KERTOMUS. Eduskunnan Pankkivaliokunnalle. Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten. vuodelta 1907.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERTOMUS. Eduskunnan Pankkivaliokunnalle. Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten. vuodelta 1907."

Transkriptio

1 Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS Eduskunnan Pankkivaliokunnalle vuodelta Helsingissä 1908, Suomalaisen Kirjall. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.

2 y u o s i 1907 on maailmanmarkkinoilla tuonut mukanaan Johtava kathäiriöitä ja vaikeuksia, jotka tuntuvasti ovat vaikut- saus rcihataneet Suomen taloudelliseen tilaan ja Suomen Pankin markkinoitoimintaan. Un. Edellisen ajan hyvät edellytykset, runsas sato, monessa teollisuudenhaarassa havaittava vilkastunut liike sekä useimpien tuotteiden edullinen hinta, antoivat asemalle leimansa vuoden alussa, korkeasta korkokannasta huolimatta, mutta Pohjois-Amerikan rahamarkkinoilla aika ajoin sattuneet häiriöt osottivat, että vaikean rahapulan Mahdollisuus ei ollut kaukana. Puumarkkinat, aina Suoje lle erikoisen tärkeät, olivat vuoden alussa hyvin tyydyttävät, mutta vähitellen laimeni ostohalu, ennustaen sitä hintojen laskemista, joka syksyllä miltei kaikkiin puutavaroihin nähden mitä tuntuvimmin supisti liikkeestä dotettua voittoa, ja kun tämä vaikutti muihinkin teollisuudenhaaroihin, selveni selvenemistään aseman vakavuus. Aikavälistä Pohjois-Amerikan rahamarkkinoilla huomatut parantumisen oireet osottautuivat erehdyttäviksi ja vuoden lopulla syntyi siellä rahapula, jota ankarampaa harm in on saatu kokea. Samassa ruvettiin Amerikasta kysymään europalaista pääomaa niin suuressa määrässä, että suurimmat rahalaitokset, Englannin pankki etupäässä, olipakotetut kulta varastonsa suojelemiseksi askel askele lta korottamaan korkomääriänsä. Nopeasti korko Keski-,Uropan tärkeimmissä liikepaikoissa kohosi 7 8 '0:iin; ainoastaan Ranskan rahamarkkinat kykenivät yleensä Pysymään 4 5 /0:n koroissa. Tanskassa ja Ruotsissa >prko rahapulan vaikeimpana jaksona nousi 8 8 l/2 /o;iin.,asta vuoden lopussa huomattiin parempia enteitä, jotka sitten ovat johtaneet tavallisia oloia lähemmin vastaavaan korkokantaan.

3 4 Suomelle ja sen rahalaitoksille vaikeudet kävivät melkoista huokeammiksi sen kautta että maamme liikeelämä varsin vähässä määrässä perustuu ulkomailta lainattuun pääomaan. Yritteliäisyys teollisuuden alalla, muutenkin vaatimaton, oli edellisenä aikana esiintynyt tavallista varovaisemmin, muun muassa äsken kestettyjen valtiollisten selkkausten tähden, jotka olivat uhanneet tuholla useimpia kansallisen elämän haaroja. Sanottavaa liikatuotantoa ei ollut, ja tapahtuneet vararikot eivät olleet monet eivätkä suuretkaan. Kotimaan pääoman kasvamista osottaa yksityispankkien talletusmäärän runsas nousu sekä vielä syksyn alussa helppo rahansaanti maan eri osissa. Mutta ulkomainen rahapula ei tietenkään voinut olla tuntuvasti vaikuttamatta Suomenkin oloihin, vaikka merkit täällä tulivat näkyviin myöhemmin kuin maissa, joiden yhteys maailmanmarkkinain kanssa on vilkkaampi ja läheisempi. Kun aikoja ennen päätettyä ulkomaanlainaa ei vielä voitu ottaa, vaikutti tämä seikka tietenkin tuntuvasti Suomeen, jolla on varsin vähän omaa pääomaa. Yuoden lopulla ratkaisuaan odottava kysymys 20 m iljoonan markan suorittamisesta Venäjän valtakunnanrahastolle teki samoin vaikeutta, josta Suomen Pankki joka tapauksessa oli saapa osansa, varsinkin jos täytyi äkkiä maksaa tämä suuri määrä Venäjän tai muussa ulkomaan rahassa aikana, jolloin pankin ulkomaan saatavia muutenkin kovasti kysyttiin tavallista suuremman tuonnin korvaamiseksi. Vaikkei ulkomaista velkaa ollut rasittamassa maa» liike-elämää, ehtyi tietysti rahansaanti johonkin määrään, kun vienti tuli vaikeammaksi tai epäedullisemmaksi tuonnille asetettiin kovemmat maksuehdot. Kun Saksassakin suurta luottamusta nauttiva hampurilainen toim inin» Haller, Söhle & C:o äkkiä lakkasi sitoumuksiaan suorittamasta, siirsi tämä kireän ajan alkuun sattuva odottamaton onnettomuus noin Reichsmarkkaa 1,880,000 Suomen Pan' ldn varoista käyttämättömiksi, vaikka tosin voi odottaa* että siitä suurempi tai pienempi osa aikanaan saadaan takaisin. Ei ole havaittu oireita täkäläisen pääoman vetämisestä ulkomaille, mutta ei voitu kokonaan jättää huomioon ottamatta sitä houkutusta siihen, jonka suuri korkokannan ero tarjoaa. Kun Suomen Pankin ulkomaan varat lyhyessä ajassa alenivat noin kymmenen miljoonan markan määrällä, mutta kotimainen lainananto nousi kaksi kertaa suuremmalta summalla ja yhä osotti taipumusta nousemiseen, kävi vält- tämättömäksi ryhtyä erityisiin toimiin, jotta pankki tarkoituksensa mukaan voisi pitää maan raha-asiat vakavalla Ja turvallisella kannalla sekä edistää ja helpottaa maan rahaliikettä. Velvollisuutensa mukaisesti pankin hallinto tämän johdosta ryhtyi sellaisiin toimiin korkokantaan nähden, jotka niin hyvin kotimaan taloudelliset olot ja Pankin asema kuin myös ulkomaan markkinain tila osottautuivat vaativansa. Tarkempia tietoja kyseessä olevista päätöksistä annetaan hallinnon toiminnasta alempana pöytäkirjojen mukaan tehdyssä selostuksessa. Vaikka tämä seikka on ulkopuolella nyt annettavan kertomuksen alaa, huomautettakoon lopuksi, että raha-asema viimeisen ajan kuluessa on jossakin määrin ehtinyt huojentua. Kertomuksessaan 1906 ja 1907 vuosien toiminnasta Voittovarojen silloiset pankkivaltuusmiehet, muun muassa sen johdosta käyttäminen. että Suomen Pankki on velvollinen hankkimaan maalle tarpeen mukaan ulkomaan varoja ja tarjoomaan kotimaiselle liikkeelle tarvittavia maksuvälineitä, katsoivat velvollisuudekseen huomauttaa, että nämä tehtävät suuressa Jäärässä vaikeutuisivat, jos pankin varat vähenisivät määräämällä käyttämättömät voittovarat toisiin tarkoituksiin. Eduskunta päättikin Pankkivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti siirtää 10 miljoonaa markkaa Suomen Pankin Vararahastoon. Pankkivaltuusmiehet ovat sitä mieltä, että tälläkin kertaa, katsoen Suomen Pankin tehtävien laajuud e n ja tärkeyteen sekä rahamarkkinain yhä edelleen vakavaan tilaan, vararahasto on vahvistettava vuosivoiton Jäärällä. 5

4 7 Pankin hallinnon tarkastus. Inventeeraukset. a) pääkonttorissa. Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. 1 Suomen Pankin ohjesäännössä määrättyä tarkastusta ovat vuodelta 1906 Säätyjen pankintarkastajat toimittaneet maalis- ja huhtikuussa Tarkastajain puoltosanan mukaisesti ja Pankin ohjesäännössä tästä löytyväin säännösten nojalla ovat Pankkivaltuusmiehet Valtiosäätyjen puolesta 5 päivänä huhtikuuta 1907 myöntäneet Johtokunnalle vastuunvapauden Pankin hallinnosta vuodelta Pankin lai- Joka kuukausi ovat Pankkivaltuusmiehet Pankin kirjojen ja tililaskujen sekä haarakonttoreista tulleiden ilmoi nausliikkeen tarkastus. tusten nojalla toimittaneet sellaisen Pankin liikkeen ja lainauksen tarkastuksen kuin Valtuusmiehille annetun johtosäännön 2 :ssä mainitaan. Muutoin ovat Pankkivaltuusmiehet säännöllisesti joka kuukausi pyytäneet nähdyksensä ja tutkineet Pankin Johtokunnan lähinnä edellisen kuukauden pohjapöytäkirjat. 3 Pankin ohjesäännön 40 :n määräyksen mukaisesti ovat Pankkivaltuusmiehet toimittaneet pääkonttorin kassaholvin ja kaikkien rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjaiu ynnä talletusten inventeerauksen, joka on tapahtunut marraskuun 5, 6, 8, 9, 12, 13 ja 16 päivänä. Sanotussa iriventeerauksessa saadut tulokset, jotka on annettu Johtokunnan tiedoksi, ovat olleet Pankin kirjain mukaiset. Mitä Pankin haarakonttoreihin tulee, ovat Pankki- b) maaseutuvaltuusmiehet valitsemillensa diskonttokomiteain jäsenille konttoreismääräyksiä antaessaan myös kehottaneet heitä kerran sa. kuukaudessa mielensä mukaan kulloinkin erikseen määrättävinä aikoina toimittamaan säädetyt inventeeraukset konttoreissa. Sitäpaitsi ovat tarkastuksia toimittaneet: Kuopion konttorissa päivänä tammikuuta Johtokunnan määrättynä jäsenenä Ylikamreeri Broberg; Mikkelin konttorissa päivänä tammikuuta v. t. Pankinjohtaja Ylikamreeri Broberg; Kotkan konttorissa päivänä marraskuuta v. t. Pankinjohtaja Basilier sekä Porin konttorissa päivänä joulukuuta v. t. Pankinjohtaja Basilier. Pietarin konttorin inventeeraajana on toiminut Suo- c) Pietarin Hien passiviraston päällikkö, Todellinen Yaltioneuvos, Ya- konttorissa. Paaherra Th. Bruun ja hänen varamiehenään saman viraston Oikeudenkäyntiapulainen Kollegineuvos H. J. Helenius. 4 Sitä mukaa kuin kuluneita seteleitä on pääkonttoriin Kuluneiden saapunut ja suurempi määrä niitä kerääntynyt ovat Pankki- setelien poltvaltuusmiehet sitä varten kutsutuilla naisilla luetuttaneet tammen. sellaisten setelien varastot, jotka sitten ovat poltetut Pankin talousrakennukseen laitetussa uunissa. Tietoja siten Poltetuista seteleistä löytyy Pankkivaltuusmiesten pöytäkirjoissa helmikuun 4, 6 ja 8 päivältä, toukokuun 29 ja?1 päivältä, kesäkuun 4 ja 6 päivältä, syyskuun 12, 14. Ja 16 päivältä sekä marraskuun 7, 9, 11 ja 16 päivältä Helmikuun 8 päivänä 1902 ja toukoknun 18 päivänä Pankin vek annettujen määräysten mukaan on Pankin lainan- seli-ja laiäönossa käytetty seuraavia korkomääriä: nausliikettä 5 prosenttia diskontatessa puhtaita liikevekseleitä koskevia mää Sekä irtisanottuja pankintalletustodistuksia, joiden erä- räyksiä. Päivään ei ole kolmea kuukautta pitempi aika;

