukaan tarpeellisia asiantuntijoita. Ohjausryhmän jäsenet osallistuvat pääsääntöisesti hyvissä ajoin sovittuihin kokouksiin ja kokous on päätösvaltainen, kun kahdeksan (8) jäsentä on paikalla. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on pääsääntöisesti jokaisessa kokouksessa läsnä. Ohjausryhmän kokousten asialistat lähetetään osallistujille kaksi viikkoa ennen kokousta ja mahdolliset liitemateriaalit viikkoa ennen sovittua kokousaikaa. Asialistoissa asiat esitetään valmisteltuina ja jos mahdollista, tehdään päätösehdotuksia, jotta käsiteltävien asioiden taustoitus olisi tiedossa ohjausryhmän jäsenillä ennen kokousta Hankkeessa mukana olevat toimijat Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka osallistuu rajatusti kehittämistoimiin. Yhteyshenkilöinä toimivat sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen ja tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen Sosiaalialan osaamiskeskukset tukevat hanketyöskentelyä. Pikassoksessa yhteyshenkilöitä ovat toimitusjohtaja Kristiina Laiho, kehittämispäällikkö Mervi Janhunen ja suunnittelija Minna Niemi. SONet BOTNIAssa yhteyshenkilöinä toimivat kehitysjohtaja Arto Rautajoki sekä kehittämissuunnittelijat Anne Saarijärvi ja Tuula Mulju. Versossa yhteyshenkilöitä ovat johtaja Juha Luomala ja kehittämispäällikkö Kirsi Kuusinen-James. Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia maakunnallisia verkostorakenteita, jotka ovat toiminnassa Kasperi II -hankkeessa. Keskeisellä sijalla ovat myös Seinäjoen ja Tampereen praksis-verkostot. Hankkeen keskeisimpiä toimijoita ovat kuntien sosiaalityön yksiköt ja niiden yhteistyökumppanit erityisesti peruskoulut ja toisen asteen oppilaitokset, oppilashuoltoryhmät, neuvolat, varhaiskasvatuksen yksiköt, terveydenhuollon yksiköt, nuorisotyön organisaatiot, poliisilaitokset, sosiaalipäivystysyksiköt sekä lasten ja nuorten palveluja tuottavat järjestöt. Erittäin keskeistä on myös hankekuntien sekä sosiaalialan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö. Hankkeeseen liittyvän mittavan raportointi ja selvitysosion tueksi on yhteistyöhön kutsuttu ja lupautunut: Tampereen yliopiston sosiaalityön professori Tarja Pösö, Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman lehtori, KT Anssi-Pekka Udd, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen erityissuunnittelija Mikko Oranen sekä Pikassoksen suunnittelija YTT Minna Niemi sekä LasSe-hankkeen projektijohtaja Tytti Rantanen. Tarvittaessa mukana raportointi- ja selvitystyöskentelyn toteuttamisessa ja siihen liittyvissä neuvonpidoissa ovat myös hankkeen projektikoordinaattorit sekä osaamiskeskusten em. henkilöstö. 12

13 4. HANKKEEN TALOUS LasSe hankkeen kokonaisbudjetti on , josta valtion avustusosuutta ja kuntien omavastuuosuutta 25 %, Vahvistetussa budjetissa vuosiksi 2013, 2014 ja 2015 määritellyt henkilöstömenot, vuokrakustannukset, aineet, tarvikkeet ja tavarat, muut palveluiden ostot sekä osa toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluihin varatuista määrärahoista on ositettu osaamiskeskusten Pikassos, Verso ja SONet BOTNIAN kesken seuraavasti: Pikassos2 työntekijää, projektijohtaja ja projektikoordinaattori aloittavat 8/13, 9/13 ja jatkavat 10/2015. Tätä ennen laskutetaan palkkamenoja, jotka syntyvät hankkeen käynnistämisestä (työtunteja). Palkkamenot: Vuokrat: Aineet, tarvikkeet ym.: Muut palvelujen ostot: Tsto-, pankki ym.: SONetBOTNIA (2 työntekijää ajalle 12/13-9/15): Palkat: Vuokrat: Aineet, tarvikkeet ym.: Muut palvelujen ostot: Tsto-,pankki ym : Verso ( 1 työntekijä ajalle 12/13-9/15): Palkat: Vuokrat: Aineet, tarvikkeet ym.: 800 Muut palvelujen ostot Tsto-, pankki ym: Hallinnoijan (Tampereen kaupunki) ja osaamiskeskusten välisen yhteisoimintasopimuksen mukaisesti Pikassos laskuttaa ensimmäisen laskutuksen yhteydessä hankkeen käynnistämiseen (hankehenkilöstön rekrytointiin) liittyvät kustannukset, jotka ovat syntyneet sekä alkaen kuukausittain kiinteät toistuvaismenot, kuten työntekijöiden kuukausipalkat sekä työväline- ja työhuonekulut. Toteutuneisiin kustannuksiin perustuva tasauslaskutus tehdään jälkikäteen kolmen kuukauden välein erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Verso laskuttaa alkaen kuukausittain kiinteät toistuvaismenot, kuten työntekijöiden kuukausipalkat sekä työväline ja työhuonekulut. Toteutuneisiin kustannuksiin perustuva tasauslaskutus tehdään jälkikäteen kolmen kuukauden välein erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. SONet BOTNIA laskuttaa alkaen toteutuneiden kustannusten mukaisesti kiinteät toistuvaismenot, kuten työntekijöiden kuukausipalkat sekä työväline- ja työhuonekulut kolme kertaa vuodessa: mennessä kuukaudet 1-4, mennessä kuukaudet5-8, ja mennessä kuukaudet Edellä mainittujen osabudjettien tilikohtien ulkopuolelle jäävä budjettiosuus on koko hankkeen yhteisosuutta, jota toteuttaa ja seuraa projektijohtaja tasapuolisesti hankkeen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Projektikoordinaattorit seuraavat oman alueensa toteutuvan toiminnan ja budjetin välistä tasapainoa. Alueellisesti kohdentuvat määrärahat sovitaan ja suunnitellaan yhdessä hanketiimin ensimmäisissä tapaamisissa ja niihin vaikuttavat erilaiset alueelliset ominaispiirteet (esim. välimatkat, julkisen liikenteen mahdollisuudet, taajamien ja kaupunkien keskittyminen jne.) Hankealueilla toteutuvien hanketoimien kustannukset arvioidaan mahdollisimman osuvasti etukäteen, mutta tarpeen vaatiessa määrärahoja voidaan joustavasti kohdentaa niitä tarvitsevalle alueelle. 13

14 Osaamiskeskukset toimittavat 2013 toteutuneiden kustannustensa erittelyt projektijohtajalle vuoden lopussa ja 2014 vuoden alusta kuukausittain meno-erittelykoosteet, jotta projektijohtajan on mahdollista seurata budjetin toteutumista ja tasapainoa kokonaisuudessaan. Projektijohtaja muodostaa Tampereen kaupungin talouskoordinaattorin (Tiina Karttunen) kanssa taloushallinnollisen tiimin, joka huolehtii asianmukaisesti hankkeen raportointien yhteydessä maksatushakemusten tekemisestä Aluehallintovirastolle kerran vuodessa. Maksatushakemus tehdään jo vuoden 2013 osalta. Vuoden 2013 kulut laskutetaan kiinteillä kuluilla ja laskutus tehdään 2013 vuoden osalta riittävän aikaisin jotta se ennättää talousraportointiin. Vuoden 2014 alusta tapahtuu muutoksia kuntakentässä ja maksajat voivat olla eri tahot kuin vuonna HANKKEEN ARVIOINTI Arviointikokonaisuus I toteutetaan hankekauden puolivälissä väliarviointina ja hankkeen päättyessä loppuarviointina. Hankkeen alkaessa tehdään lastensuojelutarpeen selvitystä koskevat kuntakohtaiset nykytilan analyysit ja kerätään systemaattisesti asiakkaiden näkemyksiin ja kokemuksiin perustuvaa tietoa lastensuojelutarpeen selvitysprosessista. Kuntakohtaiset nykytilan analyysit ja tiedonkeruu asiakkaiden kokemuksista lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa toistetaan loppuarviointia varten hankkeen viimeisenä toimintavuonna. Hankkeen organisointia ja toteuttamisprosessia on tärkeä arvioida kokonaisuudessaan. Oheisessa taulukossa on kirjattuna LasSe -hankkeen prosessiarvioinnin (Arviointikokonaisuus II) koostetta: LasSe hankkeen arviointisuunnitelma TOTEUTUS / AIKATAULU Valtakunnallinen Kastehankkeiden arviointi valtakunnantason arviointitiedon keruu-> yhteinen lomakkeisto tekeillä THL Koko hankealue Ohjausryhmän arviointikokoukset (arviointiakvaariot) Pikassos, Verso ja SONetBOTNIA mukaan arviointiin-> / /2015 Maakunnallisen tason arviointi Kehittäjäryhmät (A,B,C-ryhmät) LasSe-tiimi-> /2014 -> /2015 Moduulikohtainen arviointi, A, B, C Kehittäjäryhmien edustajat LasSe-tiimi Lasse tiimin itsearviointi Kokoava väli- ja loppuarviointi työskentely Tiimitapaamiset - prosessit, - kehittäminen - alkuarviointi, riskien hallinta Swot -muunnelmat, Bonon hatut, Ennakointidialogi ym. arviointimenetelmät Puimala mallin sovellus osana arviointiprosessia LasSe- tiimi-> tapaamiset aluksi face to face 1x kk (tammi-toukokuu) tammikuussa 2014 alkuarviointi/riskianalyysi myöhemmin otetaan käyttöön Lync -tapaamiset, harvennetaan kasvokkaisia tiimejä ->1 x 3 kk, näissä tapaamisissa kvartaaliarviointi THL:n Verdi tiimi mukana -> väliarviointi 11 12/2014 Loppuarviointi 6 9/2015 Arviointitiedon keruu koulutuspalautteet LasSe tiimi 14

15 Asiakaspalautteen käyttö kehittämistyön arvioinnissa kehittäjäryhmien palautteet työpajojen palautteet -kuntatapaamisten palautteet Asiakaspalauteseurannan analyysi ja raportti, Ls-oppimisverkosto THLn kanssa yhteistyössä Ls-oppimisverkosto Arviointikokonaisuutta suunnitellaan edelleen ja tarkennetaan yhdessä hanketiimin tapaamisissa. 6. HANKEKUNTIEN LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN NYKYTILAN KARTOITUS, HANKKEEN ALOITUS JA HANKETOIMINNAN SUUNNITELMA 6.1. Hankkeen käynnistäminen Projektijohtaja on tehnyt pohjatyötä ja valmistelua hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa alkaen. Erityisen tärkeäksi on nähty kuntien sitouttaminen hanketyöskentelyyn: hankkeen tehtävänä on käynnistää muutostyö, joka on lähtöisin kuntatoimijoista. Elo-syyskuun aikana projektijohtaja tapasi maakunnittain kaikki kehittäjäryhmät seuraavasti: Seinäjoki (Etelä- Pohjanmaan maakunnallinen kehittäjäryhmä), Vaasa (Pohjanmaan maakunnallinen kehittäjäryhmä), Lahti (Päijät-Hämeen maakunnallinen kehittäjäryhmä), Tampere (Tampereen ja Pirkanmaan maakunnallinen kehittäjäryhmä, mukana Kirsi Koponen ), 3.9. Forssa (Kanta -Hämeen Forssan seudun kehittäjäryhmä) yhdessä Kanta-Hämeen projektikoordinaattori Kirsi Koposen kanssa sekä 6.9. Riihimäki (Kanta -Hämeen Riihimäen maakunnallinen kehittäjäryhmä). Keskustelut jatkuvat ja toimintasuunnitelma konkretisoituu ja tarkentuu projektikoordinaattoreiden aloittaessa alueensa kuntatoimijoiden tapaamiset. Tapaamisissa projektijohtaja esitteli tiivistetysti LasSe -hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ja sisällöt, joista käytiin tarkentavaa keskustelua sekä määriteltiin maakuntien toimijoiden valintoja yhteisiksi kehittämiskärjiksi tulevassa hanketoiminnassa. Projektijohtaja kirjasi keskustelut ja lähetti materiaalin takaisin pohdittavaksi edelleen kehittäjäryhmien jäsenille. Projektijohtaja on osallistunut jo keväällä THL:n Lastensuojelun oppimisverkoston aloitusseminaariin ( ) sekä jatkotyöskentelyyn Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan LasSe -projektikoordinaattori Kirsi Koposen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, STM:n ja LastenKaste projektijohtajien työkokouksiin projektijohtaja osallistui ja 7.10., , 6.2. LasSe - hankekuntien lastensuojelutarpeen arvioinnin nykytilan alkukartoitus Pikassoksen suunnittelija Minna Niemi ja toimitusjohtaja Kristiina Laiho käynnistivät LasSehankkeen hankesuunnitelman mukaisen alkukartoituksen toteuttamalla hankekunnille sähköisenä Webropol -kyselyn kuntien lastensuojelutarpeen selvityksen nykytilasta ja kuntien näkemyksistä 15

