Käyttäjäkokemuksen synnyttäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käyttäjäkokemuksen synnyttäminen"

Transkriptio

1 AALTO YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma Ville Toivonen Käyttäjäkokemuksen synnyttäminen Kandidaatintyö Espoo, Työn ohjaajat: Mika Nieminen, Mari Tyllinen

2 AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU PL 11000, Aalto KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Ville Toivonen Työn nimi: Käyttäjäkokemuksen synnyttäminen Tiedekunta: Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tutkinto-ohjelma: Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma Pääaine: Ihmisläheiset tietojärjestelmät Pääaineen koodi: T110-3 Vastuuopettaja(t): ma. professori Stina Immonen Ohjaaja(t): tekniikan lisensiaatti Mika Nieminen, DI Mari Tyllinen Tiivistelmä: Tämän kandidaatintyön aiheena on "Käyttäjäkokemuksen synnyttäminen". Työn tavoite on selvittää mitä käyttäjäkokemus (UX) on ja miten sitä voidaan mallintaa ja jäljitellä tuotekehityksen aikana. Tarkemmin sanottuna tutkimus pyrkii selvittämään onko käyttäjiä ja käyttötilanteita mahdollista jäljitellä niin, että suunnittelijat voisivat itse kokea samanlaisia käyttäjäkokemuksia kuin tuotteen varsinaiset loppukäyttäjät. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on tärkeä osa tuotesuunnittelua. Pelkästään käytettävyyden, käyttötehokkuuden, käyttäjän kognitiivisten prosessien ja ergonomian huomioiminen ei kuitenkaan ole riittävää. Suunnitteluprosessissa on huomioitava laajempaa, käyttäjien tunteita ja kokemuksia tutkivaa käyttäjäkokemuksen käsitettä. Työ tutkii käyttäjäkokemusta neljän suositun käyttäjäkokemuksen mallin kautta, sekä perehtymällä käyttäjäkokemukseen kiinteästi liittyviin kokemusten ja tunteiden käsitteisiin. Käyttäjäkokemuksen synnyttämistä ja jäljittelyä pohditaan tuotteen, käyttökontekstin ja käyttäjän näkökulmasta. Työssä esitellään pikaisesti esimerkiksi Kansei Engineeringiä, skenaarioita, roolipelaamista ja empatiaa hyödyntäviä menetelmiä UX:n synnyttämisessä ja jäljittelyssä. Suosituimmaksi ja toimivimmaksi käyttäjäkokemuksen malliksi osoittautui kolmijako käyttäjän, kontekstin ja tuotteen tai palvelun osa-alueisiin. Suurimmat ongelmakohdat olivat UX:n ajallisen laajuuden määrittely ja kokemuksen luonteen rajaaminen sosiaalisen ja henkilökohtaisen kokemisen välillä. Jonkin tietyn käyttäjäkokemuksen tarkka mallintaminen ja jäljittely on mahdotonta, mutta tietyin yleistyksin käyttäjäkokemus on mahdollista synnyttää ja siirtää suunnittelijalle. Osallistuvat, esimerkiksi roolipelaamista ja näyttelemistä hyödyntävät kerronnalliset menetelmät yhdessä testikäyttäjän kanssa koettiin parhaaksi tavaksi synnyttää suunnittelijalle testikäyttäjän kokemuksia vastaavia käyttäjäkokemuksia. Päivämäärä: Kieli: Suomi Sivumäärä: 21 Avainsanat: käyttäjäkokemus, UX, määrittely,synnyttäminen, jäljittely, mallintaminen

3 SISÄ L L YSL U E T T E L O 1 Johdanto Tutkimuksen aihe Menetelmät ja ennakko-oletukset Työn rakenne Käyttäjäkokemus Käyttäjäkokemuksen määrittelemisen ongelmat Kokemus Tunteet ja tyytyväisyys Käyttäjäkokemuksen määritelmiä Nielsen Norman Groupin määritelmä Hassenzahlin määritelmä ISO Morvillen hunajakenno-malli Käyttäjäkokemus ajan suhteen Käyttäjäkokemuksen dynaaminen luonne Odotukset Käyttäjäkokemuksen mallintaminen ja jäljittely Tuote Käytännönläheiset piirteet Nautintohakuiset piirteet Konteksti Käyttäjä Yhteenveto Mitä käyttäjäkokemus on? Käyttäjäkokemuksen mallintaminen ja jäljittely Lähteet... 22

4 1 J O H D A N T O Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on olennainen osa tuotesuunnittelua. Tuotteiden käytettävyyden rahallinen arvo tunnistetaan laajalti yritysmaailmassa ja hyvä suunnittelu parantaa tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä. Pelkästään käytettävyyden, käyttötehokkuuden, käyttäjän kognitiivisten prosessien ja ergonomian huomioiminen ei kuitenkaan enää riitä. Käytettävyysalan (HCI - Human-Computer Interaction) yleinen mielipide on, että suunnitteluprosessissa on huomioitava laajempaa käyttäjäkokemuksen käsitettä (Law et al., 2009). Käyttäjäkokemus (UX - User Experience) tutkii tuotteen tai palvelun perinteisen käytettävyyden lisäksi käyttökontekstia ja käyttäjän tunteita ja tuntemuksia tuotteen käytöstä. Se siirtää tutkimuksen painopisteen abstraktimpaan suuntaan painottaen kokemuksia, tunteita, arvoja ja tarkoituksia. Vaikka käyttäjäkokemus onkin käsitteenä laajassa käytössä, sille ei silti ole vielä tarkkaa ja yleisesti tunnustettua määritelmää. Käyttäjäkokemus nähdään jonain haluttavana ja tavoittelemisen arvoisena asiana, mutta silti ei osata sanoa mitä se tarkkaan ottaen on (Law et al., 2008). 1.1 T U T K I M U K SE N A I H E Tämän kandidaatintyön aihe on "Käyttäjäkokemuksen synnyttäminen". Työn tavoite on selvittää mitä käyttäjäkokemus on ja miten sitä voidaan ennakoida tuotekehityksen aikana, sekä miten tietty käyttäjäkokemus voidaan synnyttää tai siirtää henkilöltä toiselle. Tarkemmin sanottuna tutkimus pyrkii selvittämään onko käyttäjiä ja käyttötilanteita mahdollista mallintaa ja jäljitellä niin, että suunnittelijat voisivat itse 1

5 samaistua käyttäjään ja kokea samanlaisia käyttäjäkokemuksia jo suunnittelun aikana kuin tuotteen varsinaiset loppukäyttäjät. Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: Mitä käyttäjäkokemus on? Onko loppukäyttäjän käyttäjäkokemus mahdollista ennustaa ja mallintaa suunnittelijalle? Käyttäjäkokemuksen selkeä määrittely edistäisi aiheen tutkimusta ja opetusta, kun kaikki puhuisivat samasta asiasta. Tuotekehitys vastaavasti hyötyisi suuresti siitä, että koko tuotekehitystiimi tietäisi tarkkaan millainen käyttäjäkokemus tuotteella tai palvelulla on tarkoitus saavuttaa, tai millainen jonkun testikäyttäjän käyttäjäkokemus todella oli. 1.2 M E N E T E L M Ä T J A E N N A K K O-O L E T U K SE T Tämä kandidaationtyö on kirjallisuustutkimus eikä siihen kuulu varsinaista empiiristä tutkimusta. Työn ote on abduktiivinen. Alustavia sisäiseen oivallukseen perustuvia ajatusmalleja ja ennakko-oletuksia käyttäjäkokemuksesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä pohditaan ja tarkennetaan olemassa olevien teorioiden kautta. Näin pyritään selventämään käyttäjäkokemuksen määritelmää ja vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Alla on listattu alustavia ennakko-oletuksia tutkimuksen tuloksista: Käytettävyyttä voidaan ennustaa standardien, heuristiikkojen ja stereotypioiden avulla Fyysinen käyttökonteksti voidaan kopioida ja siirtää Fyysisiä rajoitteita voidaan jäljitellä (puna-viher-värisokeus, näytön resoluutio, likinäköisyys) Esteettisten ominaisuuksien synnyttämiä tuntemuksia voidaan tietyin edellytyksin ennustaa Kansei Engineeringillä tai vastaavilla menetelmillä Skenaarioilla ja kognitiivisella läpikäynnillä voidaan ennakoida tiettyjä käyttötapauksia Käyttäjän varsinaisiin ajatuksiin ja kokemusperäisiin tapoihin ja tottumuksiin ei päästä kiinni ilman erillistä tutkimustyötä Tunteet ja kokemukset ovat yksilöllisiä eikä niitä voi siirtää henkilöltä toiselle 2

6 1.3 T Y Ö N R A K E N N E Tämä kandidaatintyö koostuu neljästä luvusta. Ensimmäinen luku on johdantoluku, jossa esitellään kanditaatintyön aihe, tutkimusmenetelmät ja työn rakenne. Varsinainen työ jakautuu selvästi kahteen osaan lukuihin 2 ja 3. Luku 2 käsittelee käyttäjäkokemusta. Luvussa esitellään neljä erilaista käyttäjäkokemuksen määritelmää tai mallia ja käsitellään hieman käyttäjäkokemukseen kiinteästi liittyviä aiheita, kuten kokemista ja tunteita. Kolmas luku muodostaa työn toisen varsinaisen osan. Se tarkastelee käyttäjäkokemuksen synnyttämisen ja mallintamisen tai jäljittelyn keinoja kolmesta eri näkökulmasta. Nämä näkökulmat ovat käyttäjäkokemuksen kolme eri osa-aluetta: tuote, konteksti ja käyttäjä. Lopuksi luvussa 4 pohditaan saatuja tuloksia asetettuihin ennakko-oletuksiin verraten ja tehdään yhteenveto tutkimuksesta. 3

7 2 K Ä Y T T Ä J Ä K O K E M US Tässä luvussa käsitellään käyttäjäkokemusta. Aluksi pohditaan miksi käyttäjäkokemusta on hankala määritellä. Seuraavaksi perehdytään käyttäjäkokemukseen kiinteästi liittyviin kokemuksen ja tunteiden käsitteisiin. Tämän jälkeen esitellään neljä ehkä tunnetuinta ja käytetyintä määritelmää tai mallia käyttäjäkokemukselle. Lopuksi tarkastellaan myös käyttäjäkokemuksen dynaamista luonnetta ja sen rajaamista ajan suhteen. 2.1 K Ä Y T T Ä J Ä K O K E M U K SE N M Ä Ä R I T T E L E M ISE N O N G E L M A T Käyttäjäkokemuksen määrittelemisessä ehkä pisimmällä ovat Effie L-C. Law, Virpi Roto ja Marc Hassenzahl kollegoineen. He selventävät tutkimuksissaan syitä yleispätevän käyttäjäkokemuksen määrittelemisen hankaluuteen (Law et al., 2008; 2009). Ensimmäinen syy määrittelemisen ongelmallisuuteen on käyttäjäkokemuksen käsitteeseen liitettävä suuri joukko sumeita ja dynaamisia alakäsitteitä (Hassenzahl, 2006). Näihin liittyy paljon tunnepitoisia, kokeellisia, hedonisia ja esteettisiä muuttujia. Muuttujien ja alakäsitteiden käyttäjäkokemukseen sisällyttäminen on jokseenkin mielivaltaista, riippuen vain asiantuntijan omasta mielenkiinnosta ja taustoista. Toinen syy määrittelemisen hankaluuteen on tarkasteltavan kohteen tai yksikön muokattavuus. Käyttäjäkokemusta voidaan tutkia vain yksittäisen käyttäjän näkökulmasta ja tietyn palvelun tietyn osa-alueen osalta. Toisaalta 4

8 käyttäjäkokemuksesta voidaan puhua myös suuren käyttäjäjoukon ja kokonaisen konsernin kaikkien palveluiden yhteensulauman osalta (Sward, 2006). Kolmas, ja ehkä ratkaisevin syy määrittelyn ongelmallisuuteen on käyttäjäkokemustutkimuksen luonne. Ala on pirstaloitunut ja laaja. Käyttäjäkokemukselle on lukuisia erilaisia malleja eri painotuksin. Tässä luvussa esitellään muutamat tunnetuimmat UX-mallit ja pohditaan niiden toimivuutta. 2.2 K O K E M US Oleellinen osa käyttäjäkokemuksen määrittelyä on määritellä mitä kokemus on. Jodi Forlizzi on yksi tunnetuimmista kokemuksen määrittelijöistä HCI-alalla. Hän jakaa ihmisen vuorovaikutuksen tuotteen kanssa kolmelle eri kokemisen tasolle (Forlizzi et al., 2000; 2004). Ensimmäinen taso, kokeminen (experience), on normaalin toiminnan tajunnanvirtaa. Se sisältää kaiken tavallisen toiminnan, mikä ei enää vaadi erityistä ajatustoimintaa. Esimerkiksi useat liikunnalliset suoritukset, kuten kävely tai uinti, tai vaikka rento keskustelu kuuluvat tälle tasolle. Toinen taso, yksittäisen kokemuksen (an experience) taso, voidaan rajata alkamaan ja loppumaan tiettyinä hetkinä. Se voidaan nimetä ja kuvata tapahtumana ja sisältää usein jonkin muutoksen kokijan käyttäytymisessä tai tunteissa. Esimerkiksi elokuvissa käynti, ravintolaillallinen tai uuden kiinnostavan internetsivun löytäminen ovat tälläisiä. Yksi kokemus koostuu lukuisista pienemmistä alikokemuksista. Usein ongelmana onkin rajata tarkasteltava kokemus järkevästi. Kolmas taso on Forlizzin päivitetyssä mallissa (Forlizzi et al., 2004) yhdessä kokemisen taso (co-experience). Se on kokemista sosiaalisessa ympäristössä. Jaetut kokemukset ovat huomattavasti monimuotoisempia ja arvaamattomampia. Sosiaalinen tilanne vaikuttaa suuresti kokemiseen ja voi kääntää muutoin vastenmielisen ja inhottavan kokemuksen hauskaksi ja jännittäväksi tapahtumaksi. Forlizzi käyttää esimerkkinä polttoaineen loppumista autosta. Joku seurueesta voi asennoitua tilanteeseen kielteisesti, mutta muut voivat kääntää tilanteen koomiseksi seikkailuksi. Vastaavasti teknologiatuotteiden kanssa toimiessa yhteistyö ja yhteisymmärrys muokkaavat vuorovaikutusta ja kokemusta (Dourish, 2004). 5

9 2.3 T U N T E E T J A T Y Y T Y V Ä ISY YS Ihmisen kokemia erilaisia tyytyväisyyden muotoja on selvitetty ja tutkittu laajalti. Yksi luetuimmista tuotetyytyväisyyttä käsittelevistä kirjoista on Patrick W. Jordanin Kirjassaan jakaa tyytyväisyyden neljään eri osaan (Jordan, 2000): Physio ruumiiseen ja aisteihin liittyvät seikat. Psycho mieleen ja tunteisiin liittyvät. Socio suhteisiin ja statukseen liittyvät. Ideo makuihin ja arvoihin liittyvät. Donald Normanin määrittelee ja erottelee englanninkieliset termit tunnetila (affect) ja tunne (emotion) seuraavalla tavalla: tunnetila on yleinen nimitys arvottamisjärjestelmälle, oli se tiedostettua tai ei; tunne on sen sijaan tietoinen ja tunnistettu ymmärrys tunnetilasta (Norman, 2004). Norman jakaa esineeseen kohdistuvat tunteet kolmeen luokkaan. Ensimmäinen ja primitiivisin tunne kohdistuu lähinnä tuotteen ulkomuotoon. Se on automaattinen tunne, joka syntyy aisteilla havaittavista fyysisistä ominaisuuksista kuten väreistä ja tekstuureista. Toisen luokan tunteet ovat käytöksellisiä (behavioral) tunteita. Ne syntyvät kognitiivisten prosessien, kuten suunnittelun, odotusten ja oppimisen kautta. Tuotteen aikaansaamat mielihyvän tunteet esimerkiksi sen hyvän käytettävyyden ja toiminnallisuuden takia ovat esimerkkejä tästä. Viimeinen tuntemisen taso on pohtiva taso (reflective). Se on kaikkein haastavin ja monimutkaisen tuntemisen taso. Se käsittelee tuotteen syvempiä symbolisia ja kulttuurisia merkityksiä, esimerkiksi sopiiko tuote henkilön identiteettiin. Tunnevaltainen suunnittelu (Affective Design) pyrkii tekemään tunnevaltaisia tuotteita, jotka saavat aikaan mahdollisimman suurta psyko-fyysistä nautintoa kaikkien mahdollisten aistien kautta. Se pyrkii määrittämään käyttäjien tunteiden ja tuotteiden suhteita ja tutkimaan niitä tunnevaltaisia ominaisuuksia, joita tuotteet välittävät fyysisten piirteidensä kautta. (Reynolds, 2001) 6

10 2.4 K Ä Y T T Ä J Ä K O K E M U K SE N M Ä Ä R I T E L M I Ä NIELSEN NORMAN GROUPIN MÄÄRITELMÄ Käyttäjäkokemus-käsiteen lanseerasi 1990-luvulla Donald Norman. Nykyään Nielsen Norman Group (NNG) määrittelee käyttäjäkokemuksen seuraavalla tavalla (Nielsen & Norman, 2010): " User experience" encompasses all aspects of the end-user's interaction with the company, its services, and its products. Määritelmä on erittäin laaja ja vaatii lähempää tarkastelua. NNG:n mukaan ensimmäinen vaatimus hyvälle käyttäjäkokemukselle on käyttäjän tarpeiden täyttäminen vaivatta. Toinen vaatimus on tuotteen tai palvelun yksinkertaisuus, tyylikkyys ja aistikkuus, joiden kautta tuotetta/palvelua on ilo käyttää. Nielsenin ja Normanin mukaan todellinen käyttäjäkokemus on kuitenkin paljon enemmän kuin käyttäjien tarpeiden tyydyttämistä tai tiettyjen kriteerien täyttämistä. Siihen kuuluu insinöörityön, markkinoinnin, graafisen suunnittelun, teollisen muotoilun ja käyttöliittymäsuunnittelun saumaton yhteistyö 2010). Nielsenin ja Normanin määritelmä tuntuu liian ympäripyöreltä, eikä se näin tuo kaivattua selkeyttä käyttäjäkokemuksen määrittelyyn. Sen kautta on hankala lähteä pureutumaan tarkemmin käyttäjäkokemukseen. NNG:n määritelmästä huokuu käytännönläheinen (pragmatic) lähestymistapa, eikä se mielestäni painota nautinnonhakuisia (hedonic) piirteitä tarpeeksi. Ne mainitaan lähinnä vain toisen vaatimuksen sivulauseessa puhuttaessa palvelun käytön ilosta. Tämän lisäksi muissa malleissa esillä oleva UX:n osa-alue, käyttökonteksti, ei ole NNG:n mallissa selvästi esillä. Määritelmä on myös epäkäytännöllisen laaja. Mallissa käyttäjäkokemus käsittää käyttäjän kaiken vuorovaikutuksen yrityksen, sen palvelujen ja tuotteiden kanssa. Olisi helpompaa ja järkevämpää lähteä liikkeelle vuorovaikutuksesta tuotteen kanssa ja liittää siihen tarvittaessa tiettyjä piirteitä muista vuorovaikutussuhteista, esimerkiksi mainonnan synnyttämien odotusten kautta. Kaikesta huolimatta määritelmä oli kolmanneksi suosituin ja etenkin yritysmaailman suosiossa Law et al. teettämässä kyselytutkimuksessa (Law et al., 2009). 7

11 2.4.2 HASSENZAHLIN MÄÄRITELMÄ needs, motivation, mood, etc.) the characteristics of the designed system (e.g. complexity, purpose, usability, functionality, etc.) and the context (or the environment) within which the interaction occurs (e.g. organisational/social setting, meaningfulness of the activity, voluntariness of use, etc.) (Hassenzahl, 2006). Hassenzahlin määritelmä oli Law et al. tutkimuksessa kaikkein suosituin (Law et al., 2009). Uudessa ISO standardissa oleva määritelmä käyttäjäkokemukselle myötäileekin pääpiirteittäin Hassenzahlin määritelmää (ISO , 2010). Määritelmä onkin yksi selkeimmistä ja parhaiten jaotelluista. Yksinkertainen kolmijako käyttäjän, tuotteen tai palvelun ja kontekstin osapuoliin on selkeä ja onnistuu sisällyttämään valtaosan käyttökokemukseen yleisesti liitetyistä käsitteistä ja aihealueista. Käyttäjäkokemuksen jakaminen ja pilkkominen pienempiin, helpommin ymmärrettäviin osiin heti määritelmässä itsessään tekee siitä helpommin sisäistettävän. Kolmijaon ensimmäinen osa on käyttäjä. Käyttäjän henkinen tila, luonteenpiirteet ja fyysiset ominaisuudet kuuluvat tähän osioon. Samoin kaikki käyttäjän taidot, tarpeet, odotukset, ennakkoasenteet ja tunteet. Käyttökontekstiin kuuluuvat fyysinen ja sosiaalinen käyttöympäristö perusrakenteineen, ajalliset rajoitteet, tavoiteltu toiminta ja toiminnan vapaaehtoisuus. Tuotetta tarkastellessa kiinnitetään huomio perinteisen käytettävyystutkimuksen alueisiin, kuten tuotteen käytettävyyteen ja toiminnallisuuteen, mutta toisaalta myös tuotteen ulkoasuun, miellyttävyyteen ja muihin tunnevaltaisiin puoliin. Kolmijako toimii hyvin selvennettäessä käyttäjäkokemuksen eri osa-alueita. On kuitenkin muistettava että nämä osa-alueet ovat tiiviisti yhdessä ja osin lomittain, eikä niitä siten voi kunnolla erottaa käyttäjäkokemusta tutkittaessa. Vaikka Hassenzahlin malli onkin hyvä, se ei kuitenkaan ota kantaa kokemisen ajalliseen puoleen. Milloin käyttäjäkokemus alkaa ja loppuu, tai miten dynaaminen se on? Tästä tarkemmin alaluvussa 2.4. Malli myöskin rajaa käyttäjäkokemuksen vain yksilölliseksi kokemukseksi, eikä näin välttämättä pysty kunnolla käsittelemään sosiaalista kokemista ja yhteisöllistä toimintaa esimerkiksi internetin yhteisöpalveluissa. 8

12 2.4.3 ISO Käyttäjäkokemukselle saatiin tänä vuonna myös kansainvälisen standardijärjestö ISO:n uusi määritelmä. Määritelmä on osa -210 Human-centred design for interactive systems standardia. -210, 2010) Standardi siis määrittelee käyttäjäkokemuksen henkilön havainnoiksi ja reaktioiksi, jotka syntyvät jonkin tuotteen, järjestelmän tai palvelun käytöstä tai aiotusta käytöstä. Niinpä käyttäjäkokemus on määritelmän mukaan yksilöllinen, tuotteen tai palvelun käyttöön liittyvä kokemus. Määritelmä on sellaisenaan lyhyt ja sitä tarkennettaankin erillisillä huomatuksilla. Niissä määritetään UX:n sisältävän kaikki käyttäjän tunteet, uskomukset, mieltymykset, havainnot, fyysiset ja psykologiset reaktiot, käyttäytymisen ja saavutukset, jotka ilmenevät ennen käyttöä, sen aikana, tai sen jälkeen. Näin määritelmä korostaa käyttäjäkokemuksen henkilökohtaisia piirteitä entisestään ja sisällyttää UX:n ajalliseen kestoon esimerkiksi mainonnasta syntyvät ennakko-odotukset. Huomautuksissa myös selvennetään, että käyttäjäkokemukseen vaikuttavat kolme osaaluetta: järjestelmä, käyttäjä ja käyttökonteksti. Tämä jako vastaa aiemmin esiteltyä Hassenzahlin kolmijakoa. Kolmannessa huomautuksessa selitetään, että käytettävyyskriteerejä voidaan käyttää käyttäjäkokemuksen arvioimiseen. Standardi ei kuitenkaan selvennä käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suhdetta sen enempää. Standardin määritelmä käyttäjäkokemukselle on siis erittäin laaja ja onnistuu siten sisällyttämään valtaosan muista käyttäjäkokemuksen määritelmistä. Ainoa huomattava rajaus määritelmässä on käyttäjäkokemuksen rajaaminen henkilökohtaiseksi kokemukseksi. 9

13 2.4.4 MORVILLEN HUNAJAKENNO-MALLI K U V A 1: PE T E R M O R V I L L E N H UN AJA K E NN O M A L L I (M O R V I L L E, 2004) Peter Morvillen hunajakenno-malli (UX Honeycomb, kuvassa oikealla) kuvaa käyttäjäkokemussuunnittelun (User Experience Design) osa-alueita web-palveluissa. Mallin perustana on Jesse James Garretin malli UX:n osista (Garrett, 2000) ja informaatioarkkitehtuurin kolmijako sisällön, kontekstin ja käyttäjien suhteen (kuvassa vasemmalla). Morville toteaakin kyseisen kolmijaon soveltuvan hyvin myös käyttäjäkokemuksen hahmottamiseen. Samankaltainen kolmijako onkin käytössä niin Hassenzahlin mallissa (Hassenzahl, 2006) kuin ISO-standardissakin (ISO , 2010). Hunajakennomallilla Morville pyrkii selventämään käyttäjäkokemuksen eri osa-alueita tarkemmin. Malli sisältää perinteisten käytettävyysominaisuuksien lisäksi tunnevaltaisia osa-alueita. Eri osat ovat: käytettävyys, hyödyllisyys, löydettävyys, saavutettavuus, luotettavuus, haluttavuus ja arvokkuus. Näistä huomionarvoinen on haluttavuus-osa, sillä juuri se sisällyttää tähän malliin imagon, brändin ja muut Affective Designin (Jordan, 2000) ja Emotional Designin (Norman, 2004) piirteet. Malli ei juurikaan ota kantaa käyttökontekstiin, muutoin kuin osana käytettävyys-osaa (usable ~ käytettävä). Se ei myöskään rajaa tarkastelua ajanjaksoa tai käyttäjien määrää. Silti se onnistuu hyvin hahmottamaan UX:n osia, juurikin web-palveluissa. Hunajakennomalli soveltuu erinomaisesti web-palveluiden suunnitteluun tai arviontiin. 10

14 Sen avulla on helppo kohdistaa resursseja tietyn osa-alueen parantamiseen tai kehittämiseen. Yleisempänä käyttäjäkokemuksen mallina hunajakennomalli ei toimi niin hyvin, sillä osa sen osa-alueista liittyy pääosin vain web-palveluihin tai vastaaviin sovelluksiin. Esimerkiksi löydettävyys ja saavutettavuus osat ovat huomattavasti vähemmän tärkeitä arkipäivän esineitä, kuten juomalaseja tarkasteltaessa. 2.5 K Ä Y T T Ä J Ä K O K E M US A J A N SU H T E E N Käyttäjäkokemus syntyy varsinaisesti vasta kun käyttäjä käyttää tuotetta. On kuitenkin huomioitava, että käyttäjäkokemukseen vaikuttavat monet asiat jo ennen varsinaista käyttöä ja sen jälkeen KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN DYNAAMINEN LUONNE Käyttäjäkokemuksen dynaamista luonnetta ja käyttäjäkokemuksen luonteen muuttumista eri aikoina on tutkittu useassa tutkimuksessa. Toisin sanoen, käyttäjäkokemuksen eri piirteet korostuvat eri aikoina. Karapanos et al. ovat koonneet tutkimustensa pohjalta mallin, jossa UX jakautuu kolmeen päävaiheeseen ajan suhteen (Karapanos et al., 2008; 2009). Nämä vaiheet ovat tutustuminen, yhdistäminen ja tunnistaminen. Karapanos et al. mainitsevat kuitenkin, että ennen varsinaista käyttökokemusta on aina vielä ennakko-odotusten vaihe (anticipation), jossa tuleva kokemus kuvitellaan jollain tavalla. Tästä muodostuvat odotukset, jotka vaikuttavat kaikkiin kokemuksiin. Tutustumisvaiheella tarkoitetaan vaihetta, jossa käyttäjä tutustuu tuotteeseen ja kokee innostusta hienoista ominaisuuksista ja ärtymystä huonommin toteutetuista asioista. Tuotteen opittavuus, esteettisyys ja sen tarjoamat virikkeet ja ärsykkeet ovat tärkeitä tässä vaiheessa. Yhdistämisvaiheessa käyttäjä pohtii tuotteen merkitystä jokapäiväiseen elämäänsä. Tuotteen hyödyllisyys ja käytettävyys pidemmällä aikavälillä ovat tärkeimmät tekijät yhdistämisvaiheen päätöksenteossa. Viimein tunnistamisvaiheessa käyttäjä hyväksyy tuotteen osaksi omaa elämäänsä ja identiteettiään. Tällöin tuotteesen muodostuu tunneside ja sen persoonalliset ja sosiaaliset piirteet korostuvat. 11