5 9 5 lj2 prosenttia diskontatessa samallaisia vekseleitä, ja talletustodistuksia, joiden eräpäivään on kolmea kuukautta pitempi aika aina kuuteen kuukauteen asti; 6 prosenttia diskontatessa muita vekseleitä, huolimatta siitä, onko niiden eräpäivään pitempi tai lyhempi aika; 5 prosenttia myönnettäessä hypoteekkilainoja ja kassakreditiivejä, joiden vakuutena on kultaa ja hopeata, Suomen valtion ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen valtion takuulla varustettuja obligatsiooneja ulkomaan rahalle sekä ulkomaisten valtioiden taikka valtiotakuulla varustettuja obligatsiooneja; sekä 5 1/2 prosenttia myönnettäessä hypoteekkilainoja ja kassakreditiivejä muunlaista vakuutta vastaan. Kassakreditiivien sisäänkirjoitusmaksu laskettiin 1/2 prosentin mukaan vuodelta, mutta kreditiivejä ei myönnetty pitemmäksi ajaksi kuin puoleksi vuodeksi. Sen ohessa oli Johtokunta oikeutettu, kuten ennenkin, sattuvissa tapauksissa diskontatessa vekseleitä, joita ei ole pidettävä puhtaina liikevekseleinä, sovelluttamaan puhtaita liikevekseleitä varten voimassa olevia korkomääriä sekä erityisesti laskemaan nämät viimemainitut korkomäärät yksityispankkien vekseleitä rediskontatessa. Helmikuun 26 päivänä 1907 korotettiin korkomäärät puolella prosentilla lukuunottamatta edellä 3:ssa kohdassa mainittuja vekseleitä, joita diskontatessa edelleen oli suoritettava 6 prosentin korko. Marraskuun 5 päivänä 1907 korotettiin korkomäärät edelleen kauttaaltaan 1/2 prosentilla sekä viimein 26 päivänä samaa kuuta vielä 1/2 prosentilla, joten siitä lähtien Pankin lainanannossa on käytetty seuraavia korkomääriä ' 6 V2 prosenttia diskontatessa puhtaita liikevekseleitä sekä irtisanottuja pankintalletustodistuksia, joiden eräpäivään ei ole kolmea kuukautta pitempi aika; 7 prosenttia diskontatessa samallaisia vekseleitä ja talletustodistuksia, joiden eräpäivään on kolmea kuukautta pitempi aika, aina kuuteen kuukauteen asti; 7 prosenttia diskontatessa muita vekseleitä huolimatta siitä onko niiden eräpäivään pitempi tai lyhempi aika; 6 y 2 prosenttia myönnettäessä hypoteekkilainoja ja kassakreditiivejä, joiden vakuutena on kultaa ja hopeata, Suomen valtion ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen valtion takuulla varustettuja obligatsiooneja ulkomaan rahalle sekä ulkomaisten valtioiden taikka valtiotakuulla varustettuja obligatsiooneja, sekä 7 ]3rosenttia myönnettäessä hypoteekkilainoja ja kassakreditiivejä muunlaista vakuutta vastaan. Määräykset kassakreditiivien sisäänkirjoitusmaksusta, kreditiivien lainausajasta ja Johtokunnan oikeudesta sattuvissa tapauksissa diskontatessa vekseleitä, joita ei voida pitää puhtaina liikevekseleinä, sovelluttaa puhtaita liikevekseleitä varten voimassa olevia korkomääriä sekä laskea näniät korkomäärät yksityispankkien vekseleitä rediskontatessa ovat pysytetyt samanlaisina kuin olivat vuoden alussa. 6. Lokakuun 17 päivänä 1907 saapui Suomen Pankille Suomen sähkösanomalla tieto siitä, että pankin vanhin kirjeenvaih- Pankin ulkotaja Hampurissa toiminimi Haller, Söhle & C:o oli lak- maiset asiakauttanut maksunsa. Tämä sanoma oli aivan odottamaton, miehet. Varsinkin kun mainittua toiminimeä Pankin Johtokunnan vielä viimeisiin aikoihin saakka hankkimien tietojen mukaan yhä edelleen pidettiin suuressa arvossa ja ehdottoman varmana sitoumuksistaan. Pankin Johtokunnan puheenjohtaja, Herra C. von Collan, joka kohta tämän Jälkeen matkusti Hampuriin itse paikalla hankkiakseen lähempiä tietoja tästä ikävästä tapauksesta, on asiasta antamassaan selonteossa huomauttanut, että toiminimen akkiarvaamaton maksunlakkautus oli herättänyt mitä suujinta hämmästystä ei ainoastaan Hampurissa, vaan myös ^ ko Saksanmaalla. Kun toinen toiminimen osakkaista, tohtori Martin Söhle, huhtikuussa vuonna 1904 kuoli, arvattiin toiminimen netto-omaisuuden nousevan 8 tahi 9 miljoonaan Saksan markkaa ja tuli yksi Herra Sohien v ii ' estä lapsesta, Tohtori J. C. Söhle, isänsä sijaan osakkaaksi mainittuun toiminimeen. Toisena osakkaana oli silloin ^lerra Liibbers sekä hänenkin noin puolitoista vuotta siten kuoltua hänen poikansa Ltibbers nuorempi. rp Se seikka, että niinmuodoin ainoastaan viides osa, htori Martin Sohien omaisuudesta tuli jäämään toimi- UUeen, olisi kyllä itsessään ollut omiaan herättämään arve Ja, mutta kun Saksan lain mukaan oikeudenomistajat iicien vuoden kuluessa, luettuna kuolinpäivästä, koko maisuudellaan vastaavat vainajan elinaikana syntyneistä dioista, ei mainitulle seikalle annettu sen enempää Kieritystä, vaan luultiin, että Haller, Söhle & C :on tila ainakin Uoteen 1909 asti pysyisi entisellään. Jälestäpäin on Uumiinkin saatu selville, että toiminimen tila jo Martin

