SOPENKORPI VARIKKO- ALUE, LAHTI MAAPERÄTUTKIMUKSET

Transkriptio

1 Vastaanottaja Senaatti Kiinteistöt Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Viite SOPENKORPI VARIKKO- ALUE, LAHTI MAAPERÄTUTKIMUKSET

2 SOPENKORPI VARIKKOALUE, LAHTI MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 12/07/2012 Laatija Tarkastaja Kuvaus Elina Jormalainen, Minna Ruokolainen Kare Päätalo Sopenkorven veturitallien maaperätutkimukset Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 MAAPERÄTUTKIMUKSET SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSKOHDE JA AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Sijainti ja omistus Pohja- ja pintavesitiedot Aikaisemmat tutkimukset 2 3. VUODEN 2012 TUTKIMUKSET Näytteenotto ja analyysit Tutkimustulokset 3 4. MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Maaperän pilaantuneisuus Ohjearvovertailu Kriittiset haitta-aineet Käsitteellinen malli ja riskien arvioiminen Arvio veturitallin ottamisesta asuinkäyttöön Pilaantuneen maa-aineksen määrä Kunnostusmenetelmät ja -kustannukset 9 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10 LIITTEET 1. Koekuoppakortit 2. Laboratorion tutkimustodistukset 3. Yhteenvetotaulukko vuoden 2010 ja 2012 tutkimustuloksista PIIRUSTUKSET Yleiskartta 1: Tutkimuskartta 1:500

4

5 MAAPERÄTUTKIMUKSET 1 1. JOHDANTO Senaatti-kiinteistöjen omistama Lahden Varikkoalue sijaitsee Sopenkorvessa, osoitteessa Varikkokatu. Varikkoalueella on ollut korjaamo- ja tankkaustoimintaa vuosikymmeniä ja veturitallin ensimmäiset osat on rakennettu Veturien huoltotoiminnan seurauksena alueen maaperään ja pohjaveteen on päätynyt mm. öljyhiilivetyjä. Alueella on tehty useita maaperä- ja pohjavesitutkimuksia sekä maaperän kunnostuksia ja 2000-luvuilla. Varikkoalueella on tehty maaperäntutkimuksia vuonna 2010 (Ramboll Finland Oy, , ) ja vuonna 2011 (Golder Associates, ). Vuoden 2012 täydentävillä tutkimuksilla on tarkoitus tarkentaa em. tutkimuksia erityisesti vanhan leipomon ja entisen öljy- /maalivaraston läheisyydessä, entisten raidealueiden alapuolisissa täyttömaissa, veturitallin läheisyydessä sijaitsevan öljynerotuskaivon ympäristössä sekä veturitallin kohdalla. Tässä tutkimusraportissa esitetään vuoden 2012 täydentävien maaperätutkimusten tulokset. Aiempien sekä tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella arvioidaan asetuksen 214/2007 mukaisesti alueen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta sekä esitetään arvio pilaantuneiden alueiden pinta-alasta ja pilaantuneen maa-aineksen määrästä. Pilaantuneiksi todettujen alueiden osalta esitetään myös arvio soveltuvasta kunnostusmenetelmästä sekä -kustannuksista. Veturintallin osalta arvioidaan tutkimustulosten perusteella mahdollisuutta ottaa rakennus asuinkäyttöön ja millä maaperää koskevilla toimenpiteillä se olisi mahdollista. Tutkimuksen tilaaja on Senaatti-kiinteistöt ja tilaajan yhteyshenkilönä työssä toimi Lassi Parviainen Ramboll Projektikonsultoinnista. Ramboll Finland Oy:ssä työstä vastasivat ryhmäpäällikkö Kare Päätalo, suunnittelija Elina Jormalainen sekä johtava asiantuntija Minna Ruokolainen. 2. TUTKIMUSKOHDE JA AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Sijainti ja omistus Kohde sijaitsee Lahden keskustan lounaispuolella Sopenkorven vanhan pienteollisuusalueen laidalla. Kohteen YKJ-koordinaatit ovat x= ja y= ja sijainti on esitetty yleiskartalla Kohteen omistaa Senaatti-kiinteistöt. Varikon rakennuskantaan kuuluu veturitalli, vesitorni, asuin- ja talousrakennuksia, toimistoja sekä koulurakennus. Varikkoalueella on harjoitettu veturien korjaamo- ja tankkaustoimintaa jo vuosikymmeniä. Nykyisin toiminta varikkoalueella on hiipunut ja alueella on sekä asuntojen että varastotilan vuokralaisia. 2.2 Pohja- ja pintavesitiedot Tutkimuskohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Lahti ). Pohjaveden päävirtaussuunta on alueelta itään kohti Launeen ruhjetta, jossa on vettä hyvin johtavia kerroksia. Salpausselkään liittyvistä pitkittäisharjuista on huomattavin Vesijärvi-Laune -ruhjeeseen kerrostunut harju, joka on pääosin silttikerrostumien peittämä. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti vedenottamoita. Varikkoalueen pohjavesipinta on m syvyydellä maanpinnasta (Golder Associates, 2001).

6 MAAPERÄTUTKIMUKSET 2 Veturitallin alueella on todettu orsivesikerros, jonka pinta vaihtelee 1 5 m syvyydessä maanpinnasta. Orsiveden virtaussuunnan veturitallin alueelta on arvioitu olevan lounaaseen/etelään. (Paavo Ristola 1992) Kiinteistöllä ei ole pintavesiä, mutta Sopenkorven itäpuolella olevan Mytäjäisten lammen pinta on noin tasossa Tutkimuskohteen alueella tehdään säännöllistä pohja(orsi)veden tarkkailua. Havaintoputkissa on todettu öljyhiilivetypitoisuuksia sekä mm. BTEX-yhdisteitä ja bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TA- ME:a. Pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet 1990-luvulta, jolloin tarkkailu aloitettiin. Esim. vuonna 2008 ja 2009 alueen kahdesta havaintoputkesta (HP1 ja HP2) ei todettu tutkittujen haittaaineiden pitoisuuksien ylittävän laboratorion määritysrajoja. Pitoisuuksien pienenemisen on arvioitu johtuvan alueella toteutetuista kunnostuksista, joissa on poistettu öljyllä pilaantuneita maaaineksia. (Ramboll Finland, 2010) Vuosien pohja-/orsiveden tarkkailutuloksia ei ollut käytettävissä tätä raporttia laadittaessa. 2.3 Aikaisemmat tutkimukset Aluetta on tutkittu ja kunnostettu useaan otteeseen vuosina , sekä Vuonna 2010 tehtiin varikkoalueelle maaperän pilaantuneisuustutkimukset kiinteistöillä , , , ja Tuolloin tutkimuksissa huomioitiin alueen aiempi käyttö sekä aiemmat maaperä- ja pohjavesitutkimukset ja maaperän kunnostukset. (Ramboll Finland Oy, , ) Vuoden 2010 tutkimustulosten perusteella arvioitiin, että veturitallin alapuoleisessa maassa on öljyjä ja rasvoja keskimäärin 2,0 metrin syvyydelle asti. Tulosten perusteella raskailla öljyhiilivetyjakeilla pilaantuneen maa-aineksen määräksi arvioitiin noin tonnia. Lisäksi veturitallin ja kääntöpöydän välisellä alueella arvioitiin olevan maa-aineksia, joissa raskasmetallien pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, noin 100 m 2 :n alueella, noin 0,5 m kerroksessa, yhteensä noin 100 tonnia. Vuoden 2010 tutkimusten tulokset on esitetty värikoodein tutkimuskartassa sekä yhteenvetotaulukossa liitteessä 3 (Ramboll Finland Oy, , ) Vuonna 2011 Golder Associates on toteuttanut maaperätutkimuksen veturitallin lounaispuolella. (Golder Associates, , ; käytettävissä kartta ja yhteenvetotaulukko) Maanäytteitä otettiin kuudesta tutkimuspisteestä (S1-S6), joista otetuista neljästä näytteestä tutkittiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen ja kloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Yhdessä näytteessä todettiin keskitisleiden (C 10 -C 21 ) pitoisuuden (368 mg/kg) ylittävän niukasti alemman ohjearvon (300 mg/kg). 3. VUODEN 2012 TUTKIMUKSET 3.1 Näytteenotto ja analyysit Täydentävät maaperätutkimukset tehtiin kairaamalla kiinteistöjen ja alueilla. Tutkimuspisteitä, joiden sijoittelussa huomioitiin aiemmat tutkimuspisteet, oli yhteensä 10 (RF ). Pisteiden sijainti on esitetty tutkimuskartassa Veturitalliin sisälle sijoitettiin kaksi tutkimuspistettä (RF104 ja 107), joista näytteet otettiin lattian alapuolisesta maaperästä. Loput kahdeksan tutkimuspistettä sijoitettiin piha-alueelle, joista kolme tutkimuspistettä (RF ) pyrittiin sijoittamaan vanhan ratalinjauksen päälle ja kaksi (RF101 ja 102) vanhan leipomon lähellä. Kairaukset ulotettiin noin 3 metrin syvyyteen. Kairausten aikana kirjattiin ylös aistinvaraiset havainnot (haju, väri) sekä tiedot maaperän laadusta ja mahdollisesta vesipinnasta. Tutkimuspistekohtaiset havainnot on esitetty liitteessä 1 olevissa koekuoppakorteissa. Näytteenoton yhteydessä ei tehty kenttäanalyysejä. Jokaisesta tutkimuspisteestä valittiin vähintään yksi näyte analysoitavaksi Ramboll Analyticsin akkreditoitussa ympäristölaboratoriossa. Yhteensä laboratorioon toimitettiin 14 maanäytettä. Näytteistä tutkittiin ns. PIMA -metallit (antimoni, arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini) ICP-MSmenetelmällä, öljyhiilivetyjakeet (C 10 -C 40 ) kaasukromatografisesti GC-FID-menetelmällä sekä

7 MAAPERÄTUTKIMUKSET 3 kolmesta purettujen raiteiden alueelta otetuista näytteistä PAH-yhdisteet kaasukromatografisesti GC-MS-menetelmällä. 3.2 Tutkimustulokset Aistinvaraisesti öljyn hajua havaittiin vain tutkimuspisteessä RF107 (veturitallin lattia alla) ja lievää kreosootin hajua pisteessä RF109 (entinen raiteiden alue) (kts. liite 1). Seuraavissa taulukoissa 1 ja 2 on esitetty yhteenveto tutkituista maanäytteistä. Tuloksia on verrattu VNa 214/2007 mukaisiin kynnys- ja ohjearvoihin. Laboratorion tutkimustodistukset ovat liitteessä 2. Yhteenvetotaulukko sekä vuoden 2010 että 2012 tuloksista on liitteessä 3. Taulukko 1. Tutkittujen maanäytteiden metallien analyysitulokset, joita on verrattu haitta-aineiden VNa 214/2007 mukaisiin kynnys- ja ohjearvoihin. Kaikki tulokset on esitetty muodossa mg/kg (kuivaainetta). Näyte (syvyys, m) Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V 101 (0-1) <0,5 5,4* <0, (0-1) <0,5 3 <0,2 6, (0-0,5) <0,5 3,9 <0,2 6, , (0,4-0,55) 1,5 2,1 <0,2 5, (0-0,5) 2,7 11 0, (0-1) 0,63 6,9 <0,2 8, * (0,15-0,5) <0,5 7,6 <0, * 107 (1,5-2,5) (1-2) <0,5 4,1 <0,2 9, (0,1-1) 0,78 4 <0,2 7, (0,2-1) <0,5 2,7 <0,2 6, , Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo (-) ei ole analysoitu; (*) alittaa kynnysarvon, kun huomioidaan analyysimenetelmän mittausepävarmuus Tutkituissa näytteissä metallipitoisuudet olivat pieniä, alittaen pääsääntöisesti VNa 214/2007 mukaiset ohjearvot. Tutkimuspisteissä RF101, 105, 106 ja 107 todettiin hiukan kohonneita eli kynnysarvot ylittäviä, mutta alemmat ohjearvot alittavia antimoni-, arseeni- lyijy- ja vanadiinipitoisuuksia. Lisäksi sinkkipitoisuus pisteessä RF105 ylittää alemman ohjearvon. Jos huomioidaan analyysimenetelmän mittausepävarmuus (yksittäisten metallien osalta %), voidaan todeta että esim. vanadiinipitoisuus pisteessä RF107 ja lyijypitoisuus pisteessä RF106 alittaa kynnysarvopitoisuuden. Todetut, hiukan kohonneet metallipitoisuudet ovat samalla alueella kuin aikaisemmassakin, vuoden 2010 tutkimuksessa; veturitallin ja kääntöpöydän välisellä alueella. Myös pitoisuudet ovat samalla tasolla; vuonna 2010 vain sinkkipitoisuus yhdessä näytteessä ylitti alemman ohjearvon.

8 MAAPERÄTUTKIMUKSET 4 Taulukko 2. Tutkittujen maanäytteiden öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden analyysitulokset, joita on verrattu haitta-aineiden VNa 214/2007 mukaisiin kynnys- ja ohjearvoihin. Kaikki tulokset on esitetty muodossa mg/kg (kuiva-ainetta). Näyte (syvyys, m) C 10-C 40* <C 10-C 21 >C 22-C 40 PAH-summa 101 (0-1) 32 < (2-3) <10 <10 < (0-0,5) 31 < (1-2) (2-3) <10 <10 < (0-0,5) (0-1) 37 < (0,15-0,5) (1,5-2,5) 34 < (1-2) <10 <10 <10 <0,2 109 (0,1-1) (0,2-1) <10 <10 <10 <0,2 Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo (-) ei ole analysoitu * * (*) summapitoisuudet C 10-C 40 ei ole ohjearvoja, vaan alempi- ja ylempi ohjearvo on öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10-C 21) ja raskaille öljyjakeille (>C 22-C 40) Tutkituissa näytteissä todettiin kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia pisteessä RF104 (1-2 m), joka sijaitsee veturitallin sisällä. Ko. näytteessä keskitisleiden pitoisuus ylittää niukasti alemman ohjearvon. Toisessa veturitallin sisälle sijoitetussa tutkimuspisteessä RF107 (0,15-0,5 m) todettiin kynnysarvopitoisuuden ylitys. Raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus rata-alueelle sijoitetussa pisteessä RF109 (0,1-1 m) ylitti ylemmän ohjearvon. Tutkituissa näytteissä ei todettu PAH-yhdisteiden pitoisuuksissa kynnysarvojen ylityksiä. 4. MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI 4.1 Maaperän pilaantuneisuus Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on VNa 214/2007 (ns. pima-asetus) mukaisesti arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Alueiden luontainen taustapitoisuus huomioidaan siten, että ko. kohteen maaperän taustapitoisuutta voidaan käyttää arviointikynnyksenä, jos se on asetuksen kynnysarvoa suurempi. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kohdekohtaisen pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa on käytettävä pima-asetuksessa esitettyjä ohjearvoja. Yleisesti ottaen maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, ellei kohdekohtaisessa arvioinnissa muuta osoiteta. (Ympäristöministeriö, 2007) Mikäli pitoisuudet ovat kynnysarvoja suurempia mutta ohjearvoja alempia, ei alue todennäköisesti ole pilaantunut, eikä puhdistustarvetta ole. Alueilla, jotka eivät ole maankäytöltään herkkiä, kuten esim. teollisuus- ja varastoalueilla, pilaantuneisuuden vertailuarvoina käytetään ylempiä ohjearvoja. Koska maaperän haitalliset aineet voivat kulkeutua ja pilata myös muita ympäristön osia, kuten pinta- tai pohjavettä, sedimenttejä, tai aineet saattavat kulkeutua ja kertyä eliöihin, on tarvittaessa arvioitava myös näitä tekijöitä ja niiden vaikutuksia.

9 MAAPERÄTUTKIMUKSET Ohjearvovertailu Tutkimuskohteessa on todettu eräiden metallien (antimoni, arseeni, lyijy, sinkki) pitoisuuksien ylittävän kynnysarvot (kts. taulukko 1 ja liite 3). Sinkkipitoisuus ylitti sekä vuoden 2010 että 2012 tutkimuksissa yhdessä tutkimuspisteessä (RF10 ja RF105) alemman ohjearvon. Lisäksi kohteessa on todettu voimakkaammin kohonneita eli ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia vuonna 2010 veturitallin lattian alapuolella. Vuoden 2012 tutkimuksissa ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia todettiin entisten raiteiden alueella, pisteessä RF109 (kts. taulukko 2). Molemmissa tutkimuksissa ylemmän ohjearvon ylityksiä on todettu raskaiden jakeiden osalta (>C 22 -C 40 ), keskitisleiden (>C 10 -C 21 ) osalta pitoisuudet ovat alittaneet ylemmän ohjearvon. Koska alue on nykyisessä maankäyttömuodossa teollisuus- ja varastoalue, voidaan vertailuarvoina käyttää VNa 214/2007 ylempiä ohjearvoja. Alue kuitenkin sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, joten myös pohjavesi on otettava huomioon pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Pohjavettä ei kuitenkaan kohdealueella käytetä talousvetenä. Edellisen perusteella on taulukossa 3 esitetty metalleille, joiden pitoisuuksissa on todettu kynnysarvojen ylityksiä, viitearvoja; maaperän suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet teollisuusalueella (SHPT ter : vain terveysperusteisesti määritetyt arvot, koska kohdealueen ei arvioida olevan ekologisesti merkittävä) sekä pohjaveden pilaantumisriskiin perustuvat suurimmat vaikutuksettomat pitoisuudet (SVP PV ) (Reinikainen 2007). Taulukko 3. Kynnysarvopitoisuuden ylittävien metallien viitearvot: suurimmat hyväksyttävät maaperän pitoisuudet teollisuusalueella (SHPT ter, terveysperusteisesti määritetyt) sekä pohjaveden pilaantumisriskille määritetyt suurimmat vaikutuksettomat pitoisuudet (SVP PV). Lisäksi on esitetty kohdealueen maaperässä todettu maksimipitoisuus. Kaikki tulokset on esitetty muodossa mg/kg. Haitta-aine Todettu maks. pitoisuus maaperässä SHPT ter SVP PV Alempi/ylempi ohjearvo Antimoni 2, */50 Arseeni /100 Lyijy */750 Sinkki 290 > /400 Vanadiini 110 > /250 (*) maaperän ohjearvo määritetty terveysriskien perusteella, muut ekologisten riskien perusteella Kuten taulukosta voidaan todeta, eivät alueella todetut metallipitoisuudet ylitä teollisuusalueella hyväksyttäviä suurimpia pitoisuuksia (SHPT ter, terveysperusteisia viitearvoja), jotka ko. metalleille ovat varsin suuria. Lisäksi ohjearvotarkastelussa on huomattava, että vain lyijyn ja antimonin alemmat ohjearvot on asetettu huomioiden mahdolliset terveysriskit, jotka ko. kohteessa arvioidaan olevan tärkeämpiä, sillä alue ei vanhana teollisuusalueena ole ekologisesti merkittävä. Lyijyn ja vanadiini pitoisuudet ylittävät pohjaveden pilaantumisriskiin perustuvat suurimmat vaikutuksettomat pitoisuudet (SVP PV ), mutta ko. pitoisuudet on määritetty talousvetenä käytettävälle pohjavedelle. Kohteessa ei kuitenkaan käytetä pohjavettä talousvetenä. Näin ollen ohjearvovertailun perusteella kohdealueen maaperä ei, alueen nykyisessä maankäytössä, ole pilaantunut metalleilla, eikä alueella on välitöntä puhdistustarvetta. Öljyhiilivetyjen (C 10 -C 40 ) osalta VNa 214/2007 ohjearvot on asetettu erikseen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) ja raskaille jakeille (>C 22 -C 40 ), mutta ko. jakeille ei ole määritetty vastaavia riskiperusteisia viitearvoja kuin esim. metalleille (kts. taulukko 3). Riskien arvioimiseksi suositellaan öljyhiilivedyille käytettäväksi ns. fraktiokohtaista lähestymistapaa, joka perustuu hiilivetyfraktioiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. (Reinikainen 2007) Hiilivetyfraktioille on esitetty vastaavia viitearvoja kuin esim. metalleille. Kohteesta otetuista maanäytteistä ei ole tehty vuonna 2012 fraktiointeja, mutta vuonna 2010 tehtiin yhdestä,

10 MAAPERÄTUTKIMUKSET 6 veturitallin alapuolelta otetusta näytteestä (RF13) hiilivetyjen fraktiointi. Seuraavassa taulukossa 4 on verrattu fraktioitua näytettä RF13 (summapitoisuus >C 5 -C 35 oli mg/kg) vastaaviin viitearvoihin (Reinikainen, 2007) kuin taulukossa 3. Taulukko 4. Öljyhiilivetyfraktioiden (näyte RF13, vuonna 2010) vertailu viitearvoihin: suurimmat hyväksyttävät maaperän pitoisuudet teollisuusalueella (SHPT ter, terveysperusteisesti määritetyt) sekä pohjavedelle määritetyt suurimmat vaikutuksettomat pitoisuudet (SVP PV). Alifaattisten ja aromaattisten fraktioiden summapitoisuus näytteessä oli mg/kg. Kaikki tulokset on esitetty muodossa mg/kg. Hiilivetyfraktio Todettu pitoisuus SHPT ter SHP PV alifaattiset hiilivedyt >C5-C6 <0, >C6-C8 2, * >C8-C ,8 950 >C10-C * >C12-C (280*)/ * >C16-C (18 000*)/> > * aromaattiset hiilivedyt C6 <0,1 18 (bentseeni) - >C6-C8 0,76 39 (tolueeni) - >C8-C10 6, >C10-C >C12-C >C16-C */ >C21-C */ * (*) laskennassa ei ole huomioitu kyllästymispitoisuutta, joka ylittyy Öljyhiilivetyjen fraktioinnin perusteella veturitallin alapuoleisessa maaperässä hiilivedyt ovat pääosin pitkäketjuisia ts. raskaita hiilivety-yhdisteitä. Tutkitussa näytteessä rakenteen perusteella noin ¾ on alifaattisia (suoraketjuisia) ja loput aromaattisia yhdisteitä. Fraktiointianalyysin perusteella maaperässä olevat öljyhiilivety-yhdisteet ovat lähinnä voiteluöljyjä ja rasvoja. Vuoden 2012 näytteissä keskitisleiden ja raskaiden öljyhiilivetyjen osuudet ovat samankaltaiset kuin vuonna 2010 fraktioidussa näytteessä, joten voidaan olettaa että öljyhiilivety-yhdisteiden jakauma muuallakin alueen maaperässä on taulukon 4 mukainen. Öljyhiilivetyjen aiheuttamien terveysriskien kannalta merkittävin altistusreitti on sisäilman hengityksen kautta tapahtuva altistus, tilanteessa, jossa pohjaveden kautta tapahtuvaa alistumista ei ole huomioitu (SHPT ter ). Alifaattisten hiilivetyjen (fraktiot >C8-C10 ja >C10-C12) pitoisuudet voisivat aiheuttaa terveysriskiä sisäilman välityksellä teollisuusalueellakin. Terveysriskiä talousvetenä käytetyn pohjaveden kautta ei arvioida alifaattisten hiilivetyjen pitoisuuksien aiheutuvan, mutta tiettyjen aromaattisten yhdisteiden (fraktiot >C12-C16 ja >C16- C21) pitoisuuksilla voi riskiä aiheutua viitearvovertailun perusteella. Kohteessa ei kuitenkaan käytetä pohjavettä talousvetenä. Taulukon 4 tulosten sekä ohjearvovertailun perusteella voidaan

11 MAAPERÄTUTKIMUKSET 7 todeta, että kohdealueen maaperä on nykyisessä maakäyttömuodossa pilaantunut öljyhiilivetyyhdisteillä Kriittiset haitta-aineet Edellä olevan tarkastelun perusteella kohdealueella kriittisisiä haitta-aineita ovat öljyhiilivetyyhdisteet, erityisesti ns. raskaat hiilivetyjakeet, jotka ovat todennäköisesti peräisin voiteluaineiden ja rasvojen käytöstä alueella Käsitteellinen malli ja riskien arvioiminen Seuraavassa kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistettu käsitteellinen malli, jolla kuvataan kohteen haitta-aineiden lähteitä, kulkeutumis- ja altistumisreittejä sekä mahdollisia altistujia. Haittaaineiden lähteenä kohteessa voi toimia veturitallin lattian alapuoleinen maaperä sekä entisten raiteiden alueen maaperä, joissa on todettu kohonneita öljyhiilivety-yhdisteitä syvyydellä 0,1-1 m. Mallissa on huomioitu kriittiseksi aineeksi todetut öljyhiilivety-yhdisteet, mutta malli pätee pääsääntöisesti myös alueella todetuille metalleille. Kuva 1. Käsitteellinen malli kriittisten haitta-aineiden (öljyhiilivedyt) mahdollisista kulkeutumis- ja altistumisreiteistä sekä altistujista. Yhtenäinen nuoli kuvaa mahdollista kulkeutumis- ja altistusreittiä, katkoviiva reittiä, jota pidetään epätodennäköisenä kohteessa. Kulkeutumisen arviointi Mahdolliset kulkeutumisreitit veturitallin lattian alapuoleisesta maaperästä ovat orsi-/pohja- tai vajoveden mukana tai huokoskaasun mukana ulko- ja/tai sisäilmaan. Rata-alueella, jota ei ole asfaltoitu, olisi myös teoriassa mahdollista haitta-aineiden kulkeutua kasveihin, mutta alueella ei viljellä syötäviä kasveja, eikä siellä todennäköisesti myöskään kasva luonnonkasveja, joita eläimet söisivät. Rata-alueella pilaantunut maa-aines voi myös pölytä ja levitä näin hengitysilmaan. Mutta alueen maan pinnassa oleva karkea sepelikerros vähentää maa-aineksen pölyämistä esim. tuulen tai liikennöinnin seurauksena, joten haitta-aineiden kulkeutumista pölyn mukana pidetään varsin epätodennäköisenä. Kohteessa orsi-/pohjavesi on tutkimuksissa esim. veturitallin kohdalla todettu olevan niin syvällä, ettei se ole suoraan kosketuksissa pilaantuneen maa-aineksen kanssa. Näin ollen haitta-aineiden kulkeutuminen orsi-/pohjaveteen on mahdollista vain vajoveden välityksellä. Veturitallin alueella ei vajovettä sade- tai sulamisvesistä muodostu, joten haitta-aineiden kulkeutuminen veturitallin alueelta orsi-/pohjaveteen on epätodennäköistä.

12 MAAPERÄTUTKIMUKSET 8 Rata-alueella, jota ei ole asfaltoitu, pääsevät sade- ja sulamisvedet maahan, jossa haitta-aineita voi liueta vajoveteen ja kulkeutua edelleen orsi-/pohjaveteen. Haitta-aineiden kulkeutumiseen rata-alueelta vaikuttavat mm. pilaantuman ikä, alapuolisen maaperän tiiveys. Pilaantuman vanhetessa haitta-aineet yleensä sitoutuvat maa-ainekseen tiukemmin ja tiiviit maakerrokset estävät haitta-aineiden kulkeutumista alaspäin maakerroksissa. Merkittävin osa kulkeutumispotentiaalin omaavista haitta-aineista arvioidaan jo kulkeutuneen eteenpäin vuosikymmenten kuluessa. Viimeisimpien käytössä olevien orsi-/pohjavesitarkkailujen perusteella haitta-ainepitoisuudet ovat kuitenkin nykyisin pieniä, pääosin alle laboratorion ilmoitusrajojen. Maaperästä huokoskaasuun siirtyvät haitta-aineet (lähinnä keveimmät öljyhiilivety-yhdisteet) voivat kulkeutua veturitallin sisäilmaan. Ulkoilmaan maaperän huokoskaasusta kulkeutuvat pienet pitoisuudet laimenevat nopeasti merkityksettömään pitoisuuteen. Altistuksen arviointi ja terveysriskit Pohjaveden kautta öljyhiilivedyille altistumista ei kohdealueella tapahdu, sillä alueen orsi- /pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Lähiympäristö kuuluu kunnallisen vedenjakelun piiriin, mutta yksityisten kaivojen olemassa oloa tai käyttöä ei ole selvitetty. Veturitallissa sisäilmaan voi kulkeutua öljyhiilivety-yhdisteitä. Hiilivetyjen fraktiointitulosten perusteella, voivat eräiden alifaattisten yhdisteiden pitoisuudet olla tasolla, että ne sisäilmaan haihtuessaan aiheuttaisivat terveyshaittaa. Veturitallia käytetään nykyisin ilmeisesti pääsääntöisesti varastotilana, joten sisätilassa ei oleskella pitkiä aikoja, joten altistumisajat ovat todennäköisesti lyhyitä, eikä tallin nykyisestä käytöstä arvioida aiheutuvan terveysriskiä. Todellisten sisäilmapitoisuuksien selvittäminen ja mahdollisten riskien kvantitatiivinen arviointi vaatisi sisäilman haitta-aineiden pitoisuuksien mittauksia sisäilman laadun varmistamiseksi. Mahdollista hajuhaittaa ei myöskään voida pois sulkea, koska öljyhiilivetyjä on rakennuksen alapuolisessa maaperässä ja todennäköisesti myös rakenteissa (lattia, seinämateriaalit). Kuten kulkeutumisen arvioinnissa on todettu, pölyn mukana ilmaan rata-alueelta kulkeutuvien haitta-aineiden määrät jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Piha-alueella oleva karkea sepeli estää maa-aineksen pölyämisen ja alueella satunnaisesti liikkuvien ihmisten altistumisen. Sepelikerros myös estää suoran ihokontaktin pilaantuneeseen maa-ainekseen sekä maa-aineksen tahattoman syönnin (lapset). Lapsien liikkuminen ja pidempi oleilu alueella on myös epätodennäköistä, joten lasten altistumista haitta-aineille ei alueen nykytilassa arvioida tapahtuvan. Edellä esitetyn perusteella ei tutkimusalueella arvioida alueen nykytilassa tapahtuvan sellaista haitta-aineille altistumista, että siitä aiheutuisi terveysriskiä. Ekologiset riskit Tutkimusalue ei ole ekologisesti merkittävä kohde, sillä alue on nykyisessä maankäyttömuodossa teollisuus- ja ratapiha-aluetta. Tästä syystä ekologisten riskien arvioimista ei katsota tarpeelliseksi. 4.2 Arvio veturitallin ottamisesta asuinkäyttöön Veturitallin alapuolessa maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Öljyhiilivetyyhdisteitä voi haihtua maaperästä huokoskaasuun ja kulkeutua edelleen huokoskaasun mukana sisäilmaan. Kuitenkin koska maaperä on pilaantunut tallin aikaisemman käytön seurauksena, pitkän aikaa sitten, ovat haihtuvimmat yhdisteet todennäköisesti jo maa-aineksesta haihtuneet. Sisäilman pitoisuuksia ei käytössä olevien tietojen mukaan ole tallin nykykäytössä tutkittu. Jos veturitalli haluttaisiin ottaa asuinkäyttöön, tulisi tallin lattian alapuolinen maaperä puhdistaa öljyistä. Vaikka tarkemmalla riskinarvioinnilla sekä sisäilmamittauksilla voitaisiin todeta, etteivät lattian alapuoliset öljypitoisuudet aiheuttaisi asuinkäytössä terveysriskiä, ei kuitenkaan mahdollista hajuhaittaa voida pois sulkea. Koska pilaantuneisuuden aiheuttavat pääsääntöisesti raskaat öljyjakeet, ei niiden poistaminen muulla kuin massanvaihdolla ole teknis-taloudellisesti mahdollista. Sen lisäksi, että todennäköisesti lattian alapuolinen pilaantunut maa-aines tulisi poistaa, on yleisesti vastaavissa kohteissa edellytetty, että asuinrakennuksen seinälinjasta 1-3 m etäisyydellä on puhtaat maa-ainekset. Lisäksi on huomioitava, että veturitallin lattian betoneihin (ja todennäköisesti myös seinämateriaaleihin) on rakennuksen käytön ja toiminnan seurauksena joutunut öljy-yhdisteitä.

13 MAAPERÄTUTKIMUKSET 9 Näin ollen mahdollisessa veturitallin asuinkäyttöön ottamisessa on myös lattiabetonien sekä seinämateriaalien haitta-ainepitoisuudet selvitettävä. Tarvittaessa pilaantuneet materiaalit on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 4.3 Pilaantuneen maa-aineksen määrä Kohteessa vuonna 2010 ja 2012 tehtyjen maaperätutkimusten perusteella alueella on lievästi metalleilla pilaantuneita maa-aineksia kääntöpöydän ja veturitallin välisellä alueella sekä voimakkaammin öljyhiilivety-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia veturitallin lattian alapuolella sekä entisten raiteiden alueella. Pilaantuneiden maa-ainesten määräksi arvioidaan em. alueilla seuraavaa: 1. piha-alueella metalleilla pilaantuneita maa-aineksia noin 100 m 2 alueella, noin 0,5 m kerroksena yhteensä noin 50 m 3 ktr eli noin 100 tonnia (maa-aineksen tiheys noin 1,8 t/m 3 ). 2. veturitallin lattian alapuolella raskailla öljyjakeillla pilaantuneita maa-aineksia noin m 2 alueella, noin 2 m kerroksena yhteensä noin m 3 ktr eli noin tonnia (maa-aineksen tiheys noin 1,8 t/m 3 ). Lisäksi on huomioitava, että mikäli veturitallirakennus muutetaan asuinkäyttöön, on rakennuksen ulkopuolelta poistettava maa-aineksia arvioilta tonnia maa-aineksia. Eli yhteensä veturitallin alla ja sen välittömässä ympäristössä arviodaan poistettavia maa-aineksia olevan noin tonnia. 3. entisten raiteiden alueella raskailla öljyjakeillla pilaantuneita maa-aineksia noin 500 m 2 alueella, noin 1 m kerroksena yhteensä noin 500 m 3 ktr eli noin tonnia (maa-aineksen tiheys noin 1,8 t/m 3 ). 4.4 Kunnostusmenetelmät ja -kustannukset Tutkimuskohteessa teknis-taloudellisesti paras pilaantuneiden maa-ainesten kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Edellä esitettyjen pilaantuneiden maa-ainesten massamäärien perusteella arvioidaan kunnostuskustannukset seuraavasti: 1. piha-alueella metalleilla pilaantuneet maa-ainekset: o noin 100 t * 50 /t = veturitallin alla ja sen välittömässä ympäristössä raskailla öljyjakeilla pilaantuneet maa-ainekset: o noin * 50 /t = entisten raiteiden alueella raskailla öljyjakeillla pilaantuneet maa-ainekset: o noin 1000 t * 50 /t = Lisäksi veturitallin lattian betoneiden poistaminen maa-ainesten kunnostustöiden yhteydessä on todennäköistä eli öljyllä pilaantuneen betonin määräksi arvioidaan noin tonnia (1 250 m 2 * 0,3 m * *2,5 t/m 3 ). Lattiabetonien kunnostuskustannusten arvioidaan olevan noin t * 50 /t = Veturitallin alueen pilaantuneen maaperän ja lattiabetonien kunnostuskustannusten arvioidaan olevan edellä esitetyn mukaisesti noin (alv 0 %). Kustannusarviossa on oletettu, että massat voidaan vaihtaa kaivamalla ilman rakennuksen pohjan erillistä vahvistamista esimerkiksi paaluttamalla.

14

15 MAAPERÄTUTKIMUKSET 11 Lähteitä: Golder Associates Oy Ratahallintokeskus, Lahden ratapiha- ja varikkoalue, pohja- ja orsivesien tarkkailusuunnitelma 2001-, , Golder Associates Oy Liikennevirasto Lahti, veturitallin alue, , (yhteenvetotaulukko ja asemapiirros) Ramboll Finland Oy Senaatti-kiinteistöt, Lahden varikko, maaperätutkimusraportti , Reinikainen, J Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. Ympäristöministeriö Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007.

16 LIITE 1

17 Liite 1 KOEKUOPPAKORTTI Tutkimuspaikka Varikkoalue, Sopenkorpi, Lahti Tilaaja Senaatti-Kiinteistöt Projektinumero Näytteenottaja: JUHK Koekuoppa 0,0 TäsrHk -0,5-1,0-1,5 Si -2,0-2,5-3,0-3,5-4,0 MP Tutkimuspiste RF101 X-koordinaatti ,86 Y-koordinaatti ,83 Maanpinta,MP +103,14 Vesipinta, W Kuopan pohja +100,14 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet Näytteenottotapa Muut huomiot 0,0-1,0 m, Tä+Si, hajuton 1,0-2,0 m, Si, hajuton 2,0-3,0 m, Si, hajuton TäsrHk Hm Si sihk 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5 W MP Tutkimuspiste RF102 X-koordinaatti ,82 Y-koordinaatti ,13 Maanpinta,MP +103,43 Vesipinta, W +101,43 Kuopan pohja +100,43 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet Näytteenottotapa 0,0-1,0 m, Tä+Hm+Si, hajuton 1,0-2,0 m, Si+siHk, hajuton 2,0-3,0 m, sihk, hajuton -4,0 Muut huomiot Hm Si sihk 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0 MP Tutkimuspiste RF103 X-koordinaatti ,36 Y-koordinaatti ,38 Maanpinta,MP +102,80 Vesipinta, W Kuopan pohja +99,80 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet Näytteenottotapa Muut huomiot 0,0-0,5 m, Tä, hajuton 0,5-1,0 m, Tä+Si, hajuton 1,0-2,0 m, Si, hajuton 2,0-3,0 m, Si+siHk, hajuton 20\Senaatti\ _täydentävät_tutkimukset_2012\Liitteet\Liite x_koekuoppakortit.xlsx

18 Liite 1 KOEKUOPPAKORTTI Tutkimuspaikka Varikkoalue, Sopenkorpi, Lahti Tilaaja Senaatti-Kiinteistöt Projektinumero Näytteenottaja: JUHK Ki TäHk Ki TäsrHk sihk Koekuoppa 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0 MP Tutkimuspiste RF104 X-koordinaatti ,44 Y-koordinaatti ,21 Maanpinta,MP +101,68 Vesipinta, W Kuopan pohja +98,68 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet Näytteenottotapa Muut huomiot 0,4-0,55 m, Tä, hajuton 0,75-1,0 m, Tä, hajuton 1,0-2,0 m, sihk, hajuton 2,0-3,0 m, sihk, hajuton Tä, Hm Tä, Sr/Sepeli TäHk Si 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 MP Tutkimuspiste RF105 X-koordinaatti ,39 Y-koordinaatti ,2 Maanpinta,MP +102,81 Vesipinta, W Kuopan pohja +99,81 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot sihk/si -2,5-3,0-3,5-4,0 Näytteet Näytteenottotapa Muut huomiot 0,0-0,5 m, Tä, hajuton 0,5-1,0 m, Tä, hajuton 1,0-2,0 m, Tä+Si, hajuton 2,0-3,0 m, Si+siHk, hajuton Tä, srhk Si 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5 MP Tutkimuspiste RF106 X-koordinaatti ,04 Y-koordinaatti ,18 Maanpinta,MP +102,81 Vesipinta, W Kuopan pohja +99,81 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet 0,0-1,0 m, Tä+Si, hajuton 1,0-2,0 m, Si, hajuton 2,0-3,0 m, Si, hajuton -4,0 Näytteenottotapa Muut huomiot 20\Senaatti\ _täydentävät_tutkimukset_2012\Liitteet\Liite x_koekuoppakortit.xlsx

19 Liite 1 KOEKUOPPAKORTTI Tutkimuspaikka Varikkoalue, Sopenkorpi, Lahti Tilaaja Senaatti-Kiinteistöt Projektinumero Näytteenottaja: JUHK Koekuoppa 0,0 Bet.lattia -0,5-1,0 Si -1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0 MP Tutkimuspiste RF107 X-koordinaatti ,928 Y-koordinaatti ,72 Maanpinta,MP +101,55 Vesipinta, W Kuopan pohja +99,05 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet Näytteenottotapa Muut huomiot 0,15-0,50 m, Si, öljyn haju 0,5-1,0 m, Si, haju 1,0-1,5 m, Si, haju 1,5-2,5 m, Si, hajuton Tä, srhk sihk 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 MP Tutkimuspiste RF108 X-koordinaatti ,872 Y-koordinaatti ,61 Maanpinta,MP +103,03 Vesipinta, W Kuopan pohja +100,03 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot -2,5-3,0-3,5 Näytteet 0,1-1,0 m, Tä+Si, hajuton 1,0-2,0 m, sihk, hajuton 2,0-3,0 m, sihk, hajuton -4,0 Näytteenottotapa Muut huomiot Tä, sepeli, Hm Tä, srhk Si sihk/si 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5-4,0 MP Tutkimuspiste RF109 X-koordinaatti ,571 Y-koordinaatti ,38 Maanpinta,MP +102,68 Vesipinta, W Kuopan pohja +99,68 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet Näytteenottotapa Muut huomiot 0,1-1,0 m, Tä+Si, kreosootti? lievä junaradan haju 1,0-2,0 m, Si, hajuton 2,0-3,0 m, Si/siHk, hajuton 20\Senaatti\ _täydentävät_tutkimukset_2012\Liitteet\Liite x_koekuoppakortit.xlsx

20 Liite 1 KOEKUOPPAKORTTI Tutkimuspaikka Varikkoalue, Sopenkorpi, Lahti Tilaaja Senaatti-Kiinteistöt Projektinumero Näytteenottaja: JUHK Koekuoppa 0,0 Tä sepeli -0,5 Tä, Hm -1,0-1,5 Si -2,0-2,5-3,0-3,5-4,0 MP Tutkimuspiste RF110 X-koordinaatti ,05 Y-koordinaatti ,9 Maanpinta,MP +102,94 Vesipinta, W Kuopan pohja +100,44 Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet Näytteenottotapa Muut huomiot 0,2-1,0 m, Tä, hajuton 1,0-2,0 m, Si, hajuton 2,0-3,0 m, Si, hajuton 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0 MP Tutkimuspiste X-koordinaatti Y-koordinaatti Maanpinta,MP Vesipinta, W Kuopan pohja Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet -3,5-4,0 Näytteenottotapa Muut huomiot 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0 MP Tutkimuspiste X-koordinaatti Y-koordinaatti Maanpinta,MP Vesipinta, W Kuopan pohja Perusmaan pinta Tutkimusaika Aistinvaraiset arviot Näytteet -3,5-4,0 Näytteenottotapa Muut huomiot 20\Senaatti\ _täydentävät_tutkimukset_2012\Liitteet\Liite x_koekuoppakortit.xlsx

21 LIITE 2

22 Ramboll Analytics Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu LAHTI Tutkimuksen nimi: Senaatti Kiinteistöt, Lahden Varikko, Varikonkatu 20, maaperätutkimus Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: JUHK, TUOM Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine ,0-1,0 0,1-1,0 0,2-1,0 1,0-2,0 0,0-0,5 Yksikkö m Menetelmä m-% RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni 0,63 0,78 <0,5 <0,5 <0,5 mg/kg ka RA3000* 6,9 4,0 2,7 4,1 3,9 mg/kg ka RA3000* <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000* 8,2 7,5 6,6 9,7 6,9 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* ,8 25 6,5 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* <10 <10 31 mg/kg ka RA4020* < <10 <10 <10 mg/kg ka RA4020* <10 <10 29 mg/kg ka RA4020* 2,0 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA4053* 0,04 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,06 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,09 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,08 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,13 <0,01 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,12 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,07 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,02 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,30 <0,01 0,05 mg/kg ka RA4053* 0,31 0,02 0,06 mg/kg ka RA4053* 0,03 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,12 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,12 <0,01 0,01 mg/kg ka RA4053* 0,03 <0,01 0,02 mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

23 Ramboll Analytics Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: /1 Pyreeni Yksikkö Menetelmä 0,43 0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine ,0-0,5 0,15-0,5 1,5-2,5 0,4-0,55 1,0-2,0 Yksikkö m Menetelmä m-% RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) 2,7 <0,5 1,5 mg/kg ka RA3000* 11 7,6 2,1 mg/kg ka RA3000* 0,34 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000* ,9 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA4020* < mg/kg ka RA4020* mg/kg ka RA4020* Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka RA4053* Antraseeni mg/kg ka RA4053* Asenafteeni mg/kg ka RA4053* Asenaftyleeni mg/kg ka RA4053* Bentso(a)antraseeni mg/kg ka RA4053* Bentso(a)pyreeni mg/kg ka RA4053* Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka RA4053* Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka RA4053* Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka RA4053* Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka RA4053* Fenantreeni mg/kg ka RA4053* Fluoranteeni mg/kg ka RA4053* Fluoreeni mg/kg ka RA4053* Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka RA4053* Kryseeni mg/kg ka RA4053* Naftaleeni mg/kg ka RA4053* Pyreeni mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

24 Ramboll Analytics Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: /1 Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine ,0-3,0 0,0-1,0 0,0-1,0 2,0-3,0 Yksikkö m Menetelmä m-% RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,5 <0,5 mg/kg ka RA3000* 5,4 3,0 mg/kg ka RA3000* <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000* 11 6,6 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* <10 32 <10 mg/kg ka RA4020* <10 <10 <10 mg/kg ka RA4020* <10 24 <10 mg/kg ka RA4020* Polyaromaattiset hiilivedyt yht. mg/kg ka RA4053* Antraseeni mg/kg ka RA4053* Asenafteeni mg/kg ka RA4053* Asenaftyleeni mg/kg ka RA4053* Bentso(a)antraseeni mg/kg ka RA4053* Bentso(a)pyreeni mg/kg ka RA4053* Bentso(b)fluoranteeni mg/kg ka RA4053* Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg ka RA4053* Bentso(k)fluoranteeni mg/kg ka RA4053* Dibentso(a,h)antraseeni mg/kg ka RA4053* Fenantreeni mg/kg ka RA4053* Fluoranteeni mg/kg ka RA4053* Fluoreeni mg/kg ka RA4053* Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni mg/kg ka RA4053* Kryseeni mg/kg ka RA4053* Naftaleeni mg/kg ka RA4053* Pyreeni mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

25 Ramboll Analytics Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: /1 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu janne.kekkonen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa PAH + PCB yht., kiinteä Öljyhiilivedyt määritettiin kaasukromatografisesti asetoni/heksaaniuuton ja florisilpuhdistuksen jälkeen käyttäen FI-detektoria. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO ja ISO PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MStekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

26 LIITE 3

27

28

29 PIIRUSTUKSET

30 TUTKIMUSALUE W:\1620\Senaatti\ _täydentävät_tutkimukset_2012\Piirustukset\ _1_Yleiskartta.dwg c Tunn. Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MML/12 Lukum. Rakennuskoht een nimi ja os oite h yv. Muutos SENAATTI-KIINTEISTÖT Sopenkorpi, Lahti Varikkoalue K. Päätalo Ramboll Niemenkatu LAHTI puh Piirustuks en sisält ö Täydentävät tutkimukset, Yleiskartta Su u nn.ala Piirustusnro piir. suunn. Työnro YMP KIRH M. Ruokolainen Nimim. Päiväys Mittakaa va Tiedosto Muutos pvm :20 000

31 RF1 RF2 Koordinaatit W:\1620\Senaatti\ _täydentävät_tutkimukset_2012\Piirustukset\ _2_Tutkimuspisteet RF101-RF110.dwg HP RF105 RF10 RF106 RF9 RF109 RF11 RF107 RF12 Kartoitetaan olemassa oleva pohjavesiputki (lukittu) RF7 RF103 RF104 RF13 RF110 RF4 RF101 HP RF108 RF5 RF8 RF102 Kartoitetaan olemassa oleva pohjavesiputki (lukittu) Tunn. RF3 Lukum. RF6 Raken nusko hteen nimi ja os oite h yv. Muutos SENAATTI-KIINTEISTÖT Sopenkorpi, Lahti Varikkoalue K.Päätalo RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF RF Ramboll Niemenkatu LAHTI puh HAITTA-AINEPITOISUUS YLI YLEMMÄN OHJEARVON HAITTA-AINEPITOISUUS YLI ALEMMAN OHJEARVON PIMA-PISTE Lisätutkimuspisteet RF101 - Rf110 Piirust uksen sisältö Täydentävät tutkimukset, Suunn.a la Piirustusnro piir. suunn. Työn ro Nimim. Tiedosto Muutos pvm Päiväys Mitta kaava tutkimuspisteet RF101-RF110 1:1000 YMP KIRH M. Ruokolainen