KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LA- TINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE

Transkriptio

1 1 KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LA- TINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE Hak ID (virkailija täyttää) Yleiset suoritusohjeet: Valintakoe koostuu kolmesta erillisestä osasta. Osa A käsittää kaksi vaihtoehtoista tehtävää, joista vastataan toiseen. Tehtävä mittaa asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Vastauksen tulee olla esseetyyppinen. Osa B mittaa kielellistä päättelykykyä ja sisältää 3 erilaista tehtävää, jotka koostuvat pienistä osatehtävistä. Tehtävät eivät edellytä kreikan tai latinan kielen taitoa. Osa C mittaa aineiston analyysikykyä ja käsittää 3 osatehtävää, jotka pohjautuvat tehtävämonisteeseen sisältyvään aineistoon. Tarkemmat suoritusohjeet ovat kunkin tehtävän alussa. Arvostelu: Koe arvostellaan pistein Alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä on 40. Eri osien maksimipistemäärät ja alimmat hyväksyttävät pistemäärät ovat seuraavat: Osa A: maksimipistemäärä 40, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 20 Osa B: maksimipistemäärä 30, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 10. Tämän osan korvaa ylioppilastutkinnossa laudatur tai eximia cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu latinan tai klassisen kreikan koe. Merkitse tähän latinaa tai kreikkaa koskevat yo-tutkintosi tiedot: Latina: Laudatur: Eximia cum laude: Klassinen kreikka: Laudatur: Eximia cum laude: Osa C: maksimipistemäärä 30, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 10 Kaikkiin osiin (A, B ja C) on annettava vastaus. Koe hylätään automaattisesti, jos osan A, B tai C vastaus puuttuu kokonaan. Koe hylätään myös, jos yhdenkin osan suoritus on hylättävä eli alle yllämainittujen pisterajojen. Jos osan A vaihtoehtoisista tehtävistä vastaa molempiin, vain huonompi vastaus otetaan huomioon. Jos ei vastaa jokaiseen osien B ja C osatehtävään, tämä alentaa pistemäärää, mutta ei johda koko osan hylkäämiseen, jos ao. osan pistemäärä muuten on vähintään 10.

2 2 OSA A: LUETTUIHIN TEOKSIIN PERUSTUVA TEHTÄVÄ Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. Vastaa niistä vain toiseen (I tai II). Kirjoita vastaus erilliselle paperille. VAIHTOEHTO I: Kreikan ja Rooman kirjallisuuden historia on tapana jakaa erilaisiin kronologisiin jaksoihin, joista vanhinta kutsutaan arkaaiseksi kaudeksi (Kreikassa n ekr., Roomassa n ekr.). Kuitenkin kirjallisia harrastuksia esiintyi kummankin kulttuuripiirin alueella jo aiemmin. Kirjoita essee aiheesta Kreikan ja Rooman kirjallisuuden esikirjalliset vaiheet. Kreikan osalta kiinnitä huomiota myyttien merkitykseen ja eri murteiden osuuteen kirjallisuuden kielessä. VAIHTOEHTO II: Ennen bysanttilaisaikaa (n jkr.) Kreikka muodosti varsin hajanaisen kokonaisuuden, joka koostui useista toistensa kanssa kiistelevistä kaupunkivaltioista (polis). Merkittävimmät polikset niin laajuutensa kuin poliittisen vaikutusvaltansakin puolesta olivat Ateena ja Sparta. Kirjoita essee aiheesta Sparta ja sen vaikutus Kreikan historiaan. Selosta Spartan yhteiskuntajärjestelmää ja tämän kaupunkivaltion käymiä sotia. OSA B: KIELELLISTÄ PÄÄTTELYKYKYÄ MITTAAVAT TEHTÄVÄT TEHTÄVÄ I (vastaus tälle paperille) Antiikin kreikkalaisen ja latinalaisen runouden rytmi perustuu tavujen laajuuteen eli pitkien ja lyhyiden tavujen vaihteluun. Lyhyttä tavua kuvataan merkillä, pitkää tavua merkillä. Erilaiset runomitat syntyvät säkeiden pienimpien rakenneosien eli metronien erilaisista yhdistelmistä. Seuraavassa on esimerkki sapfolaisesta runosäkeestä (Horatius, carm. 1,38,1) ja Asklepiadeen runosäkeestä (Horatius, carm. 3,13,1) ja niiden suomennoksista (Teivas Oksala). Tahti-iskut on merkitty aksentilla ( ), ja mukaan on liitetty myös latinankielisen säkeen metrinen analyysi: Pérsicós odí, puer, ápparátus Pérsián en lóistoa, póika, síedä Ó fons Bándusiaé, spléndidiór vitró L ähde Bándusián, kúin lasi v älkkyv ä Merkitse yllä olevien esimerkkien tapaan aksentilla tahti-iskut seuraaviin säkeisiin (Horatius, carm. 1,38,2 ja 3,13,2) ja niiden suomennoksiin (T. Oksala): displicent nexae philyra coronae dulci digne mero non sine floribus seppelkään ei miellytä niininauhoin sulle viiniä suon nyt kera kukkien