16 omista kehittämistarpeistaan sekä tärkeimmästä painopisteestään hankesuunnitelman mukaisesti. Kysely toteutettiin välisenä aikana. Nykytilan alkukartoituskysely lähetettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien yhdyshenkilöille. Hankkeeseen osallistuvasta 58:stä kunnasta 33 kuuluu yhteistoiminta-alueiseen, liikelaitokseen tai kuntayhtymään, joita Väli-Suomen alueella oli kartoitushetkellä yhteensä yhdeksän. Pääsääntöisesti yhteistoiminta-alueilta, liikelaitoksista ja kuntayhtymistä kyselyyn vastasi yksi viranhaltija. Yhden liikelaitoksen kunnista saatiin kuitenkin erilliset vastaukset (JIK). Lisäksi Rannikko -Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän hankekunnista lähettiin erilliset vastaukset lukuun ottamatta Kristiinankaupunkia. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 viranhaltijaa. Näin ollen tietoa saatiin lähes kaikista hankekunnista kahta kuntaa koskevat alkukartoitustiedot puuttuvat. Kaikista kuntayhtymistä, liikelaitoksista ja yhteistoiminta-alueilta saatiin vastaukset määräaikaan mennessä. Kuntia, jotka tuottavat itsenäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa, oli hankealueella kartoitusajankohtana 25. Näistä 23 vastasi kyselyyn. Kunta- ja palvelurakenneuudistukset ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan hankekuntien lukumäärään. Näin ollen hankkeen loppuvaiheessa toteuttava uusintakysely tulee koskemaan nykyisestä poikkeavaa toiminta-aluetta. Hankkeen käynnistyessä osallistujakuntia oli yhteensä 58. Kyselylomake lähettiin näiden kuntien yhteyshenkilöille. Tammikuusta 2014 alkaen Forssa, Tammela, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila muodostavat Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, minkä seurauksena Ypäjä tulee uutena kuntana mukaan LasSe-hankkeeseen. Näin ollen hankealueen kuntien määrä nousee 59:ään sekä yhteistoiminta-alueiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien yhteenlaskettu määrä kymmeneen. Yhteenveto LasSe-hankkeeseen osallistuvien kuntien lastensuojelun selvityksen nykytilan alkukartoituksesta on toimintasuunnitelman liitteenä. Kyselyn vastaukset ovat sivuilla projektikoordinaattoreiden ja heidän kauttaan kuntatoimijoiden käytettävissä tarkempaa maakunnan tai yksittäisen kunnan tason tiedontarkentamista varten Hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hanke koostuu kolmesta moduulista. Kaikki kunnat osallistuvat kehittämistoimiin, jotka koskevat (A) asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen vahvistamista. Lisäksi hankekunnat ovat valinneet painopisteekseen joko sisäisten menettelytapojen edistämisen-moduulin B tai ammatillisen verkoston toimintatapojen ja roolien kehittämisen-moduulin C. Hankkeeseen osallistuvat kunnat voivat valita lisäksi kehittämistoimia sekä B:stä että C:stä, mutta tällöin niiden on täytynyt yksilöidä kehittämistoimet moduulien sisällä. Jokainen hankkeen puitteissa järjestetty koulutusluontoinen tilaisuus on avoin kaikille hankekunnille. Seuraavassa matriisissa on alkukartoituksen mukaisesti kuntien valinnat LasSe hankkeen kehittämiskärjistä: MAAKUNTA Etelä-Pohjanmaa (18 kuntaa) Kanta-Häme (5 kuntaa) A moduuli (Asiakkaan kuulemisen ja kohtaamisen vahvistaminen) B moduuli (Sosiaalityön sisäiset menettelytavat) C moduuli (Ammatillisen yhteistyöverkoston roolit) x B - moduuli C moduulista erityisesti monialainen ls -tarpeen selvitys ja sen kehittäminen x, Forssan kaupunki haluaa vastauksessaan painottaa kaikkia kuntia koskevan A- moduulin (Lapsen kuulemisen ja kohtaamisen sekä B moduuli tarkemmin erittelemättä sosiaalityön sisäisten menettelytapojen kehittäminen C- moduuli 16