6 10 Sohien elinaikana oli aivan turmeltunut. Toiminimi, joka alkuansa pääasiallisesti oli harjoittanut pankkiliikettä, oli vuosien kuluessa vähitellen laajentanut toimialaansa ja erittäinkin ruvennut suuressa määrin avustamaan kaikellaisia epätuotteliaita teollisuushankkeita, ensiksikin myöntämällä niille luottoa ja sitten, kun ei omia varoja tähän enää riittänyt, tunnustamalla niiden vekseleitä rajattomiin määriin. Miten on ollut mahdollista viimeiseen asti pitää salassa toiminimen huonoa tilaa, siihen ei ole tähän saakka saatu tyydyttävää selitystä. Epäilemätöntä on, että Suomen Pankki saa kärsiä hyvinkin tuntuvan tappion tämän vanhan asiamiehensä maksunlakkautuksen johdosta. Siihen nähden että Saksan laki, kuten edellä on mainittu, velvoittaa oikeudenomistajat viiden vuoden kuluessa vastaamaan vainajan veloista ja että melkoinen osa Suomen Pankin saatavasta johtuu Tohtori Martin Sohien elinajalta, on kumminkin 'odotettavissa, että hänen lapsensa voidaan saada velvoitetuiksi tähän määrään asti maksamaan Pankin saatavan. Kun Pankin ohjesäännön mukaan muun muassa riidattomat saatavat Pankin ulkomaisilta asiamiehiltä luetaan Pankin setelinannon vakuutena olevaksi arvonvastineeksi ja ilmoitukset Pankin tilasta, jos Pankin saatava toiminimi Haller, Söhle & C:olta niissä pysytettäisiin entisellään, voisivat olla omiansa antamaan yleisölle eksyttävän käsityksen Pankin tilasta, päättivät Pankkivaltuusmiehet 5 päivänä marraskuuta 1907 Johtokunnan esityksestä, että kysymyksessä oleva saatava, joka määrältään on yhteensä 1,886,707 Saksan markkaa 3 pfennigiä, kokonaisuudessaan siirrettäisiin epävarmoihin saataviin ja niinmuodoin poistettaisiin Pankin tiliasemasta. Kirjeessä 25 päivältä marraskuuta 1907 esitti Pankin Johtokunta, että maksukyvyttömäksi joutuneen toiminimen Haller, Söhle & C:on sijaan otettaisiin Pankille useampia asiamiehiä, siten enentääkseen Pankin sijoitusten turvallisuutta ja ehdotti siinä suhteessa seuraavat pankit, jotka olivat tax-jonneet palveluksiaan Suomen Pankille, nimittäin : Hampurissa: Filiale der Dresdner Bank in Hamburg, jolla on omia varoja noin 164,5 miljoonaa Saksan markkaa, ja Vereinsbank in Hamburg, jonka omat varat ovat 33,6 miljoonaa Saksan markkaa, sekä Berliinissä: Disconto G-esellschaft in Berlin, jolla on omia varoja noin 227,6 miljoonaa Saksan markkaa. Tähän esitykseen suostuivat Pankkivaltuusmiehet 23 Päivänä marraskuuta 1907, niillä ehdoilla, jotka pöytäkirja sanotulta päivältä lähemmin osoittaa. 7 Akordi-välipuhetta koskevia asioita ei ole ollut Toimenpitei- Useampia kuin yksi, joka on käsitelty 23 päivänä marras- tä; Jotka kos' kuuta kevat yhsi' tyisten sitoumuksia 8. Pankille.. Johtokunnan esityksestä ovat Pankkivaltuusmiehet Saamisten Joulukuun 20 päivänä 1907 määränneet, että erinäiset Pan- siirto epävarkm saatavat, määrältään yhteensä 60,909 markkaa 39 maihin ja penniä, olivat siirrettävät epävarmoihin. Tämän ohessa tileistä poisto. vat Pankkivaltuusmiehet suostuneet siihen, että osa aikaisemmin epävarmoihin siirettyjä saamisia, yhteensä 80,361 tarkkaa 73 penniä, on kokonaan poistettu tileistä. 9 Kun Pankin pääkonttorin kassaholvia murtautumisen Pankin kiintahdollisuuteen nähden ei ole pidetty kyllin luotettavana teistöjä ja ^Vat Pankkivaltuusmiehet. Johtokunnan siitä tekemän esi- konttorihuoyksen johdosta, 22 päivänä helmikuuta 1907 päättäneet, neustoja kos- ttä holvi oh Pankin arkkitehdin Professori G. Nyströmin kevia toimenaa,timan ehdotuksen mukaan uudestaan rakennettava, piteitä. tin k a ohessa Yaltuusmiehet tätä tarkoitusta varten ovat.... työntäneet 61,933 maikkaa sekä tarpeellisiksi havaittujen aä,ont uusien rahakaappien hankkimiseksi 25,000 markkaa. Sen johdosta että sähköjohdot Suomen Pankin pää- 1Reunuksessa olivat havaitut sellaisiksi, etteivät ne antan e t riittävää vakuutta tulipalon syntymistä vastaan, ovat, ankkivaltuusmiehet, Johtokunnan esityksestä ja sittenkuin asiantuntijat olivat antaneet lausuntonsa asiassa, 6 päivänä esäkuuta 1907 valtuuttaneet Johtokunnan sähköjohdon JaiJ estämistä varten uudelle vaarattomalle kannalle käytamään 9,725 markkaa. Johtokunnan esityksen johdosta myönsivät Pankki- ^altuusmiehet 6 päivänä kesäkuuta 1907 seitsemänsadan i^denkymmenen markan suuruisen määrärahan saattaakjonkun Pankin virkamiehen tilaisuuteen käymään aissä isommissa keskuspankeissa, etupäässä naapuri- 11

7 12 maissa, tutustuakseen näitten pankkien vaihtokassojen järjestelyyn. Sittenkuin vaihtokassööri F. Mliller, jolle Johtokunta oli antanut mainitun tehtävän, useissa maissa tekemiensä havaintojen perusteella oli laatinut ehdotuksen työjärjestyksen muuttamiseksi Pankin vaihtokassoissa ja Johtokunta oli antanut siitä lausuntonsa, ovat Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä syyskuuta 1907 päättäneet, pääasiallisesti Herra Mullerin ehdotuksen mukaisesti, toimeenpanna Pankin pääkonttorin vaihtokassoissa muutetun järjestelyn, joka tarkoitti työn helpoittamista sekä sen tasaisempaa jakamista kassojen kesken niinhyvin palveluskunnan kuin yleisönkin hyödyksi. Pankin vaihtokonttorissa tulee niinmuodoin olemaan kolme eri osastoa, joissa annettujen tarkempain määräysten mukaan tulee toimitettavaksi: ensimäisessä osastossa setelien ja kultarahan vaihtoonotto sekä setelien, kullan ja kaikenarvoisen vaihtorahan vaihtoksi-anto, toisessa osastossa yksinomaan hopea- ja vaskirahan vaihtoonotto sekä kolmannessa osastossa setelien lajittelu. Kun ylläkerrotun järjestelyn toimeenpaneminen on tehnyt tarpeelliseksi ottaa käytäntöön Pankin etehisen oikealla puolella oleva huone, ovat Pankkivaltuusmiehet antaneet Johtokunnalle vallan sanotun huoneen yksinkertaiseen sisustamiseen käyttää tarvittavat kustannukset. 2) Wiipurin Mietinnössään Suomen Pankin hallinnosta ja tilasta konttori, vuosina lausui vuosien Valtiopäiväin Pankkivaliokunta olevan toivottavaa, että Pankin hallinto ottaisi huomioonsa ne mahdollisesti ilmaantuvat tilaisuudet, jolloin voitaisiin ostaa suurempien konttorien tarpeeksi sopivia kiinteimistöjä. Kun Pankin Johtokunta jo pitemmän aikaa oli havainnut tarpeelliseksi, että Pankin Wiipurissa oleva konttori tulisi sijoitetuksi tilavampaan ja ajanmukaisempaan huoneustoon, jossa kassaholvikin olisi paremmin turvattu mahdollisiin murtovarkauksiin nähden, ja Kunnallisneuvos O. Clouberg vainajan oikeudenomistajat olivat Pankille tarjonneet omistamansa talon ja talonaseman N:o 1 mainitun kaupungin Salakkalahden kaupunginosassa 575,000 markan hinnasta, päättivät Pankkivaltuusmiehet 2 päivänä lokakuuta 1907 käyttämällä hyväkseen mainitun sopivan tilaisuuden ostaa Pankille sanotun kiinteistön. Talonasema, joka sijaitsee kaupungin keskustassa sopivalla liikepaikalla Torkkelin- ja Torikadun kulmassa, on 2,350.6 neliömetrin suuruinen, ollen sen sivu Torkkelinkadull0 59.3? metriä ja Torikadulle päin 39.,".o metriä. Talonasemalla on kaksikerroksinen kivirakennus etusivu Torkkelinkadulle päin, puinen asuinrakennus mainittujen katujen nurkkauksessa, muutamia vähäisempiä puisia ulkohuonerakennuksia sekä kivinen makasiinirakennus. Sittenkuin Johtokunta talon käyttämiseen nähden oli esittänyt, että Torkkelinkadun varrella oleva kivirakennus Pysytettäisiin entisellään ja että nurkkarakennus sekä viereinen pieni rakennus purettaisiin ja tälle paikalle rakennettaisiin kaksikerroksinen kivirakennus, jonka alakerta sisustettaisiin Pankille ja ylikerta Pankinkomisariuksen asunnoksi, päättivät Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä lokakuuta 1907 antaa Pankin arkkitehdille Professori G. Nyströmille toimeksi laatia piirustukset sekä kustannusarvion talonasemalle rakennettavaa mainitunlaatuista rakennusta varten. Kirjeessä 28 päivältä toukokuuta 1907 ilmoitti Johtokunta, että Leskirouva Ungern oli tarjoutunut 85,000 markan hinnasta Pankille myymään Kuopion kaupungissa omistamansa talon ja talonaseman, joka ollen pinta-alaltaan 4,400 neliömetriä sijaitsee hyvällä paikalla kaupungin keskustassa ja sillä löytyvine rakennuksineen tätä nykyä antaa noin 3,300 markan suuruisen vuotuisen tulon. Kun tämä myyntitarjous asiantuntijain lausunnon mukaan oli pidettävä Pankille varsin edullisena, pyysi Johtokunta Valtuutusta mainitulla hinnalla ostaa sanotun talon ja talonaseman, huomauttaen samalla, että koska Pankin ^ k yisestä konttorikuoneustosta voimassa oleva vuokrakontrahti hiljakkoin oli uudistettu, ei oltu aiottu lähimmässä tulevaisuudessa Pankin tarpeeksi rakennuttaa ostettavaksi ehdotettua talonasemaa. Tähän esitykseen Pankkivaltuusmiehet 28 päivänä toukokuuta 1907 katsoivat olevan syytä suostua. Sittenkuin Johtokunta oli esittänyt, että Pankin Tampereella oleva konttori oikeutettaisiin huoneustoonsa hankkimaan ajanmukaisemman sähkövalaistuksen n. k. hehkuanipuilla sekä tätä tarkoitusta varten käyttämään tehdyn kustannusarvion mukaan 457 markkaa 30 penniä, ovat ankkivaltuusmiehet 23 päivänä marraskuuta 1907 suosin eet kerrottuun esitykseen. Johtokunnan esitysten mukaan valtuuttivat Pankkivaltuusmiehet 7 päivänä toukokuuta ja 9 päivänä heinäkuuta 1907 Johtokunnan käyttämään yhteensä 6,750 markkaa erinäisten korjaustöitten toimittamiseen Pankin Oulussa omistamassa talossa. 13 3) Kuopion konttori. 4) Tampereen konttori. 5) Oulun konttori.

8 Palkkioita Pankin vuosirahasääntöön otetusta määrärahasta yliylimääräisiä määräisten apulaisten palkkaamiseen ovat Pankkivaltuusapulaisia miehet myöntäneet seuraavat määrät ennestään olemassa varten. olevista toimista maksettujen palkkioiden lisäämiseksi sekä uusien toimien perustamiseksi: Sortavalan konttorin konttorikirjurin palkkio, joka tähän saakka on ollut 75 markkaa kuukaudessa, on lisääntyneen työn johdosta korotettu toistaiseksi 150 markkaan kuukaudessa 1907 vuoden alusta lukien. Niiden neljän pääkonttorin konttoriapulaisen lisäksi, joiden tehtävänä on vastuunalaisuus-tilien pitäminen, on asetettu viides konttoriapulainen yhtäläisillä palkkaeduilla kuin entisillekin apulaisille myönnetyt, nimittäin 125 markalla kuukaudessa sekä tavanmukaisella lisäyksellä 5 ja 10 vuoden palveluksen jälkeen. Kun uusien vastuunalaisuus-tilien kirjoittamiseen, jota varten oli hankittu yksi ylimääräinen apulainen 125 markan kuukautisella palkkauksella, on arvioitu tarvittavan vielä kuuden kuukauden aika, on sen ohessa tätä tarkoitusta varten mainituksi ajaksi myönnetty samansuuruinen määräraha kuin tähänkin saakka. Pankin kanslistille Neiti Helmi Olsonille on myönnetty persoonallinen 50 markan suuruinen kuukautinen palkanlisäys 1907 vuoden alusta lukien. Yaihtokassoissa olevien työvoimain satunnaista lisäämistä varten on myönnetty toistaiseksi tarpeen vaatiessa käytettäväksi aina 50 markkaan asti kuukaudessa, lukien toukokuun alusta _ Kun vaihtokassoissa yhä suurenneen liikkeen vuoksi 011 käynyt tarpeelliseksi että se henkilö, joka tähän saakka ainoastaan ajoittain oli toiminut setelinlajittelijana sanotuissa kassoissa, vastaisuudeksi määrättäisiin tähän työhön vakinaiseksi, on mainittua tarkoitusta varten myönnetty 50 markan kuukautinen määräraha, lukien syyskuun alusta 1907, joten mainittu apulainen tulee saamaan palkkiota 100 markkaa kuukaudessa. Pääkonttorin vaihtoliikkeen järjestämistä varten uudelle ajanmukaisemmalle kannalle on myönnetty 50 markan kuukautinen lisäpalkkio yhdelle kassöörinapulaisell setelinlajittelukonttorin työn ylitarkastuksesta sekä 10 markan palkkio päivältä sille kassöörinapulaiselle, jolle uskotaan rahain vaihto eräässä perustettavassa tilapäisessä kassassa. Ylimääräisen konttorikirjurin sekä kassöörinapulaisen Palkkaamiseksi W iipurin konttoriin ovat Pankkivaltuusmiehet vuodeksi 1908, samoin kuin edelliseksikin vuodeksi, myöntäneet 4,200 markan suuruisen määrärahan, josta oli suoritettava edelliselle 3,000 markkaa ja jälkimäiselle 1,200 markkaa. Pankkivaltuusmiesten edellä mainittujen päätösten tarkemmat, perustelut näkyvät tammikuun 15, helmikuun 22, toukokuun 7 ja 28, elokuun 30, syyskuun 14 ja joulukuun 31 päivänä tehdyistä pöytäkirjoista. 11. Vuosirahasääntöön pantua määrärahaa virkaloman Muita mää- Uankliimiseksi Pankin virka- ja palvelusmiehille on vuonna räräha- 907 käytetty 17,197 markkaa 54 penniä. Pankkivaltuus-., miesten päätökset virkalomaa varten säädetyn määrärahan ^irkalomaa3 käyttämisestä ovat toukokuun 7 ja 28 päivinä tehdyissä varten. Pöytäkirjoissa., Sittenkuin Pankkivaltuusmiehet 25 päivänä helmi- b) Satunnaisolivat päättäneet antaa Johtokunnan käytettäväksi ten palkki- >200 markkaa annettaviksi sopivissa erissä Pankin Kuo- oitten määf ou konttorin entiselle konttorikirjurille E. W. Wartiai- räraha. eeue, joka parantumattoman sairauden vuoksi oli saanut 1011 mainitusta toimesta, ovat Pankkivaltuusmiehet tehdyn 'Uoinuksen johdosta 26 päivänä tammikuuta 1907, huomoon ottamalla asiassa esiintyneet erittäin säälittävät asianvielä myöntäneet mainitulle Wartiaiselle kerta mkkiaan 500 markan suuruisen apurahan. r Pietarin konttorin molemmille rakanlukijoille, vahtiostarille sekä vahtimestarinapulaiselle on annettu satun- Ijf1? 611 Palkki oitten määrärahasta tavanmukaiset lahjapalkv t pääsiäiseksi ja uudeksivuodeksi yhteensä 430 ruplaa. Uill - nkin pääkonttorin Ylivahtimestarille H. J. Paulie on annettu samasta määrärahasta 400 markan suu- 1uinen palkkio. kin ^.^ enkuin ulkomaisen kirjeenvaihdon kanslisti Pan- c) Eläkkeitä., Pääkonttorissa P. Horn siitä tehdyn pyynnön johtl;.. a 10 päivänä lokakuuta 1907 oli saanut eron mainisana Nimestään, ovat Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä ole ^.^uu^a myöntäneet Kanslisti Horn ille hänen jälellä eläkf 1 ehpajakseen 1,800 markan suuruisen vuotuisen mikä vastaa puolta hänen menosäännön mukaan Stiin astaan palkasta. 15

9 16 Pietarin konttorin vahtimestarille A. Wasiljefiille, joka pyynnöstä oli saanut eron toimestaan lukien 1 päivästä helmikuuta 1908, ovat Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä lokakuuta 1907 myöntäneet vuotuisen 1,000 markan suuruisen elinkautisen eläkkeen, mikä vastaa Wasiljeffin nauttimaa vakinaista palkkaa, d) Tarve- Johtokunnan ilmoitettua että Pietarin ja Tampereen rahat. konttoreja varten vuodeksi 1907 määrätyt tarverahat kasvaneen liikkeen johdosta eivät tulisi riittämään tarkoitukseensa, vaan että tehtyjen arviolaskujen mukaan Pietarin konttori olisi pakotettu käyttämään noin 400 markkaa sekä Tampereen konttori noin 300 markkaa mainittujen määrärahain lisäksi, ovat Pankkivaltuusmiehet 5 päivänä joulukuuta 1907 myöntäneet tarkoitusta varten edellämainitut määrät. Pankille 5 päivänä maaliskuuta 1906 vahvistettuun vuosirahasääntöön liitetyn 8:n muistutuksen mukaan ovat Pankkivaltuusmiehet Johtokunnan esityksestä 5 päivänä joulukuuta 1907 myöntäneet seuraavat määrät tarverahoja Pankin haarakonttorien käytettäviksi vuonna 1908 nimittäin: Porin, Oulun, Kuopion, Joensuun, Sortavalan, Mikkelin, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Kotkan konttoreille kullekin 1,000 markkaa, Turun ja Nikolainkaupungin konttoreille kummallekin 1,200 markkaa, Tampereen konttorille 1,500 markkaa, Pietarin konttorille 2,200 markkaa sekä W iipurin konttorille 3,200 markkaa. 12. Pankin virka- Sen johdosta että kaikki Helsingin kaupungissa toi' aika kesäkuu- mivat yksityispankit olivat päättäneet kesäkuukausina laukausina, vantaisin sulkea toimistonsa kello 2 i. p. siten saattaakseen henkilökunnilleen mahdolliseksi poistua kaupungista sunnuntain viettoa varten maalla, ovat PankkivaltuusiMe' het, Johtokunnan siitä tehtyä esityksen, 28 päivänä toukokuuta 1907 suostuneet siihen että yhdenlainen menettely oli Suomen Pankissakin noudatettava. 13. vioidut nousevan yhteensä 1,927,182 markkaan, ja Yleisten rakennusten Ylihallitus sekä Arkkitehtiklubi pyynnöstä olivat antaneet lausuntonsa tästä ehdotuksesta, ovat Pankkivaltuusmiehet, tarkastettuaan ehdotuksen, kirjelmän mukana 31 päivältä toukokuuta 1907 lähettäneet asiaan kuuluvat kirjat Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnalle puoltaen säätytalon rakennettavaksi Herra Nyströmin ehdotuksen mukaan. Sen ohessa ovat Pankkivaltuusmiehet ehdottaneet Petettäväksi rakennuslautakunnan tekemään välipuheen arkkitehdin kanssa sekä päättämään niistä ehdotuksen muutoksista, jotka erityiskohtaisia piirustuksia valmistettaessa hkä havaitaan tarpeellisiksi sekä sittemmin valvomaan rakennushankkeen suorittamista. 14. _ Eräillä maamme paikkakunnilla harjoitettujen väkival- Toimenpiaisuuksien johdosta ovat Pankkivaltuusmiehet kokouksissa teitä Pankin * päivänä tammikuuta, 12 päivänä syyskuuta, 2 päivänä suojdemiokakuuta ja 20 päivänä joulukuuta 1907 Johtokunnan esi- seksi hyökyksestä päättäneet erityisiin toimenpiteihin ryhtymistä käyksiltä, maaseutukonttorien turvaamiseksi hyökkäyksiltä sekä myönäneet tarkoitukseen tarpeelliset määrärahat. 15. il Eduskunnan kirjelmässä 2 päivältä marraskuuta 1907 Suomen Paninoitettiin Eduskunnan päättäneen, että Pankki valtuus- kin olijesäänlesten ehdotukset Pankin setelinantoa ja sen vararahas- non muuttaa koskevien määräysten muuttamisesta sekä ylimääräi- mistä koskeva v6 *! P alk k au s s ään n ö 11ä olevan johtajan viran asettamisesta asia. akmaiseksi eivät tällä kertaa olleet antaneet aihetta toimen- J i ^ i i n sekä että Pankkivaltuusmiesten toimeksi oli annettu sa ^ ^ k i 11 ohjesääntö uuden tarkastelun alaiseksi ja maila tehdä näistäkin asioista uudet ehdotukset, teit.- ^ ainittua kirjelmää 31 päivänä joulukuuta 1907 esiaessä päättivät Pankkivaltuusmiehet, että asia oli vastoa uudelleen käsiteltävä. 17 Säätytalon Sittenkuin säätytalon arkkitehti Professori G. muutosra- ström hänelle annetun ohjelman mukaisesti oli valmistan11" kennus. ehdotuksen piirustuksineen säätytalon uudestarakentaffli' seksi, jonka ehdotuksen mukaan kustannukset olivat af' re 16. Koska maan kauppaliikkeen sekä sen yhteydessä suupien rahasummien käytön yhä kasvaessa suurempani