3 3 OSA B: TEHTÄVÄ II. 1 (vastaus tälle paperille) Latinan sanat ovat äännehistoriallisen kehityksensä aikana kokeneet erilaisia muutoksia, kuten seuraavat esimerkit osoittavat (merkki * osoittaa, ettei kyseistä muotoa ole tavattu kirjallisista lähteistä): aides > aedes; adloquor > alloquor; *disfero > differo; oinos > unus; *septemdecem > septendecim; Valesius > Valerius. Tarkkaile yllä olevien esimerkkisanojen äännemuutoksia ja mainitse, mihin muotoon seuraavat sanat ovat kehittyneet: a) *eumdem: b) oisos: c) plusima: d) *sedla: OSA B: TEHTÄVÄ II. 2 (vastaus tälle paperille) Kreikan genetivus comparationis on vertailun genetiivi, genetivus materiae ilmaisee aineen, josta jokin on tehty, genetivus obiectivus ilmaisee tunteen tai toiminnan kohteen, genetivus partitivus ilmoittaa kokonaisuuden, josta pääsana käsittää osan, genetivus pretii on hinnan genetiivi, genetivus temporis ilmaisee aikaa. Seuraavassa on neljä suomenkielistä yhdyssanaa. Mainitse, mitä edellä mainittua genetiivin käyttötapaa niiden alkuosa kulloinkin vastaa. Jos mikään em. tapauksista ei tule kyseeseen, merkitse vastaukseksi viiva: a) sinivuokko: b) vesitilkka: c) ruokahalu: d) mansikkahillo: OSA B: TEHTÄVÄ II. 3 (vastaus tälle paperille) Kreikan verbin paideuo (kasvatan) eri muotoja ja johdannaisia ovat: paideueis (aktiivin indikatiivin preesens, yks. 2. persoona); paideue (imperatiivi, yks. 2. persoona); paideuein (infinitiivi); paideuon (aktiivin partisiipin preesens); paideusis (verbaalisubstantiivi); paideutes (toimijaa merkitsevä substantiivi). Tarkkaile yllä olevien sanojen merkitystä ja muodostustapaa ja käännä suluissa olevaa verbiä käyttäen kreikaksi seuraavat sanat: a) hallitse! (basileuo): b) hoitava (therapeuo): c) istutus (phyteuo): d) metsästäjä (thereuo):