17 Pirkanmaa (12 kuntaa) Pohjanmaa (9 kuntaa) asiakasperheen osallistumisen vahvistaminen) tärkeyttä omassa kehittämistyössään. x x B moduulista erityisesti lstarpeen selvityksen työn organisointi ja sosiaalityön sisäisten menettelytapojen kehittäminen B-moduulista erityisesti lsarviointivaiheen konkreettista tutkintaa, jossa luotu yhdessä hankkeen kanssa menetelmiä, kokeiltu ja dokumentoitu C - moduuli C-moduuli yhteistyö monialaisen yhteistyöverkoston kanssa, hyvä selvittää Kuinka tiimi kootaan-> miten monialaiset tapaamiset järjestetään? Päijät-Häme (14 kuntaa) x B moduuli tarkennetusti keskitytään sosiaalityön päätöksenteon selkeyttämiseen sekä lastensuojelutarpeen selvitysprosessin aikana eteen tulevien vaikeiden tilanteiden yksilöintiin ja ratkaisuihin. C moduuli tarkennetusti lastensuojelun monialaisten ammatillisten asiantuntijaverkostojen roolien ja toimintatapojen sekä yhteisen vuoropuhelun kehittäminen sosiaalityön kanssa Tampere (1/5 mukana hankkeessa) x B moduuli pääpainotus sosiaalityön sisäisten toimintatapojen kehittämisessä lastensuojelutarpeen selvityksen prosessissa, erityisesti alkuvaiheessa-> lsilmoitukset, kriteerit asiakkuuden alkamiseen Edellä olevassa matriisissa on esitetty maakuntien tasolla yleisin valinta kehittämisen kärjeksi. Toimintasuunnitelman liitteenä olevassa nykytilan kartoitus- selvityksen raportissa on tarkemmin eriteltynä myös yksittäisten kuntien toiveita omien lastensuojelutarpeen selvityksensä kehittämisen painopisteiksi A moduuli: Asiakkaan kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen A-moduulin kehittämistoimiin osallistuvat kaikki hankkeen kunnat. Oheisessa taulukossa on hankesuunnitelman mukaisesti koottu A-moduulissa toteutettaviksi suunnitellut kehittämistoimet tavoitteiden, kohderyhmän, toteutuksen ja hankeaikaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. TAVOITTEET KOHDERYHMÄ TOTEUTUS AIKATAULU A. Lapsen kohtaaminen ja kuuleminen Tavoitteet: sosiaalityöntekijöiden tietous lapsen kohtaamisesta ja kuulemisesta sosiaalityössä on lisääntynyt Väli-Suomen sosiaalityöntekijät ja heidän työparinaan ls -selvitystä tekevät 17