10 18 Kysymys maksuvälineiden tarve sitä mukaa on tullut huomattavaksi, 1000 markan ovat Pankkivaltuusmiehet pitäneet suotavana, että nykyään setelien käy- liikkeessä olevien setelilajien lisäksi otettaisiin 1,000 martäntöön otla- kan seteleitä käytäntöön, ja päättivät Pankkivaltuusmiehet muusta, tähän nähden 28 päivänä toukokuuta 1907 Eduskunnan Pankkivaliokunnalle esittää sellaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä, että Suomen Pankki oikeutettaisiin laskemaan liikkeeseen myöskin sanotun arvoisia seteleitä. 17. Pankin uu- Kun läheisessä tulevaisuudessa tulee tarpeelliseksi sien setelien valmistaa uusia seteleitä ja Pankkivaltuusmiehet pitivät ulkomuoto, tarpeellisena taiteellisessa suhteessa täysin tyydyttävän ulkoasun aikaansaamiseksi järjestää palkintokilpailu päättivät Pankkivaltuusmiehet 17 päivänä heinäkuuta 1907 kehoittaa Pankin Johtokuntaa sille annettujen osoitusten mukaan kuuluttamaan sellaisen kilpailun. 18. Diskonttoko- Sittenkuin toisen varajäsenen toimi Pankin Wiipurin miteat. konttorissa oli joutunut avoimeksi sen johdosta että entinen varajäsen Konsuliagentti C. E. Ekström oli nimitetty diskonttokomitean jäseneksi Kauppaneuvos W. Hackmanin sijaan, otettiin 29 päivänä huhtikuuta 1907 vuoden loppuun saakka toiseksi varajäseneksi sanottuun diskonttokomiteaan Kauppias William Otsakorpi. Sen johdosta että Turun konttorin diskonttokomitean jäsen Laamanni O. J. Tammelin oli ilmoittanut olevansa estetty ottamasta osaa sanotun diskonttokomitean töihin, määräsivät Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä elokuuta 1907 Turun kaupungin oikeusraatimiehen E. P. J. Thomen vuoden loppuun olemaan jäsenenä mainitussa diskonttokomiteassa. Kun varajäsen Turun konttorin diskon tt o k o m i t e as s a Kauppias A. M. Fredrikson oli ilmoittanut luopuvansa komitean jäsenyydestä sen vuoksi, että hän oli tullut tarkastajaksi Pohjoismaiden Osakepankin sanotussa kaupungissa olevan konttorin johtokuntaan, määräsivät Pankkivaltuusmiehet 14 päivänä lokakuuta 1907 Kauppias E. W- Nylundin vuoden loppuun olemaan diskonttokomitean varajäsenenä Kauppias Fredriksonin asemesta. Liskonttokomiteain jäseniksi sekä varajäseniksi vuodeksi 1908 valitsivat Pankkivaltuusmiehet 26 päivänä marraskuuta 1907: Hämeenlinnan konttorissa jäseniksi Insinööri Johan Henrik Holmen in ja Kauppias Anders Gustaf Skogsterin sekä varajäseniksi Oikeusraatimies Otto Hjalmar Alexander Sundelin ja Tehtailija Gustaf Richard Fältmarsin; Joensuun konttorissa jäseniksi Kauppias Wilhelm Hämäläisen ja Lehtori Filosofian Tohtori Johan Wilhelm Roniinuksen sekä varajäseniksi Kauppiaat Johan Pitkon ja &alle Parviaisen; Jyväskylän konttorissa jäseniksi Hovineuvos A dolf Vilhelm von Zweygbergin ja Apteekkari Frans Kiljanderin sekä varajäseniksi Prokuristi Hugo Parviaisen ja Varatuomari Hjalmar Hollmeruksen;. Kotkan konttorissa jäseniksi Sijaiskonsuli Olof Biilo- Wln ja Kaupunginkamreerin Varatuomari Gösta Nordp e n in sekä varajäseniksi Toisen kaupunginlääkärin Vik- r Hugo Alfthanin ja Tullinhoitaja Robert Fredrik W il- Uelru Staudinger in; Kuopion konttorissa jäseniksi Kihlakunnantuomari rans Oskar Möller in ja Kunnallisneuvosmies Johan Frediik Dahlströmin sekä varajäseniksi Lääninrahastonhoitaja Pernaan Werner Sahlsteinin ja Prokuristi Reino Brunilan; j, Mikkelin konttorissa jäseniksi Kauppaneuvos Carl i'edrik Pöndisen ja Liikeneetirehtörinapulaisen August i'edrik Granfeitin sekä varajäseniksi Kapteeni Woldemar mterin ja Varatuomari Ernst Edvard Rosenqvistin; ~ Nik&lainkaupungin konttorissa jäseniksi Kauppaneuvos s Pki ' ^ ian Hartmanin ja Pormestari Ivar Wilhelm Hasg biatt in sekä varajäseniksi Kauppias Johan Edvard a cklaanin ja Sijaiskonsuli Lennart Eliel Backmanin; Oulun konttorissa jäseniksi Kunnallispormestari Johan sek Castr Ilm i a Kauppaneuvos Fredrik A dolf Riekin varajäseniksi Oikeusraatimies Torsten Lundbergin ia lnn allisraatimies Oskar Gustaf Laurinin; Ula konttorissa jäseniksi Kihlakunnantuomari, Laa- Q-oh? 1 ie0<^01 Leopold Eck in ja Konttorinpäällikkö Claes Hu -p Y n -^kausen^n sekä varajäseniksi Sijaiskonsuli Bergin n^ew^n Ja Kaupunginkamreeri Johan Leine- Kavl ^ r^ava^an konttorissa jäseniksi Kihlakunnantuomari Gustaf B erg in ja Kauppias Wilhelm Sorvalin sekä 19

11 20 varajäseniksi Liikemies Alexander Johan Nissinin ja Kauppias Ossian Evert Kivisen; Tampereen konttorissa jäseniksi Kunnallisneuvos Carl Wilhelm Akerlundin ja Apteekkari Thomas Clayhillsin sekä varajäseniksi Tehtailija Oskar Björkellin ja Varatuomari Walter Björkstenin; Turun konttorissa jäseniksi Kunnallisneuvos Hans Gustaf Hoffstedtin ja Kunnallisraatimiehen Varatuomari Ernst Petter Johan Thomen sekä varajäseniksi Kauppias Evert Wilhelm Nylundin ja Kapteeni Vapaaherra R o lf Maximilian Carpelanin. TViipurin konttorissa jäseniksi Hovioikeudenneuvos Egid William Elfvengrenin ja Konsuliagentti Carl Edvin Ekströmin sekä varajäseniksi Kirjakauppias Viktor Hovingin ja Kauppias William Otsakorven. 19 Pankinkomi- Helmikuun 27 päivänä 1907 joutui Tampereen kontsariuksen torin pankinkomisariuksen virka avoimeksi sen johdosta virat. että Pankinkomisarius E. J. Grönvik pyynnöstään oli saanut virkaeron. Ehdolle sanotun viran jälleen täyttämistä varten oli Johtokunta asettanut ensimäiselle sijalle Porin konttorin Pankinkomisariuksen, Eilosofianmaisteri E. Enqvistin, toiselle sijalle Jyväskylän konttorin Pankinkomisariuksen I. O. P. Ruotzin sekä kolmannelle sijalle Joensuun konttorin Pankinkomisariuksen E. Bromsin. Näistä sai Pankinkomisarius Enqvist Pankkivaltuusmiesten puoltosanan virkaan ja nimitti Keisarillinen Senaatti hänet siihen 1 päivänä kesäkuuta Porin konttorin pankinkomisariuksen viran tultua edelläkerrotun nimityksen johdosta avoimeksi asetti Johtokunta ehdolle sanottuun toimeen ensimäiselle sijalle Joensuun konttorin Pankinkomisariuksen E. Bromsin, toiselle sijalle Kotkan konttorin Pankinkomisariuksen, Filosofianmaisteri W". Krogius en ja kolmannelle sijalle Pankin sihteerin "Varatuomari M. Sabellin. Pankkivaltuusmiehet jättivät asian alamaisen esityksen kera 12 päivältä syyskuuta 1907 Keisarillisen Senaatin ratkaistavaksi puoltaen virkaan Pankinkomisarius Bromsia, joka myös sittemmin 23 päivänä seuraavaa lokakuuta nimitettiin Porin konttorin pankinkomisariukseksi. Johtokunnan tekemässä ehdotuksessa Joensuun konttorin pankinkomisariuksen viran uudelleen täyttämistä varten oli ensimäisellä sijalla Tampereen konttorin kassööri A. L. R. Löfgren, toisella sijalla Pankin Porissa olevan konttorin Kassööri, Eilosofianmaisteri A. E. Timgren sekä kolmannella sijalla Pankin Wiipurissa olevan konttorin Kassööri V. R. Petrelius. Joulukuun 20 päivänä 1907 tekivät Pankkivaltuusmiehet Keisarilliselle Senaatille alamaisen esityksen, jossa virkaan puollettiin Kassööri Löfgreniä. Sittenkuin Keisarillinen Senaatti 4 päivänä huhtikuuta 1907 oli määrännyt Pankin Wiipurissa olevan konttorin Pankinkomisariuksen K. Basilierin hoitamaan ylimääräisellä palkkasäännöllä olevaa johtajanvirkaa Pankin Johtokunnassa, kunnes kysymys tämän viran muuttamisesta vakinaiseksi on ratkaistu, ovat Pankkivaltuusmiehet 17 päivänä sanottua huhtikuuta määränneet Porin konttorin silloisen Pankinkomisariuksen E. Enqvistin, lukien 1 päivästä seuraavaa toukokuuta, hoitamaan Wiipurin konttoria Slllä aikaa kun Pankinkomisarius Basilier edelläkerrotun määräyksen mukaan toimii Johtokunnan jäsenenä.. Pankinkomisarius Enqvistin tultua edellämainituksi ^Jaksi määrätyksi hoitamaan Wiipurin konttoria määräsiat Pankkivaltuusmiehet 7 päivänä toukokuuta 1907 Porin onttorin Kassöörin A. F. Timgrenin toistaiseksi hoitamaan Pankinkomisariuksen virkaa viimeksimainitussa konttorissa. 1 Kun Pankinkomisarius Enqvist 1 päivänä kesäkuuta y. oli nimitetty Tampereen konttorin pankinkomisariukeksi, vaan edelläkerrotun määräyksen johdosta hoiti Wii- Pnun konttoria, määräsivät Pankkivaltuusmiehet 17 päianä heinäkuuta 1907 pääkonttorin toisen Kamreerin C. Lindebladin hoitamaan Tampereen konttoria, lukien 1 päivästä syyskuuta niin kauaksi aikaa kuin Pankinkomisa- Enqvistin määräys hoitaa W ii purin konttoria kestää, tv' ^kavapautta osaksi kivulloisuuden ja osaksi yksityisten asiain tähden ovat vuonna 1907 nauttineet allaainittujen konttorien hoitajat, nimittäin: Kuopion konttorin hoitaja O. Wallenius 16 päivästä 2 ^»kuuta 16 päivään huhtikuuta ja 8 päivästä elokuuta päivään samaa kuuta; k Porin konttorin hoitaja E. Enqvist 8 päivästä huhtiuta 8 päivään toukokuuta; a- mun konttorin hoitaja A. Gripenberg kesäkuun marrask e^ ^uun alusta kuolemaansa saakka 2 päivänä X.^kolainkaupungm konttorin hoitaja V. O. Gadding Päivästä heinäkuuta 1 päivään syyskuuta; 21

12 22 Pietarin konttorin hoitaja K. O. Lindberg 23 päivästä heinäkunta 7 päivään syyskuuta; Joensuun konttorin hoitaja E. Broms 13 päivästä kesäkuuta 12 päivään heinäkuuta ja 11 päivästä lokakuuta saman kuukauden loppuun; Hämeenlinnan konttorin hoitaja B. E. Sundgren 17 päivästä elokuuta 31 päivään samaa kuuta ;o Mikkelin konttorin hoitaja K. G. Äkesson 16 päivästä heinäkuuta saman kuun loppuun; Jyväskylän konttorin hoitaja I. 0. P. Ruotzi 27 päivästä syyskuuta 25 päivään marraskuuta; sekä Oulun konttorin hoitaja Edvard Rehnbäck 16 päivästä joulukuuta vuoden loppuun saakka. Edellämainittujen virkalomien aikana ovat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankinkomisariuksen virkoja tavallisesti hoitaneet asianomaisten konttorien kassöörit. Muutoin on kesälomaa myönnetty konttorin hoitajille kuukausi, jonka ohessa Johtokunta on mainituille hoitajille hakemuksesta myöntänyt lyhempää virkalomaa, ei kuitenkaan viikkoa pitemmäksi ajaksi. 20. Pankin Johto- Sittenkuin Pankkivaltuusmiehet 13 päivänä joulukunta. kuuta 1906 olivat määränneet Pankin Ylikamreerin Arthur Brobergin kahden kuukauden aikana hoitamaan Pankin Johtokunnan entisen puheenjohtajan K. T. A. Wegelius en nimityksen johdosta Senaatin jäseneksi avoimeksi joutunutta johtajanvirkaa Pankissa, määräsivät Pankkivaltuusmiehet 22 päivänä helmikuuta 1907 Ylikamreeri Brobergin edelleen hoitamaan sanottua johtajanvirkaa siksi, kunnes siitä toisin määrättäisiin. Helmikuun 20 päivänä 1907 nimitti Keisarillinen Majesteetti ylimääräisellä palkkasäännöllä toimivan Pankintirehtöörin Clas Herman von Collanin Pankin Johtokunnan puheenj ohtaj aksi. Pankkivaltuusmiesten 22 päivänä maaliskuuta 1907 siitä tekemän alamaisen esityksen johdosta määräsi Keisarillinen Senaatti 4 päivänä seurannutta huhtikuuta Suomen Pankin Wiipurin konttorin Pankinkomisariuksen Kaarlo Basilierin hoitamaan ylimääräisellä palkkasäännöllä olevaa johtajanvirkaa, kunnes kysymys tämän viran muuttamisesta vakinaiseksi on ratkaistu. 21. Sittenkuin Pankkivaltuusmiehet 19 päivänä marras- Suomen kiekuuta 1906 olivat päättäneet, että Valtuusmiesten kirjelmät Ien käytäntö siitä lähtien olivat, laadittavat myöskin suomeksi ja että Pankin hal- Valtuusmiesten silloisen puheenjohtajan tuli kehoittaa Joh- Uunossa. tokuntaa ottamaan harkittavakseen mahdollisuutta sanotun kielen käytännön lisäämiseen Pankin kirjevaihdossa, ovat Pankin Johtokunta ja Pankkivaltuusmiehet kirjevaihdossa keskenään samoin kuin myöskin Pankkivaltuusmiehet kaikessa kirjevaihdossaan käyttäneet suomen sekä ruotsin kieltä rinnakkain. Pankin konttorit ovat käyttäneet toiset ruotsin kieltä, toiset, luvultaan neljä, suomen kieltä kirjevaihdossa Johtokunnan kanssa. Lokakuun 21 päivänä 1907 päättivät Eduskunnan Pankkivaltuusmiehet, että Valtuusmiesten pöytäkirjat siitä lähtien olivat laadittavat suomeksi, jolla kielellä myöskin Pankkivaltuusmiesten kirjelmät sen jälkeen ovat toimitetut. Suomen Eduskunnan kirjelmässä 1 päivältä lokakuuta 1907, joka saapui Pankki valtuusmiehille seuranneen joulukuun lopulla, ilmoitettiin Eduskunnan antaneen Pankkivaltuusmiesten tehtäväksi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että suomen kieli 1 päivästä tammikuuta 1908 tulee Suomen Pankin hallinnon ja kirjanpidon kieleksi sekä valvoa että, sikäli kuin uusia Suomen Pankin seteleitä laaditaan, niissä suomen kieli asetetaan ensimäiselle sijalle ja eriarvoiset setelit tehdään kyllin toisistaan eroaviksi. Asiata 31 päivänä joulukuuta 1907 esiteltäessä päättivät rankki valtuusmiehet ilmoittaa Eduskunnan edelläkerrotun Päätöksen Pankin Johtokunnalle tiedoksi sekä asianomaisen toimenpiteisiin ryhtymistä varten. 22. Sittenkuin Säädyt 28 päivänä maaliskuuta 1905 oli- Pankkivalvat valinneet pankkivaltuusmiehiksi Herra F. Stjernvallin, tummiesten apaaherra E, G. Paimenin sekä Herrat M. Hallbergin ja virantoi- 7^- J. Stählbergin ovat, Herrain Stjernvallin ja Stählbergin mitus. rp J-ua nimitetyiksi senaattoreiksi ja Keisarillisen Senaatin alousosaston jäseniksi, 1907 vuoden alusta 18 päivään luurannutta lokakuuta pankkivaltuusmiehinä toimineet!.prra M. Hallberg, puheenjohtajana, Vapaaherra O. Wrede, rra Stjernvallin varamiehenä, Vapaaherra E. G. Paimen 23

13 24 sekä Herra P. Ahmavaara, Herra Stählbergin varamiehenä. Tilapäisen esteen sattuessa ovat pankkivaltuusmiehinä toimineet varamiehet Herrat Bonsdorff, Hjelt, Hälisten, Idman, Boisman ja Polon. Heinäkuun 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 74 :n mukaan toimitettiin 18 päivänä lokakuuta 1907 Suomen Eduskunnan pankkivaltuusmiesten ja pankin tilintarkastajain sekä heidän varamiestensä vaali, jolloin tulivat valituiksi: Pankkivaltuusmiehiksi: Aleksanterin Yliopiston Professori, Vapaaherra Ernst Gustaf Paimen, Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunnan Prokuristi Heikki Lindroos, entinen Senaattori Alexander Lennart Gripenberg, Maanviljelijä Hjalmar Gabriel Paloheimo, Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomen Toimitusjohtaja Wilhelm Alexander Lavonius ja Kauppaneuvos Gösta Björkenheim, joista kolme ensiksi mainittua valittiin olemaan osallisina kaikissa Valtuusmiesten käsiteltävissä asioissa. Pankkivaltuusmiesten varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Esittelijäsihteeri Akseli August Listo, toiseksi varamieheksi Kauppias Karl Henrik Renlund, kolmanneksi varamieheksi Kauppias Juho Santaholma, neljänneksi varamieheksi lyseon Lehtori Filosofiantohtori Hugo Magnus Johannes Relander, viidenneksi varamieheksi Vakuutustarkastaja, Filosofianmaisteri Gustaf Onni Immanuel Hälisten ja kuudenneksi varamieheksi Lääkintöneuvos Gustaf Rudolf Idman. Pankin tilintarkastajiksi: Kauppaoppilaitosten tarkastaja Professori Ernst Jakob Waldemar Bonsdorff, Sanomalehdentoimittaja Wäinö Alfred Tanner, Tukkukauppias Juho Lallukka ja Maanviljelysneuvos Karl Wilhelm Bruncrona, sekä Tilintarkastajain varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Johtaja, Filosofianmaisteri Kyösti Nestor Järvinen, toiseksi varamieheksi Filosofiamnaisteri Väinö W uoiijoki; kolmanneksi varamieheksi Puuseppä Jaakko Emil Perttilä ja neljänneksi varamieheksi Filosofian tohtori Arvid Neovius. Kerrotun vaalin tapahduttua kokoontuivat Pankkivaltuusmiehet 21 päivänä lokakuuta 1907, jolloin valittiin puheenjohtajaksi Vapaaherra Paimen sekä varapuheenjohtajaksi entinen Senaattori Gripenberg. Tämän jälkeen ovat tilapäisen esteen sattuessa varatieh in ä toimineet Herrat Renlund, Listo ja Relander. Helsingissä 15 p. tammikuuta E. ö. Paimen. Heikki Lindroos. Lennart Gripenberg. H. G. Paloheimo. W. A. Lavonius. Gösta Björkenheim. G. E. Winter. 25

14 Yleiskatsaus Suomen Pankin tilaan ja toimintaan vuonna Siv. Suomen Pankin tila Jouluk. viimeisenä päivänä Ote Pankin kuukausibilanseista...4. Pankin kassatila rahaliike Tulos Pankin liikkeestä v Säästyneitä voittovaroja...6.

15 2 3 I. Suomen Pankin 0 p u k u u n viimeisenä päivänä Varoja. Setelinantoa vastaavat metallivarat. Metallikassa: suomen kultarahaa... venäjän ja ulkomaan kultarahaa rahaksi lyömätöntä kultaa.. kultaa rahapajassa... Suomen hopearahaa... Obligatsioneja ulkomaan rahassa Konttokurantteja ulkomaalla. Pankkiseteleitä ja kuponkeja ulkomaan r a h a s s a... Salkussa vekseleitä ulkomaan rahassa 16,302,120 8,750, ,796 19, ,392, ,805, ,591, ,903, , ,198, ,107, J Velkoja. V, laittaessa maksettavia sitoumuksia: 6essä olevia seteleitä...,, postivekseleitä maksunosoituksia tarj 111 konttoriin Vau ölll^ 0Varaston pano- ja ottotilillä Pie- itäviksi jätetyistä vekseleistä saatu Mti 'iolain main vuosimaksuista jälellä e 2 -? 1 rursmttej a ulkomaalla äisi& tilejä i h o i s t a varattu 257,021 11,023 27,825,798 6,780, ,551 6, , ,708 95,026, ,045 34,605,911 1,691,066 7,789, ,239 27; Saamisia.. Salkussa vekseleitä Suomen rahassa. Hypoteekkilainoja... Alkuperäislainoja... Kassakreditiivejä... 54,655, ,168, , ,960, ,6',151 K, Untarahasto töjen ast0 jo h o n sisältyy pankin kiinteis- 18 kaluston arvo 1,739,885: ,000,000 31,739, ,739, Muita varoja. ^dttömiä voittovaroja... 5,052, Rahaksi lyömätöntä hopeata... Vaskirahaa... Obligatsioneja Suomen rahassa.. Erinäisiä t ile jä... Protestattuja kotimaisia vekseleitä Kasvaneitten korkojen saldo.. Pankkikiinteistöt... Kalusto... 1,739, , , ,278 16, , , ,739, ^ l i 'neta!1ivarat 115,107,168: 72 ki 3 S1or>Pank-»mäaeutettu =»- Poi., seteleitä 40,000,(KK): : 72 vaadit. vut. 1Ila kset:ta- 19 m vöt,s*t0u u k Set 139,381,239: 27 ^kl?-tyistäkas- Oosta ilveistä 'niiär;!llatta oieva 2,153,885: ,535,121: 28 JUajv,;,., ' on se*elinanto-oi-.. Smk. 13,572,041: 44 Smk. 201,153' 1871 Smk. 201,153,18767

16 4 5 III. Pankin kassatila. II. Ote Pankin kuukausibilanseista vuodelta Jouluk. viini. p:nä Jouluk. viini. p:nä huomen kultarahaa... Smk 16,372,410: Smk 16,302,120: Venäjän ja ulkomaan kultarahaa... Mahaksi lyömätöntä kultaa 10,156,530: ,416:22 8,750,648: ,796: 95» hopeata 12,573:49 28,053:17 Suomen hopearahaa... 1,515,556: 25 1,805,192:50» vaskirahaa... 79,447: 27 69,027: 97 atikkiseteleitä ja kuponkeja ulkomaan rahassa. 201,489:47 216,297:07 ankin omia seteleitä.. 284,112,596: 240,114,134: IV. 8mk 312,670,939: 53 Smk 267,606,270: 50 Pankin rahaliike. Koko rahaliike v oh kassatilin debet ja kredit puolilla.yht «ensä Smk 1,964,991,388: 17. Jaettuna eri konttoreja kohti teki tämä liike: kielsin gin pääkonttorissa ^iipurin konttorissa ^ttrun Pietarin B Porin anipereen ^ tkan ^'kolaink; aupungin konttorissa kultin ^u pion ^ortavalan Ukkelin Hämeenlinnan ensuun 'jyväskylän Smk 949,959,382: ,228,054: , : ,768,817: ,803,572: 90 96,708,489: 85,564,186: 66 69,406,109: 75 55,625,198: 84 37,845,659: 95 36,389,545: 46 35,789,483: 87 25,371,182: 24 20,870,840: 61 20,048,258: 04

17 6 V. Tulos Pankin liikkeestä. Kredit. Korkoja kotimaisesta lainausliikkeestä... Smk. 3,991,052:89 konttokuranteista ulkomaalla..... obligatsioneista.. A g i o... Provisioneja Maksettuja epävarmoja saamisia Debet. Palkkoja ja palkkioita.... Smk. 593,486: 40 Eläkkeitä... 32,116:67 Pankin valtuusmiesten palkkiot ja k u lu n g it... 29,964:30 Erinäisiä kulunkeja ,751:79 2,925,175: 98 1,053,907: ,632: 19 91,552: ,474:33 Smk. 8,918,795:99 Epävarmoihin saamisiin siirretty: Haller Söhle & C:on velka Pankille.. 2,281,474:50 Kotimaisia saamisia. 60,909: 39 2,342,383: 89 Smk. 3,226,703:05 Pankin puhdas voitto vuonna ,692,092:94 Puhtaasta voitosta on siirretty: Smk. 8,918,795:99 vararahastoon v ostettujen pankkikiinteistöjen arvo...smk. 660,000: voittovarojen t i l i i n... 5,032,092:94 VI. Säästyneitä voittovaroja. Jouluk. viim. p:nä Smk. 17, :65 V tuli l i s ä ä... a 5,032,092:94 _ Smk. 22,821,563:59 V on vararahastoon siirretty...» 10,000,000: _. Smk. 12,821,563:59 josta valtiotarkoituksiin v a r a ttu... B 7,789,470:65 ja käyttämättä... 5,032,092:94

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. Pankkivaltuusmiesten johtosääntö. Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä Eduskunnan pankkivaltuusmiesten johtosäännöstä. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Sen muutoksen

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

KERTOMUS. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten XXXVI. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, HELSINGISSÄ, käsittävä vuodet --"*<>--

KERTOMUS. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten XXXVI. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, HELSINGISSÄ, käsittävä vuodet --*<>-- XXXVI. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS Säätyjen Pankkivaliokunnalle, käsittävä vuodet 1888-1890. --"*-- HELSINGISSÄ, J. C. FRENCKELL JA POIKA, 1891. Sinä kolmen vuoden aikakautena,

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Kirj. H. F. Anteilta kokoelmat Suomen Eduskunnan alamainen kirjelmä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamien kokoelmain hoidosta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. - Esitys N:o 11. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen. Suurivaltaisin, Armollisin

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

I'(tilitärahan lyönti.

I'(tilitärahan lyönti. 1I tämän virkailijan palkkaamiseen 18,000 markkaa vuosittain. Kuitenkin oli Eduskunta sitä mieltä, että toistaiseksi ja kunnes saadaan kokemusta siitä, miten ehdotettu tilasto virkailijan toimi tulee vastaamaan

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

^om eninaan Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, 1904. Helsingissä, Frenckellin Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1905.

^om eninaan Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, 1904. Helsingissä, Frenckellin Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1905. ^om eninaan Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS Säätyjen Pankkivaliokunnalle, käsittävä vuoden 1904. m Helsingissä, Frenckellin Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1905. * i» jam assa kun esillä oleva kertomus

Lisätiedot

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. 1(5) MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Tyrnävän kirkonkylän

Lisätiedot

Kuopion Polkupyöräseuran

Kuopion Polkupyöräseuran Kuopion Polkupyöräseuran ': jäsen, N:o...» KUOPION POLKUPYÖRÄSEURAN SÄÄNNÖT. m KUOPIOSSA, KUOPION UUDESSA KIRJAPAINOSSA, 18»8. Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaattinsa päätös

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Oulun. Säännöt. Polkupyörä-Yhdistyksen. Oulussa, B. B. Bergilahlin kirjapainossa, 1892.

Oulun. Säännöt. Polkupyörä-Yhdistyksen. Oulussa, B. B. Bergilahlin kirjapainossa, 1892. Oulun Polkupyörä-Yhdistyksen Säännöt. Oulussa, B. B. Bergilahlin kirjapainossa, 1892. ' t ' 4- /\ f CT) /f)... I l I r1v S / / 4-4- /S. J } l flufieenyo htaja. Stizj-uzi. Oulun Polkupyörä-Yhdistyksen

Lisätiedot

KERTOMUS vuodelta 1918 Eduskunnan Pankkivaliokunnalle

KERTOMUS vuodelta 1918 Eduskunnan Pankkivaliokunnalle Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS vuodelta 1918 Eduskunnan Pankkivaliokunnalle H ELSINGISSÄ 1919, 6UOMAL. KIRJALL. SEfJKAN KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ. Suomen Pankista v. 1918 kapinan aikana on

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1948 N:o 2 N:o 2. Kiertokirje valtion viran tai toimen ja ylimääräisen toimen haltijain sekä valtion erinäisten muiden toimihenkilöiden palkkausten yleisestä

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ

POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa kuuta 2018 päivänä Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT

SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT Suomen Kilparatsastusseuran r. y. SÄÄNNÖT. (Hyväksytyt perustavassa kokouksessa 3 "A> 1930.) Rekisterinumero 17669. 1 Yhdistyksen täydellinen nimi on suomeksi

Lisätiedot

Waasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896

Waasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Waasan läänin Sylvia yhdistyksen Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Tämän yhdistyksen tarkoitus on nuorten sydämmissä koettaa herättää rakkautta ja myötätuntoisuutta eläimiä kohtaan,

Lisätiedot

Taulu N:o 211. Telefooniverkon kehitys Helsingissä vuosina

Taulu N:o 211. Telefooniverkon kehitys Helsingissä vuosina 242*. Taulu N:o 2. Telefooniverkon kehitys Helsingissä vuosina 897 903. 897 898 899 900 90 902 903 Kaupungissa. Telefooniverkon langanpituus vuoden lopussa; kilometria,95,6 2 ; 23,o 2,235,5 2,360,5 2,436,5

Lisätiedot

1984 vp. -HE n:o 140

1984 vp. -HE n:o 140 1984 vp. -HE n:o 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta. Y-tunnus 0580 061-3 1 Hyväksytty osuuskunnan kokouksessa 24.6.2015 ja esitetään hyväksyttäväksi osuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa 3.11.2015. KÄSÄMÄN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1. Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Punainen keskuspankki

Punainen keskuspankki Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tampereen konttorissa Huhtikuun 22 p:nä 1889 Pankilltirehtööri Wallenius ja Heinäkuun 14-16 p:nä 1890 allekirkirjottaja

Tampereen konttorissa Huhtikuun 22 p:nä 1889 Pankilltirehtööri Wallenius ja Heinäkuun 14-16 p:nä 1890 allekirkirjottaja Tampereen konttorissa Huhtikuun 22 p:nä 1889 Pankilltirehtööri Wallenius ja Heinäkuun 14-16 p:nä 1890 allekirkirjottaja Meurman; Mikkelin konttorissa Helmikuun 3-5 p:nä 1890 Pankintirehtööri Charpentier

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1 PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi Pyötsaaren maaosakaskunta 2 Kotipaikka Haminan Kaupunki 3 Yhteinen alue Haminan kaupungissa sijaitsevan Vepsun saaren ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN NAISLIITON PORIN OSASTON SÄÄNNÖT.

SUOMALAISEN NAISLIITON PORIN OSASTON SÄÄNNÖT. SUOMALAISEN NAISLIITON PORIN OSASTON SÄÄNNÖT. * Suomalaisen Naisliiton Porin osaston S«* a a n n o t: i Osaston nimi on "Suomalaisen Naisliiton Porin osasto" ja kotipaikka on Porin kaupunki. Osasto kuuluu

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 9.6.2005 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 1(5) Yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Etelä Hesperiankatu 6 ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta.

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta. POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1952 N:o 3-8 N :o 3. puhelinaseman aukioloajasta. Kuluvan tammikuun 16 päivästä lukien on Liperin puhelin asema avoinpa joka päivä klo 7 22. Helsingissä,

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 1 7-1 9 N:o 17. Kiertokirje valtion viran tai toimen haltijain palkkausten yleisestä tarkistuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen lähettämisestä

Lisätiedot

Jokaisesta talletetusta Smk. 1,500: maksetaan. vana syistä, joiden yhtiö katsoo olevan hänen mää« Jokainen henkilö, joka on täyttänyt 21 vuotta

Jokaisesta talletetusta Smk. 1,500: maksetaan. vana syistä, joiden yhtiö katsoo olevan hänen mää« Jokainen henkilö, joka on täyttänyt 21 vuotta >Ai,i4éfow f Vaikka yhtiö koettaa estää petoksia, ei se pidä itseään vastuunalaisena, jos maksu tapahtuu henkilöille, jotka esittävät tämän sopimuksen, vaikka eivät olekaan valtuutettuja siihen, ellei

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa

Lisätiedot

Majoituslautakunta. jäsenet ja virtuusto. ; eli yhteensä 431 kirjelmää. Näiden ynnä muiden Lautakunnalle

Majoituslautakunta. jäsenet ja virtuusto. ; eli yhteensä 431 kirjelmää. Näiden ynnä muiden Lautakunnalle IV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunta saa täten, täyttääkseen Lautakunnan 28 p:nä Tammikuuta 188 annetun johtosäännön 8 :n määräystä, antaa selonteon toiminnastaan kuluneena vuonna 1903. Joulukuun

Lisätiedot

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto.

Pankin tilinpäätös. B i 1 a, n s s i. Setelinanto. 13 12 Ulkomaiset suhteet. Kun se markan arvon tukemiseksi ulko mailla tehty luottosopimus, joka mainitaan Pankkivaltuusmiesten edellisessä kertomuk sessa, kuluvan vuoden helmikuussa, erääntyi, ei sitä

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556,529 24 19,113,350: 16 609,963-14 2,584,028 61 100,000,000-100,000,000 50,000,000 50,000,000.

6,227,548: 03 6,116,501: 96 16,556,529 24 19,113,350: 16 609,963-14 2,584,028 61 100,000,000-100,000,000 50,000,000 50,000,000. 12 kan (heinäkuun 15 päivänä) välillä. Vas- Suomen Pankin tilinpäätös. taava käyttämätön setelin anto-oikeus on vaihdellut 143.6 milj. markan (heinäkuun Suomen Pankin tila vuoden 1924 päät- 8 päivänä)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. 1 VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö

Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö Helsinki 1927 Yhteiskirjapaino Osakeyhtiö ...... n koneosuuskunnan ohjesääntö. Yleisiä m~äräyksiä. 1 Luku. 17uorojä1 jestyksen määrääminen. Maksut koneiden käyttämisestä. 1. Koneiden käyttö kautena tulee

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki.

ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU. Yhtiöjärjestys. 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 1 ASUNTO-OY KRAAKUNVARPU Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Kraakunvarpu ja kotipaikka Turun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on Turun kaupungin Varissuon kaupunginosan 37. korttelin tontin n:o

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Miksi säännöt tulisi uudistaa? Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA (832/69) Valtioneuvoston päätös

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA (832/69) Valtioneuvoston päätös POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1970 No 13 N:o 13 Kiertokirje tammikuun 1 päivästä 1970 suoritettavista virkamiespalkkauksista Tammikuun 1 päivästä 1970 alkaen suoritettavista virkamiespalkkauksista

Lisätiedot

PYÖRÄTOVERIT. Kuuluu Suomen Pyöräilyliittoon R. Y. PERUSTETTU

PYÖRÄTOVERIT. Kuuluu Suomen Pyöräilyliittoon R. Y. PERUSTETTU PYÖRÄTOVERIT R. Y. PERUSTETTU 25. 8. 30 Kuuluu Suomen Pyöräilyliittoon 3:mas 4:jäs l:nen '4 ' 2:nen '/ 4 I I j i \ I j i - Säännöt 1. Voimistelu ja urheiluseura Pyörätoverit tarkoituksena on jäsentensä

Lisätiedot

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ANNISKELUYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS SUOMEN KEIS. SENAATTI VAHVISTANUT HUHTIKUUN 19 P:NÄ 1912 JYVÄSKYLÄ K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ

KESKI-SUOMEN ANNISKELUYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS SUOMEN KEIS. SENAATTI VAHVISTANUT HUHTIKUUN 19 P:NÄ 1912 JYVÄSKYLÄ K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ KESKI-SUOMEN ANNISKELUYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS SUOMEN KEIS. SENAATTI VAHVISTANUT HUHTIKUUN 19 P:NÄ 1912 JYVÄSKYLÄ K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ Keisarillisen Suomen Senaatin päätös Keisarilliseen Senaattiin annetun

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan

. v. C\i. Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan Pöytäkirja Rautatiet-lehden julkaisuvaliokunnan kokouksesta 7.11.1969 kello 16.30 alkaen Rautatievirkamiesliitossa. Läsnä: Hannus puheenjohtajana. Mallinen, Santaranta, Hovi, Hiltunen ja Laine sekä Väänänen,

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Tarkoitus ja sen

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992. 1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUSYHDISTYS R.YN

ELÄINSUOJELUSYHDISTYS R.YN _ i ITÄ-SAVON ELÄINSUOJELUSYHDISTYS R.YN SÄÄNNÖT. (Sosialiministeriön hyväksymät 2 p:nä marras; kuuta 1929 rekisterinumerolla 16276). 1 Itä-Savon PJäinsuojelusyhdistys, joka koettaa kohdistaa toimintansa,

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1911 kuuluneet pankinjohtaja Karl W. Sauren puheenjohtajana, aistivialliskoulujen

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1910 oli seuraava:

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1910 oli seuraava: XIV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1910 oli seuraava: Joulukuun 14 päivänä 1909 valitsi kaupunginvaltuusto % majoi- Lautakunnan jäsgh t jä tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti

Lisätiedot

KERTOMUS. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, Suomenmaan Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten 1900-1903. käsittävä vuodet. Helsingissä,

KERTOMUS. Säätyjen Pankkivaliokunnalle, Suomenmaan Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten 1900-1903. käsittävä vuodet. Helsingissä, Suomenmaan Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten KERTOMUS Säätyjen Pankkivaliokunnalle, käsittävä vuodet 1900-1903. Helsingissä, Frenckellin Kirjapaino-Osakeyhtiö, 1904. Sam assa kun esillä oleva kertomus

Lisätiedot

Jywäskylän Naisseuran. säännöt. ZyWäskyläss», Iywäslylän kirjapainossa,

Jywäskylän Naisseuran. säännöt. ZyWäskyläss», Iywäslylän kirjapainossa, Jywäskylän Naisseuran säännöt. ZyWäskyläss», Iywäslylän kirjapainossa, 1894 Jymsllyliin Ulllssturan Säännöt 1. Iywäskylän Naisseuran tarkoituksena on kristillisen rakkauden palweluksessa toimia Iywäskylän

Lisätiedot