4 4 OSA B: TEHTÄVÄ III. 1 (vastaus tälle paperille) Latinan -re -päätteisten verbien partisiipin perfekti on merkitykseltään yleensä passiivinen, kun taas -(r)i -päätteisten verbien vastaava muoto on merkitykseltään aktiivinen. Seuraavassa on neljä suomenkielistä ilmausta. Ratkaise, onko suluissa olevan verbin partisiipin perfektin käyttö niiden latinankielisessä vastineessa kulloinkin mahdollinen. Vastaa kyllä tai ei. a) käytetty auto (uti): b) taloon muuttanut (migrare): c) myyty morsian (vendere): d) edesmennyt kuningas (mori): OSA B: TEHTÄVÄ III. 2 (vastaus seuraavalle sivulle): Seuraava ote on teoksesta A. Henriksson, Antiikin tarinoita (suom. Maija Westerlund, Juva 1991), s. 114: [Liitteenä ollut tekstikatkelma (pituus n. ½ A4-sivua) on jätetty pois tekijänoikeudellisista syistä.] Etsi edellä olevasta tekstistä (osa B: Tehtävä III.2) seuraavat kielelliset asiat: a) substantiivi: b) relatiivilause: c) epäsuora kysymyslause: d) passiivinen verbimuoto: e) adjektiivin komparatiivi: f) demonstratiivipronomini: g) aktiivin indikatiivin imperfekti: h) aktiivin indikatiivin pluskvamperfekti: i) intransitiivinen (objektia saamaton) verbi: j) komparatiivinen (vertaileva) alistuskonjunktio: k) konditionaalinen (ehtoa ilmaiseva) alistuskonjunktio: l) konsessiivinen (myönnytystä ilmaiseva) alistuskonjunktio: OSA C: AINEISTON ANALYYSIKYKYÄ MITTAAVA TEHTÄVÄ: Kirjoita osan C vastaukset konseptipaperille.

5 5 Publius Vergilius Maro (70 19 ekr.) on Rooman kansallisrunoilija, jonka tunnetuin teos on 12 kirjaa käsittävä Aeneis-eepos. Tämän lisäksi Vergilius kirjoitti maaseudun elämää ja maanviljelijän töitä ylistävän opetusrunoelman Georgica. Teos koostuu neljästä kirjasta, joista ensimmäinen sisältää eräänlaisen maanviljelijän kalenterin, toinen käsittelee viininviljelyä, kolmas karjankasvatusta ja neljäs mehiläisten hoitoa. Oheinen tekstivalikoima on otettu teoksesta Vergilius, Georgica. Maanviljelijän työt. Teksti ja proosasuomennos. Toimittanut, johdannon, proosakäännöksen ja selitykset laatinut Teivas Oksala, Helsinki 1976, Vastaa tämän aineiston perusteella seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä viininviljelyä haittaavat tekijät tekstissä mainitaan? 2. Mitkä viininviljelijän työkalut ja tuotantovälineet mainitaan? 3. Millaisia runokielelle tyypillisiä piirteitä tekstissä esiintyy? [Liitteenä ollut tekstikatkelma (pituus n. 2 A4-sivua) on jätetty pois tekijänoikeudellisista syistä.]

6 6 URVALSPROV I KLASSISKA SPRÅK (GREKISKA OCH GREKISK LITTERA- TUR, LATIN OCH ROMERSK LITTERATUR) Ansöknings ID (ifylls av funktionär) Allmänna instruktioner: Urvalsprovet består av tre olika delar. Del A är baserad på de lästa böckerna och omfattar två alternativa uppgifter, av vilka en besvaras. Uppgiften mäter förmågan att behärska, disponera och självständigt kombinera sakinnehållet. Svaret skall vara av essätyp. Del B mäter den språkliga slutledningsförmågan och omfattar 3 olika uppgifter, som består av små deluppgifter. Uppgifterna förutsätter inte kunskaper i grekiska eller latin. Del C mäter förmågan att analysera ett material och omfattar 3 deluppgifter, vilka baserar sig på det material som ingår i uppgiftshäftet. Närmare anvisningar ges i början av varje uppgift. Bedömning: Provet bedöms med poäng. Det minsta godtagbara poängtalet är 40. Det maximala och det minsta godtagbara poängtalet för respektive del är följande: Del A: det maximala poängtalet 40, det minsta godtagbara poängtalet 20 Del B: det maximala poängtalet 30, det minsta godtagbara poängtalet 10. Denna del ersätts av prov i latin eller klassisk grekiska, som skrivits med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur i studentexamen. Ange här studentexamens resultat: Latin: Laudatur: Eximia cum laude: Klassisk grekiska: Laudatur: Eximia cum laude: Del C: det maximala poängtalet 30, det minsta godtagbara poängtalet 10 Samtliga delar (A, B och C) måste besvaras. Provet underkänns automatiskt, om inte alla delar besvaras. Provet underkänns också, ifall en enda av delarna är underkänd, dvs. under de ovangivna godtagbara poängtalen. Om båda av de alternativa uppgifterna i del A besvaras, beaktas bara det sämre svaret. Om inte alla deluppgifter i B och C besvaras, sänker detta poängtalet, men leder inte till underkännande av hela delen, om delens sammanlagda poängtal är över 10.

7 7 DEL A: UPPGIFT BASERAD PÅ DE LÄSTA BÖCKERNA De följande essäuppgifterna är alternativa. Besvara bara en av dem (I eller II). Skriv svaret på ett separat papper. ALTERNATIV I: Den grekiska och romerska litteraturhistorian brukar indelas i olika kronologiska avsnitt, av vilka det äldsta kallas arkaiska perioden (i Grekland ca f.kr., i Rom ca f.kr.). Litterära studier förekom emellertid redan tidigare inom de båda kulturkretsarnas område. Skriv en essä på temat Förlitterära skeden i den grekiska och romerska litteraturen. För Greklands del rikta uppmärksamheten på myternas betydelse och de olika dialekternas andel i litteraturens språk. ALTERNATIV II: Före den bysantinska tiden (ca e.kr.) utgjorde Grekland en ganska osammanhängande enhet, som bestod av många med varandra stridande stadsstater (polis). De förnämsta stadsstaterna med avseende på sitt omfång och sin politiska auktoritet var Aten och Sparta. Skriv en essä på temat Sparta och dess inverkan på Greklands historia. Redogör för Spartas samhällssystem och betydelsen av krigen som denna stadsstat förde. DEL B: UPPGIFTER SOM TESTAR DEN SPRÅKLIGA SLUTLEDNINGSFÖR- MÅGAN UPPGIFT I (skriv svaret på detta papper) Rytmen i grekisk och latinsk vers är baserad på stavelsernas kvantitet, dvs. på växlandet av långa och korta stavelser. En kort stavelse betecknas med tecknet och en lång stavelse med tecknet. Versens minsta element kallas för meter, av vilkas olika kombinationer diverse versmått består. Nedan ges ett exempel på den sapfiska strofen (Horatius, carm. 1,38,1) och den asklepiadeiska strofen (Horatius, carm. 3,13,1) samt deras översättning (S. L.Sjöblom). Taktslagen betecknas med en accent ( ), och de latinska verserna åtföljes också av en metrisk analys: Pérsicós odí, puer, ápparátus Pérsisk h ögtidsst åt jag föráktar, gósse Ó fons Bándusiaé, spléndidiór vitró Ó Bandúsias v åg, mér än kristállen klár Förse på motsvarande sätt taktslagen med accenttecken i följande verser (Horatius, carm.3,38,2 och 3,13,2) och deras översättning (S. L.Sjöblom): displicent nexae philyra coronae dulci digne mero non sine floribus krans med lindbast bunden mig ej behagar blommor värdig du är, blommor och ljuvligt vin

8 8 DEL B: UPPGIFT II. 1 (skriv svaret på detta papper) Latinska ord har under sin ljudhistoriska utveckling undergått olika förändringar, såsom det framgår av följande exempel (tecknet * betyder, att ordformen inte har påträffats i skriftliga källor): aides > aedes; adloquor > alloquor; *disfero > differo; oinos > unus; *septemdecem > septendecim; Valesius > Valerius. Observera ljudförändringar i de ovangivna exemplen och ange, till vilken form följande ord har utvecklats. a) *eumdem: b) oisos: c) plusima: d) *sedla: DEL B: UPPGIFT II. 2 (skriv svaret på detta papper) Grekiskans genetivus comparationis är jämförelsens genetiv, genetivus materiae uttrycker ämnet, av vilket någonting har gjorts, genetivus obiectivus betecknar föremålet för känslan eller verksamheten, genetivus partitivus betecknar det hela, varav huvudordet utgör en del, genetivus pretii är prisets genetiv, genetivus temporis uttrycker tid. Nedan anförs fyra svenska sammansatta ord. Ange vilket av genetivens ovannämnda användningssätt ordets inledande del motsvarar i varje enskilt fall. Om inget alternativ kommer i fråga, markera detta med ett streck. a) blåsippa: b) vattendroppe: c) matlust: d) smultronsylt: DEL B: UPPGIFT II. 3 (skriv svaret på detta papper) Det grekiska verbet paideuo (jag uppfostrar) har olika former och avledningar: paideueis (presens indikativ aktiv, 2.a pers. singularis); paideue (imperativ, 2:a pers. singularis); paideuein (infinitiv); paideuon (presens particip aktiv); paideusis (verbalsubstantiv); paideutes (substantiv, som betecknar en handlande person). Observera betydelsen och bildningssättet i ovangivna ord och översätt till grekiska följande uttryck genom att använda verbet i parentes: a) regera! (basileuo): b) vårdande (therapeuo): c) plantering (phyteuo): d) jägare (thereuo):

9 9 DEL B: UPPGIFT III. 1 (skriv svaret på detta papper) Perfekt particip av latinska verb på -re har i allmänhet passiv betydelse, medan den motsvarande formen hos verb på -(r)i har aktiv betydelse. Nedan finns fyra uttryck på svenska. Avgör huruvida det är möjligt att använda perfekt particip av verbet i parentes i deras latinska översättning i varje enskilt fall. Svara ja eller nej. a) en använd bil (uti): b) till gården inflyttad (migrare): c) den sålda bruden (vendere): d) den framlidne kungen (mori): DEL B: UPPGIFT III.2 (skriv svaret på följande sida) Följande avsnitt är hämtat från boken A. Henriksson, Antikens historier (Stockholm 1985), s 93: [Det bifogade textutdraget (textens längd 1/2 A4-sida) har här utelämnats av upphovsrättsliga skäl.] Sök i den föregående texten (del B: Uppgift III.2) följande språkliga saker: a) ett substantiv: b) en relativsats: c) en indirekt frågesats: d) en verbform i passiv: e) en adjektiv i komparativ: f) ett demonstrativt pronomen: g) ett imperfekt indikativ aktiv: h) ett pluskvamperfekt indikativ aktiv: i) ett intransitivt verb (saknas objekt): j) en komparativ (jämförande) konjunktion: k) en konditional (villkorlig) konjunktion: l) en koncessiv (medgivande) konjunktion: DEL C: UPPGIFT SOM MÄTER FÖRMÅGAN ATT ANALYSERA MATERIAL Skriv svaren för del C på konceptpapper. Publius Vergilius Maro (70 19 f.kr.) är Roms nationalskald, vars mest bekanta verk är eposet Aeneiden som består av tolv böcker. Dessutom skrev Vergilius

10 10 lärodikten Georgica, i vilken han beskriver och lovprisar lantlivet. Verket består av fyra sånger varav den första innehåller något slags jordbrukares kalender, den andra handlar om vinodlingen, den tredje om boskapens skötsel och den fjärde om biodling. Det bifogade texturvalet är hämtat från boken: Romersk poesi i original med svenk tolkning. Urval, inledning och kommentarer av Sture Axelson., Stockholm 1962, ss Besvara följande frågor på basen av materialet. 1. Vilka faktorer medför olägenheter för vinodlaren enligt texten? 2. Vilka vinodlarens redskap och produktionsmedel omnäms? 3. Vilka för det poetiska språket typiska drag förekommer i texten? [Det bifogade textutdraget (textens längd 2 A4-sidor) har här utelämnats av upphovsrättsliga skäl.]