18 asiakkaiden näkemyksiin perustuvaa, systemaattisesti kerättyä tietoa ls-tarpeen selvitysprosessista ja heidän kohtelustaan sosiaalityössä on analysoitu ja hyödynnetty sosiaalityön kehittämisessä kokemusasiantuntijat + kehittäjä-asiakkaat THL, TAMYO,TAMK, LasSe-henkilöstö >tutkimusraportointi, osallistuminen - hankkeen järjestämiin työpajoihin-> asiakastiedon kerääminen Tutk.raportoinnin suunnittelu: 2.9., 3.10., , (THL, Pikassos,TAMYO, TAMK) Iso koko päivän koulutus: aiheet: 1.) Lasten haastatteleminen ja lapsen sanoman dokumentointi sosiaalityössä 2.) Asioista keskusteleminen lapsen kehitystaso huomioon ottaen, tutkimustietoa siitä, mitä lapset tietävät ja miten kertovat vaikeista elämäntilanteistaan Väli-Suomen lastensuojelun sosiaalityöntekijät työpareineen alkukartoituskysely nykytilasta Kaksi/kolme asiantuntijaluentoa (Mikko Oranen, Johanna Hietamäki JYO, Tiina Muukkonen & Hanna Tulensalo, Varis-instt.?) Organis.vastuu: Kirsi Koponen, Tytti Rantanen toteutettu Raportointi valmis OHRY toistetaan hankkeen lopussa 2-4/15, helmihuhtikuussa TAMK-auditorio, Tampere Työpajat: 5 työpajaa iltapäivällä kehittäjäryhmille, mukana kokemusasiantuntijat Teemat: asiakkaan kanssa yhdessä tehty ls-arviointi työtavat kohtaaminen Maakunnalliset työpajat (Teemakehittämisryhmät) Tavoite/Teemat: - ls-tarpeen selvityksen kohteena olevan yksilön ja hänen läheisiltään saadun tiedon/toimintaehdotusten merkitys lastensuojelutarpeen selvityksen päätöksissä erityisesti hankkeen valikoituneet kehittäjäryhmät maakuntien A-moduulin kehittäjäryhmät > paikalliset kokemusasiantuntijat mukana työskentelyssä > opiskelijat nauhoittamassa osan keskusteluja > iltapäivällä työpajat kohdistettuina maakuntien kehittäjäryhmille(a), mukana kokemusasiantuntijat, opiskelijat -> keskustelujen äänitys (tutkimustiedon keruu) > toimii maakunnallisten työpajatyöskentelyjen aloituksena Koordinaattorit: joka maakunnassa aiheesta yksi isompi työpaja Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme -> huom! toiveet seudullisuudesta, alueellisuudesta, maakunnallisuudesta, kuntakoko -> isot kaupungit pienet kunnat 2 6/2014 (helmi-kesäkuu) 8-12/2014-> maakunnallisissa arviointityöpajoissa prosessia edistävä osuus 6-8/2015 -> maakunnallisissa arviointityöpajoissa prosessia edistävä osuus A-moduuliin toteutukseen on tarkoitus liittää raportointiosuus, jonka tavoitteena on tuottaa ensimmäinen tutkimusraportti/julkaisu 9/2015 aiheesta: Asiakkaiden kokemukset ja kehittämistarpeet lastensuojelutarpeen selvityksestä vanhempien ja lasten/nuorten kokemuksiin perustuva näkökulma sekä selvityksenä opinnäytetyö 12/2014 aiheenaan Lapsen kohtaaminen lastensuojelutarpeen selvityksessä Työntekijöiden ja lasten/nuorten kokemuksiin perustuva näkökulma. 18

19 Aineiston tuottamiseen ja toteuttamiseen osallistuvat LasSe -hankkeen työntekijät mahdollisuuksien mukaan yhdessä yhteistyö oppilaitosen opiskelijoiden sekä mukaan kutsuttavien kokemusasiantuntijoiden kanssa ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 9/2015 valmistuvan raportin asiakasnäkökulmaan kiinnittyvänä aineistona tuotetaan muun muassa hankkeen A-moduulin osana toteutettaviin maakunnallisiin, vuoden 2014 aikana toteutettaviin mahdollisiin, dokumentoitaviin työpajoihin liittyen niihin osallistuvien/kutsuttavien aikuisten ja nuorten kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjä-asiakkaiden nauhoitettavia haastatteluja aiheista: Millaisen merkityksen asiakkaat antavat tilanteessaan virallisille auttamistoimille ja arvioille? Millaisen merkityksen asiakkaat antavat asiassaan läheisverkostonsa tuelle ja arviolle? Millaiset tilanteet asiakkaiden mielestä edellyttävät lastensuojelua? Millaisissa tilanteissa muiden toimijoiden tuki riittää? LasSe-hankkeen A-moduulin tarkempi raportointisuunnitelma on toimintasuunnitelman liitteenä B moduuli: Sosiaalityön sisäisten toimintatapojen edistäminen B-moduulia, sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä kehittämiskärkenään, painottaa nykytilan kartoituksen mukaan 10/34 vastaajaa. TAVOITTEET KOHDERYHMÄ TOTEUTUS AIKATAULU B. Lastensuojelun tarpeen selvityksen käytännöt sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien asiantuntemus lapsen yksilöllisen elämäntilanteen arvioimisessa vahvistuu sosiaalityöntekijät ja heidän työparinaan ls - selvitystä tekevät tahot LasSe- koordinaattorit maakunnalliset kehittäjäryhmät jos tarve vaatii, lastensuojelun alkuvaiheen sisäinen tehtävänrakenne on laadittu päätöksenteko siitä, onko lapsi lastensuojelun tarpeessa, muun palvelun tarpeessa vai ei lainkaan institutionaalisen tuen tarpeessa on selkiytynyt selvitysvaiheen tietojen käyttö asiakassuunnitelman ja muun palveluohjauksen pohjana on kehittynyt sosiaalityöntekijöiden lakitietous ja ymmärrys sen soveltamismahdollisuuksista on lisääntynyt lastensuojelun sos.tt:jät ja sosiaaliohjaajat joidenkin kuntien keskinäinen erilaisten käytäntöjen-> benchmarkkaus (koordinaattorit, maakunnat keskenään) 2-4/14 (helmi-huhtikuu) 9-11/14 (syys-marraskuu) vertaiskäynnit jatkuvat arviointia mahdollistava yhtenäinen dokumentointitapa on kehittynyt Iso koko päivän koulutus: Väli-Suomen lssosiaalityöntekijät THL:n OPER-yksikkö, Pikassos, sosiaalityöntekijät- >kokemustieto 9-12/13 suunnittelu (syys-joulukuu) 2-8/14 kokeilu (helmi-elokuu) 9-11/14 analysointi (syys-marraskuu) 1-5/15 (tammi-toukokuu) käyttöönotto, vakiinnuttaminen. 19

20 aiheet: 1.) asiantuntija-alustukset erilaisista lastensuojelutarpeen selvityksen käytännöistä sekä lastensuojeluilmoitusta koskevista käytännöistä 2.) lastensuojelulaki ja sen soveltaminen Väli-Suomen lastensuojelun sosiaalityöntekijät työpareineen LasSe-vastuukoordinaattori B, muut koordinaattorit luennoitsijat osallistujat Seinäjoki, Tampere ja Hämeenlinna? 10/2014 (lokakuu) Työpajaosuus: 5 maakunnallista työpajaa, joilla yhteneväiset teemat ovat: 1.)Millaisia tavoitteita ls-tarpeen selvitysprosessille on mahdollista asettaa? 2.) Millainen arviointi ls-tarpeen selvitysvaiheessa on perusteltua ja kohtuullista? 3.) Miten ls-tarpeen selvitys voidaan toteuttaa tehokkaasti ja riittävästi sekä asiakkaita vahvasti kuunnellen? erityisesti hankkeen valikoituneet kehittäjäryhmät (B) lastensuojelun asiantuntijat -> työpajojen vetäjiksi opiskelijat -> sihteereiksi (aineiston keräys) Maakunnalliset työpajat: 1.)Millaisia tavoitteita ls-tarpeen selvitysprosessille on mahdollista asettaa? 2.) Millainen arviointi ls-tarpeen selvitysvaiheessa on perusteltua ja kohtuullista? 3.) Miten ls-tarpeen selvitys voidaan toteuttaa tehokkaasti ja riittävästi sekä asiakkaita vahvasti kuunnellen? - erityisesti hankkeen valikoituneet kehittäjäryhmät (B) Koordinaattorit, opiskelijat, tutkijat. maakunnassa aiheesta yksi isompi työpaja Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme -> huom!toiveet seudullisuudesta, alueellisuudesta, maakunnallisuudesta, kuntakoko -> isot kaupungit pienet kunnat 11 12/2014 (marras-joulukuu) B-moduuli kärkinä Tampereella ja Etelä- Pohjanmaalla 2 isoa työpajaa, joihin myös Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Kanta- Hämeen B- kehittäjäryhmät ja voivat osallistua Asiantuntijaryhmä > vaikeiden tilanteiden kartoitus ja kerääminen kunnista -> paneutuminen vaikeiden tilanteiden ratkaisuihin -> nopea konsultointi mahdollisuus Väli-Suomen lssosiaalityöntekijät työpareineen Kutsuttu asiantuntijaryhmä (lastensuojelun tuntemus + lapsen kuuleminen, lastensuojelun prosessi, sos.työn lainsäädäntö, huoltoja tapaamisriidat, monikulttuurisuus ja maahanmuutto) 1-4/14 tiedon kokoaminen as.tunt.ryhmän tarpeesta-> kootaan lssosiaalityöntekijöiltä erityiskonsultaatiota tarvitsevia kys./kuinka monta ja mitä koskevia esim. nopea kysely Wbp 5-8/14 as.tunt.ryhmän kootaan tarpeen mukaan ja työsk.käynnistyy 8-12/14 as.tunt.ryhmä suunnitellusti käytössä 1-8/15 laaditaan suunnitelma pysyväisluonteisesta konsultaatiorakenteesta Väli-Suomeen 20

