HULEVESISELVITYS Putaan Pulla Oy Sepäntie 2 Martinniemi

Transkriptio

1 1 HULEVESISELVITYS Putaan Pulla Oy Sepäntie 2 Martinniemi 1. JOHDANTO Kohde sijaitsee Martinniemessä. Etelässä kohde rajoittuu maisemaltaan peltoalueeseen, lännessä Putaankyläntiehen, pohjoisessa Sepäntiehen ja idässä puistoalueeseen. Puistoalue erottaa tontin omakotialueesta, joka on muodostunut alueelle luvulla. Putaan Pulla Oy:n tontin koko on 8561 m2 eli 0,8561 hehtaaria. Leipomo on toiminut nykyisellä paikallaan vajaan 30 vuotta ja kaavoituksella on tarkoitus lisätä tonttitehokkuutta ja maisemallisesti alueeseen toimiva kaavaratkaisu pyrkii huomioimaan ja hyödyntämään jo olevat ratkaisut myös vesi-, viemäri- sekä sähköverkostoissa että tietotekniikassa. 2. NYKYTILANNE Nykyisen leipomon hulevedet katoilta ohjautuvat sadevesikouruista syöksytorvien kautta pihan kallistusten kautta avo-ojiin. Tien vierusojat ovat Sepäntien, Putaankyläntien sekä Martinniemen tien reunoilla ja hulevedet ohjautuvat olevaa purkureittiä pitkin Vahtolanlahteen. Osa syntyvistä ja viivytetyistä hulevesistä imeytyy olevan nurmikentän kautta maastoon. Osa siivilöityy peltoalueen kautta etelässä olevaan kuivatusojaan ja sitä kautta edelleen

2 2 Vahtolanlahteen nykyisin. Peltoalueen pensaikko ja puusto käyttää osan hulevesistä. Oleva rakennuksen LVI-suunnitelman on tehnyt Plan -Air Oy ja sama toimisto tekee laajennuksen hulevesi- ja LVI-suunnitelman. Koska liittymät säilyvät ja olevat mitoitukset ovat toimineet pyritään noudattamaan samansuuruisia arvoja laajennuksen osalla myös. Nykyinen järjestelmä ja sen kapasiteetti Tilanne nykyään kattopintaa n m2 asfalttipintaa n m2 nurmikkoa 900 m2 sorapintaa 450 m2 luonnontilaista peltoa n 3500 m2 Sadevesistä tulevat vesimassat on pystytty asfaltoinnin avulla tehtyjen kallistuksin johtamaan pois rakennuksen vierustoista. Näin ne ohjautuvat ympäröivien Sepäntien ja Putaankyläntien varressa oleviin avo-ojiin. Mistä ne edelleen valuvat alemmas tienvieriä imeytyen osa maahan ja loppujen päätyessä Vahtolanlahden kautta mereen. Osa valuu hyötykäyttöön paikoitusalueiden takana alempana oleville pelloille kasteluvedeksi. Nykyisen järjestelmän on siis suunnitellut Plan-Air Oy ja kapasiteetti on riittänyt hyvin hoitamaan tuotantolaitoksen hulevedet. Q= 150 l/s/ha x (0.045 ha x0,2 + 0,09 ha x0,5 + 0,184 ha x x ,35 ha x0,15 )= 64,8 l/s (arvot kirjasta Hulevesiopas 2012) Mitoitussateen mukainen hulevesimäärä on nykyisin ollut noin 39 m3 ( 10 minuutissa). Ja nämä on eo.perusteella pystytty hyvin hoitamaan nykyisellä tavalla. Seuraavassa kartassa likimain nykyiset valumissuunnat.

3 3 Eli alue kuuluu rannikkovesialueeseen ja ko.tontilta on pintavedet/hulevedet ohjattu avoojien kautta Vahtolanlahteen ja siitä edelleen mereen oheisen kartan reittiä. Pohjavesiolosuhteet Alueella ei ole varsinaista suojeltavaa pohjavesialuetta. 3. SUUNNITELTU RAKENTAMINEN Tulvatarkastelussa käytettäviä sateen mitoitusarvoja

4 4 Valumakertoimet tässä kohteessa katto-/asfalttiarvoina kohdasta KL liike- ja toimitilat Alueiden pienvesivirtaamia, valumavesimääriä ym. voidaan laskea mm. oheisen taulukon mukaan Selvitysalueelle on suunniteltu kaavaluonnoksessa lisää rakentamista, kokonaisuutena n m2. Rakentamisen vaikutukset hulevesiin Selvityskohteen alavimmat ja hulevesien kertymisen ja tulvimisen kannalta ongelmallisimmat alueet sijaitsevat uuden II-kerrososan lastauslaitureiden maanpinnassa. Pihan perustasosta ollaan noin 1200 mm alempana. Tämän ratkaisuksi on ajateltu hulevesien keräämistä säiliöön, joka on varustettu pumpulla. Pumppu pumppaa hulevedet salaojaputkistoon, jolla johdetaan osa Putaankyläntien avo-ojaan ja osa piha-alueen vesistä imeytetään sorapintaisen autopaikoituksen kautta maaperään ja osa putkistoja pitkin kivipesään. Täältä se hiljalleen imeytyy maaperään peltoalueella. Rakentamisen jälkeen ( tontin koko 0,8561 ha) kattopintaa n 2800 m2 asfalttipintaa n 2400 m2 nurmikkoa n 1900 m2 soraa n 1590 m2

5 5 Q = 85,6 l/s Eli mitoitussateen hulevesimäärä olisi 10 min noin 51 m3. Lisäys on suhteessa rakennettaviin neliöihin. Hulevesien imeytystä kannattaisi hoitaa juuri maaperään imeyttämällä sekä tehostamalla nykyistä järjestelmää esim. viivytyskaivon/-kaivojen avulla. Tämä kuitenkin tarkistetaan hulevesisuunnitelmaa varten tarkistamalla onko pohjaveden pinta vähintään 1 m etäisyydellä imeytysrakenteen pohjasta ja onko maaperä imeytykseen soveltuvaa. Hulevesien hallinnan reunaehdot ja mitoituslähtökohdat Tässä kohteessa kiinteistöä huomioitaneen myös harvinaisten rankkasadetapahtumien aiheuttamat hulevesimäärät osin johtuen rannikkovesialueesta sekä muuten alueen alavuudesta. Maanpäällisten paikoitusalueiden laadullinen käsittely suositellaan mitoitettavaksi vähintään 2 mm:n sademäärälle, joka vastaa mediaani vuorokausisadetta. Nykyiset hulevesitulva-alueet ja rakentamisen vaikutus sekä tulevat hulevesireitit sekä mahdolliset tulvaalueet Oheisessa kartassa näkyy rakentamisen jälkeen pahimmat hule-ja sadevesien kerääntymispaikat. Niitä ovat lastauslaitureiden ajoluiskien pohjaosat ja niistä vedet ohjataan kallistuksin tai pumppujen avulla viivytyskaivoihin, mistä ne sitten imeytyvät maaperään tai edelleen salaojaputkistojen kautta imeytyspesään. Näin ollen hulevesiä kerääntyy ajoittain myös tien vierusojiin, mutta sieltä ne tasaisesti ohjautuvat eteenpäin. Rakennus ei tule kastumaan hulevesien vuoksi, sillä kallistukset rakennuksen reunoilta ovat riittävät ja suojauksin rakennus pidetään kuivana.

6 6 Alla olevasta kartasta näkyy, että muutoinkaan alueella ei ole tulvavaaraa. 4. HULEVESIEN HALLINTA JA TAVOITTEET Hulevesien ensisijaisena hallintatoimenpiteenä tulisi pyrkiä vähentämään hulevesien muodostumista. Hulevesien muodostumiseen voidaan vaikuttaa mm.: - läpäisemättömien pintojen minimoinnilla ja läpäisevien pintojen suosimisella. Esim. paikoitusalue kenno- /sorapinnalla asfaltin sijaan, reikäkivetys kulkuväylissä pihalaatoituksen tilalla ainakin osissa alueita. Valitaan sellaisia kasveja (isot puut, nykyisen puuston säilyttäminen), jotka pystyvät imemään/käyttämään tehokkaasti hulevesiä. Hulevesien käsittelyalueiden tilavaraukset on laadittu viitteellisinä asemapiirrokseen ja jatkosuunnittelu tehdään lopullisessa LV-suunnittelun yhteydessä. Maanpäällisten paikoitusalueiden laajentuessa voidaan laajentunut hulevedenkäsittely tehdä esim. biosuodattimella tai ainakin viherpainanteissa. Tulvareittien tarkoitus on johtaa rankkasateiden muodostamat hulevedet hallitusti vastaanottavaan tilaan/vesitö, avo-oja, viivytysallas tmv. Selvitysalueella tulvareitit noudattavat teitä eli käytetään niiden vierusojia. Tontin sisäiset tulvareitit ja pinnantasaukset suunnitellaan siten, että rankkasateiden aiheuttamat tulvat johdetaan lastauslaitureiden alta kaivojen kautta keräilysäiliöhin ja pihalla kallistuksin pois tontilta ja missään rankkasadetilanteessa hulevesiä ei virtaa rakennuksia päin. Tulvareitti tulee suunnitella ja säilyttää avoimena ja esteettömänä, ympäristöään alempana olevana painanteena. Kulkureitit ja liikenneväylät voivat hyvin palvella tulvareitteinä.. Maanpäällisten paikoitusalueiden hulevesien käsittelyyn suositellaan biosuodatusta, joka mitoitetaan 1/1 a - 1/2 a toistuvuuden sateelle. Huomioidaan biosuodatuksen hyötytilavuus

7 7 5. YHTEENVETO. Suunnittelualue sijaitsee Haukiputaan valuma-alueen tyviosissa. Selvitysalueen hulevedet johdetaan tienvarsiojien kautta kohti Vahtolanlahtea. Selvitysalueen pinta-ala on lähes olematon koko tuon Halosenniemen/Martinniemen alueen osasta. Tiivistyvä rakentaminen aiheuttaa aina hulevesivirtaamien lisääntymistä vettäläpäisemättömän pinnan lisääntymisen vuoksi, mutta alue on kuitenkin suhteellisen väljästi rakennettua. Hulevesiä on syytä suunnittelualueella viivyttää erityisesti kohteen alapuolisten alueiden maatalouskäytössä olevien peltojen vuoksi. Siellä olevan laskuojan kautta ylimääräinen vesimassa valuu mereen Vahtolanlahden kautta. Hulevesien hallinnassa pyritään hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan esim.viivytyspaikoilla. Laaditun selvityksen perusteella kiinteistölle suositellaan varattavaksi allas- ja säiliötilavuutta ehkä 1m3 jokaista 150 vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden ( tämä tarkentuu ja täsmentyy lopullisessa suunnitelmassa). Viivytystilavuuden tulisi tyhjentyä vähintään 3

8 8 tuntia ja enimmillään 12 tuntia. Suunnittelualueella jouduttaneen turvautumaan osin maanalaisiin ratkaisuihin. Osa johtamisuomista voisi olla maansisäisiä salaojia ja kivipesiä. Myös selvitysalueen ulkopuolella alapuolisen avo-uomaston käyttö huomioidaan. Hulevesien laadulliseen käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota sekä rakentamisen aikana että lopullisessa tilanteessa. Alueen maanpäällisille paikoitusalueille suositetaan huleveden laatua parantavia järjestelmiä. Rakentamisen aikana alueiden hulevesikuormitus on usein rankkasateiden sattuessa suurimmillaan, koska maaperää on rakentamisen aikana laajoilta alueilta paljaana. Näin ollen rakentamisen aikaiseen hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomioita