ALUETUTKIMUS PAIMIO PEKKA VÄÄNÄNEN

Transkriptio

1 ALUETUTKIMUS PAIMIO PEKKA VÄÄNÄNEN GE04

2 SISÄLLYSLUETTELO Paimio... 1 Kunnan esittely... 3 Sijaintikartat... 3 Kunnan kuvaus... 4 Luonto... 5 Luontokartta... 5 Kallioperä... 6 Pinnanmuodot ja maaperä... 7 Vesistöt... 7 Ilmasto... 9 Kuukausittaiset keskilämpötilat... 9 Sademäärä... 9 Kasvillisuus Luonnon tila ja eksogeeniset tapahtumat Väestö ja talous Asutus ja talouskartta Asukasmäärä ja asutuksen sijoittuminen Liikenneyhteydet Luonnonvarat ja maankäyttö Elinkeinorakenne Aluejako Ongelmia ja kehittämismahdollisuuksia Lähdeaineisto Internet-lähteet Kirjalliset lähteet... 16

3 KUNNAN ESITTELY SIJAINTIKARTAT PAIMION SIJAINTI SUOMESSA

4 PAIMIO JA SEN LÄHIKUNNAT KUNNAN KUVAUS Paimio on kaupungin nimeä käyttävä kunta eteläisessä Suomessa, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Paimio on myös osa Etelä-Suomen maisemallista suuraluetta ja Lounaismaan maamaisemakuntaa. Pinta-alaa sillä on noin 242 neliökilometriä, ja etäisyys lähimpään suurempaan asutuskeskukseen, Turkuun on noin 27 kilometriä. Pisin etäisyys kunnan sisällä rajalta rajalle mitattuna on juurikin 20 kilometriä. Paimio on käyttänyt Kaupungin nimitystä alkaen.

5 LUONTO LUONTOKARTTA YLEISKARTTA PAIMIOSTA JOHON MERKITTY MYÖS ALUEEN KORKEIN KOHTA, RIVOMÄKI.

6 Voimme huomata kartasta kunnan kotisivuillakin mainostetun keskeisen sijainnin, suuren Valtatie 1:n muodossa. Pellosta kohoavat metsäiset kalliosaarekkeet erottuvat kartasta selkeästi harmaina möykkyinä, ja voimme myös huomata kuinka selkeästi peltoalueet levittyvät jokien reunoille. Soisin alue sijaitsee kunnan itä-osassa, jossa sijaitsevat Linnas-, Järves-, sekä Isossuo. Mikäli katsomme tarkasti, voimme panna merkille myös Paimion kaksi Tapiolaa! KALLIOPERÄ Nykykäsityksen mukaan se vapautui mannerjäätiköstä vajaat vuotta sitten, ja alue onkin siis entistä merenpohjaa. Maankohoaminen nykyään on noin 4mm vuodessa. Alue on kallioperältään suurilta osin mikrokliinigraniittia. Kallion heikommat, pirstaleiset kohdat voi erottaa pelto- ja väestökuvioiden suuntautuneisuutena, selvimmin erottuvat lounas-koillis ja luode-kaakkosuunta. PAIMION KALLIOPERÄKARTTA (KUNNAN RAJAT TUMMENNETTU)

7 PINNANMUODOT JA MAAPERÄ Paimiossa ei ole suuria korkeuseroja, alue on hieman kumpareista, mutta pääosin hyvin laakeaa. Peltoalueita halkovat pääosin havupuista koostuvat metsäsaarekkeet, joissa esiintyy myös lehtimetsästä tuttuja lajeja, kuuluuhan kunta sentään lehtimetsävyöhykkeeseen. Saarekkeilla on myös paikoin varsin laajojakin alueita paljasta kalliopintaa, ja myöskin pienet lammet ovat varsin yleisiä. Varsinaisia kivikkoalueita ei Paimiosta löydy, mutta jyrkät kalliorinteet ovat varsin yleisiä. Maaperän voisi olettaa olevan lähinnä moreenia sekä savea, sillä alueella on paljon peltoja ja havumetsää. Paimion korkein paikka on Rivomäki joka karttakuvasta arvioituna yltää noin 93 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen koordinaatit ovat N: E: Tasaista maata halkovat pääosin kalliokumpareet, mutta harjujakin on jonkin verran. LAMMAS PAIKALLISESSA MAALAIS-LIFESTYLE-PUODISSA. VESISTÖT Paimiota halkoo osuvasti nimetty Paimionjoki, joka on 110km pitkä joki joka virtaa Paimonlahden kautta Saaristomereen. Se on suurin Saaristomereen virtaava joki, ja sen valuma-alue (1088km²) koostuu varsin suuresti maatalusalueista (36 %). Paimion vesipinta-ala on 0,8 km². Paimionjoen varrella sijatsevat myös Askalan, Juntolan ja Juvan vesivoimalaitokset.

8 PAIMION VESISTÖKARTTA

9 ILMASTO Paimio on hyvin lähellä Suomen eteläistä rannikkoa, ja se kuuluukin eteläiseen lehtimetsäalueeseen. Keskilämpötilakuvaajasta voimme huomata ettei lämpötila putoa talvellakaan hurjiin pakkaslukemiin meren lämmittävän energian ansiosta. KUUKAUSITTAISET KESKILÄMPÖTILAT TAULUKKO 1: KUUKAUSITTAISET KESKILÄMPÖTILAT (MITATTU TURUSTA) SADEMÄÄRÄ TAULUKKO 2: SADEMÄÄRÄDIAGRAMMI (MITATTU TURUSTA)

10 KASVILLISUUS Soita on Paimiossa jonkin verran, ja soiden peittävyyskartan mukaan soiden osuus kokonaispintaalasta onkin 0-10%. Suurin suoalue sijoittuu kunnan kaupunkikeskustan länsipuolelle, ja ne ovat tyypiltään kohosoita. Alue kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen, mutta silti suuri osa metsästä on havumetsää. PAIMION KARTTA JOHON ON MERKITTY PELTOALUEET KELTAISELLA, JA SUOT TUMMANSINISELLÄ.

11 LUONNON TILA JA EKSOGEENISET TAPAHTUMAT Paimionjoen rehevöityminen on ollut ongelmana ympäröivien maatalousalueiden suurten määrien johdosta. Jääkauden aikaiset muodostumat voi mainita! Erosioon liittyy myös pakkasrapautuminen (yleistä Suomessa) Jokien törmät ja särkät (Paimionjoki) (Tähän voisi myös pistää kartan missä näkyy jotain harjuja tai salpauselkiä. Kunta sijaitsee noin 15km Kolmannanen Salpausselän reunamuodostumavyöhykkeestä luoteeseen. Mannerjäätikön virtaussuunta on alueella ollut yleismmin suunnasta Kalliopintojen lakiosat ovat hioutuneet sileiksi todennäköisesti alueen ollessa muinaista merenpohjaa Itämeren Ancylusjärvivaiheen aikana, ja matalemmat alueet vastaavasti Litorinamerivaiheen aikana. JÄÄMASSOJEN LIIKKUMISESTA AIHEUTUNEET UURTEET. (GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MAAPERÄTIETOKANNASSA OLEVAT UURTEET ON MERKITTY NUOLELLA, MAANÄYTEPISTEET VINORISTILLÄ, TÄRYKAIRAUSPISTEET AVOIMELLA YMPYRÄLLÄ JA PAINOKAIRAUSPISTEET PUOLIKSI TUMMENNETULLA YMPYRÄLLÄ.)

12 VÄESTÖ JA TALOUS Paimiossa on asukasta ( ). Kunnan suurin työnantaja on Suomen Kaupunkioppaan mukaan Paimion kunta (543 työntekijää) jota seuraavat Paimion sairaala ja ABB. Kunnan kalleusluokka on II, ja vuoden 2010 tuloveroprosentti oli 19,50. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0,7 %(2008). ASUTUS JA TALOUSKARTTA PAIMION ASUTUSKARTTA (RAKENNUKSET MUSTALLA, KAUPUNKIALUE PUNAISELLA)

13 ASUKASMÄÄRÄ JA ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Kuten liitetystä kartasta voi huomata, Paimion asutus on keskittynyt aikalailla keskelle kuntaa, johon sijoittuvat myös kaupungin ainoat liikennevalot. Kuten aikaisemmin mainittiin on Paimiossa asukasta (laskettu ). LIIKENNEYHTEYDET Keskeinen paikka valtatie 1:n varrella, sijaiten Turun ja Salon puolivälissä. Liikenneyhteydet suurempiin asutuskeskuksiin ovat siis varsin hyvät. Paimion sisäinen liikenne hoituu pääsin hyväkuntoisia asfaltoituja teitä pitkin. LUONNONVARAT JA MAANKÄYTTÖ Metsien taloudellinen merkitys Paimiossa on pieni niiden vähäisen määrän vuoksi, ja niissä onkin mahdollista harrastaa monenlaista virkistystoimintaa. Paimionjoen vesivoimaa hyödyntää Askalan vesivoimala, joka tuottaa vuodessa 5 GWh. Alueella ei harrasteta kaivostoimintaa. ELINKEINORAKENNE Kunta ilmoittaa verkkosivuillaan yrityskannakseen n. 480 ja maatilojen määräksi 183. Paimion työttömyysprosentti on Varsinais-Suomen keskiarvoon verrattuna keskitasoa alhaisempi, 4 prosenttia. Alueen lähikuntien keskiarvo on noin 9,1 prosenttia. Vuonna 2006 alkutuotanto työllisti 5,7% väestöstä, jalostus 30,9% ja palveluala 62,5%. Eläkeläisten osuus väestöstä on noin viidesosa. Alkutuotannon osuus (5,7%) on suurempi kuin Suomen keskiarvo 4,1%, mikä on luonnollista ottaen huomioon Paimion suuren peltomäärän.

14 ALUEJAKO Peltoa, metsää ja hieman kaupunkia. Paimio jakautuu selkeästi keskustaan, ja ulkopuolelle levittyviin laakeisiin viljelysalueisiin sekä itäosan suohon. YKSINKERTAISTETTU PAIMION ALUEJAKO, PUNAISELLA MERKITTY ALUE ON KAUPUNKIA, SININEN TAAS KUVAA SOISTA METSIKKÖÄ JA LOPUT ALUEET OVAT SUURIMMILTA OSIN PELTOA JA SITÄ HALKOVAA HAVUMETSÄÄ.

15 ONGELMIA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA Paimiossa yhä useampi työskentelee palvelualalla, mikä on merkki kaupungistumisesta. Kunnan keskeinen sijainti mahdollistaisi monenlaisen yritystoiminnan ylläpitämisen alueella, sillä yhteydet suuriin kaupunkeihin, etenkin Turkuun, ovat oivalliset. Ongelmaksi muodostuu negatiivinen muuttoliike, sillä suuren kaupungin on helpompi ja halvempi tarjota palveluja kuin pienen, sillä ihmiset asuvat tiiviimmin ja suuremman määränsä ansiosta tuottavat myös enemmän verotuloja. Paimion pitäisi pystyä kilpailemaan suurta Turkua vastaan, ja erinomaisimpana valttikorttinaan se voisi käyttää puhdasta luontoaan ja postikorttimaisia peltomaisemiaan, sillä näitä eivät voi suuret keskukset tarjota. Kunta voisi myös houkutella monien eri alojen opiskelijoitakin luokseen, ja nytkin koulutustarjonta on suhteellisen monipuolista; musiikkiopisto ja kansalaisopisto täydentävät peruskoulua ja lukiota. Tosin se vaatisi tiivimpää asumista tehokkaan toiminnan takaamiseksi, eli on todennäköistä että tulevaisuudessa Turku tulee tarjoamaan kaikinpuolin monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet kuin Paimio, vaikka pienempi kunta panostaisikin koulutusbudjettiinsa. Taloudellinen tilanne voisi myös olla parempi: Vuonna 2010 Paimio sai valtiolta 1,5 miljoona euroa apuja, sillä kunta oli kuitenkin itse tehnyt selkeitä toimia tasapainottaakseen talouttaan. Asukasta kohden se tekee noin 145 euroa.

16 LÄHDEAINEISTO Internet-lähteet on tarkistettu INTERNET-LÄHTEET &mappanel_zoom= pg KIRJALLISET LÄHTEET Lukion Maantiede 1 (Otava, 2005, Kakko, Kenno ja Tyrväinen) Lukion Maantiede 4 (Otava, 2009, Fabritius, Kenno, Nowak ja Ruth)