Alkoholideliriumin hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholideliriumin hoito"

Transkriptio

1 Näin hoidan Antero Leppävuori ja Hannu Alho Alkoholivieroitusoireiden vaikein muoto delirium tremens eli juoppohulluus kehittyy yleensä tunnin kuluttua pitkäaikaisen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisesta. Sitä ilmenee 1 5 %:lla vieroitusoireiden vuoksi hoitoon hakeutuneista. Alkoholidelirium kestää tavallisesti 3 5 vuorokautta. Siihen liittyi aikaisemmin yli 15 %:n kuolleisuus, joka hoitojen kehittymisen myötä on pienentynyt 0,5 2 %:iin. Alkoholideliriumin lääkehoidossa varmin tutkimusnäyttö on bentsodiatsepiineista. Alkoholideliriumin ehkäisyn kannalta bentsodiatsepiinihoito tulee aloittaa riskiryhmään kuuluville jo lievempien vieroitusoireiden aikana oireiden mukaisin yksilöllisin annoksin. Duodecim 2007;123: A lkoholin suurkuluttajia (henkilöitä, joille alkoholinkäyttö on terveysriski) on Suomessa Tuoreimman arvion mukaan noin 8 % suomalaisista miehistä ja noin 2 % naisista täyttää alkoholiriippuvuuden kriteerit (Terveys 2000). Alkoholivieroitusoireet ovat yksi alkoholiriippuvuuteen liittyvistä kliinisistä ongelmista. Delirium tremens eli juoppohulluus on vaikea vieroitusoireyhtymä, joka ilmaantuu tunnin kuluttua alkoholinkäytön lopettamisen tai vähentämisen jälkeen. Tilaan liittyi aikaisemmin jopa yli 15 %:n kuolleisuus (Mayo-Smith 2004). Suomessa on viime vuosina tilastoitu vuosittain sairaanhoitojaksoa (Stakes) ja 3 8 kuolemansyytä (Tilastokeskus) ensisijaisena diagnoosina alkoholidelirium (F10.4). Alkoholi lamauttaa hermosoluja tehostamalla inhibitorisen välittäjäaineen GABAn vaikutusta GABA A reseptoreiden toimintaan ja vähentämällä eksitatorisen välittäjäaineen glutamaatin vaikutusta NMDA reseptoreissa (Kiianmaa 2003). Pitkäaikainen alkoholinkäyttö johtaa toleranssin kehittymiseen alkoholin lamauttaville vaikutuksille. Se ilmenee neurokemiallisesti kompensatorisena GABA A reseptoreiden määrän vähentymisenä ja NMDA reseptoreiden herkkyyden lisääntymisenä. Alkoholinkäytön äkillinen lopettaminen aiheuttaa tällöin hermoston»yliaktiivisuustilan», jonka kliinisinä merkkeinä ovat vieroitusoireet ja kouristelut. Toistuvat vieroitusoireet johtavat ns. kindling ilmiöön (lisääntynyt alttius sairausjaksoille), jonka seurauksena juomishimo ja vieroitusoireet vaikeutuvat ja alttius kouristuksille sekä alkoholideliriumille lisääntyy. Alkoholivieroitusoireiden ilmaantumista ja niiden hoidon pääperiaatteita on kuvattu äskettäin ilmestyneessä Käypä hoito suosituksessa Alkoholiongelmaisen hoito (2005). Diagnostiset kriteerit, kliiniset oireet sekä riski ja ennustetekijät Alkoholivieroitusoireiden ja alkoholideliriumin diagnostiset kriteerit (ICD 10) on kuvattu taulukossa 1. Alkoholidelirium alkaa yleensä 1 3 vuorokauden kuluttua pitkään jatkuneen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisesta. Vaikeasti alkoholista riippuvaisilla henkilöillä delirium- 169

2 Taulukko 1. ICD-10:n diagnostiset kriteerit alkoholivieroitusoireille ja alkoholideliriumille (Stakes 1997). F10.3 Alkoholin aiheuttamat vieroitusoireet Vieroitusoireet tulee merkitä päädiagnoosiksi, jos ne ovat hoitoon lähettämisen syy ja riittävän vakavia vaatiakseen kliinistä huomiota. Diagnostiset kriteerit: A. Selvä näyttö toistuvan, pitkäaikaisen ja/tai suuriannoksisen alkoholinkäytön lopettamisesta tai vähentämisestä B. Vähintään kolme seuraavista oireista: kielen, silmäluomien tai käsien vapina ojennustilassa hikoilu pahoinvointi, röyhtäily tai oksentelu sydämentykytys tai korkea verenpaine psykomotorinen kiihtymys päänsärky unettomuus huonovointisuus tai heikkous ohimeneviä näkö-, tunto- tai kuuloharhoja tai aistihairahduksia grand mal -tyyppisiä kouristuksia. Huomautus: Jos vieroitusoireisiin liittyy sekavuustila, diagnoosin tulee olla ryhmästä F10.4 (alkoholidelirium). Viidennellä merkillä tulee määrittää vieroitustilan tarkempi laatu seuraavasti: F10.30 alkoholin aiheuttamat vieroitusoireet (komplisoitumaton) F10.31 alkoholin käytön aiheuttamat vieroitusoireet, joissa kouristuksia F10.39 tarkemmin määrittämättömät alkoholin vieroitusoireet. Huomautus: Alkoholivieroitustilan vaikeusaste voidaan arvioida systemaattisesti CIWA-Ar asteikolla. F10.4 Alkoholidelirium Lyhytkestoinen, mutta toisinaan hengenvaarallinen myrkytyssekavuustila, johon liittyy ruumiillisia häiriöitä Klassinen oireisto sisältää tajunnan hämärtymisen (tietoisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriintyminen) ja sekavuuden, elävän tuntuiset aistiharhat ja aistihairahdukset minkä tahansa aistin alueelta sekä huomattavan vapinan. Yleensä ilmenee myös harhaluuloja, kiihtymystä, unettomuutta tai uni-valverytmin häiriö ja autonomisen hermoston yliaktiivisuutta. Seurausta täydellisestä tai osittaisesta alkoholista vieroittautumisesta henkilöllä, joka on käyttänyt alkoholia pitkään on siitä voimakkaasti riippuvainen. F10.40 alkoholidelirium ilman kouristuksia. F10.41 alkoholidelirium ja kouristuksia. F10.49 alkoholidelirium, ei tietoa kouristuksista. oireita voi ilmetä jo alkoholinkäytön vähentyessä. Sitä edeltävät lievemmät vieroitusoireet ja 3 10 %:lla alkoholikouristukset. Joskus alkoholidelirium alkaa vasta noin viikon kuluttua juomisen päätyttyä. Alkoholidelirium kestää tavallisesti 3 5 vuorokautta, joskus jopa viikon. Pitkittyneessä alkoholideliriumissa tulee herkästi epäillä muitakin aiheuttajia. Alkoholideliriumin kliinisiä löydöksiä ovat sekavuus, desorientaatio (aika, paikka, henkilöt) levottomuus, hallusinaatiot, harhaluulot, unettomuus, ärtyisyys, kuumeilu, takykardia (yli 100/min), verenpaineen nousu, asentonystagmus, vapina, hikoilu, pahoinvointi ja oksentelu (Burns ym. 2006). Deliriumpotilaan tietoisuus itsestä ja ympäristöstä on häiriintynyt. Hän ei kykene valikoimaan tai ylläpitämään tarkkaavuutta, ja hänen puheensa on järjestymätöntä. Alkoholideliriumissa psykokomotorinen aktiivisuus on yleensä lisääntynyt. Alkoholivieroitusoireiden vaikeusasteen arviointiin voidaan käyttää CIWA Ar asteikkoa (ks. Internet-oheisaineiston liite, www-duodecim.fi/aikakauskirja). Asteikkoon kuuluu kymmenen arvioitavaa oiretta, ja lomakkeen täyttämiseen menee lääkäriltä tai hoitajalta aikaa vain 2 5 minuuttia. Arviointiasteikon maksimipistemäärä on 67. Pistemäärä yli 25 viittaa vaikeisiin vieroitusoireisiin (uhkaava delirium), jolloin tulisi viimeistään aloittaa bentsodiatsepiinihoito (Erstad ja Cotugno 1995). Yleensä alkoholideliriumin tunnistaminen ei tuota ongelmia. Vieroitusoireita ja deliriumia kuitenkin komplisoi usein jokin somaattinen sairaus, jolloin diagnoosi voi viivästyä. Myös monet lääkkeet, muut päihteet tai niiden vieroitusoireet voivat vaikeuttaa alkoholideliriumin tunnistamista. Vanhuksilla alkoholideliriumin mahdollisuus saattaa jäädä huomioimatta tai sen oireet ovat epätyypillisiä (Kraemer ym. 1999). Alkoholideliriumin riskitekijöitä tai siihen liittyviä muita tekijöitä on lueteltu taulukossa 2. Mitä enemmän henkilöllä on näitä tekijöitä yhtäaikaisesti, sitä suurempi riski hänellä on saada alkoholidelirium alkoholinkäytön äkillisesti katketessa tai vähentyessä. Tutkimukset, arviointi ja erotusdiagnostiikka Taulukossa 3 on kuvattu tutkimuksia, joita tulisi diagnostisten oirekriteerien (taulukko 1) lisäksi huomioida ja suorittaa alkoholideliriumia epäil- 170 A. Leppävuori ja H. Alho

3 Taulukko 2. Alkoholideliriumin riskitekijöitä ja anamnestisia tai kliinisiä ennusmerkkejä vieroitusoirepotilailla. Pitkäaikainen (yli 10 vuotta) ja runsas alkoholinkäyttö Voimakas juomishimo ja tarve ottaa krapularyyppyjä Yli kaksi aikaisempaa katkaisuhoitojaksoa Aikaisempia alkoholikouristuksia tai deliriumeja 1 Korkea ikä Akuutti tai krooninen somaattinen oheissairaus (esim. keuhkokuume, sydäninfarkti, hepatiitti, pankreatiitti, kallovamma, huono ravitsemus) Bentsodiatsepiinien käyttö Vaikeat vieroitusoireet (CIWA Ar pistemäärä yli 20) Veren suuri alkoholipitoisuus (1 g/l) Nopea syke (yli 100/min) 1 ja kohonnut verenpaine Alkoholikouristuksia vieroitusoireena 2 Suurentuneet maksaentsyymiarvot Elektrolyyttihäiriöt (esim. hypokalemia) 1 Eräässä tutkimusaineistossa kaikille potilaille kehittyi alkoholidelirium, jos esiintyi takykardiaa ja anamneesissa oli alkoholidelirium; niistä, joilla esiintyi vain toinen, 46 %:lle kehittyi alkoholidelirium (Lee ym. 2005). 2 Kolmasosalle kouristuksia saavista vieroitusoirepotilaista kehittyy alkoholidelirium (Burns ym. 2006). täessä. Alkoholideliriumin erotusdiagnostiikassa tulee huomioida mm. seuraavat somaattiset sairaudet ja tilat: dehydraatio, sepsis, hypoglykemia, ketoasidoosit, tyreotoksikoosi, maksakooma, ureeminen enkefalopatia, hypertensiivinen kriisi, lääkeainemyrkytykset ja toksiset tilat (esim. salisylaatit, antikolinerginen kriisi, metanoli, etyleeniglykoli), bentsodiatsepiinivieroitusoireet, opioidien, amfetamiinin ja kokaiinin huumekäyttö, keskushermoston infektiot (esim. meningiitti, enkefaliitti, aivoabsessi), aivovammat, aivoverenvuodot, pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä ja Wernicken oireyhtymä (Burns ym. 2006). Alkoholideliriumin lisäksi potilaalla voi samanaikaisesti olla myös muun tekijän aiheuttama delirium (esim. bentsodiatsepiinivieroitusdelirium, postoperatiivinen delirium, infektion tai aivovamman aiheuttama delirium). Se tulee tunnistaa ja hoitaa. Alkoholidelirium on psykomotoriikaltaan ns. hyperaktiivista tyyppiä, jossa yleissairauksiin liittyvistä deliriumeista poiketen EEG:ssä todetaan matala aaltoinen nopea aktiivisuus. Psykiatrisista sairauksista erotusdiagnostiikassa tulee huomioida mm. alkoholiparanoia, Taulukko 3. Anamneesi, kliininen tutkimus, laboratoriokokeet ja kuvantamistutkimukset. Alkoholiongelmaisen potilaan haastattelu ks. Käypä hoito suositus Alkoholiongelmaisen hoito. Deliriumtapauksissa esitietojen saaminen voi jäädä omaisen tai tuttavan varaan. Tärkeitä esitietoja ovat mm. alkoholinkäytön kesto ja määrä (deliriumpotilailla usein viinapullo päivässä), viimeinen nauttimisajankohta, aikaisemmat vieroitusoireet ja niihin mahdollisesti liittyneet kouristelut ja sekavuustilat, aikaisemmat katkaisuhoidot, somaattiset ja psykiatriset oheissairaudet, lääkkeiden ja muiden päihteiden kuin alkoholin käyttö. Somaattinen kliininen tutkimus. Oheissairauksien ja somaattisten komplikaatioiden toteamiseksi potilaille on tehtävä somaattinen yleistutkimus riittävän usein. Tavallisimpia oheissairauksia tai komplikaatioita ovat intoksikaatiot, neste ja elektrolyyttihäiriöt, rytmihäiriöt, sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, keuhkokuume, sepsis, meningiitti, hepatiitti, pankreatiitti, maha suolikanavan verenvuodot ja kaatumisiin liittyvät vammat (esim. subduraalihematooma). Psykiatrinen anamneesi ja yleistutkimus (ks. erotusdiagnostiikka) Päivystystutkimukset: Alkometriarvo, perusverenkuva, CRP, verikaasuanalyysi (ab-he-tase), verenglukoosi, plasman kreatiniini, natrium, kalium, kalsium, ALAT, ASAT, AFOS, TT-INR, APTT, bilirubiini, albumiini ja amylaasi (haimaperäinen), virtsan perustutkimus, huumeseulonta virtsasta, virtsan amylaasi, EKG, thoraxkuva, likvoritutkimus 1, pään tietokonetomografia tai magneettikuvaus 2 Myöhemmin harkinnan mukaan: veren alkoholipitoisuus (S-EtOH), seerumin alkoholit (jos on syytä epäillä muita alkoholeja tai etyleeniglykolia), plasman kreatiinikinaasi, troponiini T, myoglobiini, magnesium, fosfaatti, urea, NH 4 ionit ja prealbumiini, seerumin vapaa tyroksiini ja tyreotropiini, veren B 1 vitamiini ja folaatin paastoarvot 1 Lannepisto ja likvoritutkimus tulee tehdä epäiltäessä meningiittiä tai potilaan tajunnan pysyessä pitkään heikentyneenä kouristelun jälkeen. 2 Tehdään etenkin potilaille, joilla on pitkittyneitä tai alkoholikouristeluista poikkeavia kohtauksia, pään vammoja tai neurologisia paikallislöydöksiä tai tajunta on pitkään heikentynyt. alkoholihallusinoosi, dementia, akuutit psykoosit, mania ja agitoitunut depressio. Hoitopaikan valinta. Lievät ja keskivaikeat vieroitusoireet voidaan yleensä hoitaa avohoidossa tai päihdeongelmaisten laitoshoidossa. Sairaalaan otetaan potilaat, joilla on vaikea vieroitusoireisto (uhkaava delirium), ja etenkin ne, joilla on hoitoa vaativa oheissairaus. Alkoholi- 171

4 deliriumin hoito tulee mielestämme antaa yleissairaalassa, jossa on mahdollisuudet päivystysaikaisiin tutkimuksiin ja elvytysvalmius. Sama näkemys on esitetty Niemelän (2006) äskettäin ilmestyneessä alkoholideliriumin hoitoa käsittelevässä artikkelissa. Yleishoito ja seuranta. Somaattiseen yleishoitoon kuuluvat mm. deliriumiin liittyvien nestetasapainohäiriöiden, oheissairauksien ja komplikaatioiden hoito. Alkoholideliriumpotilaalle tyypillisiä piirteitä ovat Dehydroituneelle alkoholideliriumpotilaalle on usein annettava nesteitä jopa 4 10 litraa dehydraatio (usein nesteitä on annettava jopa 4 10 litraa ensimmäisen vuorokauden aikana, tarkemmat ohjeet nestetasapainohoidosta (Laitinen ja Salaspuro 2006), hyponatremia, hypokalemia, hypomagnesemia ja hypofosfatemia. Myös hypoglykemian ja kuumeen hoitoon on varauduttava. Tiamiinin puutteen takia alkoholisti on vaarassa sairastua Wernicke Korsakovin oireyhtymään, jonka estämiseksi annetaan rutiinimaisesti tiamiinia 100 mg lihakseen tai laskimoon kolmena peräkkäisenä päivänä. Tiamiinia tulee antaa ennen mahdollisesti annettavaa suonensisäistä glukoosiliuosta. Enkefalopatian riski kasvaa, jos potilas saa hiilihydraattipitoista ravintoa tai laskimoon glukoosia ennen tiamiinin käytön aloittamista. Myöhemmin voidaan antaa monivitamiinivalmisteita suun kautta. Deliriumpotilas tulee sijoittaa huoneeseen, jossa on rauhallinen ja hyvin valaistu ympäristö. Potilasta tulee rauhoitella ja auttaa orientaation palauttamisessa. Tarvittaessa on järjestettävä jatkuva omahoitajaseuranta, koska riehuva ja psykoottinen potilas voi olla vaarallinen itselleen ja muille. Lepositeitä saa käyttää vain siihen saakka, kunnes potilas on saatu rauhoitettua lääkityksellä. Vitaalitoimintoja tulee seurata riittävän usein. Yhteistyökykyisen potilaan vieroitusoireiden vaikeusastetta ja vastetta lääkitykseen tulisi seurata CIWA Ar asteikolla. Lääkehoito. Alkoholideliriumin hoidossa on kokeiltu yli sataa eri lääkettä. Lumekontrolloituja tutkimuksia alkoholideliriumin lääkehoidosta ei ymmärrettävästi ole voitu tehdä. Ideaalinen vieroitushoitolääke olisi sellainen, jolla on ristitoleranssi alkoholin kanssa, sedatiivinen, anksiolyyttinen ja antikonvulsiivinen vaikutus, vaikutuksen nopea alku ja pitkä kesto, laaja turvamarginaali, maksasta riippumaton metabolia ja vähäinen väärinkäyttöpotentiaali. Bentsodiatsepiinit täyttävät parhaiten nämä edellytykset (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito suositus 2005). Niistä on eniten kliinistä kokemusta ja myös varmin tutkimusnäyttö alkoholideliriumin hoidossa (Ntais ym. 2006). Bentsodiatsepiinien sedatiivisen vaikutuksen on todettu liittyvän niiden kykyyn lisätä GABA välitteisen hermoimpulssin kestoa sitoutumalla GABA A reseptoreihin (Alho 2003). Bentsodiatsepiinit ja niistä erityisesti pitkän puoliintumisajan ( tuntia) omaava diatsepaami soveltuvat useimmille potilaille eriasteisten alkoholivieroitusoireiden hoitoon (Leppävuori 2002). Deliriumia lievempienkin vieroitusoireiden hoidossa on viime vuosina käytetty eniten oireiden mukaista oraalista diatsepaamikyllästyshoitoa (Mayo-Smith 1997, Daeppen ym. 2002) (taulukko 4). Verrattuna antoon kiintein aikavälein (esim. 4 6 tunnin välein ja lisäksi tarvittaessa) kyllästyshoitoa saaneilla esiintyy vähemmän deliriumepisodeja ja hoitoajat ovat lyhyempiä. Kyllästyslääkitys voidaan toteuttaa vain valvotussa osastohoidossa. Potilaille, jotka pystyvät nielemään ja ovat somaattisesti hyväkuntoisia, bentsodiatsepiinilääkitys voidaan antaa suun kautta (mieluiten nestemäisenä) (taulukko 4). Jos potilaan nopea rauhoittaminen on tarpeellista, bentsodiatsepiinia annetaan parenteraalisesti (vaikutuksen alku 15 sekunti muutama minuutti ja vaikutuksen huippu 5 15 min). Diatsepaami on tällöin annettava suoneen, koska se imeytyy huonosti lihakseen annettuna. Loratsepaami on paras vaihtoehto, jos tarvitaan lihakseen annettavaa bentsodiatsepiinihoitoa (Leppävuori 2002). Loratsepaamilla on keskipitkä puoliintumisaika (8 24 tuntia) ja vähäinen maksametabolia, joten se sopii diatsepaamin vaihtoehdoksi myös tilanteissa, joissa halutaan varoa liiallista sedaatiota (esim. vanhuksilla ja maksapotilailla). Alkoholideliriumin hoidossa potilas pyritään 172 A. Leppävuori ja H. Alho

5 Taulukko 4. Alkoholideliriumin lääkehoito. Mukailtu Mayo- Smithin ym. (2004) artikkelista. Oraalinen diatsepaamikyllästyshoito Diatsepaamia annetaan mg suun kautta 1 2 tunnin välein nestemäisenä, kunnes potilas rauhoittuu tai saavutetaan suuri kyllästysannos (ad 200 mg) Parenteraalinen bentsodiatsepiinihoito Suonensisäinen diatsepaamilääkitys (2,5 mg/min): 5 10 mg (ad 20 mg) 5 10 minuutin välein, kunnes potilas rauhoittuu tai saavutetaan suuri kyllästysannos (ad 200 mg), sen jälkeen 5 10 mg (ad 20 mg) tarpeen mukaan tunnin välein ylläpitämään sedaatiota Suonen tai lihaksensisäinen loratsepaami (esim. vanhuksille ja maksapotilaille): 1 2 mg (ad 4 mg) laskimoon 5 15 minuutin välein tai 1 4 mg lihakseen minuutin välein, kunnes potilas on rauhallinen, sen jälkeen 1 2 mg (ad 4 mg) laskimoon tai lihakseen tunnin välein tarvittaessa ylläpitämään rauhallista oloa Haloperidoli (bentsodiatsepiinin liitännäislääkkeenä) 0,5 5 mg laskimoon tai lihakseen minuutin välein tarvittaessa vaikeassa kiihtymistilassa (ad 60 mg/vrk) QT-aikaa seuraten, sitten 0,5 5 mg suun kautta neljän tunnin välein tarvittaessa saamaan nopeasti rauhoitetuksi antamalla bentsodiatsepiineja tihein välein (taulukko 4). Tavoitteena on saavuttaa sedaatioaste, jossa potilas on heräteltävissä kevyestä unesta. Useimmiten tähän riittää noin 60 mg:n kokonaisannos diatsepaamia. Tämän jälkeen bentsodiatsepiineja annetaan tarvittaessa (jos CIWA Ar yli 10) 1 4 tunnin välein ylläpitämään tavoiteltu sedaatioaste. Bentsodiatsepiiniannos voidaan sovittaa CIWA Ar arviointiasteikkoa käyttäen (1 4 tunnin kuluttua lääkkeen viimeisimmästä annosta), jolloin vältytään yli tai alisedaatiolta. Diatsepaamin ja sen aktiivisten metaboliittien pitkän puoliintumisajan vuoksi jopa yhden vuorokauden aikana annettu kyllästyslääkitys saattaa riittää deliriumin hoidoksi. Loratsepaamia ja vielä lyhyemmän puoliintumisajan omaavia bentsodiatsepiineja käytettäessä hoitoa on jatkettava 3 5 vuorokautta. Sitten annosta vähennetään päivittäin % ensimmäisen hoitovuorokauden kokonaisannoksesta lähtien, jottei lääkityksen äkillinen lopettaminen aiheuttaisi lääkkeistä johtuvia vieroitusoireita. Alkoholideliriumin hoidossa tarvittavat bentsodiatsepiiniannokset ovat huomattavasti suurempia kuin muissa tarkoituksissa käytetyt. Joissakin tilanteissa suurillakaan bensodiatsepiiniannoksilla (esim. ad 200 mg:n kyllästysannos diatsepaamia laskimoon) ei saavuteta oireiden riittävää hallintaa. Bentsodiatsepiiniin reagoimattoman alkoholideliriumpotilaan rauhoittamiseen voidaan käyttää barbituraatteja, esimerkiksi fenobarbitaalia mg laskimoon 30 minuutin välein (Burns ym. 2006). Laskimonsisäisenä anestesialääkkeenä käytettävällä propofolilla on alkoholin tapaisia vaikutuksia sekä GABA A että NMDA reseptoreihin, ja sillä on raportoitu saavutetun hyviä tuloksia bentsodiatsepiineihin reagoimattoman alkoholideliriumin hoidossa (McCowan ja Marik 2000). Bentsodiatsepiinien haittavaikutukset. Bentsodiatsepiinien käyttöä alkoholiongelmaisten hoidossa on vierastettu lähinnä siksi, että niiden pelätään aiheuttavan riippuvuutta. Kyllästysannoksina bentsodiatsepiinit eivät aiheuttane riippuvuutta, koska imeytymisvaiheen euforinen tunne jää lyhytaikaiseksi eivätkä potilaat jälkikäteen muista (amnesia) lääkitystä poikkeuksellisen miellyttävänä. Suuria bentsodiatsepiiniannoksia annettaessa on varauduttava hengityslaman toteamiseen ja hoitoon. Muita bentsodiatsepiinien akuutteja haittavaikutuksia ovat uneliaisuus ja lihasrelaksaatiosta johtuva ataksia (Leppävuori 2002). Liitännäislääkkeitä voidaan antaa bentsodiatsepiinien lisäksi vieroitusoirepotilaille. Ne lievittävät joiltakin osin vieroitusoireistoa mutta eivät estä kouristeluita tai alkoholideliriumin syntyä (Burns ym. 2006). Neuroleptit ovat ensisijaislääkkeitä muiden sekavuustilojen kuin vieroitusdeliriumien hoidossa (Leppävuori 2006). Sen sijaan ne eivät sovellu pääasialliseksi lääkitykseksi alkoholideliriumin hoidossa mm. kouristuskynnystä alentavan vaikutuksensa vuoksi. Neurolepteja voidaan kuitenkin tarvita bentsodiatsepiinien tueksi hyvin levottoman ja psykoottisen vieroitusoirepotilaan rauhoittamiseksi. Eniten on käytetty haloperidolia (0,5 5 mg laskimoon tai lihakseen minuutin välein). Haloperidolin QT aikaa pidentävä vaikutus (ja sydänperäisen äkkikuoleman riski) tulee esille, jos vuorokausiannos on suuri (yli mg) (Pohjola-Sintonen ja Metsäniitty 173

