LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU

Transkriptio

1 LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU Sirkka Kiilakoski projektipäällikkö Oulun eteläisten kuntien toiminnallinen osakokonaisuus

2 Sisällys 1. OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTEEMAT... 3 Yhteiset tavoitteet... 3 Perhekeskusteema... 3 Oppilashuoltoteema... 3 Lastensuojeluteema TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN ORGANISOITUMINEN JA PALAVERIKÄYTÄNNÖT TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN VIESTINTÄ, ARVIOINTI SEKÄ YHTEISTYÖ. 5 Viestintä... 5 Arviointi... 5 Yhteistyö TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN BUDJETTI... 6 Liite1 Hankekello

3 1. OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TA- VOITTEET JA KEHITTÄMISTEEMAT Oulun eteläisen kuntayhtymät ovat osallisina Lasten Kaste -hankkeessa seuraavasti: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: perhekeskusteema, oppilashuoltoteema ja lastensuojeluteema Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: lastensuojeluteema Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi sisältäen Pyhännän kunnan: perhekeskusteema Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä: perhekeskusteema, oppilashuoltoteema ja lastensuojeluteema Alueella on tunnistetut yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet. Tärkeintä on toimintakulttuurien muutos sektori- ja ammattiryhmäkeskeisestä toiminnasta lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemiseen heidän jokapäiväisissä kehitysyhteisöissään. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Taustalla on Lastensuojelu-selvitysryhmän loppuraportin palvelurakennetta koskevat tavoitteet. Yhteiset tavoitteet - TLP -mallin käynnistäminen ja juurruttaminen sekä yhteisten menetelmien käyttö - Varhainen tuki perheille - Osaamisen vahvistaminen - Uusien toimintakäytäntöjen kehittäminen - Hyvien käytänteiden jakaminen ja tiedon vaihdanta - Muodostaa toimintarakenne, joka tukee lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia aikuisia lasten ja nuorten keskeisissä toimintaympäristöissä. Nivotaan toiminnallisesti yhteen lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli sektorirajojen. - Oppilaitosyhteistyö ja opinnäytetöiden hyödyntäminen - Hankkeessa huomioidaan uuden sosiaalihuoltolain tavoitteet Perhekeskusteema - Ennaltaehkäisevän perhetyön, lastensuojelutyön, neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen välisten yhteistyömuotojen kehittäminen - Perhetyön roolin selkeyttäminen ja vahvistaminen - Lapsiperheiden perhetyön kotipalvelun kehittäminen ja Palvelusetelin pilotointi - Neuvolan perhetyön kehittäminen ja pilotointi - Järjestöjen, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa uudet yhteistyömuodot ja yhteistyön lisääminen esim. vanhemmuuden vahvistaminen, erilaiset ryhmätoiminnat, perheiden keskeinen vertaistuki, yksinhuoltajaäitien keskinäinen tuki Oppilashuoltoteema - Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen ja vanhemmuuden tukeminen

4 - Oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoiden yhteistyön edistäminen, osaamisen vahvistaminen (koulutus, toimintamallin näkyväksi tekeminen, käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa) - Yhteisölliset työmenetelmät ja ryhmäohjaus Lastensuojeluteema - Lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön yhteinen toimintamalli - Lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön prosessien auki kirjoittaminen - Lastensuojelun ja perhetyön dokumentoinnin jäsentäminen - Sijaishuollon perhehoitajien rekrytointi, tuen vahvistaminen ja verkostoitumisen edistäminen sekä perhehoitajien vertaisryhmätoiminta alueellisesti - Sijaishuollossa olevien lasten biologisten vanhempien asiakassuunnitelmien laatu - Lastensuojelun perhetyön uusien käytäntöjen ja prosessien kehittäminen - Alueen sisäiset yhteiset koulutukset, hyvien käytäntöjen levittäminen, tiedon vaihdanta 2. TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN ORGANISOITUMINEN JA PALA- VERIKÄYTÄNNÖT Koordinaatioryhmä muodostuu Jokilaaksojen Sote -johtajista. Koordinaatioryhmän tehtävinä on kokonaisseuranta ja johtaminen rahoituspäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymäjohtaja Hannu Kallunki Raahesta. Hallinnollinen työryhmä koostuu kuntayhtymien ja sosiaali- ja terveyspiirien johtavista viranhaltijoista. Sen tehtävänä on seurata ja ohjata alueellisen toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteiden, toimenpiteiden ja kustannusarvion toteutumista. Projektipäällikkö ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä osallistuvat hallinnollisen ryhmän kokouksiin. Säännölliset kokoontumiset. Asiantuntijatyöryhmät koostuvat kunkin osallistujatahon nimeämistä henkilöistä. Koko osakokonaisuuden alueelle muodostetaan Perhekeskusryhmä, Oppilashuoltoryhmä ja Lastensuojeluryhmä. Kuntayhtymiin ja kuntiin perustetaan asiantuntijaryhmiä tarpeen mukaan. Ryhmien vetäjinä toimivat projektipäällikkö ja kehittäjä- sosiaalityöntekijä. Säännölliset kokoontumiset. Projektipäällikkö vastaa osakokonaisuuden koordinaatiosta. Projektipäällikkö vastaa siitä, että osakokonaisuus etenee tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti, osallistuu alueellisten toiminnallisten osakokonaisuuden hallinnollisen ryhmän kokouksiin sekä vastaa Perhekeskusosion kehittämistyöstä kokonaisuudessaan. Lisäksi hän vastaa toiminnan dokumentaatiosta ja raportoinnista STM:n ja hankejohtajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä vastaa Oppilashuolto-osion ja Lastensuojeluosion kehittämistyöstä ja koordinaatiosta. 3. TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Oulun eteläisen osakokonaisuuden vastuutahona toimivat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi. Rahoitus kulkee Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Alueellinen toiminnallinen osakokonaisuus vastaa tarvittavien työryhmien perustamisesta ja toiminnasta. Osakokonaisuuden työntekijät raportoivat toiminnastaan projektipäällikölle ja kehittäjä- 4

5 sosiaalityöntekijälle. Kukin kunta/kuntayhtymä vastaa omalta osaltaan hankkeen tulosten käyttöönotosta ja juurruttamisesta. Päävastuu viestinnästä ja dokumentoinnista on projektipäälliköllä ja kehittäjä-sosiaalityöntekijällä. Viestinnästä vastaavat kuitenkin omalta osaltaan myös kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijat Talousarvion toteutumisesta vastaa projektipäällikkö, kehittäjä-sosiaalityöntekijä ja hallinnollinen ryhmä. Raportoinnista vastaa projektipäällikkö. Raportointi tehdään kuukausittain projektijohtajalle ja väliraportit ja loppuraportti hankkeen päättyessä rahoittajan ohjeiden mukaan. 4. TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN VIESTINTÄ, ARVIOINTI SEKÄ YH- TEISTYÖ Viestintä - Sisäisen viestinnän kohteena ovat osakokonaisuuden koordinaatioryhmä, hallinnollinen ryhmä projektiryhmä, hankkeen työntekijät sekä kuntien ja kuntayhtymien työntekijät. - Ulkopuolisille tahoille tiedotetaan hankkeen etenemisestä. - Kuntapäättäjille tiedotetaan hankkeesta ja sen etenemisestä. - Viestintä on osa molempien hanketyöntekijöiden työtä. - hyödynnetään Innokylä -ympäristöä, jonne kootaan tuotettu materiaali. - Viestintää toteutetaan kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa - Viestinnässä käytetään sekä sähköistä että painettua materiaalia. - Perutettavien työryhmien jäsenet huolehtivat omalta osaltaan tiedottamisesta omiin organisaatioihinsa. Käytetään kuntien omia sisäisiä tiedotuskanavia aktiivisesti. - Media kutsutaan paikalle kehittämisfoorumeihin ja muihin tapahtumiin. Tarpeen mukaan viestintää toteutetaan myös sosiaalisessa mediassa. - Hanketyöntekijät kirjaavat tilaisuudet, joissa hanketta on esitelty tai joissa he ovat olleet osallistujina. Arviointi - Käytetään menetelminä jatkuvaa itsearviointia, prosessiarviontia ja vertaisarviointia. - Pitemmällä aikavälillä arvioidaan vaikuttavuutta. - Arvioidaan onko saatu muutoksia aikaan ja onko tavoitteet saavutettu - Loppuarviointi tehdään alueen kehittämisteemojen mukaan. Yhteistyö - Luodaan kattava yhteistyöverkosto eri toimijoiden välille; lapsiperheiden parissa toimivat työntekijät, lapsiperheet, järjestöt, seurakunta, oppilaitokset ym. - Tehdään yhteistyötä oppilaitosten ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa esim. hyödyntämällä opinnäytetöitä. - Hyvien käytänteiden jakaminen eri toimijoiden kesken - Hyödynnetään työntekijöiden ja asiantuntijoiden osaamista - Hyödynnetään hankehenkilöiden välistä tiedonvaihtoa ja asiantuntijuutta osakokonaisuuksien kesken - Hyödynnetään kumppanuusverkoston tuki. - Kehittämisfoorumeiden hyödyntäminen. 5

6 5. TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN BUDJETTI Oulun eteläinen Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Tulorahoitus Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus

7 Liite1 Hankekello HANKEKELLO Syyskuu 2015-Joulukuu 2015 Päätösfoorumi, marraskuussa Tavoitteiden mukaisten, toimivien mallien juurruttaminen ja vakiinnuttaminen Toukokuu 2015 Elokuu 2015 Ryhmien työskentely Teemakoulutuksia Toimintamallien pilotointi Tammikuu 2015-Huhtikuu 2015 Teemakoulutuksia Ryhmien työskentely Kehittämiskohteiden pilotointi Tammikuu 2016 Hankkeen päättyminen Loppuarviointi Loppuraportti Helmikuu 2014-Huhtikuu 2014 Hankehenkilöstön rekrytointi Toukokuu 2014-Elokuu 2014 Tarkennettu toimintasuunnitelma Ryhmien muodostaminen Nykytilanteen kartoitus ja kehittämiskohteiden määrittely Syyskuu Joulukuu 2014 Ryhmien työskentely Kehittämiskohteiden määrittely ja tarkennus Toimijoiden sitouttaminen Kehittämisfoorumi 7