LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI- SUOMESSA. Ohjausryhmän 11. kokous

Transkriptio

1 Sivu 1 / 5 VäliSuomessa LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI SUOMESSA Ohjausryhmän 11. kokous MUISTIO Aika: ti klo Paikka: Tampereen kaupungin Keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu C, 5 kerros, ryhmähuone 4 Läsnä: Varsinainen jäsen Minna Kuusela, palvelupäällikkö,, puheenjohtaja Janne Pajaniemi, lastensuojelun johtaja Seinäjoen kaupunki Terhi Järvi, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Kuntayhtymä Kaksineuvonen Hilkka Sundqvist, lastensuojelun päällikkö, Vaasan kaupunki Mika Forsberg, hyvinvointijohtaja, Peruspalvelukeskus Oiva Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja, Nokian kaupunki Hannu Majamaa, sosiaalijohtaja Virtain kaupunki Maria Päivänen, tilaajapäällikkö, Marjo Mutanen, palvelualuepäällikkö, Riihimäen kaupunki Taina Niiranen, sosiaalijohtaja, Hämeenkyrön kunta Kristiina Laiho, toimitusjohtaja, Pikassos Arto Rautajoki, kehitysjohtaja, SONet BOTNIA Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos Sosiaali ja terveysministeriö Tytti Rantanen, projektijohtaja, esittelijä Kirsi Koponen, projektikoordinaattori, sihteeri Ohjausryhmän ulkopuoliset osallistujat: LeenaKaisa Nikkarinen, Kasteohjelmapäällikkö, VäliSuomen alue Varajäsen Eija Kallio, lastensuojelupalvelujen päällikkö, Lahden kaupunki, varapuheenjohtaja Tytti Luoto, Sosiaalijohtaja, Ilmajoen kaupunki Sari Sundelin, johtava sosiaalityöntekijä, Mustasaaren kunta Viola BrooRönnlund, perhepalvelujen johtaja, Kristiinankaupunki Niina Viholainen, sosiaalipalvelupäällikkö, Peruspalvelukeskus Aava MinnaMaria Solanterä, sosiaalityön johtaja, Valkeakosken kaupunki Katriina Uotila, erityissosiaalityöntekijä, Outi Kaljunen, suunnittelija, Margit Rajahalme, perhepalvelujen johtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Terhi Huttunen, johtava sosiaalityöntekijä, Juha Luomala, johtaja, Verso Tiina Karttunen, talouskoordinaattori, Tampere, Kastehankkeet

2 Sivu 2 / 5 VäliSuomessa Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Esitys: Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat 2. Esityslistan ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Esitys: Hyväksytään esityslista ja edellisen kokouksen muistio Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen esityslista 3. Hankkeen talous Hankkeen hallinnoijan talouskoordinaattori Tiina Karttunen selvittää budjetin toteutumista: LasSehankkeen menot näyttävät ylittävän budjetin. Pikassos laskuttaa lokakuun palkat ja lomarahat yht 13409,46, lisäksi taittolasku 400, ja joitakin matkakuluja. Viimeisen ohryn kahvitarjoilu. Tampereen kaupungin menoja ovat koordinaattorin palkka ja vuokra n. 1200,. Ylitys tulee olemaan n Kuntien omarahoitusosuudet laskutetaan, kun viimeinen valtionavustus on saatu eli todennäköisesti tammikuussa Projektijohtaja laatii sisällöllisen valtionapuselvityksen maksatushakemuksen liitteeksi lokakuun loppuun mennessä ja huolehtii, että hallinnoija saa kaikki hankkeen tuotokset paperisina ja sähköisinä (LasSetikuilla) itselleen ja AVI:in toimitettaviksi. Esitys: Ohjausryhmä hyväksyy esitetyn talouskatsauksen ja hankkeen loppumaksatuksen selvityksen laatimisen. Päätös: Liitteenä on kokouksessa jaettu laskelma kuntien omarahoitusosuuksien arvioidusta toteutumisesta. Tavoite on että kuntien laskutus toteutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hyväksyttiin hankkeen talouskoordinaattorin, Kasteohjelmapäällikön ja projektijohtajan selvitys hankkeen taloudesta. Hyväksytään hankkeen omarahoituslaskutus ja maksatus esityksen mukaisesti. 4. Hankkeen asiakirjojen arkistointi ja säilytys Valtionavustusta saaneiden kehittämishankkeiden tilintarkastus ja asiakirjojen säilytys STM määrittelee hankkeen materiaalien arkistointia ja säilytystä. Hankkeen taloutta ja toimintaa koskevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään 10 vuotta viimeisen valtionavustuksen maksamisesta. Aineisto kootaan arkistomappiin paperisena sekä myös sähköisesti tikulle tallennettuna. Tikku

3 Sivu 3 / 5 VäliSuomessa säilytetään arkistomapissa. Näiden lisäksi arkistoitavia ovat kaikki alkuperäiset asiakirjat, sopimukset sekä ohjausryhmän allekirjoitetut pöytäkirjat sekä hankkeen loppuraportti. Tulostettuna on arkistoitava myös valtionavustuksen käyttöön liittyvät muut päätökset ja sähköpostit (joissa käsitelty hallinnointitalousasioita, sovittu asioita), muut muistiot ja pöytäkirjat mistä käy ilmi, mihin hankkeen rahaa on mahdollisesti käytetty. huolehtii asiakirjojen säilytyksestä, joten aineisto toimitetaan hallinnoijalle hankkeen päätyttyä. Tampere huolehtii: Kirjanpito sekä siihen liittyvät tositteet voidaan säilyttää sähköisessä arkistossa, tai kirjanpidon liitteet ja muut tositteet paperisena, jos niitä ei ole skannattu järjestelmiin. Hankkeessa koottiin sovitusti alussa joitakin ääni ja kuvatallenteita tutkimusaineistoiksi, jotka ovat koottuna sähköisessä ja osittain kirjallisesti avattuna muistion muotoon yhdellä nimetyllä LasSetikulla. Tätä materiaalia säilytetään osaamiskeskus Pikassoksessa, kunnes sen mahdollinen käyttötarkoitus on selvitelty. Projektikoordinaattorit ovat toimittaneet ennen työsuhteittensa päättymistä sähköisinä tallenteina omien maakuntiensa em. aineistot projektijohtajalle. Ne toimitetaan myös hallinnoijalle säilytettäviksi. Esitys: Merkitään tiedoksi selvitys LasSehankkeen asiakirjojen säilytyksen ja arkistoinnin ohjeistuksesta sekä kommenteista. Päätös: Merkittiin tiedoksi hankkeen asiakirjojen säilytys ja arkistointi 5. Kaste raportointi Hankkeen alustava loppuraportti Hankkeen loppuraportin koostaminen on edennyt pääsääntöisesti edellisessä ohjausryhmässä esitetyn sisällysluettelon mukaisesti. Raporttia on työstänyt lähinnä projektijohtaja ja osia siihen ovat tuottaneet projektikoordinaattori Kirsi Koponen ja sovitusti ostopalveluna Pikassoksen kehittämispäällikkö Minna Niemi. Loppuraportin alustava versio toimitetaan ohjausryhmän jäsenille esityslistan liitteeksi viimeistään viikkoa ennen kokousta ja sen pohjalta on tarkoitus käydä keskustelua hankkeen tuotoksista.

4 Sivu 4 / 5 VäliSuomessa Nykytilan kartoitus 2015 hankkeen vaikutusten arviointina Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin hyväksyä Nykytilan kartoituksen uusiminen 2015 projektijohtajan tekemän esityksen mukaisesti ostopalveluna Pikassokselta kehittämispäällikkö Minna Niemen selvityksen pohjalta. Yhteenvetona kartoituksen pohjalta tehdyn selvityksen mukaisesti voi sanoa, että loppukartoituksen perusteella LasSehankkeessa on onnistuttu erityisesti asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen vahvistamisessa lastensuojelutarpeen selvitysvaiheessa eli Amoduulin toteutuksessa, sillä valtaosa ilmoitti tämän tavoitteen onnistuneen hyvin (65 %) tai erittäin hyvin (10 %). Kukaan ei katsonut sen onnistuneen huonosti tai erittäin huonosti. Eniten hajontaa tyytyväisyydessä oli sosiaalihuollon sisäisten menettelytapojen edistämistä eli Bmoduulia koskien. Selvä enemmistö katsoi kuitenkin, että tämän päämäärän saavuttamisessa oli onnistuttu hyvin (60 %) tai erittäin hyvin (7 %). Hyvät arviot sai myös Cmoduuli eli ammatillisten verkostojen toimintatapojen ja roolien kehittäminen, sillä 58 prosenttia koki tämän edistäneen hyvin lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämistä kunnassaan. Tältä osin arviot olivat kuitenkin kriittisimpiä, sillä kukaan ei ilmoittanut ammatillisen verkoston toimintatapojen ja roolien kehittämisen onnistuneen erittäin hyvin ja yli 10 prosenttia katsoi hankkeen edistäneen mainittuja asioita huonosti. Kyselylomakkeen Cmoduulin arviointia koskevassa väittämässä luki ammatillisten toimintatapojen ja roolien kehittäminen ja siinä olisi pitänyt lukea ammatillisten verkostojen toimintatapojen ja roolien kehittäminen. Viimeksi mainittu olisi ollut täsmällisempi väite ja saattaa olla, että osa vastaajista on ajatellut väittämän koskevan sosiaalityön sisäisiä rooleja ja toimintatapoja monialaisen verkoston sijasta, joka voi selittää tämän moduulin vastauksia kyseessä oli kuitenkin hankkeen suosituin kehittämisalue, jolla toimijoiden arvioiden mukaan saatiin erityisen hyviä avauksia aikaan. Lastensuojelutarpeen selvityksen nykytila ja muutokset hankkeen aikanaselvitys on osa loppuraporttia, mutta lähetetään omana kokonaisuutenaan ohjausryhmän luettavaksi tämän esityslistan liitteenä 1. Asiakkaiden osallistuminen lastensuojelutarpeen selvitykseen. Näkemyksiä LasSehankkeen asiakaspalautteista ja työryhmistä alustava raportti Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin hyväksyä projektijohtajan tekemän esityksen mukaisesti myös Asiakasosallisuus raportti toteutettavaksi Pikassoksen Minna Niemen tekemänä. Hankkeen ohjausryhmän toimeenpanemassa ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin asiakkaiden raportoimia kokemuksia sekä sosiaalityön ammattilaisten näkemyksiä lastensuojelutarpeen selvityksistä ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksista. Raportin mukaan valtaosa asiakkaista antoi lastensuojeluselvitykselleen kiitettävän tai hyvän arvion ja perustelivat sitä prosessin selkeydellä ja ammattimaisuudella sekä työntekijöiden asiakasta kunnioittavalla toimintatavalla. Vaikka tyydyttävän tai huonon arvion selvitykselle antaneita oli

5 VäliSuomessa vähän, he nostivat esiin useita yksityiskohtia, joita tulisi kehittää. Suuri osa näistä koski tapaa, jolla työntekijät olivat asiakasta kohdelleet sekä prosessin hitautta tai sosiaalityön tehottomuutta. Monivalintavastausten perusteella voidaan suuntaa antavasti arvioiden todeta, että itse apua hakeneet olivat valtaosin tyytyväisiä lastensuojelutarpeen selvitykseen ja lastensuojeluilmoituksen vuoksi selvityksen kohteeksi tulleet eivät. Tässä aineistossa sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus selvityksen aikana oli ollut pientä, eikä vaihtuvuus ollut vaikuttanut asiakkaiden selvitykselle antamaan arvosanaan merkittävästi. Sosiaalialan henkilöstön työpajakeskustelujen analysointi osoitti puolestaan, että työntekijät osoittavat lastensuojelutarpeen selvityksestä viestejä vain harvoin muille kuin viiteryhmälleen. Asiakkaille ei tässä aineistossa juuri esitetä toiveita tai vaatimuksia, ei myöskään lähiesimiehille, johtaville viranhaltijoille, luottamushenkilöille, tutkijoille tai kehittäjille. Työntekijät luovat keskusteluissaan moniulotteisen kuvan siitä, millainen lastensuojelutarpeen selvitys parhaimmillaan heidän mielestään on, mitä sen saavuttaminen sosiaalialan henkilöstöltä edellyttää ja millaisia asiakkaiden roolit tuolloin prosessissa ovat. Raportoidun selvityksen päätteeksi on laadittu työpaperi, jonka toivotaan tukevan asiakaspalautejärjestelmän tulevaa kehitystyötä. LasSehankkeen asiakaskyselykokeilut otettiin kriittiseen tarkasteluun, jotta hankkeessa koettua ja opittua voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Mielenkiintoinen ja kattava selvitys on kokonaisuudessaan tämän esityslistan liitteenä 2. Esitys: Ohjausryhmä käy keskustelua ja kommentoi hankkeen alustavaa loppuraporttia, Nykytilan kartoitusta 2015 ja Asiakasosallisuudesta ostopalveluna laadittuja selvityksiä ja hyväksyy ne. Päätös: Ohjausryhmän kommentit ja korjausehdotukset otetaan huomioon loppuraporttia kirjoittaessa. Hyväksyttiin keskustelun päätteeksi alustava Loppuraportti ja Minna Niemen selvitys kuntakyselyistä ja asiakasosallisuudesta hankkeessa. Sivu 5 / 5 6. Muut asiat Janne Pajaniemi nosti esille tarpeen lastensuojelun avohuollon kehittämistyölle. Mitä on suunnitelmallinen lastensuojelun avohuollon työ, mitä sinne jää, kun shl mukaisia palveluja ja työskentelyä lisätään, miten lastensuojelun avohuollon työtä tehdään? Jatkokehittämisen teemaa tulevaisuudelle. 7. Kokouksen päätös Esitys: Puheenjohtaja päättää kokouksen Lopuksi lausuttiin kiitokset kaikille kehittämisyhteistyöstä, hyvästä ohjausryhmätyöskentelystä ja hankkeen toteutuksesta. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo