Alkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito. Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito. Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka 4.10.2007"

Transkriptio

1 Alkoholivieroitusdeliriumin tunnistaminen ja hoito Antero Leppävuori Hyks/Helsingin sairaalat Psykiatrian poliklinikka

2 Kirjallisuutta Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito-suositus. Duodecim, Leppävuori A, Alho H. Alkoholideliriumin hoito. Duodecim 2007;123: Leppävuori A. Bentsodiatsepiinien käyttö psykiatrisissa päivystystilanteissa. Duodecim 2002;118: Niemelä S. Alkoholideliriumin hoito. Erikoislääkäri 2006;16:114-9 Kirjallisuutta Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Ntais C ym. Most recent update Nov 2005, The Cochrane Library Management of alcohol withdrawal delirium. An evidenced-based practice guideline. Mayo-Smith MF ym. Arch Intern Med 2004;164: Anticonvulsants for alcohol withdrawal. Polycarpou A ym. The Cochrane Library;3, 2007.

3 Elimelliset aivo-oireyhtymät (F00-F09) F00-F03 Dementia F04 Amnestinen oireyhtymä F05 Sekavuustila (delirium) F06.0 Aistiharhaisuus F06.1 Katatoninen häiriö F06.2 Harhaluuloisuushäiriö F06.3 Mielialahäiriöt F06.4 Ahdistuneisuushäiriö F06.5 Dissosiaatiohäiriö F06.6 Tunne-elämän epävakaisuushäiriö jatkuu... Elimelliset aivo-oireyhtymät (F00-F09)... F06.7 Lievä älyllisten toimintojen häiriö F06.8 Muu määritetty aivo-oireyhtymä F06.9 Määrittämätön aivo-oireyhtymä F07.0 Persoonallisuuden muutos F07.1 Aivotulehduksen jälkeinen oireyhtymä F07.2 Aivoruhjeen jälkeinen oireyhtymä F07.8 Muu määritetty persoonallisuus- ja käytöshäiriö F07.9 Määrittämätön persoonallisuushäiriö F09 Määrittämätön elimellinen mielenterveyshäiriö

4 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt (F10-19) F1x0 Akuutti päihtymistila F1x1 Haitallinen käyttö F1x2 Riippuvuusoireyhtymä F1x3 Vieroitusoireet F1x4 Vieroitusoireet ja sekavuustila F1x5 Psykoottinen häiriö F1x6 Amnestinen oireyhtymä F1x7 Jäännöstila tai viivästynyt psykoottinen häiriö Kemiallisiin aineisiin liittyvät häiriöt Delirium Pysyvä dementia Pysyvä amnestinen häiriö Psykoottinen häiriö Mielialahäiriö Ahdistuneisuushäiriö Sukupuolinen toimintahäiriö Unihäiriö Hallusinogeenin aiheuttama pysyvä aistitoiminnan häiriö palauma

5 Kemiallisten aineiden (lääkkeiden tai päihteiden) käytön häiriöt Riippuvuus Väärinkäyttö Päihtymys Vieroitusvaikeudet Elimelliset mielenterveyshäiriöt Dementia: laaja-alainen älyllisten toimintojen huomattava aleneminen. Dementiat luokitellaan oletetun etiologian mukaisesti Delirium (äkillinen sekavuustila): suhteellisen nopeasti kehittyneet tietoisuuden ja tarkkaavuuden sekä älyllisten toimintojen muutokset Muut: kognitiiviset muutokset rajatumpia tai lievempiä ja tajunnan/tajuisuuden taso on normaali

6 Deliriumtilojen luokittelu (DSM-IV) 1. Somaattisesta yleissairaudesta johtuva sekavuus 2. Päihteen tai lääkkeen aiheuttamasta intoksikaatiosta johtuva sekavuus 3. Päihteen tai lääkkeen käytön lopettamisesta johtuva sekavuus 4. Useista tekijöistä johtuva sekavuus 5. Tarkemmin luokittelematon sekavuus F10.3 Alkoholin aiheuttamat vieroitusoireet 1. A. Selvä näyttö toistuvan, pitkäaikaisen ja/tai suuriannoksisen alkoholin käytön lopettamisesta tai vähentämisestä B. Vähintään kolme seuraavista oireista: kielen, silmäluomien tai käsien vapina ojennustilassa hikoilu pahoinvointi, röyhtäily tai oksentelu sydämentykytys tai korkea verenpaine psykomotorinen kiihtymys päänsärky unettomuus huonovointisuus tai heikkous ohimeneviä näkö-, tunto- tai kuuloharhoja tai aistihairahduksia grand mal-tyyppisiä kouristuksia.

7 F10.3 Alkoholin aiheuttamat vieroitusoireet 2. Huomautus : Jos vieroitusoireisiin liittyy sekavuustila, diagnoosin tulee olla ryhmästä F10.4 (alkoholidelirium). Viidennellä merkillä tulee määrittää vieroitustilan tarkempi laatu seuraavasti: F10.30 alkoholin aiheuttamat vieroitusoireet (komplisoitumaton) F10.31 alkoholin käytön aiheuttamat vieroitusoireet, joissa kouristuksia F10.39 tarkemmin määrittämättömät alkoholin vieroitusoireet. Huomautus : Alkoholivieroitustilan vaikeusaste voidaan arvioida systemaattisesti CIWA-Ar asteikolla. Vieroitusoireet tulee merkitä päädiagnoosiksi, jos ne ovat hoitoon lähettämisen syy ja riittävän vakavia vaatiakseen kliinistä huomiota. F10.4 Alkoholivieroitusdelirium Seurausta täydellisestä tai osittaisesta alkoholista vieroittautumisesta henkilöllä, joka on käyttänyt alkoholia pitkään on siitä voimakkaasti riippuvainen.

8 F10.4 Alkoholivieroitusdelirium Lyhytkestoinen, mutta toisinaan hengenvaarallinen myrkytyssekavuustila, johon liittyy ruumiillisia häiriöitä Klassinen oireisto sisältää: tajunnan hämärtymisen (tietoisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriintyminen) ja sekavuuden, elävän tuntuiset aistiharhat ja aistihairahdukset minkä tahansa aistin alueelta, sekä huomattavan vapinan. Yleensä ilmenee myös harhaluuloja, kiihtymystä, unettomuutta tai uni-valve -rytmin häiriö ja autonomisen hermoston yliaktiivisuutta. F10.4 Alkoholidelirium F10.40 alkoholidelirium ilman kouristuksia. F10.41 alkoholidelirium ja kouristuksia. F10.49 alkoholidelirium, ei tietoa kouristuksista.

9 Alkoholivieroitusoireiden vaikeusaste ja ilmaantuminen Lievät vieroitusoireet (6-24 tuntia) Vapina, ahdistuneisuus, pahoinvointi, oksentelu, unettomuus Vaikeat vieroitusoireet (10-72 tuntia) Näkö- ja kuuloharhat, kokovartalovapina, oksentelu, hikoilu, verenpaineen nousu Alkoholikouristelut (6-48 tuntia) Multippelit 60%, status epilepticus 3% Alkoholidelirium (3-10 vrk) Agitaatio, sekavuus, desorientaatio, hallusinaatiot, kuume, autonominen hyperaktiivisuus (takykardia, RR koholla) Alkoholin vieroitusoireiden ilmaantumisen ajankohta - alkoholin käytön lopettamisesta Lievät vieroitusoireet Alkoholihallusinoosi Alkoholikouristukset Alkoholivieroitusdelirium -oireet häviävät yleensä 48 tunnissa -oireet huipussaan 5. vuorokautena 6-12 tuntia tuntia tuntia tuntia

10 Alkoholivieroitusdeliriumin ilmaantuminen Aika (päiviä)* =2 3-4 =5 % Potilaista * sairaalaantulopäivä=0 ; Grafenreed ym Vieroitusvaiheen patofysiologia GABA-A-reseptori stimulaation poistuminen (alkoholin lopettaminen/vähentäminen) vapina, hikoilu, takykardia, kouristelut NMDA-reseptoreiden inhibition poistuminen kouristelut, delirium

11 Kroonisen alkoholin vaikutukset aivostossa GABA-A-reseptorin aktivaatio Alentunut GABA-A reseptori toiminta N-methyl-D-aspartate (NMDA) tyypin glutamaatti-reseptorin inhibitio resptorin upregulaatio Dopamiini- ja serotoniini-reseptorien Endogeenisten opiaattien lisääntynyt vapautuminen Alkoholin vieroitusoireyhtymä NMDAreseptori Krooninen alkoholin käyttö johtaa aivostossa: aluespesifiseen NMDA-reseptoreiden (NR1/NR2) upregulaatioon, ja NMDA-reseptoreiden uudelleen jakautumiseen synaptiselle alueelle PSD-95 proteiinin lisääntyminen synaptisella alueella Dendriittipiikkienkoon kasvu aivoston hypereksitaatioon alkoholin käytön loppuessa kouristelut, vieroitusoireet (ad DTs) pysyvään muutokseen riippuvuutta aiheuttavien aineiden neurofysiologiassa

12 Medications Stroke Infection Cytokine Excess Serotonin Activation Medications Substance withdrawal Neurochemistry of Delirium Dopamine Activation Medications Alcohol withdrawal Cholinerigic Activation Delirium Serotonin Deficiency Tryptophan depletion Phenylalanine elevation Surgical illness Medical illness Cholinergic Inhibition GABA Activation Glutamate Activation Cortisol Excess Medications Medical illness Surgical illness Hepatic Failure Benzodiazepine and Alcohol Withdrawal Hepatic failure Alcohol withdrawal Glucocorticoids Cushing syndr. Surgery Stroke Psykomotoriikka deliriumissa Hypoaktiivinen Hyperaktiivinen -puheen puurous -hitaus -uneliaisuus -puhumattomuus -katatoninen stupor -itku/nauru -vaeltelu -aggressiivisuus -nopeutunut puhe -kiihtyneisyys, -suisidaalisuus

13 EEG-muutokset deliriumissa taustarytmin hidastuminen -alfa-aktiviteetti ---> theta & delta aktiviteetti (korreloi heikentyneeseen huomiokykyyn ja kognitiiviseen toimintaan) (metabolinen enkefalopatia, väliaivojen/mesencephalonin retikulaatio formaation häiriö) EEG:ssä ei reaktioita silmien sulku-aukaisulle low-voltage fast dysrhytmia, korostunut betaaktiviteetti (alkoholin vieroitusdelirium, hyperaktiivinen delirium) Alkoholideliriumin riskitekijöitä ja ennusmerkkejä vieroitusoirepotilailla. pitkäaikainen (yli 10 vuotta) ja runsas alkoholin käyttö voimakas juomishimo ja tarve krapularyypyille aikaisempia katkaisuhoitoja (> 2) aikaisempia alkoholikouristeluita tai -deliriumeja korkea ikä akuutti tai krooninen somaattinen oheissairaus (esim. pneumonia, sydäninfarkti, hepatiitti, pankreatiitti, kallovamma, huono ravitsemus)

14 Alkoholideliriumin riskitekijöitä ja ennusmerkkejä vieroitusoirepotilailla. bentsodiatsepiinien käyttö vaikeat vieroitusoireet (CIWA-Ar>20) korkea veren alkoholipitoisuus (>1 g/l) korkea pulssi (> 100/min) ja kohonnut RR alkoholikouristeluita vieroitusoireena kohonneet maksaentsyymit elektrolyyttihäiriöitä (esim. hypokalemia) Riskitekijöitä Aikaisempia delirium-tiloja tai komplisoituneita vieroitusoireita Aikaisempia vieroitushoitoja Alkoholin määrä ja käyttötiheys Elektrolyyttihäiriöt (hypokalemia) Sedatiivojen, unilääkkeiden käyttöä Vieroitusoireita > 1g/l alkoholipitoisuuksilla Somaattisia sairauksia (infektiot esim. pneumonia, koronaaritauti, takykardia, anemia, alkoholimaksasairaus?) palovamma

15 Alkoholideliriumin riskitekijöitä ja ennusmerkkejä vieroitusoirepotilailla. 100%:lle potilaita kehittyi alkoholidelirium, jos esiintyi takykardiaa ja anamneesissa oli alkoholidelirium; jos näistä vain toinen, 46 %:lle kehittyi alkoholidelirium (Lee ym. 2005). Kolmasosalle kouristuksia saavista vieroitusoirepotilaista kehittyy alkoholidelirium (Burns ym. 2006) Matala vs korkea riski alkoholivieroitusdeliriumille Matala riski Päivittäinen alkoholin kulutus kohtuullista Anamneesissa ei alkoholivieroitusoireistoja Ei todettavissa varhaisia vieroitusoireita Korkea riski Käyttänyt päivittäin suuria määriä alkoholia Aikaisempi vieroitusoirejaksoja, alkoholikouristeluita, tai -deliriumeja Varhaisia vieroitusoireita esillä

16 Luebeck alcohol withdrawal risk scale (LARS-11) Arvioimaan lievä/kohtalainen vs vaikea-asteinen vieroitusoireiston kehittymistä vieroitusohjelman alussa Sensitiivisyys 95%, spesifisyys 92.5% aivosairaus/aivovamma tai perifeerisen hermoston sairaus Aikaisempi delirium/tai alkoholikouristelu Ataksia Polyneuropatia Unihäiriö ja painajaisunet Tietyt vieroitusoireet (vapina, hikoilu, takykardia>100/min Vieroitusoireita alkoholipitoisuudella >1g/l Matala S-kloridi Wetterling T ym. Alcohol & Alcoholism 2006;41: Alkoholideliriumin epidemiologiaa Merkittävä osa alkoholisteista kehittää vieroitusvaiheessa alkoholideliriumin, 7-33% riippuen hoitopaikasta ja potilasaineistosta CIWA-Ar>10 (CIWA-Ar>15) alkuvaiheessa ennustaa komplisoituvaa vieroitusoireistoa

17 Epidemiologiaa <50% alkoholiriippuvaisista saa merkittäviä vieroitusoireita alkoholin käytön loppuessa Delirium tremens n. 5%:lla Differentiaalidiagnostiikkka Akuutti maksan vajaatoiminta Alkoholiketoasidoosi Aivoabsessi Krooninen munuaisten vajaatoiminta Diabeettinen ketoasidoosi Enkefalopatia (maksa, munuaiset) Pään vammat Hypoglykemia Meningiitti Opioidit, kokaiini Wernicke-Korsakoff

18 Muita huomioon otettavia tiloja AIDS ja HIV Aivoembolia Aivoverenvuoto Aivotuumori Enkefaliitti Hypoksia Kohonnut kallon sisäinen paine Myrkytykset ja muut vieroitusoireet (BZD) Toksiset aineet (metanoli, etyleeniglykoli, salisylaatit, CO, antikolinergit) Vitamiini B-12 puute Tyreotoksikoosi Muita erotusdiagnostisia tiloja Tyreotoksikoosi Antikolinerginen myrkytys Amfetamiini, kokaiini Vieroitusoireet muista sedatiivisista aineista (esim. bentsodiatsepiinit)

19 Psykiatrinen oheissairaus Ei ilmeisesti vaikuta alkoholivieroitusoireiden vaikeusasteeseen Huono sosiaalinen tilanne (esim. kodittomuus) voi edesauttaa deliriumin syntyä Alkoholiongelmaisen potilaan haastattelu* Deliriumpotilaan kohdalla esitietojen saaminen voi jäädä omaisen tai tuttavan varaan. Tärkeitä esitietoja ovat mm.: alkoholin käytön kesto ja määrä (delirium-potilailla usein viinapullo päivässä), viimeksi nautitun alkoholin ajankohta, aikaisemmat vieroitusoireet (ja niihin mahdollisesti liittyneet kouristelut ja sekavuustilat), aikaisemmat katkaisuhoidot, somaattiset ja psykiatriset oheissairaudet, lääkkeiden ja muiden päihteiden kuin alkoholin käyttö. * Alkoholiongelmaisen hoito Käypä hoito -suositus.

20 Laboratoriotutkimukset Päivystystutkimukset: Alkometer-arvo, B-PVKT, P-CRP, verikaasuanalyysi (ab-he-tase), B-glukoosi, P-Krea, P-Na, P- K, P-Ca, P-ALAT, P-ASAT, P-AFOS, P-TT-INR, P-APTT, B- Bil, P-Alb, P-Amyl (haimaperäinen), virtsan perustutkimus, U- Huumeseula, U-Amyl, EKG, thorax-kuva, likvoritutkimus*, pään TT/MK** Jatkossa harkinnan mukaan: veren alkoholipitoisuus (S-EtOH), S-Alko (jos on syytä epäillä muita alkoholeja tai etyleeniglykolia), P-CK, P-TnT, P-Myogl, P-Mg, P-Pi, P-Urea, fp-nh4-ion, P-Prealb, S-T4-V, S-TSH, fb-b1-vit, fb-folaatti, Delirium-potilaan elektrolyyttimuutokset Matala: Kalsium Magnesium Fosfaatti Kalium

21 Muita tutkimuksia Lannepistos ja likvoritutkimus, epäiltäessä meningiittiä, tai jos potilaan tajunnantaso pysyy pitkään heikentyneenä kouristelun jälkeen. Pään TT/MK pitkittyneitä tai alkoholikouristeluista poikkeavia kohtauksia, pään vammoja, neurologisia paikallislöydöksiä, pitkittynyt tajunnan tason heikentyminen. CIWA-Ar Pahoinvointi ja oksentelu 0-7 Vapina, kädet ojennettuina 0-7 Hikoilu 0-7 Ahdistuneisuus 0-7 Kiihtyneisyys 0-7 Tuntohäiriöt 0-7 Kuulohäiriöt 0-7 Näköhäiriöt 0-7 Päänsärky, puristus päässä 0-7 Tajunnan tason hämärtyminen 0-4

22 Alkoholin vieroitusoireiden arviointi - CIWA-Ar = 8 = lievä vieroitusoireisto 9-15 = keskivaikea vieroitusoireisto >15 = vaikea vieroitusoireisto, lisääntynyt kouristelu- ja deliriumalttius Monitoroi lääkkeettömällä potilaalla oireita vähintään 4-8 tunnin välein, kunnes CIWA-Ar pisteet <8-10 ainakin 24 tunnin ajan Fyysinen status toistetusti! Tavallisimpia oheissairauksia tai komplikaatioita ovat: intoksikaatiot, neste- ja elektrolyyttihäiriöt, rytmihäiriöt, koronaaritauti, sydäninfarkti, pneumonia, sepsis, meningiitti, hepatiitti, pankreatiitti, maha-suolikanavan vuodot ja kaatumisiin liittyvät vammat (esim. subduraalihematooma).

23 Alkoholideliriumin hoidon tavoitteet (The American Society of Addiction Medicine 2004) Deliriumin ja sen komplikaatioiden hoito Turvallinen ja humaani vieroitushoito deliriumtilan jälkeen Ohjaus jatkohoitoon, jossa mahdollisuudet saavuttaa päihteetön eläminen Bentsodiatsepiinihoidon aloitus vieroitusoirepotilailla CIWA-Ar >15 (lievä-vaikea vieroitusoire) Potilaalla ollut alkoholikouristeluita CIWA-Ar 8-15 (lievä vieroitusoireisto) Lääkehoito todennäköisesti tarpeellinen

24 Alkoholivieroitusdeliriumin ehkäisy Riskipotilaiden tunnistaminen Ensioireiden havaitseminen Bentsodiatsepiinihoidon varhainen aloitus: A. Matala riski Diatsepaami 5-10 mg 1-2 tunnin välein tarvittaessa, CIWA- Ar<8-10 B. Korkea riski Diatsepaami 10 mg p.o. tai i.v. 4 tunnin välein x12, sitten 5 mg 6 tunnin välein x 6 Jätä annos väliin, jos potilas nukkuu tai on unelias CIWA-Ar tunnin kuluttua edellisestä annoksesta anna Diatsepaami 10 mg, jos CIWA-Ar>8-10 Grafenreed K ym Profylaksia/lievä riski Loratsepaami 1 mg p.o. tai i.v. tunnin välein, jotta pysyy rauhallisena (SAS=4) Käytä tätä profylaksiaa, jos potilaalla COPD tai hengitystieinfektio Diatsepaami 5-10 mg p.o. tunnin välein, jotta pysyy rauhallisena (SAS=4)

25 Profylaksia/korkea riski Loratsepaami 2 mg p.o. tai i.v. joka 4. tunti x12, sitten 1 mg joka 6. tunti x6 tai Diatsepaami 10mg p.o. tai i.v. joka 4. tunti x12, sitten 5 mg joka 6. tuntix6 Huom.: Jätä bentsodiatsepiiniannos väliin, jos potilas nukkuu tai on unelias tai SAS<4 Alkoholivieroituspotilaan hoitopaikan valinta Lievät ja keskivaikeat oireet (eikä erityisnäkökohtia) Avohoito Laitoshoitoa harkittava oiretasosta huolimatta: Aikaisemmin vaikeita vieroitusoireita, kouristeluita, deliriumtiloja Useita vieroitushoitoja Psykiatrisia ja somaattisia oheissairauksia Runsas alkoholinkäyttö Raskaus Huono sosiaalinen tilanne

26 Delirium-potilaan yleishoito Vrk-aikojen mukainen valaistus Liiallisen hälyn estäminen Toistuvat orientaatiota koskevat palautteet Kello ja kalenteri potilaan nähtävillä Omahoitaja Omaisten vierailut Potilaan omatoimisuuden tukeminen Normaalin uni-valverytmin ylläpitäminen Vitamiinilisä Tiamiini 100mg p.o./i.v. x 3 vrk Foolihappo 1 mg p.o./i.v. x 3 vrk Monivitamiini 1x1

27 Alkoholipotilaan nestetasapainohoito Tiamiini 100mg i.m. tai i.v. 3 peräkkäisenä päivänä Vieroitusvaiheessa: dehydraatio, hyponatremia, hypokalemia, hypomagnasemia, hypofosfatemia (hoidon aloittamisen jälkeen). Obs. Rabdomyolyysivaara ja munuaisvaurio Laitinen & Salaspuro 2006 Lievän nestetasapainon hoito Isotoninen urheilujuoma Balansoidut kivennäisvedet (K ja Mg) Mehut Rasvaton/vähärasvainen maito 1-2l/vrk hypofosfatemian ehkäisyyn ja hoitoon Riittävä nestemäärä Laitinen & Salaspuro 2006

28 Vaikea nestetasapainohäiriö I.v. infuusiona 20 mmolkaliumia kloridina, 20 mmol kaliumia fosfaattina ja 10 mmol magnesiumia 6-8 tunnin kuluessa. Tarv. toistetaan (1000 ml 0.45% tai 0.9% NaCL, 10 ml KCL-, 10 ml kaliumfosfaatti- ja 10 ml Mgkonsentraattia) Glukoosia ei alkuvaiheessa, ks. tiamiinitäydennys Vältettävä nopeaa hyponatremian korjausta sentraalisen aivosillan myelinolyysin vaaran takia Laitinen & Salaspuro 2006 Magnesiumin puutteen oireita Hyperaktiiviset refleksit Heikkous Vapina Refraktaari hypokalemia Ohimenevä hypoparatyreoidismi ja hypokalsemia Sydämen rytmihäiriöt

29 Benzodiazepines for alcohol with-drawal. Ntais C ym. The Cochrane Library RCTs, 4275 potilasta Kouristusten esto: BZDs>PL (OR 0.16;95%CI, ; p=0.01) BZDs>Ei-antikonvulsantit (OR 0.23;95%CI, ;p=0.02) BZD=Antikonvulsantit (OR 1.99;95%CI ) Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Ntais C ym. The Cochrane Library2007. Tehokkuus BZD=ei-antikonvulsantit (OR1.00;95%CI ,21) BZD=antikonvulsantit (OR 0.88;95%CI ) Bentsodiatsepiinit (pitkävaikutteiset) viitteellisesti parempia deliriumin estossa kuin muut lääkkeet Bentsodiatsepiinien välillä ei tehokkuuseroja (13 tutkimusta) Ei eroa kiintein aikavälein annetun BZD vs oireiden vaikeusasteen mukaan annetun BZD välillä

30 Anticonvulsants for alcohol withdrawal. PolycarpouA ym The Cochrane Library RCTs, 3610 potilasta it is not possible to draw definite conclusions about the effectiveness and safety of anticonvulsants in alcohol withdrawal, becauase of the heterogenity of the trials both in interventions and the assessment of outcomes Bentsodiatsepiinit (BZD) Drug of choice kaikissa alkoholivieroitusoireissa, mukaan lukien delirium Suuri turvallisuusmarginaali Tehokkuus oireiden hoidossa, kouristusten estossa, deliriumin estossa Pitkävaikutteiset BZD ovat lyhytvaikutteisia BZD tehokkaampia vaikeiden komplikaatioiden (kouristukset, delirium) hoidossa ja estossa

31 Bentsodiatsepiinit delirium tremensin hoidossa Bentsodiatsepiinit ovat turvallisia ja vaikuttavia, erityisesti kouristeluiden ja deliriumin estossa ja hoidossa, ja ovat ensisijaislääkkeitä alkoholivieroitusoireiden hoidossa (A) Alkoholideliriumin hoidossa tarvittavat annokset ovat huomattavasti suurempia kuin muissa psykiatrisissa indikaatioissa Tavoitteena on saavuttaa sedaatio-aste, jossa potilas on heräteltävissä kevyestä unesta (SAS=4) Parenteraalinen antotapa (diatsepaami i.v., loratsepaami i.m./i.v.) ensisijainen Sedaatio-agitaatio-asteikko (SAS) Pisteet Sedaatio-agitaatio aste Vaarallinen agitaatio Hyvin agitoitunut Agitoitunut Rauhallinen ja kooperoiva Sedatoitunut Hyvin sedatoitunut Ei herätettävissä Kuvaus Vetää pois katetreja, kiipeilee vuoteen reunan yli, vastustaa henkilökuntaa, heittelehtii ympäriinsä. Ei rauhoitu toistuvillakaan kehotuksilla, tarvitsee lepositeitä, puree letkuja Ahdistunut tai lievästi agitoitunut, yrittää istualleen, rauhoittuu kehotuksilla Rauhoittunut, herää helposti, noudattaa kehotuksia Nukuksissa, herää puheelle tai kevyellä ravistelulla, mutta nukahtaa uudelleen, noudattaa yksinkertaisia kehotuksia Herää fyysiselle ärsytykselle, mutta ei kommunikoi eikä noudata kehotuksia, saattaa liikkua spontaanisti Minimaalisesti tai ei ollenkaan reagoi ärsykkeisiin, ei kommunikoi, ei noudata kehotuksia

32 Oire-perusteinen vs. kiintein aikavälein toteutettava lääkeannostelu The revised ClinicalInstitute WithdrawalAssessment for Alcohol (CIWA-Ar) on validoitualkoholivieroitusoireiden vaikeusasteen mittari, jota voidaan käyttää myös hoidon seurannassa (A) Oire-perusteisessa lääkityksessä kokonaishoitoannos on pienempi (ad. 4-10x), ja hoidon kesto lyhyempi kuin kiinteässä annostelussa (A) CIWA-Ar:n käyttö edellyttää henkilökunnan koulutusta Jos ei koulutusta, käytetään kiintein aikavälein toteutettavaa annostelua Vieroitusoireiden vaikeusasteen mukainen bentsodiatsepiinilääkitys CIWA-Ar arviointi tunnin välein Anna jotain seuraavista lääkkeistä tunneittain, jos CIWA-Ar on vähintään 8-10 Diatsepaami 10-20mg Klooridiatsepoksidi mg Loratsepaami 2-4 mg

33 Kiinteä annosteinen bentsodiatsepiinihoito alkoholivieroitusoireiden hoidossa Anna jotakin seuraavista 6 tunnin välein Diatsepaami 10 mg (x4), sitten 5 mg (x8) Klordiatsepoksidi 50 mg (x4), sitten 25 mg (x8) Loratsepaami 2 mg (x4), sitten 1mg (x8) Anna lisäannoksia tarpeen mukaan (jos CIWA- Ar=8-10 Suonensisäinen diatsepaamiannostelu Diatsepaami 5-10 mg (ad 20 mg) 5-10 min välein, kunnes potilas rauhoittuu tai saavutetaan suuri kyllästysannos (ad 200mg) Sen jälkeen 5-10 mg (ad 20mg) tarpeen mukaan tunnin välein ylläpitämään sedaatiota

34 Parenteraalinen loratsepaami 1-2 mg (ad 4mg) laskimoon 5-15 min välein, tai 1-4 mg lihakseen min välein, kunnes potilas rauhoittuu Sen jälkeen 1-2 mg (ad 4 mg) laskimoon tai lihakseen tunnin välein tarvittaessa ylläpitämään rauhallista oloa Bentsodiatsepiinien vaikutusnopeus Diatsepaamilla on nopein peroraalinen vaikutus i.v. annettuna BZD vaikutuksen alku on 15 sec-15 min Vaikutuksen huippu saavutetaan 5-15 min:ssa i.m. käytettäväksi sopii loratsepaami (LOR) (ei diatsepaamia tai klordiatsepoksidia!) Jatkuvaan infuusioon midatsolaami tai LOR

35 Lyhyen puoliintumisajan omaavat bentsodiatsepiinit Lyhyen puoliintumisajan omaavia bentsodiatsepiineja pitkään käytettäessä hoitoa on jatkettava kunnes delirium-vaihe on ohi Annosta vähennetään sitten päivittäin 25-30% lääkevieroitusoireiden ehkäisemiseksi Alun rauhoittumiseen tarvittava annos (BZDs) Diatsepaami mg (Thompson ym. 1975) Diatsepaami ad 2000 mg/2 vrk (Nolop ym. 1985) Oksatsepaami ad mg/9 vrk (Woo ym. 1979) Loratsepaami >3600 mg/3 vrk (McCowan & Marik 2000)

36 Adjuvanttilääkitys Haloperidoli mg i.m./i.v min välein Beetasalpaaja (atenololi, bisoprololi) Alfa-2-agonistit (klonidiini, deksmetomidiini) karbamatsepiini Haloperidoli liitännäislääkkeenä Vaikeassa kiihtymistilassa tai vaikeissa psykoosioireissa bentsodiatsepiinien lisänä mg i.v. tai i.m min välein, kunnes potilas rauhoittuu Sen jälkeen 0.5 mg-5 mg suun kautta 4 tunnin välein tarvittaessa QT-aikaa seurattava isoissa annoksissa

37 Haloperidoli (HAL) yleissairauteen liittyvän deliriumin hoidossa Aloitusannos mg po/im/iv (riippuen iästä, koosta, agitaation asteesta). (I.v-annostelussa < 1mg/min). Toistetaan 30 min välein, kaksinkertaistaen edellinen annoksen, kunnes potilas on rauhoittunut Loratsepaamia (LOR) annetaan tehosteena 1-2 mg/5mg HAL Useimmiten riittää kokonaisannokseksi: HAL 5-30 mg ja LOR 2-4 mg Joskus HAL ad 100 mg/24 tuntia Rauhoittumisen jälkeen HAL-annosta vähennetään päivittäin puoleen edellisen päivän annoksesta Seuraa EEG (QT-aika), elektrolyyttit (Na, K, Mg) Bentsodiatsepiinille reagoimaton delirium (Dexametasoni 4 mgx4-7) Fenobabitaali mg i.v. 30 min välein Propofol sedaatio-annoksena µg/kg/min infuusiona (teho-osastolla) Propofoli (2,6-diisopropylphenoli) aktivoi GABA-A reseptorikompleksia (kloridikanava) ja inhiboi NMDAreseptoreita Usean vuorokauden käytön jälkeenkin potilas herää propofoli-sedaatiosta min:ssa Propofolin anestesia-annos µg/kg/min

38 Alkoholivieroitusdeliriumin ennuste Kuolleisuus: Nykyisin 0.5-2% Aikaisemmin ad % Toistuvat deliriumit Korsakovin psykoosi

Alkoholideliriumin hoito

Alkoholideliriumin hoito Näin hoidan Antero Leppävuori ja Hannu Alho Alkoholivieroitusoireiden vaikein muoto delirium tremens eli juoppohulluus kehittyy yleensä 24 72 tunnin kuluttua pitkäaikaisen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisesta.

Lisätiedot

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Alkoholideliriumin hoito 1 / 5 24.4.2012 0.32. Diagnostiset kriteerit, kliiniset oireet sekä riski- ja ennustetekijät. Kirjaudu. Äänestä.

Alkoholideliriumin hoito 1 / 5 24.4.2012 0.32. Diagnostiset kriteerit, kliiniset oireet sekä riski- ja ennustetekijät. Kirjaudu. Äänestä. Tunnus Salasana Rekisteröidy Kirjaudu Salasana unohtunut KOTISIVU UUSIN NUMERO PALVELUT KOKOELMAT PÄIVYSTÄJÄ TERVEYSPORTTI Hae Lataa pdf-tiedosto Numeron 2/2007 sisällysluettelo Kommentoi artikkelia Arvioi

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta Aivot ja alkoholi Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta Kyllä sitä viinaa menee! Alkoholijuomien kokonaiskulutus vuosina 1960 2006 (stakes) VIINANJUONTI KASVUSSA

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Alkoholivieroitusoireiden hoito

Alkoholivieroitusoireiden hoito Solja Niemelä TEEMA: KESÄNUMERO 2011 Kesällä alkoholin kulutus lisääntyy, ja vieroitushoidon tarpeessa olevia on eniten lomakauden päättyessä. Ajoissa toteutettu alkoholivieroitusoireiden hoito auttaa

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,

Lisätiedot

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena

Lisätiedot

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä

Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Päihdetiedotusseminaari Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina Berliini 4.-7.9.2008 Mikko Salaspuro Professori (emeritus) Helsingin yliopisto EI OLE

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Päivystystilanteissa optimaalisella lääkehoidolla

Päivystystilanteissa optimaalisella lääkehoidolla Päivystyspsykiatria Bentsodiatsepiinien käyttö psykiatrisissa päivystystilanteissa Antero Leppävuori Bentsodiatsepiinit ovat yksin käytettyinä tai lisälääkkeinä käypä valinta monien akuuttien psyykkisten

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta 4.2.15 Maaria Seppälä 13.2.2015 Esittäjän nimi 1 PÄIVYSTYKSESSÄ 13.2.2015 Esittäjän nimi 2 Jäävuori-ilmiö tiedossa olevat sairaudet hyvässä hoidossa olevat

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Mitä on strukturoitu tutkiminen. Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu. Kokonais)lanteen kartoitus. PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu tutkiminen

Mitä on strukturoitu tutkiminen. Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu. Kokonais)lanteen kartoitus. PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu tutkiminen Päihdepo)laan strukturoitu Solja Niemelä LT, psyk el, päihdelääke)eteeen ep Päihdehoidon kliininen ope@aja Turun yliopisto Esityksen sisältö Vieroitusoireiden arvioin) Päihdehäiriön arvioin) Diagnos)ikka

Lisätiedot

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito

Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito Keskeisten (alkoholi)vieroitusoireiden arviointi ja hoito Alkoholideliriumin hoito Janne Alakare, ol, sisätautien el HYKS Akuutti, Jorvin sairaala 26.05.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Näkökulma:

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Diabeettisen ketoasidoosin hoito Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla

Traumapotilaan kivunhoidon haasteet. - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumapotilaan kivunhoidon haasteet - Kivunhoidon suunnittelu ja toteutus traumatologian vuodeosastolla Traumatologian vos TD4/TB4 N. 90% potilaista tulee päivystyspotilaina, ympäri vuorokauden Tapaturmapotilaat

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle LIITE I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset päätelmät - Vieroitusoireyhtymä: Effentora-/Actiq-valmisteiden käyttöön on liittynyt 54 tapausta, joissa potilaalla

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania)

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania) VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Resilar 3 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 3 mg dekstrometorfaanihydrobromidia. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13 Muisti ja päihteet Silja Runsten, psyk el 11/13 päihdehäiriöt muisti ja ikääntyminen päihteet, kognitio ja muisti alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus Päihteiden käyttö Päihteet = alkoholi ja/tai

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 20 mg tabletti: Kellertävänvalkoinen tai valkoinen, tasainen, pyöreä, viistoreunainen, päällystämätön,

VALMISTEYHTEENVETO. 20 mg tabletti: Kellertävänvalkoinen tai valkoinen, tasainen, pyöreä, viistoreunainen, päällystämätön, VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tenox 10 mg tabletti Tenox 20 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg tai 20 mg tematsepaamia. Apuaine: Tenox 10 mg: laktoosia

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Luentomateriaali Alkoholiongelmaisen hoito. Julkaistu 4.11.2015 Perustuu 4.11.2015 päivite6yyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Alkoholiongelmaisen hoito. Julkaistu 4.11.2015 Perustuu 4.11.2015 päivite6yyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Alkoholiongelmaisen hoito Julkaistu 4.11.2015 Perustuu 4.11.2015 päivite6yyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi

Lisätiedot