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA Sivu 1 / 6 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 8. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti 10.2.2015 klo 12.3015.30 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015

LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015 LasSe - Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa Suunnitelma ajalle 1.4.2013 31.10.2015 toimitusjohtaja Kristiina Laiho & suunnittelija Minna Niemi Pikassos 17.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA Sivu 1 / 5 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 7. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti 2.12.2014 klo 12.3015.00 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI- SUOMESSA. Ohjausryhmän 11. kokous

LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI- SUOMESSA. Ohjausryhmän 11. kokous Sivu 1 / 5 VäliSuomessa 1.4.2013 31.10.2015 LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI SUOMESSA Ohjausryhmän 11. kokous MUISTIO Aika: ti 20.10.2015 klo 12 15 Paikka: Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Keskinen sote-alue ja tuotantovastuualueet

Sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Keskinen sote-alue ja tuotantovastuualueet Sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Keskinen sote-alue ja tuotantovastuualueet Sairaanhoitopiirien neuvottelutilaisuus 4.2.2015 HUS:ssa Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen

kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen VIESTINTÄSUUNNITELMA 1. Kaste-ohjelma ja sen tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma. Sen avulla johdetaan ja uudistetaan

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN. KUULAS-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut

PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN. KUULAS-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut PROJEKTIKOORDINAATTORI TYTTI RANTANEN KLA-hanke, Kanta-Hämeen uudistuvat lasten ja nuorten palvelut 1.11.2011 31.10.2013 KATE II-hanke, Riihimäki Väli-uomen KAPERI II Kanta-Hämeen maakunta hankealueena

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

SOTE/ KUNTAJOHTAJAFOORUM. Aika: 5.11.2015 klo 16.00. Hotelli-Ravintola Alma, Ruukintie 4 Seinäjoki, Parvikabinetti

SOTE/ KUNTAJOHTAJAFOORUM. Aika: 5.11.2015 klo 16.00. Hotelli-Ravintola Alma, Ruukintie 4 Seinäjoki, Parvikabinetti Aika: 5.11.2015 klo 16.00 Paikka: Läsnä: Hotelli-Ravintola Alma, Ruukintie 4 Seinäjoki, Parvikabinetti Jorma Rasinmäki (pj.) Vesa Koivunen, Alajärvi / Tero Kankaanpää, Alajärvi Pekka Ala-Mäenpää, Alavus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O ASIAKKUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA KRITEERIT AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tutkimuskysymys: Keitä aikuissosiaalityön asiakkaiksi ohjautuu asiakaskriteeristön perusteella? Toimiiko asiakaskriteeristö? Aineisto: asiakaslistaukset,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 2/2009 Lapin toimintayksikkö 2.6.2008 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa Aika

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä

Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä ASIALISTA 1 (6) Väli-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä Aika: torstai 20.3.2014 klo 12.30 15.00 Paikka: Tampere, Virastotalo, Aleksis Kiven katu 14, Neuvotteluhuone 2, 6.kerros Osallistujat Taru Kuosmanen, Tampere

Lisätiedot

Kokouskutsu/ Asialista. Kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. 26 SOTE-valmistelun kansallinen tilanne 4

Kokouskutsu/ Asialista. Kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. 26 SOTE-valmistelun kansallinen tilanne 4 Kokouskutsu/ Asialista Nro 6/2015 1 Kokoustiedot Kokousaika kello 13.30 - Kokouspaikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Asia 25 Kokouksen avaus 3 26 SOTE-valmistelun kansallinen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN. taru.kuosmanen@tampere.

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN. taru.kuosmanen@tampere. Hakemus saapunut Diaarinro HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Materiaalipäällikkö Helena Junna Welfare ICT Forum 9.-10.10.2014 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 199 000 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014 Aika: 14.3.2014 klo 12.30-13.59 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2 krs. Osallistujat: Pia Kola-Torvinen kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere Jorma Suonio tuotantojohtaja Tampere Leena Pöntynen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot