Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
|
|
- Maija Kouki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta että hillitsemme ilmastonmuutosta.
2 Metsät ja suot ovat luonnon omia hiilivarastoja Suot ovat Suomen luonnon suurin hiilivarasto. Niihin on arvioitu varastoituneen noin kaksi kolmannesta maaekosysteemien hiilestä. Noin kolmasosa hiilestä on varastoitunut metsiin ja niiden maaperään. Myös vesistöjen pohjasedimenteistä löytyy merkittävä ja alati kasvava hiilen varasto. Metsiin ja soihin sitoutuneen hiilen määrä vastaa Suomen yli 370 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä. Luonnon hiilivarastoja säilyttämällä vältytään ylimääräisiltä päästöiltä. Luonnon hiilivarastoja kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Esimerkiksi iäkkäät, runsaspuustoiset, jo paljon hiiltä varastoineet metsät jatkavat hiilen sitomista ja varaston kasvattamista satoja vuosia. Luonnontilaiset suot ovat verkkaisesti kasvavia hiilivarastoja. MATTI SNELLMAN
3 Ekosysteemipalveluja ja luontoelämyksiä Ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet sitoutuu takaisin luonnon hiilivarastoihin, kuten metsiin, mereen ja pelloille. Hiilidioksidin sitoutumista ilmakehästä hiilivarastoihin kutsutaan nieluksi. Ilmastonmuutos etenisi vielä nykyistä nopeammin ellei hiiltä jatkuvasti varastoituisi metsiin, soihin ja meriin. Luonnon hiilivarastojen kasvattaminen onkin tällä hetkellä tehokkain keino poistaa hiiltä ilmakehästä. Luonnon kyky toimia nieluna näyttää kuitenkin heikkenevän kun ilmastonmuutos etenee. On tärkeää pitää huolta nieluina toimivien ekosysteemien toiminnasta ja terveydestä, kyvystä tuottaa ekosysteemipalveluita. Eliöiden ja elinympäristöjen monimuotoisuudesta huolehtiminen on ekosysteemien toiminnan edellytys. Hiilen varastoina toimivat suuripuustoiset metsät ja paksuturpeiset suot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Vanhoissa metsissä elää 35 % Suomen uhanalaisista lajeista. Tällaisia alueita suojelemalla autetaan sekä luontoa että ilmastoa ja tarjotaan ihmisille luontoelämyksiä, virkistystä, rauhaa ja suojaa, marja- ja sienisatoja sekä riistaa. REIJO JUURINEN
4 Soiden hiilivarasto hupenee Suomen soiden valtava hiilivarasto on muodostunut tuhansien vuosien aikana. Viime vuosikymmeninä turpeen hiilivarasto on alkanut pienentyä. Yli puolet soistamme on ojitettu lähinnä metsätaloutta varten. Ojitettujen soiden turpeen hajotessa vapautuu myös niihin varastoitunut hiili. Soiden hiilivarastoja vähentää lisäksi turpeen kaivuu ja poltto energiaksi. Kun myös suopeltojen hiiltä vapautuu roimasti, Suomen soiden hiilivarasto hupenee vuosittain yli viisi miljoonaa tonnia. Hiilidioksidipäästönä tämä on lähes 20 miljoonaa tonnia eli enemmän kuin kaikki liikenteen päästöt. Metsien hiilivaraston suuruuteen vaikuttavat etenkin hakkuiden määrät ja puuston ikä. Viime vuosikymmenet metsät ovat toimineet hiilen nieluina, mikä tarkoittaa niiden hiilivaraston kasvamista. Nykyiset tavoitteet vuosittaisille hakkuumäärille tulevat toteutuessaan hidastamaan metsien hiilivaraston kasvua. Talousmetsiemme puuston määrä ja siten myös hiilivarasto on luonnontilaisia boreaalisia metsiä pienempi. Luonnonmetsästä ja sen maaperästä hakkuun jälkeen ilmakehään päässyt hiili ei ennätä talousmetsän lyhyenä kiertoaikana sitoutua kokonaan takaisin. Oksien ja varsinkin kantojen kerääminen bioenergiaksi pienentää entisestään metsien hiilivarastoa, sillä kannot maatuvat hitaasti ja ylläpitävät siten luonnon hiilivarastoa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tulevat vuosikymmenet ovat kriittisiä ja varastojen suojelu on päästöjen vähentämisen ohella kriittisen tärkeää. JORMA LUHTA
5 ARTO JOKINEN Tiesitkö, että... Järeässä täysikasvuisessa puussa on keskimäärin noin 1 kuutiometri runkopuuta, joka sisältää noin 200 kiloa hiiltä. Noin 19 kuutiometriä puuta sisältää yhden suomalaisen keskimääräisten vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen verran hiiltä. Noin 2 hehtaaria itsekseen kasvamaan jätettyä eteläsuomalaista (tai reilu 3 hehtaaria pohjoissuomalaista) metsää sitoo koko puuston kasvuun yhden suomalaisen päästöjen verran hiiltä. Luontaisesti kehittyneissä vanhoissa metsissä on arviolta 2 4 kertainen määrä hiiltä keskimääräiseen talousmetsään verrattuna. Keskimäärin 50 neliötä suota sisältää suomalaisen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen verran hiiltä. Metsistä vuosittain korjatusta puusta ja siten puun sisältämästä hiilestä vain alle 10 prosenttia päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin. Turveteollisuuden tavoittelema määrä uusia turpeenkaivuualoja sisältäisi noin 140 miljoonaa tonnia hiiltä, mikä vastaa noin seitsemän vuoden Suomen hiilidioksidipäästöjen hiilimäärää. Kantojen käyttö energiaksi aiheuttaa oksiin verrattuna lähes kaksinkertaiset, maaperän hiilivaraston pienenemisestä johtuvat päästöt. MATTI SNELLMAN
6 Miten luonnon hiilivarastoja tulisi suojella? Suomi on viimeksi kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen yhteydessä sitoutunut luonnon hiilivarastojen suojeluun vuonna 2010 Nagoyassa. Luonnon hiilivarastojen suojelemiseksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää: Kartoitetaan monimuotoisuudelle tärkeät sekä hiilivarastoina toimivat alueet ja edistetään niiden suojelua ja varastojen kasvuun tähtäävää käyttöä. Selvitetään nykyisten politiikkatoimien vaikutukset Suomen hiilivarastojen tilaan. Palautetaan luonnon hiilivarastoja ja ennallistetaan vähintään 15 prosenttia hiiltä vapauttavista suoekosysteemeistä vuoteen 2020 mennessä. Lopetetaan turpeen kaivuu ja poltto. Lopetetaan soiden ojitus ja heikosti kannattavat metsien kunnostusojitukset. Jätetään kannot metsään ja käytetään energiaksi pienempiä hakkuutähteitä ja metsäteollisuudelta yli jäävää puuta. Lasketaan hakkuutavoitteita, niin että metsien hiilivarasto kasvaa voimakkaasti. Lisätään metsien hiilivarastoa jättämällä lisää metsiä intensiivisen talouskäytön ulkopuolelle kehittymään luontaisesti. Pidennetään metsien kiertoaikaa, vähennetään maanmuokkausta ja suositaan peitteistä metsänkasvatusta. Suomen luonnonsuojeluliitto ry p. (09)
Suomen luonnonsuojeluliitto, pj
Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi
Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi Metsien, soiden ja peltojen hiilinielut ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa yhtä tärkeitä kuin päästöjen vähentäminen. Nyt hallituksen
Turvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
ELÄMÄÄ METSISTÄ. Metsätavoitteet Eero Vilmi / Vastavalo
ELÄMÄÄ METSISTÄ Metsätavoitteet 2018 2030 Eero Vilmi / Vastavalo Tavoitteemme lyhyesti Suomen luonnonsuojeluliiton tavoite on sama, johon Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin:
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet
ELÄMÄÄ SOILLA Suotavoitteet 2018 2030 Suomessa on uskomattoman kaunis ja maailmanmittakaavassa myös aivan ainutlaatuinen suoluonto. Se ei kuitenkaan säily ilman apuamme. Paloma Hannonen Luonnonsuojeluliiton
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
Lisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista
Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista Jyri Seppälä Ympäristövaliokunta /VNS 7/2017 vp 10.10.2017 Vihreä: hyväksyy sellaisenaan Äänestys Keltainen: hyväksyy sanamuotomuutoksin Punainen
Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.
Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016 Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä
Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.
Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja
Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011
Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
Miten metsiä tulisi käsitellä?
Miten metsiä tulisi käsitellä? Seurakuntien metsäseminaari Koli 28.8.2019 Markku Remes Johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Sisältö Käsitteitä Kokonaiskestävyys Seurakuntien metsiin kohdistuvia odotuksia
4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
Ekosysteemipalvelut elämän edellytys
Ekosysteemipalvelut elämän edellytys SEPPO SOURULA Mitä yhteistä on puhtaalla vedellä, marjajogurtilla, yskänlääkkeellä ja taidenäyttelyllä? Mitä jos joutuisit menemään happibaariin nauttiaksesi puhdasta
CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1
CARBON ACTION TILANNEKATSAUS 4.3.2019 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 1 CARBON ACTION-hiilipilotti https://carbonaction.org/etusivu/ - Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima
Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
hakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta Tutkija Tero Laakso, Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteet, STN-SOMPA Keskustelutilaisuus suometsien ilmastokestävän
Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen
Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA
Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla
Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),
Rakentamisen hiilivarasto
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakentamisen hiilivarasto Puupäivä 30.11.2017 Wanha Satama Tarja Häkkinen, Sirje Vares Hiilivarasto Puun sisältämä hiili varastoituu puutuotteisiin tuotteen käyttöiän
Soiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
Puu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n
Metsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,
METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA
METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
Soidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA
WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASAN SITOUMUS MEIDÄN BRÄNDIMME ON 100% CO 2 KOMPENSOITU 1 Me uskomme, että ottamalla vastuuta planeetasta hiilijalanjälkeä vähentämällä ja kompensoimalla CO 2 -päästöjä
Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
Uusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
Keski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?
Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä
ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin
Ojitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,
Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien
Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut
Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut Lapin metsätalouspäivät 16.2.2018, Rovaniemi Anna Repo Jyväskylän yliopisto/ Suomen ympäristökeskus JYU. Since 1863. 13.2.2018 1 Talouselämä 9.9.2011
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista
Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista 23.5.2017 Tausta ja tavoite Ilmastopaneelin raportit 2013 ja 2015 Pariisin sopimuksen toimeenpano, EU:n maankäyttösektorin (LULUCF) pelisäännöt
Metsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely
Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely Metsähallitus, Ilkka Vaara 4.4.2018 Heureka Metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Ilmastonmuutoksen hillintä Metsiä voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen
Ilmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013