6 1997). Atyyppisistä neurolepteista (olantsapiini, risperidoni, ketiapiini, tsiprasidoni) deliriumlääkkeinä on vasta tapaustyyppistä kokemusta. Niiden etuna haloperidoliin nähden ovat vähäisemmät ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset. Beetasalpaajia (esim. atenololi, bisoprololi) ja alfa 2 agonisteja (esim. klonidiini, deksmedetomidiini) voidaan käyttää autonomisen hermoston yliaktiivisuusoireisiin esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavilla tai verenpainepotilailla, jos bentsodiatsepiini yksin ei anna riittävää vastetta. Epilepsialääkkeistä karbamatsepiinia ja valproaattia on käytetty eniten alkoholivieroitusoireiden hoidossa, usein vieroitusvaiheen kouristusten estämiseksi. Alkoholikouristuksia esiintyy tavallisimmin 6 48 tunnin kuluessa juomisen loputtua. Vieroitusoireiston varhainen hoito etenkin pitkävaikutteisilla bentsodiatsepiineilla on paras myös alkoholikouristusten eston ja hoidon kannalta (Erstad ja Cotungo 1995, Hillbom ym. 2003). Epilepsialääkkeitä voidaan joskus käyttää bentsodiatsepiinien ohella vieroitusoireiden yleiseen lievittämiseen (Erstad ja Cotugno 1995). Suomessakin käytettiin aiemmin paljon klometiatsolia alkoholideliriumin hoidossa. Lääkkeen käyttöön liittyy suuri hengityslaman vaara, joten se on poistunut käytöstä. Deksametasonista (4 mg x 4 7) bentsodiatsepiineihin reagoimaty d i n a s i a t Alkoholidelirium on hoitamattomana hengenvaarallinen tila. toman alkoholideliriumin hoidossa on julkaistu tapausselostuksia (Erstad ja Cotugno 1995). Ennuste Alkoholideliriumin ennuste on hyvä, jos potilasta hoidetaan hyvin. Kuolleisuus on nykyisin 0,5 2 % (Kraemer ym. 1999). Joskus häiriö etenee kouristeluiden kautta koomaan ja kuolemaan. Kuolema voi olla myös seurausta deliriumin oheissairaudesta tai deliriumiin liittyvästä komplisoivasta sairaudesta (esim. keuhkokuume, riehumisen aiheuttama vamma). Joskus etenkin toistuvia deliriumeja sairastavilla vanhuksilla tauti etenee Korsakovin psykoosiksi. Lopuksi tulee toteuttaa yleissairaalassa, jossa on riittävät mahdollisuudet päivystysaikaisiin somaattisiin tutkimuksiin ja mahdollisten komplikaatioiden hoitoon. Alkoholideliriumin lääkehoidossa on eniten kliinistä kokemusta ja tutkimusnäyttöä bentsodiatsepiineista. Deliriumin hoidon jälkeen potilas tulee ohjata asianmukaiseen jatkohoitoon. Delirium psykoottisine oireineen (hallusinaatiot, harhaluulot) saattaa varsinkin ensikokemuksena aiheuttaa potilaalle pelkoja esimerkiksi»hulluksi tulemisesta». Joillekin potilaille tästä voi aiheutua traumaperäinen stressihäiriö. Lääkärin antama asiallinen tieto deliriumin luonteesta ja merkityksestä on paras keino traumaperäisen stressihäiriön eston kannalta. Potilaalle on myös hyvä kertoa toistuvien vieroitusoireiden aiheuttamasta herkistymisestä alkoholikouristusten ja deliriumin synnylle. Onnistunut vieroitushoito sisältää myös sen, että potilasta motivoidaan ja ohjataan asianmukaiseen alkoholiongelmaisen jatkohoitoon (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito suositus 2005). Välittömistä vieroitusoireista selvittyään moni potilas tarvitsee fyysisen ja psyykkisen vointinsa seurantaa, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi työterveysasemalla tai terveyskeskuksessa. Ohjaaminen A klinikoiden tarjoamiin hoitopalveluihin tai kuntoutumiskeskuksiin on aiheellista, jos tarvitaan riippuvuusongelmien intensiivistä ja pitkäaikaista hoitoa. 174 A. Leppävuori ja H. Alho

7 Kirjallisuutta Alho H. Rauhoittavat lääkkeet. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Alkoholiongelmaisen hoito [online]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2005 [päivitetty ]. Burns M, Price JB, Lekawa M. Delirium tremens com. Daeppen J-B, Gache P, Landry U, ym. Symptom-triggered vs fixed-schedule doses of benzodiazepine for alcohol withdrawal: a randomized treatment trial. Arch Intern Med 2002;162: Erstad BL, Cotugno CL. Management of alcohol withdrawal. Am J Health Syst Pharm 1995;52: Hillbom M, Pieninkeroinen I, Leone M. Seizures in alcohol-dependent patients. Epidemiology, pathophysiology and management. CNS Drugs 2003;17: Kiianmaa K. Alkoholi. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Kraemer KL, Conigliaro J, Saitz R. Managing alcohol withdrawal in the elderly. Drugs Aging 1999;14: Laitinen K, Mäkelä R. Katkaisuhoito. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Laitinen K, Salaspuro M. Alkoholipotilaan nestetasapaino- ja vieroitushoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, fi/ekirjat/akuuttihoito. Lee HJ, Jang MK, Lee JY, ym. Clinical predictors for delirium tremens in alcohol dependence. J Gastroent Hepat 2005;20: Leppävuori A. Bentsodiatsepiinien käyttö psykiatrisissa päivystystilanteissa. Duodecim 2002;118: Leppävuori A. Akuutin psykoosin hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcohol withdrawal: a meta-analysis and evidenced-based practice guideline. JAMA 1997;278: Mayo-Smith MF, Beecher LH, Fischer TL, ym. Management of alcohol withdrawal delirium. An evidence-based practice guideline. Arch Intern Med 2004;164: McCowan C, Marik P. Refractory delirium tremens treated with propofol: a case series. Crit Care Med 2000;28: Niemelä S.. Erikoislääkäri 2006;16: Ntais C, Pakos E, Kyzas P, Ionnidis JPA. Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Cochrane Library 2006;1. Pohjola-Sintonen S, Metsäniitty J. voi aiheuttaa sydänperäisen äkkikuoleman. Duodecim 1997;113: Stakes. Tautiluokitus ICD-10. Psykiatrian luokituskäsikirja. Psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Ohjeita ja luokituksia 1997:4. Antero Leppävuori, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n psykiatrian klinikka PL 442, HUS Hannu Alho, dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos, Riippuvuushäiriöiden ehkäisyn ja hoidon yksikkö PL 33, Helsinki 175

Alkoholideliriumin hoito 1 / 5 24.4.2012 0.32. Diagnostiset kriteerit, kliiniset oireet sekä riski- ja ennustetekijät. Kirjaudu. Äänestä.

Alkoholideliriumin hoito 1 / 5 24.4.2012 0.32. Diagnostiset kriteerit, kliiniset oireet sekä riski- ja ennustetekijät. Kirjaudu. Äänestä. Tunnus Salasana Rekisteröidy Kirjaudu Salasana unohtunut KOTISIVU UUSIN NUMERO PALVELUT KOKOELMAT PÄIVYSTÄJÄ TERVEYSPORTTI Hae Lataa pdf-tiedosto Numeron 2/2007 sisällysluettelo Kommentoi artikkelia Arvioi

Lisätiedot

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Alkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito. Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka 4.10.2007

Alkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito. Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka 4.10.2007 Alkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka 4.10.2007 Kirjallisuutta Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito-suositus. Duodecim,

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Alkoholivieroitusoireiden hoito

Alkoholivieroitusoireiden hoito Solja Niemelä TEEMA: KESÄNUMERO 2011 Kesällä alkoholin kulutus lisääntyy, ja vieroitushoidon tarpeessa olevia on eniten lomakauden päättyessä. Ajoissa toteutettu alkoholivieroitusoireiden hoito auttaa

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena

Lisätiedot

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Päihdetiedotusseminaari Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina Berliini 4.-7.9.2008 Mikko Salaspuro Professori (emeritus) Helsingin yliopisto EI OLE

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta Aivot ja alkoholi Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta Kyllä sitä viinaa menee! Alkoholijuomien kokonaiskulutus vuosina 1960 2006 (stakes) VIINANJUONTI KASVUSSA

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Päivystystilanteissa optimaalisella lääkehoidolla

Päivystystilanteissa optimaalisella lääkehoidolla Päivystyspsykiatria Bentsodiatsepiinien käyttö psykiatrisissa päivystystilanteissa Antero Leppävuori Bentsodiatsepiinit ovat yksin käytettyinä tai lisälääkkeinä käypä valinta monien akuuttien psyykkisten

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle LIITE I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset päätelmät - Vieroitusoireyhtymä: Effentora-/Actiq-valmisteiden käyttöön on liittynyt 54 tapausta, joissa potilaalla

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito

Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito Janne Alakare, ol, sisätautien el HYKS Akuutti, Jorvin sairaala 26.05.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Näkökulma:

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Luentomateriaali Alkoholiongelmaisen hoito. Julkaistu 4.11.2015 Perustuu 4.11.2015 päivite6yyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Alkoholiongelmaisen hoito. Julkaistu 4.11.2015 Perustuu 4.11.2015 päivite6yyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Alkoholiongelmaisen hoito Julkaistu 4.11.2015 Perustuu 4.11.2015 päivite6yyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Diapam 2 mg tabletti Diapam 5 mg tabletti Diapam 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Diapam 2 mg tabletti Diapam 5 mg tabletti Diapam 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Diapam 2 mg tabletti Diapam 5 mg tabletti Diapam 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 2 mg, 5 mg tai 10 mg diatsepaamia.

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin

Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin Alkoholin vaikutus muistiin Alkoholin riskikäyttö Mitä alkoholi tekee aivoille? Psyykkiset ongelmat Fyysiset ongelmat Alkoholin käytön suositukset

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania)

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania) VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Resilar 3 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 3 mg dekstrometorfaanihydrobromidia. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen

1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen 1. Lääkevalmisteen nimi ZOPINOX 3,75 MG TABLETTI 2. Vaikuttavat aineet ja niiden määrät Tsopikloni 3,75 mg 3. Lääkemuoto Tabletti, kalvopäällysteinen Valmisteen kuvaus: sininen, päällystetty, kupera, pyöreä

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 20 mg tabletti: Kellertävänvalkoinen tai valkoinen, tasainen, pyöreä, viistoreunainen, päällystämätön,

VALMISTEYHTEENVETO. 20 mg tabletti: Kellertävänvalkoinen tai valkoinen, tasainen, pyöreä, viistoreunainen, päällystämätön, VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tenox 10 mg tabletti Tenox 20 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg tai 20 mg tematsepaamia. Apuaine: Tenox 10 mg: laktoosia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Oxamin 50 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Oxamin 50 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oxamin 50 mg tabletti. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg oksatsepaamia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden? Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot