LasSe- LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLI-SUOMESSA

Transkriptio

1 Sivu 1 / 6 VäliSuomessa LasSe LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KEHITTÄMISHANKE VÄLISUOMESSA Ohjausryhmän 8. kokous PÖYTÄKIRJA Aika: ti klo Paikka: Tampereen kaupungin Keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu C, 5 kerros, ryhmähuone 2. Läsnä: Varsinainen jäsen Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Tampereen kaupunki, puheenjohtaja Janne Pajaniemi, lastensuojelun johtaja Seinäjoen kaupunki Terhi Järvi, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Kuntayhtymä Kaksineuvonen Hilkka Sundqvist, lastensuojelun päällikkö, Vaasan kaupunki Mika Forsberg, hyvinvointijohtaja, Peruspalvelukeskus Oiva Erja Kovalainen, sosiaalityön johtaja, Nokian kaupunki Hannu Majamaa, talous ja hallintopäällikkö, Virtain kaupunki Maria Päivänen, tilaajapäällikkö, Tampereen kaupunki Marjo Lindgren, palvelualuepäällikkö, Riihimäen kaupunki Taina Niiranen, sosiaalijohtaja, Hämeenkyrön kunta Kristiina Laiho, toimitusjohtaja, Pikassos Oy Arto Rautajoki, kehitysjohtaja, SONet Botnia Marjo Lavikainen, hankkeen valvoja neuvotteleva virkamies, Sosiaali ja terveysministeriö Tytti Rantanen, projektijohtaja, esittelijä Kirsi Koponen, projektikoordinaattori, sihteeri Ohjausryhmän ulkopuoliset osallistujat: LeenaKaisa Nikkarinen, Kasteohjelmapäällikkö, VäliSuomen alue Varajäsen Eija Kallio, lastensuojelupalvelujen päällikkö, Lahden kaupunki, varapuheenjohtaja Tytti Luoto, Sosiaalijohtaja, Ilmajoen kaupunki Sari Sundelin, johtava sosiaalityöntekijä, Mustasaaren kunta Viola BrooRönnlund, perhepalvelujen johtaja, Kristiinankaupunki Niina Viholainen, sosiaalipalvelupäällikkö, Peruspalvelukeskus Aava MinnaMaria Solanterä, sosiaalityön johtaja, Valkeakosken kaupunki Katriina Uotila, erityissosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki Outi Kaljunen, suunnittelija, Tampereen kaupunki Margit Rajahalme, perhepalvelujen johtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Terhi Huttunen, johtava sosiaalityöntekijä Tampereen kaupunki Juha Luomala, johtaja, Verso

2 Sivu 2 / 6 VäliSuomessa Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. 2. Esityslistan ja edellisen kokouksen muistion hyväksyminen. Esitys: Hyväksytään esityslista ja edellisen kokouksen muistio Päätös: Hyväksyttiin esityslista ja edellisen kokouksen muistio 3. Kaste raportointi LasSehankkeen talous ja sen seuranta kokouksessa esiteltiin päättyneen valtionosuuskauden maksatustilanne ja projektijohtajan tekemää suunnitelmaa hankkeen loppuajan budjetin jakautumisesta tärkeimpien menokohtien osalta. ( pöytäkirjan liite2, diat 23) Hallinnoijan ja projektijohtajan tekemän tarkemman menoseurannan mukaan hankkeen loppuajan käytettävissä oleva kokonaisbudjetti on tällä hetkellä Suurimman kuluerän muodostavat henkilöstökulut, jotka ovat tarkentuneen arvioin mukaan yhteensä n Hallinnointimenoja kertyy arviolta 7000 ja vuokriin on varattu n Hankkeen loppuajan toimintaan on näin jäämässä n Hankkeen toiminnasta Moduulien mukaiset kehittämisprosessit jatkuvat maakunnissa tarkennettujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Lapsen ja asiakkaan kohtaamisen Pesäpuu ry:n sopimuksen mukaiset koulutukset toteutuvat loppuun suunnitellusti 2015 keväällä, eli Pohjanmaan toinen päivä tammikuussa ja PäijätHämeen kaksi koulutuspäivää maaliskuussa. Toimintasuunnitelman mukaisesti kaikki suuremmat moduulikohtaiset koulutukset on hankkeessa maaliskuun jälkeen pidetty. Kaikkien tiedossa oleva Shl:n ja lastensuojelulain voimaan tulevat muutokset herättävät hanketoimijoiden keskuudessa ja yleisestikin paljon keskustelua. LasSe hankkeen työpajoissa ja foorumeissa olemme pyrkineet vastaamaan omalta osaltamme toimijoiden toiveisiin lakimuutosten vaatimien toimenpiteiden kartoittamiseksi. Maakunnissa ollaan järjestämässä ja suunnittelemassa erilaisia tapaamisia ja keskustelufoorumeita lakimuutosten vaikutuksista yksittäisten kuntien/kuntayhtymien/yhteistoimintaalueiden sosiaalihuollon palveluiden toimintaan yleisesti ja erityisesti lastensuojelutarpeen selvityksen organisoitumiseen. STM:n, THL:n ja AVIen yhteiset maakunnalliset koulutukset ovat käynnistyneet ja niihin osallistutaan ahkerasti. Hankkeen taloustilanne huomioon ottaen ja hankkeen kuntatoimijoiden ajankohtaisen tiedon tarpeen tiedostaen, pyydetään ohjausryhmältä kannanottoa siihen,voisiko hanke toteuttaa vielä 12 kokoavaa hankealuetta koskevaa koulutusta aiheesta Sosiaalihuoltolaki uudistuu Miten arviointi muuttuu?, jota Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus

3 VäliSuomessa Palmenia tarjoaa järjestettäväksi päivän koulutuksena. Alustavan tiedon mukaan (kouluttaja Päivi Sinko, sp ) koulutuksen hinta olisi alv., lisäksi tulisivat kahden kouluttajan matkakustannukset. Oheinen ote on koulutuksen esitteestä Palmenian verkkosivuilta: Uusi sosiaalihuoltolaki (164/2014) tuo voimaantullessaan haasteita kuntien lastensuojelussa ja lapsiperhepalveluissa tehtävälle arvioinnille ja päätöksenteolle. Sivu 3 / 6 Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osallistujien ymmärrystä muuttuneesta lainsäädännöstä ja prosessista sosiaalihuoltolain 42 :n tai lastensuojelulain 27 :n mukaista palvelutarpeen arviointia tehtäessä. Koulutuksen avulla halutaan tukea uuden lain toimeenpanoa ja arviointiosaamisen vahvistumista asiakkuuden alkuvaiheessa. Miten prosessi etenee? Mikä muuttuu asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta? Mikä on eri ammattiryhmien vastuu lapsen ja perheiden palvelujen tarvetta arvioitaessa? Mitä tekee sosiaalityöntekijä, mitä sosiaaliohjaaja? Mitä määräajoille tapahtuu? Tulevatko lapsi ja perhe autetuksi varhemmin? Mikä on palvelutarpeen arvion riittävä laajuus? Osaanko arvioida ja ohjata lapsen ja perheen oikean tuen piiriin? Kenen kanssa voin tehdä arvioinnissa parityötä tai yhteistyötä ja millä tavoin? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia yhteisessä koulutuspäivässä, jossa lapsiperhepalveluiden työntekijöillä on mahdollisuus päivittää tietonsa ja käydä vuoropuhelua eri kuntien työntekijöiden kanssa. Esitys: Hyväksytään hankkeen talouskatsaus ja toiminnan tilanteen kuvaus. Keskustellaan ja annetaan kannanotto Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Palmenialta tilattavasta koulutuksesta. Päätös: Keskusteltiin Palmenian koulutuksesta. Todettiin koulutuksen teema ajankohtaiseksi ja koulutuksen tarvetta on kentällä. Ohjausryhmän kanta oli että koulutuksen ajankohta olisi syksyllä, kun on saatu lisää kokemusta lainmuutosten vaikutuksista. Palvelutarpeen arviota tekee jatkossa laaja joukko, osalle tehtävä on uusi, lastensuojeluväelle tutumpi. Lisää ymmärrystä saatava siitä mitä tarkoittaa shl mukainen palvelutarpeen arvio käytännössä. Yhtenevää käsitystä kaivataan asiaan. STM on luvannut antaa kuntatiedotteen, mutta sitä ei ole kuulunut. Välitetään kysymystä STMn virkamiehille. Sotejärjestämisasiat mietityttää myös kunnissa. PäijätHämeessä on jo käynnistynyt kehittämistyö sen osalta Eteläisen sotealueen toimesta. Hyväksyttiin talouskatsaus ja toiminnan kuvaus. 4. LasSehankkeen väliarvioinnin tulosten esittely. Hankkeen edellisen kokouksen muistiossa on mainittu, että projektijohtaja tuottaa vuoden 2015 ensimmäiseen ohjausryhmän kokoukseen ( ) hankkeen marrasjoulukuussa toteutetuista väliarviointitilaisuuksista, ohjausryhmän väliarvioinnista sekä projektikoordinaattoreiden kehittämisprosesseista kerättyihin palautteisiin pohjaavan kirjallisen yhteenvetoraportin. Projektijohtajan viimevuoden loppuun ja tammikuun puoleenväliin jatkuneen sairasloman vuoksi raportin tuottaminen on kuitenkin viivästynyt.

4 Sivu 4 / 6 VäliSuomessa Projektijohtaja esittelee kuitenkin yhteenvedon väliarvioinnin kaikista osioista ohjausryhmän kokouksessa käyttäen aineistoinaan Pikassoksen erityissuunnittelija Seija Junnon sopimuksen mukaisesti tuottamia yhteenvetodioja. Esitys tuodaan mukana kokoukseen. Esitys: Ohjausryhmä hyväksyy LasSe hankkeen projektijohtajan esityksen ja saa myöhemmin luettavakseen ja kommentoitavakseen kirjallisen väliraportin. Päätös: Käytiin keskustelua väliarvioinnissa nousseista teemoista. Ohjausryhmän toiveena esitettiin, että hankkeessa pohdittaisi lisää ja pyrittäisi täsmentämään, mikä on riittävän hyvä ja laadukas palvelutarpeen arvio ja lastensuojelutarpeen selvitys. Projektijohtajan esittelemä väliraportti merkitään tiedoksi (Liite 1.) 5. LaskeTut yhteistyö LasSehanke ja THL:n Lastensuojelun kehittämis ja tutkimushanke (LaskeTut) ovat käynnistäneet menestyksekkäästi yhteisen työskentelynsä. Seuraavassa yhteenvetoa olleesta ensimmäisestä koko päivän tapaamisesta, jossa myös hankkeessa opinnäytetöitään tekevät opiskelijat olivat mukana keskustelussa. LasKeTuthanke pohjautuu osin Toimiva lastensuojelu raportista lähteneeseen toimeenpanoohjelmaan. Hankkeessa kehitetään viranomaisten toimintaa ohjaavaa verkkokoulutusta ja opasta, koskien n lastensuojelun ilmoitusvelvollista. Toisessa osiossa selvitetään lastensuojeluasiakkuuksia ja lastensuojelun palvelupolkuja ja huostaanoton taustoja sekä kehitetään lastensuojelurekisteriä. Kolmannessa osiossa luodaan maahan lastensuojelututkimukseen koordinaatiorakenteita. Tarkoituksena ovat rakenteet, joissa lastensuojelun käytäntö ja tutkimus yhdistyvät (käytäntö tutkimus päätöksenteko). Suunnitteilla on tutkimuskooste, joka tehdään yhteistyössä Lassehankkeen kanssa. Tähän samaan julkaisuun on tarkoitus sisällyttää kansainvälinen, lastensuojelun alkuarviointia koskeva tutkimustieto ja toisaalta LasSehankkeessa kertynyt kehittämisja käytännön tieto. Tällä julkaisulla on tarkoitus saada myös seudullista tietoa kansalliseen käyttöön. Syksyllä on alustavasti sovittu pidettäväksi ( ) hankkeiden yhteinen seminaari, jonka yhteydessä tutkimuskooste julkaistaan. Seminaarissa ovat esillä lastensuojelun alkuvaiheen työskentelyyn liittyvän kehittämisja tutkimustyön saavutetut tulokset sekä esiin nousevat jatkoaiheet, mihin seikkoihin jatkossa tulisi tutkimusta ja kehittämistä suunnata. Johanna Hietamäki on aloittanut työskentelynsä THL:ssä vuoden alusta ja hänen valmistumassa oleva väitöstutkimuksensa koskee lastensuojelutarpeen selvitystä ja alkuarviointia. Lastensuojeluilmoitus (mikä edeltää sen tekemistä, miten se tehdään, prosessin kulku ja muu siihen liittyvä) on kiinnostuksen kohteena nykyisessä työssä. Johanna tekee lastensuojeluilmoituksiin liittyvän kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuskatsauksen osana tutkimuskoostetyötä. Lisäksi on tarpeen rakentaa olemassa olevaan sosiaalityön asiantuntijatietoon perustuvaa ohjelmateoriaa käytännön lastensuojelutyön tueksi ja tarkastella olemassa olevia menetelmiä ja käytäntöjä

5 VäliSuomessa Suomessa ja ulkomailla. Kyseessä on myös ikään kuin metodinen pilotointi, jossa päästään kokeilemaan tutkimustiedon hyödyntämistä käytäntöjen kehittämistyöhön. Yhteistyössä rakentuvan tutkimuskoosteen suunnittelu Sivu 5 / 6 Arviointi on tutkimuskirjallisuuden perusteella osoittautunut niin moniulotteiseksi monen näkökulman alueeksi, että siitä ei saa yhtä koostetta, vaan se on tietoperustan rakentamisessa pilkottu eri näkökulmiksi. Julkaisua rakennetaan kehittävästä intressistä käsin: miten alkuvaiheen työskentely monivaiheisena ja moniammatillisena prosessina voisi olla vaikuttava ja asiakasta hyödyttävä interventio. Julkaisulla haetaan tutkimustietoa, joka auttaa luomaan riittävää tietoperustaa alkuvaiheen työskentelyn työkäytäntöjen kehittämiselle. Yhteistyössä toteutettavaan, kymmenen eri kirjoittajan artikkelia sisältävään koosteeseen sisältyy myös LasSehankkeen raportointi tiedontuotannon osuudesta. Yhteistyökokouksia on sovittu osaksi hankkeen tiimitapaamisia keväälle vielä kolme. Lisäksi suunnitellaan yhteistä seminaaria. Yhteistyön operatiivinen vastuu jakautuu pääasiassa projektikoordinaattori Päivi Kasken ja projektijohtajan kesken, koko tiimin osallistuessa aina mahdollisuuksien mukaan keskusteluun. Esitys: LaskeTut ja LasSehankkeen yhteistyön käynnistyminen ja sen tavoitteet sekä sisältö hyväksytään. Päätös: Keskustelua siitä miten rakenteellinen sosiaalityön liittyy Lassehankkeeseen. Lastensuojelun tutkimustyöhön osallistuminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen hankkeen aikana toteuttaa osaltaan rakenteellista sosiaalityötä. Osaamiskeskukset ovat osallistuneet rakenteellisen sosiaalityön pajojen toteutukseen ja nyt on hyvä pohtia sitä millä tavalla lastensuojelun näkökulmaa voidaan tuoda työskentelyyn. Merkittiin tiedoksi hankeyhteistyö LaskeTut hankkeen kanssa ja 3.9. tutkimusseminaari Tampereella. 6. Muut asiat Tiedoksi: LasSehankkeen puheenvuoro pyydetty projektijohtajalta Seinäjoen alueellisille lspäiville Lisäksi esitellään hanketta päivien yhteydessä olevilla messuilla. Mukana EteläPohjanmaan koordinaattori Sirpa TuomelaJaskari LasSetiimin kehittämispäivät Kuortaneella Keskitytään hankkeen meneillään oleviin/ tuleviin juurruttamis toimintoihin sekä kokoavan loppuseminaarin suunnittelun viimeistelyyn ja loppuraportoinnin rakenteeseen. Loppuseminaari on klo Tampereella TerveSospäivät järjestetään Jyväskylässä THL edellyttää kaikkien Kastehankkeiden projektijohtajien osallistumista tuolloin myös projektijohtajien kokous Mukana Kastestandi, kuten viimevuonnakin projektijohtaja toimii siellä hankkeen esittelijänä.

6 Sivu 6 / 6 VäliSuomessa Hankkeen loppuarvioinnin toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti tehdään sopimukset osaamiskeskusten (Pikassos, Verso, SONetBOTNIA) kanssa. Hankkeen loppuarvioinnit ovat: keskiviikko Pirkanmaa Tampereella perjantai PäijätHäme Lahdessa maanantai KantaHäme Riihimäellä tiistai EteläPohjanmaa Seinäjoella perjantai 8.5. Pohjanmaa Vaasassa klo Ohjausryhmän kokous ja hankkeen loppuarviointi 7. Seuraava kokous klo Tampereen kaupungin Keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu C, 5 kerros, ryhmähuone kokoukseen puheenjohtaja Minna Kuusela on estynyt osallistumaan, sihteeri informoi tästä varapuheenjohtaja Eija Kalliota. 8. Kokouksen päätös Esitys: Puheenjohtaja päättää kokouksen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.35