Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito
|
|
- Annemari Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito Janne Alakare, ol, sisätautien el HYKS Akuutti, Jorvin sairaala
2 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
3 Sisältö Näkökulma: sairaalapotilaat Epidemiologia, merkitys Diagnostiikka, määrittely, vaikeusasteen arviointi Hoito hoidon toteutus, hoitopaikka lääkehoito tukihoidot ympäristö jatkohoito ja kuntoutus Peijaksen tutkimus Oheisongelmat Muut aineet
4 Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti , litraa Litraa Anniskelukulutus 8 6 Vähittäiskulutus 4 2 Tilastoimaton kulutus Lähde: Alkoholijuomien kulutus. SVT. THL; Valvira.
5 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus ja alkoholin käyttöön liittyviä haittoja Lkm Tilastoitu kulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti Väkivaltarikokset asukasta kohti Alkoholisairastavuus asukasta kohti Alkoholikuolleisuus asukasta kohti Rattijuopumus asukasta kohti Päihtyneiden säilöönotot 100 asukasta kohti Lähteet: Alkoholijuomien kulutus. SVT. THL; Valvira; Terveydenhuollon laitoshoito. SVT. THL; Kuolemansyyt. SVT. Tilastokeskus; Rikos- ja pakkokeinotilasto. SVT. Tilastokeskus.
6 Humalahakuisesti* alkoholia viikoittain käyttävien vuotiaiden miesten osuus * Humalahakuinen juominen tarkoittaa, että vastaaja on juonut alkoholijuomia kerralla kuusi annosta tai enemmän Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus. THL.
7 Humalahakuisesti* alkoholia viikoittain käyttävien vuotiaiden naisten osuus * Humalahakuinen juominen tarkoittaa, että vastaaja on juonut alkoholijuomia kerralla kuusi annosta tai enemmän Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus. THL.
8 Päihdesairauksien hoitojaksot ikäryhmittäin terveydenhuollon vuodeosastoilla 2014, prosenttiosuudet Ikäryhmä Alkoholi Uni- ja rauhoittavat lääkkeet Huumausaineet Lääkeainemyrkytykset Yhteensä -14 0,9 3,2 3,1 5,4 1, ,1 6,4 3,1 8,6 2, ,8 22,9 6,5 10,0 5, ,3 57,2 27,7 35,4 25, ,6 7,1 31,5 29,0 48, ,3 3,2 28,0 11,6 17,6 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % N Miehiä 79,5 66,1 49,5 42,3 73,2 * Humalahakuinen juominen tarkoittaa, että vastaaja on juonut alkoholijuomia kerralla kuusi annosta tai enemmän Lähteet: Perusterveydenhuolto. THL; Erikoissairaanhoito. SVT. THL.
9 Alkoholivieroitustila ja alkoholidelirium Diagnostiikka, määrittely, vaikeusasteen arviointi Hoito hoidon toteutus, hoitopaikka lääkehoito tukihoidot ympäristö jatkohoito ja kuntoutus rajaukset: päihdeongelman avohoito, (avo)katkaisu, oheissairauksien hoito
10 Taustaa Päihtyneet päivystyskävijät tavallinen ongelma Peijaksessa 27%:lla taustalla päihdeongelma Tehohoitojaksoista merkittävä osa liittyy alkoholin käyttöön n. 25% Muita sairauksia hoidettaessa alkoholivieroitusoireyhtymä lisää kuolleisuutta n. 3- kertaiseksi Kantonen J., Niittynen K. et al. Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla.suomen Lääkärilehti Uusaro A, Parviainen I et al. The proportion of intensive care unit admissions related to alcohol use: a prospective cohort study. ActaAnaesthesiolScand. 2005;49 Douglas IS 2010
11 AWS DT merkitys sairaalahoidossa Alkoholidelirium kehittyy n % alkoholivieroitusoireiden vuoksi sairaalaan otetuista potilaista DT -> kuolleisuus 3-8% Tehohoidetuista AWS-potilaista ad 70% mekaanisen ventilaatiotuen tarve AWS sairaalahoidossa olevilla potilailla pidentää hoidon kestoa ka 4vrk Ferguson et al. J Gen Intern Med 1996 Lee et al. J Gastroentrolog Hepatol 2005 Goodson et al. Alcohol Clin Exp Res 2014 Kraemer et al. Subst Abuse 2003
12 Alkoholidelirium Insidenssi? Määrittely Ko-morbiditeetit, tilastointi Muu delirium Screening, vaikeusaste Alueellinen vaihtelu Kuolleisuus (3-8%)? Komorbiditeetti Hoitojakso / seuranta-aika Kuormittavuus? mittarit Hoitojaksojen kesto Sairaalajakso Jatkohoito Jatkohoito? Ohjaus Sitoutuminen Pitkäaikaisennuste Kokonaiskustannukset Valvonta- / tehovalvonta- / tehohoitopaikkojen kuormitus
13 Alkoholivieroitustila Alku laskuhumalavaiheessa Väistyminen n. 2-3 vrk kuluessa lyhyen käytön jälkeen krapula Alkoholivieroitusoireyhtymä Alkoholidelirium Pidempiaikaisen käytön jälkeen etenevä vaikeutuva taudinkuva Delirium yleensä h käytön lopettamisen jälkeen Huippu 3-4 vrk kohdalla Alkoholivieroitustila ja deliriumriski, kun: 3kk jatkuva käyttö 1 vkon yhtämittainen runsas käyttö
14 terminologia AWS Alcohol Withdrawal Syndrome Alkoholivieroitustila Alkoholivieroitusoireyhtymä SAWS Severe Alcohol Withdrawal Delirium AWD + delirium / kouristukset AWD Alcohol Withdrawal Delirium DT Delirium Tremens Alkoholidelirium Huom. termi delirium epäspesifi Vrt. vanhuksen delirium, tehohoitodelirium Psykoottiset oireet Autonominen hyperaktiivisuus Levottomuus, agitaatio Desorientaatio Kouristukset
15 Alkoholidelirium - Vaikea vieroitusoireyhtymä, johon liittyy - Psykomotorista ja verbaalista hyperaktiviteettia - Autonomista hyperaktiviteettia - Desorientaatiota ja hallusinaatiota (Rossinen, Akuuttihoito-opas 2015)
16 määrittely Vaihtelevat diagnostiset määrittelyt ja vaihteleva käytäntö arvioida vaikeusastetta ongelma tutkimustiedon arvioinnissa. Oirekuvan fluktuaatio Kaikilla ei ainakaan jatkuvaa desorientaatiota Kaikilla ei harhaluuloja tai hallusinaatioita Näiden arvioiminen voi olla vaikeaa Agitaation vaihtelu Oheissairaudet yleisiä, vaikeuttavat arviointia Awissi DK, Lebrun G et al. Alcohol withdrawal and delirium tremens in the critically ill: a systematic review and commentary. Intensive Care Med. 2013;39(1):16-30 Vaikea alkoholivieroitusoireyhtymä vs. alkoholidelirium?
17
18
19
20 MINDS hoidon ohjaamisessa DeCarolis DD, Rice KL. Symptom-Driven Protocol for Treatment of Severe Alcohol Withdrawal delirium in the Intensive Care Unit. Pharmacotherapy 2008.
21 AWS-potilaat DT:n tai kouristusten ennustaminen Vaikean taudinkuvan / komplikaatioiden ennustaminen Tilastollisesti merkitseviä ennustajia Aiemmat AWS-hoitojaksot tai alkoholikouristukset trombosytopenia hypokalemia Toistaisesti oire-scoresta EI näyttöä DT:n tai kouristusten ennustamisessa Alkoholimaksasairaus tai muut oheissairaudet EI ennusta AWS:n komplisoitumista Syynä epäyhdenmukainen diagnostiikka (diagnostiset kriteerit)? Gradeeraus epäyhtenäistä? AWS vai DT lähtötilanteessa Vai tauti ei vaan ennustettavissa? Systemaattista yhdenmukaista diagnostiikkaa ja vaikeusasteen gradeerausta tarvittaisiin hoidon ja tutkimuksen tueksi Goodson et al. Alcohol Clin Exp Res 2014
22 AWS / DT - hoito Diagnoosi Onko runsaasta alkoholinkäytöstä näyttöä / anamneesi Onko vieroitusvaihe Käytön lopettamisen (/ vähentämisen) ajankohta Onko vieroitustilaan sopivat oireet - Psykomotorista ja verbaalista hyperaktiviteettia - Autonomista hyperaktiviteettia - Desorientaatiota ja hallusinaatiota AWS tai DT muun sairauden yhteydessä Osasto/valvontahoidon aikana Oheissairauksiin liittyvä delirium (tehohoitodelirium) vs alkoholidelirium
23 arviointi ABC(DE) Gluk Huonokuntoisilta Astrup (+laktaatti) Nestetasapainostatus Kliininen volyymistatus elektrolyytit Neurologia GCS Puutosoireet Orientaatio Psykoottiset oireet Vamma-anamneesia / vammalöydöksiä? Pään (+kaularangan) TT, jos neurologisia puutoksia tai vamma taustalla EKG huom johtumisajat
24 Erotusdiagnostiikka ja komorbiditeetit Erotusdiagnostiikka ja ko-morbiditeetit Metaboliset ongelmat DM!! Traumat, vuodot, muut kallosisäiset prosessit.. Infektiot, sepsis Enkefaliitti Meningiitti Septiseen infektioon liittyvä enkefalopatia Vrt alkoholideliriumiin liittyy itsessään hypertermiaa Hepatopatia enkefalopatia Intoksikaatiot korvikkeet Hoitoon hakeutumisen tai päätymisen syy Huono yleiskunto juomattomuuden syy? Akuutin tekijän selvittäminen
25 Hoito Taudin vaihe ja vaikeusaste? Muu akuutti hoidettava ongelma alkoholivieroitustilan rinnalla? Tukihoitojen tarve? Monitorointi? Deliriumtasoinen alkoholivieroitusoireyhtymä vaati alkuun valvontaolosuhteet Hoidon toteutus Potilaan turvallisuus Henkilöstön turvallisuus Ennakoiva elektrolyyttikorvaus Kalium Magnesium Fosfaatti Nestehoito Rajoittaminen?
26 Rajoittaminen Vakavasti sairaan potilaan rajoittaminen potilaan turvaamiseksi, kun ei tietoinen tilanteestaan eikä pysty vastaamaan hoidostaan Itsemääräämisoikeus Somaattiseen sairauteen liittyvä sekavuus ei mielenterveyslain mukaisen tahdosta riippumattoman hoidon peruste Tilanteissa, joissa syystä tai toisesta ei voida luottaa potilaan omiin somaattista hoitoa koskeviin toiveisiin, on (lääkärin) velvollisuutena hoitaa potilasta parhaalla mahdollisella tavalla. - Ämmälä, Ekelund. Duodecim 2012 Viranomaisen suojaksi rikoslain 4. luvun 5 Muun kuin edellä 4 :ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. Vammojen välttäminen Hoidon toteutus Samalla henkilöstön turvaaminen Fyysisen rajoittamisen tarpeen arviointi toistuvasti Rajoittamisen välttäminen pahimman vaiheen väistyttyä tarvittaessa vartijat turvaksi
27 Alkoholideliriumin hoito Riittävät tukihoidot, valvonta ja monitorointi Deliriumtasoinen vieroitusoireyhtymä hoidetaan valvontaosastolla Liitännäissairauksien tunnistaminen ja hoito Potilaan turvaaminen Henkilöstön turvaaminen
28 Patofysiologia Alkoholivieroitustila GABA alentunut aktiivisuus Glutamaatti NMDA akseli aktivoitunut Dopaminerginen aktivaatio Noradrenerginen aktivaatio -> Kokonaisuudessaan inhibitio vähentynyt ja aktivaatio lisääntynyt Autonominen dysregulaatio välittäjäainemyrsky epileptinen myrsky
29 Patofysiologia persistent and progressive electroencephalographic abnormalities etenevä bentsodiatsepiiniresistenssi toistuvien vieroitustilojen myötä koeeläinmalleissa Akuutti alkoholienkefalopatia Pysyvät orgaaniset muutokset Wernicke Wojnar M, Bizon Z, Wasilewski D: Assessment of the role of kindling in the pathogenesis of alcohol withdrawal seizures and delirium tremens. Alcohol Clin Exp Res 1999; 23:
30 Bentsodiatsepiini Delirium Seizures Chlordiazepoxide (103) Chlorpromazine (98) 1% 1% 7% 12% Hydroxyzine (103) 4% 8% Placebo (130) 8% 7% Thiamine (103) 4% 7% Kaim et al. Am J Psychiatry. 1969
31 Bentsodiatsepiinit Diatsepaami: riittävästi!! Mikstuuramuoto nopeasti imeytyvä (10)-20mg tarvittaessa i.v. annostukseen riittävät bolukset (5mg i.v. toistetusti, useimmat sietävät 10mg i.v. boluksia hyvin) Seuranta ja monitorointi! Pitkä metabolia Loratsepaami i.v. Lisälääkkeenä p.o. diatsepaamin rinnalla i.v. annostukseen riittävät bolukset (Akuuttihoito-opas 1-2mg i.v., useimmat sietävät 4mg hyvin, kirjallisuudessa 8mg bolus-annosteluprotokollia) Seuranta ja monitorointi! Tilanteen rauhoituttua Oksatsepaami ylläpitohoito (ei lisäkumulaatiota)
32 Bentsodiatsepiinit Kokonaisannos tarpeen mukaan ad 300mg / vrk Kumulatiivinen annos jopa ad. 2000mg (Rossinen J. Akuuttihoito-opas) Annosteluväli 15min 30min 1h 2h Infuusio (intuboidun adjuvanttihoito)
33 RASS (Richmond Agitation Sedation Scale) RASS väkivaltainen +4 erittäin agitoitunut +3 agitoitunut +2 levoton +1 rauhallinen 0 unelias -1 kevyt sedaatio -2 kohtalainen sedaatio -3 syvä sedaatio -4 ei herätettävissä -5
34 Oireperusteinen hoitoprotokolla DeCarolis et al. Pharmacotherapy 2007
35 Antidopaminerginen lääkitys Haloperidoli 2,5-5mg i.v. x 1-4 (tai p.o./i.m.) Huom! Monitorointi, QT-aika! Sedatoiva Antipsykoottinen vaikutus Agitaation hallinta Olantsapiini, ketiapiini atyyppisiä, vähemmän sedaatiovaikutusta, vähemmän EP-oireita Ei yhtä tehokkaita agitaatio-oireiluun? Tehokkuus psykoottiseen oireiluun? QT-aika! Tarve ja annostelu yksilöllisesti
36 Deksmedetomidiini selektiivinen alfa2-reseptoriagonisti alfa2a perifeerisesti alfa2b ja alfa2c keskushermostossa alfa2 reseptorit locus coeruleuksessa ponsissa Indikaatio tehohoitosedaatio Näyttöä, että lyhentää tehohoidon kestoa muuhun sedaatiohoitoon verrattuna Tutkimusta anestesiasedaatiossa ja alkoholideliriumin hoidossa sedaatiovaikutus Myös analgeettista ja anksiolyyttista vaikutusta unenkaltainen sedatiivinen tila ilman merkittävää hengitysdepressiota Jen A. Tan and Kwok M. Ho. Use of dexmedetomidine as a sedative and analgesic agent in critically ill adult patients: a meta-analysis. Intensive Care Medicine Jun 2010;36 (6) klonidiininsukuinen molekyyli
37 Deksmedetomidiini Annosriippuvainen vaste Nopea metabolia Käytettävissä adjuvanttina muun lääkehoidon rinnalla Bentsodiatsepiinit peruslääkkeenä pohjalla (sinus)bradykardia hypotensio QT-aika?
38 Fig. 4 Effect of dexmedetomidine on risk of bradycardia requiring interventions Jen A. Tan and Kwok M. Ho. Use of dexmedetomidine as a sedative and analgesic agent in critically ill adult patients: a meta-analysis. Intensive Care Medicine Jun 2010;36 (6)
39 Fig. 5 Effect of dexmedetomidine on risk of hypotension requiring interventions Jen A. Tan and Kwok M. Ho. Use of dexmedetomidine as a sedative and analgesic agent in critically ill adult patients: a meta-analysis. Intensive Care Medicine Jun 2010;36 (6)
40 Dexmedetomidiini alkoholideliriumin hoidossa Raportoitu potilassarja: turvallinen ja vaikuttava hoito, kun ei riittävää vastetta konventionaalisella hoidolla Muutamia muita raportteja julkaistu Tolonen J, Rossinen J. et al. Dexmedetomidine in addition to benzodiazepine-based sedation in patients with alcohol withdrawal delirium. European Journal of Emergency Medicine 2012 DeMuro JP, Botros et al. Use of dexmedetomidine for the treatment of alcohol withdrawal syndrome in critically ill patients: a retrospective case series. J Anesth 2012
41 Dexmedetomidiini alkoholideliriumin hoidossa Rayner SG, Weinert CR. Dexmedetomidine as adjunct treatment for severe alcohol withdrawal in the ICU. Ann Intensive Care. 2012; 2: 12.
42 Dexmedetomidiini RCT 24 potilasta, CIWA-Ar > 15 Vähensi merkitsevästi oireprotokollan perusteella annosteltua loratsepaamia Merkitsevästi enemmän hypotensiota ja bradykardiaa Väistyi deksmedetomidiinin tauotuksella, ei komplikaatioita ICU tai sairaala, length-of-stay ei merkitsevää eroa Mueller et al. Crit Care Med. 2014
43 Propofoli GABAerginen sedaatio Hoitoresistentti vaikea alkoholidelirium Intubaatio liitännäissairauden / deliriumkomplikaation vuoksi Annostarve usein suuri Tarvitaan usein adjuvantteja Intuboimattoman potilaan propofolisedaatio?
44 muu lääkehoito Antiepileptit Topiramaatti, karbamatsepiini, valproaatti, gabapentiini Ei RCT-näyttöä Teho? toistuvien / pitkittyneiden kouristusten hoitoon Etanoli Levetirasetaami 20mg/kg max 2000mg loudaus i.v. Fosfenytoiini, valproaatti maksatoksisuus titraamisen vaikeus, vieroituksen pitkittyminen, käytännön ongelmat
45 Tiamiini Wernicken enkefalopatia (akuutti vaihe) Tajunnan tason lasku Oftalmoplegia Nystagmus Ataksia Perifeerinen neuropatia Hypotermia Hypotensio Myöhäisvaihe Korsakovin psykoosi (lähimuistin häiriö, konfabulaatio) Wernicken enkefalopatian estoon tiamiinikorvaus alkuvaiheessa ennen ravitsemista (tai glukoosiliuoksia) 250mg x 1 i.v. 3vrk (huom ei i.m., jos suoniyhteys)
46 Muu lääkitys Verenpaine hoituu yleensä deliriumin hoidolla PPI Harkinnan mukaan tromboosiprofylaksia immobilisoiduille (tromboosiriskiarvio, huomioi maksafunktio ja vuotoriski!) Vältä parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet tarv tilapäinen opioidihoito esim. traumaan liittyvään kipuun
47 Alkoholideliriumin hoito Lääkehoito Sedaatioskaala (RASS) lääkehoidon ohjauksessa Protokolla bentsodiatsepiiniannosteluun muun mittarin perusteella? Riittävä bentsodiatsepiinihoito Tarvittaessa antidopaminerginen hoito (antipsykootit) QT-aika huomioiden Tiamiinisubstituutio Vaikeassa deliriumissa tarvittaessa dexmedetomidiini bentsodiatsepiinien lisäksi Jos näillä ei pärjätä, intubaatio ja propofolisedaatio
48 Nestehoito Potilaat usein kuivia Riittävä alkutäyttö ja runsas nesteytys ensimmäisinä vuorokausina Nestehoidon suunnittelu elektrolyyttitasot huomioiden
49 Elektrolyytit Kaliumvaje lähes aina Tulovaiheessa usein normokalemia, mutta energiansaannin ja glukoosin soluunoton myötä tarvitaan substituutiota Magnesiumvaje P.o. substituutio, tarvittaessa i.v. Hypofosfatemia Valvontapotilailla i.v.-korvaus Hyväkuntoisilla lievässä vajauksessa p.o. (maitovalmisteet)
50 Muu hoitotyö p.o. ravitsemus Mobilisointi, fyysinen kuntoutus Ympäröivät olosuhteet Vuorokausirytmi Lääkehoito (antipsykootit)
51 jatkohoito Somaattinen vuodeosastohoito ESH PTH vuodeosasto yleistila laskenut, kognitiivinen alenema, pitkittynyt alkoholienkefalopatia Päihdekuntoutusyksiköt Somaattisen voinnin kohennuttua Lyhyt hoitojakso / lievä AWS Psykiatria Deliriumin hoidon jälkeinen psykoottinen oireilu Kotiin? Eipä tavallisesti
52 Jatkohoito Päihdeinterventio ennen kotiutumista Omatoimisessa vaiheessa kuntouttava hoitojakso. Vaikuttavuus? Paikalliset palvelut Potilaskohtainen suunnitelma avohoidon kontakteista Ensimmäisen hoitojakson mahdollisuudet
53 = Hyvä deliriumin hoito Deliriumin välttäminen Oireiden hoito Kouristusten välttäminen Komplikaatioiden välttäminen Oheissairauksien hoito Päihdekuntoutus
54 The value of minds and rass scores in the severity assessment of alcohol DELIRIUM in an observation unit
55 METHODS Single-center, prospective observational study 6 months enrollment (March August 2013) Consecutive adult AWS-patients reported excessive alcohol use AWS or AWD defined by ICD 10 criteria patients with other acute medical condition were enrolled if they met these criteria
56 methods One-to-five estimation of symptoms daily by the treating physician Assessment every 6 hours MINDS RASS 1-to-5 symptom severity assessment by the nurse 1-to-5 nursing care intensity assessment Treatment was performed by normal protocol
57 methods Medication administered Use of restraints Outcomes LOS in the OU LOS in the hospital ward mortality (30d, 90d, 1year)
58 results 56 patients enrolled 54 included 2 excluded (missing data 1, false inclusion 1) 46 male (85%) 8 female (15%) Age range (mean 56) Co-morbidities: 42 (78%) had one or more long-term disease 11 somatic + psychiatric disease (9/11 depression) 2 psychiatric disease without somatic disease 37 (68%) used at least one medication
59 results 2 patients required intubation (pneumonia 1, pancreatitis and pneumonia 1) 6 patients were treated with NIV (decompensated heart failure 3, pneumonia 3) Length-of-stay Mean LOS 5.6 days in the observational unit (range 1-22, SD 4.4) Mean LOS 11.1 days in hospital (the OU and ward combined) (range 1-44, SD 9.1) 4 patients (7%) died in the OU or in the hospital ward 1 dilated cardiomyopathy 1 stroke 1 liver failure (cirrhosis) 1 sepsis (staph. aureus) 38 patients (70%) required some form of physical restrain 1y mortality 8/54 (15%)
60 ADMINISTERED MEDICATION mg hours
61 discussion Patients had severe AWS optimal treatment? High number of co-morbidities alcohol related? AWS + co-morbidity -> significant mortality (~10%) Appropriate use of benzodiazepines role of adjuvant therapies? dexmedetomidine use?
62 discussion Lack of good predictor at the time of admission RASS is validated, easy and swift tool for agitation sedation level assessment feasible trigger for administration of sedatives MINDS is feasible as assessment tool in severe AWS/AWD assessment of other dimensions of AWS/AWD, not only agitation-sedation level objective tool for clinical / research purpose correlates with severity of the symptoms by other measures Symptom-triggered treatment protocol could improve the treatment of AWS patients Further studies are needed for optimal therapy
63 Acknowledgement Timo Suonsyrjä Rita Linko Johanna Kaartinen Jukka Tolonen Veli-Pekka Harjola
64 Alkoholihallusinoosi Kirjallisuuden mukaan tyypillisimmillään 24-48h kuluessa käytön loputtua Hyks Akuutissa (24) 48h - 5vrk (suppeat) harhat, harhaluuloisuus Yleisimmin kuuloharhat Ei agitaatiota, ei vaikeaa sympatikotoniaa Hyvä ko-operaatio, tietoisuus oireista Hyvä hoitovaste bentsodiatsepiineilla Lyhyt sairaalahoidon tarve (yleensä <1 vrk)
65 Kouristukset ( alkoholiepilepsia ) Kouristuksia 22-33%:lla merkittävän vieroitustilan yhteydessä Status epilepticus 3% Laukaisevan tekijän metsästäminen Kouristelu ilman osoitettua vauriota Aivovamman jälkitila (symptomaattinen epilepsi) Muu epilepsia Kuvantaminen Neurologiset puutosoireet Ensimmäinen kouristus Toistuvat kouristukset / status epilepticus Vammaepäily Antikonvulsiivinen hoito muun vieroitustilan hoidon lisäksi bentsodiatsepiini Levetirasetaami Propofoli-burst-suppressio Jos alkoholi olennainen laukaiseva tekijä, jatkohoito alkoholin käytön lopettaminen (alkoholiongelman hoito)
66 Bentsodiatsepiinit GABA-vaikutus Vieroitustila alkoholivieroitustilaa vastaava Levottomuus Unettomuus Ahdistuneisuus Sympatikotonia Agitaatio Delirium? Käytännössä ei nähdä somaattisessa sairaalahoidossa Farmakologinen käyttötaso matalampi kuin alkoholin suurkuluttajien GABAerginen lääkintä? Suuria annoksia käyttävillä psykiatrinen morbiditeetti? -> psykiatrinen hoitokontakti ja hoito? Iäkkäiden deliriumin piilevänä tekijänä Hoito: kontrolloitu lääkehoidon purku (tarv. osastohoidossa) erityisesti geriatriset potilaat
67 GHB / GBL re-bound -agitaatio/sympatikotonia sedaatiovaikutuksen väistyessä Nopeasti kehittyvä Lyhytkestoinen Psykoottinen jakso Lyhytkestoinen Pidempikestoinen psykoottinen oire (?) Pitkäkestoinen vieroitusoireisto mahdollinen Jatkuva / säännöllinen käyttö harvinaista?
68 opioidit Välitön vieroitusoire lyhytkestoinen Hitaat vieroitusoireet - ad 1-2 vkoa asti Ei käytännössä (somaattisen) sairaalahoidon syynä itsenäisenä tekijänä Ei vitaalitoimintojen ongelmia Deliriumoireet, psykomotoriset oireet, vaikea sympatikotonia harvinaisia Teho/valvontahoitoon (muista syistä) joutuneilla voi komplisoida hoitoa (ventilaattorivieroitus) Klonidiini-buprenorfiini-infuusio Hoito tarvittaessa päihdepsykiatrina konsultaation perusteella Sekavuus muista (staph-aureus)-sepsis, endokardiitti, septiset emboliat, meningiitti..
69 stimulantit Tavallisimmin amfetamiini MDPV ja muut muuntohuumeet Päihdepsykoosi itse käytön laukaisema tila Stimulanttivaikutus vielä mukana Vieroitusvaiheen oireena sedaatio ja dysforia ad 2 vkoa Ei vitaalitoimintojen ongelmia Ei käytännössä (somaattisen) sairaalahoidon syynä Sekavuus muista kallonsisäisten vuotojen riski
70 kiitos Akuuttihoito-opas 2015 Alkoholivieroitusoireyhtymän diagnostiikka J. Rossinen Delirium tremens J. Rossinen Awissi DK, Lebrun G et al. Alcohol withdrawal and delirium tremens in the critically ill: a systematic review and commentary. Intensive Care Med. 2013;39(1):16-30 Sarff M, Gold J. Alcohol withdrawal syndromes in the intensive care unit. Crit Care Med Jen A. Tan and Kwok M. Ho. Use of dexmedetomidine as a sedative and analgesic agent in critically ill adult patients: a meta-analysis. Intensive Care Medicine Jun 2010;36 (6) DeCarolis DD, Rice KL. Symptom-Driven Protocol for Treatment of Severe Alcohol Withdrawal delirium in the Intensive Care Unit. Pharmacotherapy 2007 Wojnar M, Bizon Z, Wasilewski D: Assessment of the role of kindling in the pathogenesis of alcohol withdrawal seizures and delirium tremens. Alcohol Clin Exp Res 1999; 23: Tolonen J, Rossinen J. et al. Dexmedetomidine in addition to benzodiazepine-based sedation in patients with alcohol withdrawal delirium. European Journal of Emergency Medicine 2012 DeMuro JP, Botros et al. Use of dexmedetomidine for the treatment of alcohol withdrawal syndrome in critically ill patients: a retrospective case series. J Anesth 2012
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotTIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN
TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena
LisätiedotPotilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma
Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,
LisätiedotÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,
LisätiedotSh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016
Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-
LisätiedotALKOHOLIDELIRIUM. Markus Sane LL
ALKOHOLIDELIRIUM Markus Sane LL Patofysiologia Alkoholi on keskushermoston lamaaja Vaikuttaa GABA:n ja Glutamaatin kautta. Voimistaa inhibitorisia GABA reseptoreita ja vaimentaa stimuloivia Glutamaatti
LisätiedotPäihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji
Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotAlkoholideliriumin hoito
Näin hoidan Antero Leppävuori ja Hannu Alho Alkoholivieroitusoireiden vaikein muoto delirium tremens eli juoppohulluus kehittyy yleensä 24 72 tunnin kuluttua pitkäaikaisen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisesta.
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotUutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 10.8.2012 Dexdor 100 mikrog/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Orion
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKuolevan lapsen kivunhoito
Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotAlkoholideliriumin hoito 1 / 5 24.4.2012 0.32. Diagnostiset kriteerit, kliiniset oireet sekä riski- ja ennustetekijät. Kirjaudu. Äänestä.
Tunnus Salasana Rekisteröidy Kirjaudu Salasana unohtunut KOTISIVU UUSIN NUMERO PALVELUT KOKOELMAT PÄIVYSTÄJÄ TERVEYSPORTTI Hae Lataa pdf-tiedosto Numeron 2/2007 sisällysluettelo Kommentoi artikkelia Arvioi
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotMilloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka
Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;
LisätiedotMitä uutta ketamiinista?
Mitä uutta ketamiinista? Anestesiakurssi Helsinki, 28.3.2019 Teema V: Muuttuuko tuntemamme yleisanestesia? Vesa Kontinen, dosentti, ylilääkäri HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö, ATeK Jorvin sairaala, Leikkaus-
LisätiedotTajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito
Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus
LisätiedotLasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet
LisätiedotAlkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito. Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka 4.10.2007
Alkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka 4.10.2007 Kirjallisuutta Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito-suositus. Duodecim,
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta
Aivot ja alkoholi Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta Kyllä sitä viinaa menee! Alkoholijuomien kokonaiskulutus vuosina 1960 2006 (stakes) VIINANJUONTI KASVUSSA
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotTärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä
Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Elina Parviainen AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA
PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotUusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI
Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI
LisätiedotLÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET
UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Vertailutiedon käyttö kuntoutumista edistävän hoitotyön ohjauksessa kotihoidossa laitoshoidossa RAI-seminaari johtajille Helsingissä14.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotKirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka
MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotSaattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle
Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotYhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
LisätiedotAlkoholivieroitusoireiden hoito
Solja Niemelä TEEMA: KESÄNUMERO 2011 Kesällä alkoholin kulutus lisääntyy, ja vieroitushoidon tarpeessa olevia on eniten lomakauden päättyessä. Ajoissa toteutettu alkoholivieroitusoireiden hoito auttaa
LisätiedotLääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä
Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Päihdetiedotusseminaari Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina Berliini 4.-7.9.2008 Mikko Salaspuro Professori (emeritus) Helsingin yliopisto EI OLE
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotPOTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA
POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/
LisätiedotEnsihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016
Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?
LisätiedotNEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA
NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA ari.ka4la@tyks.fi SULAT- kokous/ Turku 2016 Hydrokefalus Courtsesy by Dr V. Vuorinen TUUMORIT Courtesy by Dr V. Vuorinen PATOFYSIOLOGIAA VAMMAT Courtesy by Dr V. Vuorinen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotSairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti Nuorisopsykiatrian poliklinikka ESSHP:n alle 18-vuotiaan syömishäiriöpotilaan hoitopolku http://www.esshp.fi/syomishairiolap setjanuoret A. Laihuushäiriö: nuori
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotKannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.
Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotAhdistuneisuushäiriöt
Anksiolyytit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Ahdistuneisuushäiriöt sosiaaliset yms. fobiat paniikkihäiriö traumaperäinen stressihäiriö
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotMiten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus
Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotSiiri Hietanen LL OYS, OpTa, Anestesia ja tehohoito
Siiri Hietanen LL OYS, OpTa, Anestesia ja tehohoito siiri.hietanen@student.oulu.fi Janne Liisanantti LT, erikoislääkäri, dosentti OYS, OpTa, Anestesia ja tehohoito janne.liisanantti@oulu.fi Alkoholi ja
Lisätiedot