ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN.

2 Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin toteutus Arviointitiedon hyödyntäminen

3 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla - KAMPA (myöhemmin KAMPA) on Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hankkeen (PaKaste II) osahanke (kts. tarkemmin sosiaalikollega.fi). Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Kaste-ohjelmasta ja se toteutetaan ajalla 10/2012 3/2013. KAMPA-hankkeen tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien kehittäminen tukemalla palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden (palvelujen saatavuus, laadukkuus ja taloudellisuus) toteutumista. Tämä tapahtuu mallintamalla palvelujen järjestämisestä vastaavien tahojen, niitä tuottavien organisaatioiden sekä kansalaisten keskinäisiä vuorovaikutuskäytäntöjä ja ottamalla kansalaisosallistuminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suunnittelua ja toteutumista. Hankkeen toimialueeksi on valikoitunut maaseutu, jossa palvelujen saatavuudelle on erityishaasteita ja jossa palvelujen rakennemuutosten vaikutus on suurin. Hankkeen pilottialueina toimivat Kokkola ja Kruunupyy, JYTAn yhteistoiminta-alue sekä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue. Hankkeen päämääränä on paikallisen kehittämistyön kautta tuottaa valtakunnallisesti levitettävää ja sovellettavaa uutta tietoa, osaamista ja mallinnuksia kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa, ajattelussa ja toimintakäytännöissä. 2. Arvioinnin tavoitteet Pattonia (1997, 23) mukaillen arviointi voidaan määritellä systemaattiseksi tiedonkeruuksi projektin piirteistä, toiminnoista ja tuloksista. KAMPA-hankkeessa arvioinnin keskeinen tarkoitus on kehittämistyön tukeminen ja tätä kautta hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tämä tapahtuu tuottamalla tietoa ajantasaista tietoa hankkeessa tehtävän kehittämistyön etenemisestä sekä pyrkimällä tunnistamaan siihen vaikuttavat mahdollisuudet kuten myös esteet. 3. Arvioinnin toteutus Kampa-hankkeessa kehittämistyö perustuu osallistavalle toimintatutkimukselle, jonka mukainen jatkuva ja moniääninen arviointiprosessi on koko hankeorganisaation toimintaperiaate. Kehittämistyön kehämäistä etenemistä suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen jatkuvana vuoropuheluna kuvaa kehittämisen kehä (Kuvio 1.).

4 Kuvio 1. Kehittämisen kehä. Arviointi voidaan toteuttajan mukaan jäsentää joko ulkoiseksi tai sisäiseksi. Arviointi on ulkoista silloin, kun sen toteuttaa arvioinnin kohteesta riippumaton asiantuntijataho, henkilö tai ryhmä. Ulkoista arviointia käytetään euromäärältään suurissa hankkeissa. Sisäisestä tai itsearvioinnista puhutaan puolestaan silloin, kun arvioija tai arvioijat ovat osallisia ohjelman tai projektin toteutuksessa. KAMPA-hankkeessa pääpaino on sisäisessä arvioinnissa. KAMPA-hankkeessa arviointi toteutetaan pääosiltaan projektiorganisaation sisäisenä itsearviointina. Tätä tukee keskeisten sidosryhmien edustajilta sekä projektin järjestämiseen toimintoihin osallistuneilta kerätty palaute. Arviointia hankkeessa toteutetaan seuraavin menetelmin: Kehittämistyön rinnalla tapahtuva systemaattinen tiedonkeruu ja arviointi: - Alueellisilla kehittäjillä on käytössään havainnointilomake, johon he kirjaavat systemaattiset kaikki yhteydenotot ja kehittämistyöhön liittyen käymänsä keskustelut (päivämäärä, tilaisuus/tavatut henkilöt/paikka, huomiot osallistumisesta ja palveluista). Kehittäjäkoordinaattori laatii kerättyjen tietojen pohjalta analyysin 2 3 kuukauden välein. - Kehitettävien uusien toimintakäytäntöjen arviointiin osallistuvat sekä kehittämistyössä aktiivisesti mukana olevat palveluja käyttävät asiakkaat ja niitä tarjoavat työntekijät että eri sidosryhmien jäsenet. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakkaiden osallistumiseen, ja heidät otetaan mukaan paitsi arvioinnin laatijoina että vastaajina. Arvioinnin kohteena ovat sekä prosessi että tulos. Arviointien toteuttamisessa voidaan hyödyntää myös yhteistyötä oppilaitosten ja erityisesti sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kanssa. - Kaikissa hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa (koulutukset, seminaarit jne.) kerätään tiedot osallistujista (osallistujamäärä, heidän taustaorganisaatio) sekä palautetta järjestelyistä ja sisällöstä (joko kirjallisesti tai muulla tavoin tilaisuudessa tai vaihtoehtoisesti sen jälkeen). Saatu palaute dokumentoidaan ja raportoidaan osana hankkeen toimintaraporttia.

5 - Keskeisten sidosryhmien edustajilta (ml. ohjausryhmän jäsenet) pyydetään palautetta hankkeen toteuttamisesta sähköpostikyselyllä hankkeen puolivälissä ja sen päättymisvaiheessa (6/2012 ja 2/2013). Projektiorganisaation eri ryhmien kokoontumisissa suoritettava arviointi: - KAMPA-tiimin työntekijöiden kokoontumisessa pysyväisluonteisena ja keskeisenä asiana on katsaus kehittämistyön etenemiseen eri alueilla. Kokoontumisissa käydyistä keskusteluista laaditaan muistio, joka kaikkien tiimin jäsenten luettavana Optimassa. - Ohjausryhmän keskeinen tehtävä on kehittämistyön etenemisen seuranta ja tukeminen. Hankkeen työntekijät raportoivat kehittämistyön etenemisestä säännöllisesti ohjausryhmän kokoukselle. Ohjausryhmän kokouksista laaditaan pöytäkirjat, jotka toimitetaan kaikille kokoukseen kutsutuille. - Alueelliset yhteistyöryhmät suunnittelevat ja arvioivat omissa kokoontumisissaan aluetasolla tapahtuvaa kehittämistyötä. Tapaamisista laaditaan muistiot, jotka toimitetaan ryhmien jäsenille sekä Optimaan hanketiimin jäsenten saataville. - Osahankkeiden sekä koko hankkeen yhteisissä työkokouksissa arvioidaan hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista. Arviointi toteutetaan yhteisenä itsereflektiona sekä hyödyntäen mahdollisuuksia alueiden keskinäiseen vertaisarviointiin. Raportointi PaKaste II-hankkeelle ja hankkeen rahoittajalle: - KAMPA-hanke toimittaa PaKaste II -hankkeen hallinnoijalle Kolpeneen kuntayhtymälle 2 kahdesti vuodessa maksatushakemuksen, johon sisältyy raportti hankkeen taloudesta sekä toiminnasta. Talousraportin kokoamisesta huolehtii Kokkola kaupunki osahankkeen hallinnoijana ja toiminnan raportoinnin kokoaa kehittäjäkoordinaattori. Toiminnan ja talouden arviointi perustuu toteutuneen toiminnan/talouden arviointiin suhteessa suunnitelmaan. Maksatushakemus käsitellään ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeen päätyttyä laaditaan koko hankeaikaa käsittelevä loppuraportti. 4. Arviointitiedon hyödyntäminen Edellä kuvatun mukaisesti tavoitteena on toteuttaa arviointia systemaattisena kehittämistyöhön kiinteästi linkittyvänä prosessina. Se ei ole kehittämistyöstä erillinen itsetarkoituksellinen osa, vaan palvelee tavoitteiden ja hankkeen päämäärien saavuttamista. Arvioinnin kautta saatu tieto analysoidaan ja tuodaan yhteiseen keskusteluun, jonka pohjalta puolestaan voidaan tehdä tarkennuksia, muuttaa suunniteltua toimintaa tai kehittää toimintakäytäntöjä. Samalla arviointi antaa myös hankkeen toimijoille eväitä oman osaamisensa kehittämiseen. Arvioinnin kautta saatu tieto on myös keskeisessä roolissa suunniteltaessa kehitettyjen toimintamallien ja -käytäntöjen vakinaistamista ja kehittämistyön jatkoa. Hyvin dokumentoituna sitä voivat hyödyntää myös vastaavanlaista kehittämistyötä muualla tekevät.

6 Rahoittajan suuntaan arviointi antaa tietoa siitä, miten hanke on onnistunut vastaamaan niihin odotuksiin, joita sille on asetettu sekä ennen kaikkea siitä, mitkä tekijät ovat näihin onnistumisiin tai epäonnistumisiin vaikuttaneet.