15 Von Wilamowitz-Moellendorff, Hassenzahl ja Platz tutkivat kännyköiden käyttäjäkokemuksen muuttumista pidemmällä, yli vuoden kestäneellä tarkkailujaksolla (von Wilamowitz-Moellendorff et al., 2006). Heidän tuloksissaan UX:n käytännöllisten piirteiden merkitys säilyi samana (hyödyllisyys) tai jopa parantui (käytettävyys), kun käyttäjät oppivat käyttämään laitetta paremmin. Sen sijaan nautinnollisten piirteiden, kuten virikkeiden, kauneuden ja identiteetin vaikutus heikkeni. Tämä on luonnollista, kun laitteen uutuudenviehätys häviää ja uusia hienompia malleja tulee markkinoille ODOTUKSET Raita ja Oulasvirta taasen tutkivat odotusten vaikutusta havaittuun käytettävyyteen (Raita et al., 2010). Heidän tutkimuksensa paljasti, että tuotetta kehuvan tai haukkuvan tuotearvostelun lukeminen ennen tuotteen kokeilemista vaikutti selkeästi tuotteen koettuun käytettävyyteen. Jos käyttäjä oli lukenut positiivisen arvostelun tuotteesta, hän koki tuotteen myös paremmaksi. Voidaan ajatella, että tuotemainonnalla, kaverien puheilla ja kaikella muulla mahdollisella esitiedolla voi olla vastaava vaikutus käyttäjäkokemukseen. Yrityksen vahva brändi tai jokin yksittäinen tuotteen hyvä piirre voi myös luoda niin sanotun halo-efektin, joka peittää tuotteen huonommat piirteet alleen. Tuote voi olla liian hyvä ollakseen huono (Oulasvirta, 2010). Tämä efekti on nähtävissä esimerkiksi Applen tuotteissa. Applen tuotteilla on niin vahva kannattajajoukko, että uusi tuote ostetaan ja sen uskotaan olevan loistava, vaikka siinä olisikin suuria puutteita. Vastaavasti Google on sanonut, että heidän käytettävyystestinsä eivät anna luotettavia tuloksia, jos ne järjestetään heidän upealla kampuksellaan Kaliforniassa. Hienot tilat luovat testikäyttäjillä liian loisteliaan kuvan yrityksestä ja tämä vääristää testien tuloksia positiiviseen suuntaan. 12

16 3 K Ä Y T T Ä J Ä K O K E M U K SE N M A L L I N T A M I N E N J A J Ä L JI T T E L Y Tässä luvussa pohditaan miten käyttäjäkokemusta voidaan ennustaa ja mallintaa tai jäljitellä. Tarkastelu suoritetaan kolmessa osassa, noudattaen ISO standardin ja Hassenzahlin käyttäjäkokemuksen määritelmän kolmijakoa. Ensin käsitellään tuotteen, sitten kontekstin ja viimeisenä käyttäjän näkökulmaa käyttäjäkokemuksesta. Tarkastelu on hieman karkea, koska nämä kaikki käyttäjäkokemuksen osiot liittyvät niin tiiviisti toisiinsa. Se kuitenkin helpottaa eri mallinnus- ja jäljittelymenetelmien organisointia. 3.1 T U O T E Tuotetta voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Käytännönläheiseen lähestymistapaan kuuluvat perinteiset käytettävyystutkimuksen osat, kuten käytettävyyden, toiminnallisuuden, ergonomian ja kognitiivisten toimintojen tarkastelu. Toisaalta koettua nautintoa tarkastelevassa lähestymistavassa on huomioitava tuotteen esteettisyys, sen tarjoamat virikkeet ja ärsykkeet, sekä muut tunnevaltaiset piirteet. Mitä tunteita tuote herättää? KÄYTÄNNÖNLÄHEISET PIIRTEET Tuotteen käytännönläheisen osa-alueen mallintamisessa ja ennustamisessa on luontevaa käyttää perinteisiä käytettävyystestejä, -kyselyitä ja asiantuntija-arviointimenetelmiä kuten heuristista arviointia ja kognitiivista läpikäyntiä (Nielsen, 1993). 13

17 Käytettävyystesteissä käyttäjä suorittaa annettuja tehtäviä tuotteella valvotussa tilanteessa. Käyttäjän toimet ja kommentit kirjataan ylös. Testejä voidaan suorittaa tuotekehityksen eri vaiheissa esimerkiksi paperiprototyypeillä. Testien yhteyteen voi helposti liittää jonkin käytettävyyskyselyn, esimerkiksi SUS-kyselyn. Asiantuntija-arvioinneissa käytettävyysasiantuntija arvioi itse tuotteen käytettävyyttä. Hän voi tarkasta miten hyvin tuotteen käyttöliittymä vastaa yleisiä käytettävyysperiaatteita eli heuristiikkoja ja standardeja ja toteuttaa esimerkiksi websivuston navigoinnin arvioinnin kognitiivisen läpikäynnin menetelmällä. Nämä perinteiset käytettävyysarviointimenetelmät ovat osin vanhahtavia. Niiden etuna on kuitenkin se, että niillä saadaan suhteellisen nopeasti määrällistä, helposti laskettavaa ja siirrettävää tietoa NAUTINTOHAKUISET PIIRTEET Tuotteen herättämien tunteiden kartoittaminen ja ennustaminen onkin huomattavasti vaikeampaa. Yksi lähestymistapa siihen on japanilainen Kansei Engineering. Kansei Engineering (KE) on tuotekehitysmenetelmä, joka ottaa ihmisten tunteet, vaikutelmat ja tarpeet huomioon tuotesuunnittelussa. Kansei Engineering -menetelmillä voidaan rakentaa matemaattisia malleja, jotka ennustavat tunteiden ja tuotteen ominaisuuksien välisiä suhteita (Nagamachi, 1995). Tarkalleen ottaen Kansei Engineering on suuri joukko erilaisia menetelmiä ja malleja, joilla pyritään linkittämään tuotteiden ominaisuudet käyttäjän tunteisiin ja kokemuksiin. Kansei menetelmillä tunteita voidaan mitata ja yhdistää ne tiettyihin tuotteiden ominaisuuksiin, esimerkiksi muotoon. Vastaavasti tuotteen muoto voidaan suunnitella niin, että se herättää erityisiä halutunlaisia tunteita käyttäjissä. Täten KE liittyy läheisesti tunnevaltaiseen suunnitteluun (Affective Design) ja sitä onkin hyödynnetty sen yhteydessä (Jiao et al., 2006). Kansei Engineering on joissain tapauksissa tehokas tapa kartoittaa tuotteiden ominaisuuksien vaikutuksia ja määritellä tuotteita. KE:llä onkin muutamia menestystarinoita, kuten Mazda Miata MX5 (Schütte, 2005). KE on kuitenkin yleensä erittäin raskas ja hidas menetelmä ottaa käyttöön ja harvalla onkaan resursseja lähteä toteuttamaan sitä. 14

18 Ihannetilanteessa tuotekonseptia arvioitaessa käytössä olisi valmis Kansei Engineering System (KES), tietokonejärjestelmä joka säilöö tietoa tunteita ja tuntemuksia kuvaavista Kansei sanoista, tuotteista ja tutkimusten tuloksista. Tälle järjestelmälle syötettäisiin tietoja ja kuvia tuotteen ominaisuuksista ja se kertoisi mitä tunteita ne herättävät eri käyttäjäkunnissa. Kansei Engineering on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä siitä, että se olettaa yksittäisten tuoteominaisuuksien summan vastaavan lopullista tuotetta. Joskus osien summa on jotain aivan muuta kuin varsinainen tuote. Kaikkia piirteitä ei voi erottaa itse tuotteesta, vaan niitä on tarkasteltava yhdessä monien muiden piirteiden kanssa. Kansei Engineeringin joitain periaatteita kannattaa kuitenkin hyödyntää tavanomaisemassakin tuotekehityksessä. Perinteisillä kyselyilläkin on saatu kohtalaisia tuloksia tuotteiden tunteiden kartoituksessa, kun ne on rakennettu Kansei Engineeringiä mukaillen ja niissä on käytetty Kansei Engineeringille tyypillisiä Kansei-sanapareja (Lehtinen et al., 2009). Lehtinen et al. rakensivat Iittalalle tuotekehityksen tuoksi kyselykaavakkeen, jolla lasiprototyyppien käyttäjissä synnyttämät tunteet saadaan kartoitettua luotettavasti. Lasien muotojen synnyttämien tunteiden mittaaminen tuntuu lähtökohtaisesti erittäin vaikealta. Se onnistui kuitenkin verrattain hyvin muotoilemalla kysymykset tarkkaan ja käyttämällä hyviä ja testattuja Kansei-sanoja kyselyssä (Lehtinen et al., 2009). 3.2 K O N T E K ST I Käyttökonteksti sisältää fyysisen ja sosiaalisen käyttöympäristön kaikki piirteet. Käyttökontekstiin kuuluvat esimerkiksi kaikki muut välineet ja ihmiset joiden kanssa tuotetta tai palvelua käytetään, valaistus, aika ja toiminnan vapaaehtoisuus. Käyttäjät käyttävät tuotteita välillä mitä merkillisimmissä tilanteissa ja mitä oudoimmilla tavoilla, jopa aivan eri asioihin kuin mihin tuote on suunniteltu. Hieman pelkistäen voidaan sanoa, että suunnittelijat voivat vain suunnitella tiettyjä tilanteita ja työkaluja, joita käyttäjät voivat käyttää. Yleensä tuote haastaa ja vihjaa jonkinlaiseen käyttötarkoitukseen sen havaittavien piirteiden kautta, mutta jos tuote onkin epätavallisessa kontekstissa, voidaan sitä käyttää aivan eri lailla kuin suunnittelija oli alunperin tarkoittanut. 15

19 Käyttökonteksti on kuitenkin pääpirteittäin mahdollista mallintaa ja jäljitellä suunnittelijalle, mikäli suunnittelija vain tietää kaiken tarvittavan kohdekäyttäjien käyttökontekstista. Etenkin väline- ja ympäristötekijät on helppo mallintaa ja jäljitellä esimerkiksi rakentamalla kohdekäyttäjien toimistokopeista kopio ja käyttämällä samanlaista työpöytää, -tuolia ja konetta kuin varsinaiset käyttäjät. Myös ajalliset rajoitteet on helppo jäljitellä ajoittamalla toiminta rajoitusten mukaisesti. Sosiaalisen käyttöympäristön jäljitteleminen on huomattavasti hankalampaa. Ruuhkabussin tai junamatkan voi vielä mallintaa luotettavasti, mutta kaveripiirin tai työyhteisön suhteita ja ihmisten välistä kanssakäymistä on mahdoton ennustaa tai mallintaa tarkasti. Voidaan kuitenkin tehdä joitain yleistyksiä ja näin ollen saada edes jokin mahdollinen malli sosiaalisesta käyttöympäristöstä. Toisaalta taas, jos käyttäjäkokemusta tarkastellaan sosiaalisena kokemuksena niin, että ajatellaan kaikkien tilanteessa olevien saavan miltei yhtäläiset kokemukset, voidaan käyttökokemusta jäljitellä ja siirtää suunnittelijalle. Suunnittelija voi osallistua yhdessä käyttäjän kanssa esimerkiksi tiettyjen skenaarioiden läpikäymiseen tai testata tuotteen prototyyppiä yhdessä varsinaisen testikäyttäjän kanssa. Skenaariot ovat yksityiskohtaisia käyttötapauskuvauksia, joissa kuvataan tietty käyttökonteksti ja esimerkkikäyttäjien toiminta siinä. Ne selventävät ja elävöittävät käyttötilanteita ja ovat täten hyvä tapa varhaiseen prototypointiin. Käyttäjäkokemuksen yhteydessä esimerkkikäyttäjien profiileihin on kiinnitettävä normaalia enemmän huomiota. Esimerkiksi käyttäjän luonnetta ja odotuksia voi mallintaa. Iacucci et al. esittelevät artikkelissaan (Iacucci et al., 2000) muutamia konseptisuunnittelumenetelmiä, jotka hyödyntävät roolipelaamisen elementtejä käyttötapauksien havainnollistamiseen. Roolipelit ja muut kerronnalliset menetelmät, kuten juuri skenaarioiden läpikäyminen ja elävöittäminen yksityiskohtaisilla käyttäjäprofiileilla voi toimia erinomaisena tapana selventää käyttökontekstia, ja sitä kautta käyttäjäkokemuksen tätä aluetta suunnittelijoille. Iacucci et al. esittävät tutkimuksensa tuloksissa, että sosiaalis-kulttuuriset tekijät vaikuttavat paljon käyttäjäkokemukseen, etenkin kun tutkitaan muita kuin tietokonesovelluksia. Tämän takia etnografiset tutkimukset ja osallistuva suunnittelu ovat tärkeässä roolissa tutkimuksessa. 16

20 3.3 K Ä Y T T Ä J Ä Käyttäjä-näkökulma käyttäjäkokemuksesta sisältää käyttäjän henkisen tilan, luonteenpiirteet, fyysiset ominaisuudet ja kaikki käyttäjän edelliset kokemukset, tarpeet, odotukset, ennakkoasenteet ja tunteet. Se on lähtökohtaisesti selvästi vaikein ja tietyllä tavalla myös mahdoton näkökulma ennustaa tai mallintaa. Käyttäjien fyysisiä ominaisuuksia ja rajoitteita, kuten värisokeutta tai likinäköisyyttä voi jäljitellä muuntamalla käyttöliittymät sopivien suodattimien läpi vastaamaan sitä, miten värisokea tai likinäköinen käyttöliittymän näkee. Paksumpia sormia voi jäljitellä sopivilla sormikkailla tai käsineillä ja hitaampaa toimintaa vaikka vähentämällä hiiren herkkyyttä. Kokemukset, tunteet ja asenteet ovat kuitenkin lähtökohtaisesti yksilöllisiä, eikä niitä voida siirtää henkilöltä toiselle tai kuvata niin tarkasti, että joku toinen voisi tuntea saman kuin lähtöhenkilö. On kuitenkin olemassa muutamia suunnittelumenetelmiä, joissa pyritään asettumaan käyttäjän asemaan ja sitä kautta pääsemään kiinni siihen, mitä käyttäjä kokee. Skenaarioihin ja roolipeleihin liittyvät menetelmät mainittiin jo kontekstin jäljittelyn puolella. Niissä suunnittelija voi kuitenkin mukautua käyttäjän rooliin myös käyttäjän henkisen tilan osalta. Tämä vaatii vain kohdekäyttäjän hyvää tuntemista esimerkiksi etnografisten tutkimusmenetelmien kautta. Jo yksi kunnon haastattelu kasvotusten kohdekäyttäjän kanssa voi auttaa suunnittelijaa samaistumaan käyttäjän asemaan hyvinkin paljon. Laajemmat empiiriset tutkimukset esimerkiksi kyselytutkimuksen kautta antavat luonnollisesti enemmän tietoa kohdekäyttäjistä. Kyselyillä voidaan selvittää esimerkiksi eri käyttäjäryhmien mieltymyksiä, toiveita ja odotuksia. Tätä kautta suunnittelijan on helpompi samaistua eri käyttäjätyyppeihin. Ensimmäisen ennakko-oletuksen loppuosa mainitseekin stereotypioiden hyödyntämisen. Stereotyyppi tarkoittaa tässä tapauksessa tietystä käyttäjäryhmästä, tietyin yleistyksin muodostettua käyttäjäprofiilia. Suunnittelija voi oman ammattitaitonsa tai tehtyjen etnografisten tutkimusten kautta tietää esimerkiksi, että tietyt käyttäjäryhmät vihaavat modernia toteutusta, kun taas toiset kaipaavaat sitä. Vastaavasti esimerkiksi vanhukset tarvitsevat yleensä yksinkertaisempia ja selkeämpiä käyttöliittymiä kuin nuoremmat käyttäjät. 17

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Käyttäjänäkökulma teollisessa tuotekehityksessä

Käyttäjänäkökulma teollisessa tuotekehityksessä Käyttäjänäkökulma teollisessa tuotekehityksessä TJTA103 1.10.2013 Jussi P. P. Jokinen Jyväskylän yliopisto Sisältö teollisen työympäristön ominaispiirteitä käyttäjäkokemus teollisessä työympäristössä käyttäjäkokemuslähtöinen

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Etnografia Tiiu Koort

Etnografia Tiiu Koort Etnografia Tiiu Koort 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari: Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I Etnografisen tutkimuksen lähtökohdat Etnografia = ihmisestä kirjoittaminen,

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**?

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten ** julkisissa Navigoi oikein käytettävyyden

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Uusia menetelmiä tunneosaamisen tutkimiseen ja kehittämiseen - kokemuksia LeadEmo-hankkeesta

Uusia menetelmiä tunneosaamisen tutkimiseen ja kehittämiseen - kokemuksia LeadEmo-hankkeesta Uusia menetelmiä tunneosaamisen tutkimiseen ja kehittämiseen - kokemuksia LeadEmo-hankkeesta Mikko Salminen Hankkeen tavoitteet Kehittää menetelmä esimiesten tunne- ja johtamisosaamisen sekä vuorovaikutustaitojen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1 Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 3. luento 13.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista suunnitteleville sekä kaikille verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tässä oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden korjaaminen

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkolukeminen Verkkolukeminen verkkosivuja "skannataan" lukeminen on 25% hitaampaa kuin paperilla lukeminen on osittain hyppimistä sivun eri osioissa lukeminen on väsyttävää F-tyyppinen

Lisätiedot

Tiia-Elina Kokko IHMISEN JA TEKNOLOGIAN VÄLISESSÄ VUORO- VAIKUTUKSESSA SYNTYVÄ KÄYTTÄJÄKOKEMUS JA SEN MITTAAMISEN HAASTEET

Tiia-Elina Kokko IHMISEN JA TEKNOLOGIAN VÄLISESSÄ VUORO- VAIKUTUKSESSA SYNTYVÄ KÄYTTÄJÄKOKEMUS JA SEN MITTAAMISEN HAASTEET Tiia-Elina Kokko IHMISEN JA TEKNOLOGIAN VÄLISESSÄ VUORO- VAIKUTUKSESSA SYNTYVÄ KÄYTTÄJÄKOKEMUS JA SEN MITTAAMISEN HAASTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2016 TIIVISTELMÄ Kokko,

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Paikkaontologiat. Tomi Kauppinen ja Jari Väätäinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu tomi.j.kauppinen at gmail.com

Paikkaontologiat. Tomi Kauppinen ja Jari Väätäinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu tomi.j.kauppinen at gmail.com Paikkaontologiat Tomi Kauppinen ja Jari Väätäinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu tomi.j.kauppinen at gmail.com Mihin tarvitaan paikkaontologioita? Jokainen meistä liittyy paikkoihin Esimerkkejä:

Lisätiedot

MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA?

MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA? MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA? Mediataivas FreshUp seminaari Digitaalinen asiakaskokemus 26.5.2016 by Heikki Karjaluoto CE is the sum-totality of how customers engage with your company and

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot