Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus. Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur

Transkriptio

1 Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako joku tehtäväpaperit ruotsiksi. Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna. Dessa uppgiftspapper är på finska. Kort innan provet ska börja frågar övervakaren om någon vill ha uppgiftspappren på svenska.

2 Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus VALINTAKOE 2012 Yleiset suoritusohjeet Valintakoe koostuu kolmesta osasta: Osa 1 perustuu luettuihin teoksiin ja käsittää kaksi vaihtoehtoista tehtävää, joista vastataan toiseen. Tehtävä mittaa asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Vastauksen tulee olla esseetyyppinen. Osa 2 mittaa kielellistä päättelykykyä ja sisältää 2 tehtävää. Tehtävät eivät edellytä kreikan tai latinan kielen taitoa. Osa 3 mittaa aineiston analyysikykyä ja käsittää 2 tehtävää, jotka pohjautuvat tehtävämonisteeseen sisältyvään aineistoon. Tarkemmat suoritusohjeet ja arvosteluperusteet ovat kunkin tehtävän alussa. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Arvostelu Koe arvostellaan pistein Kokeen osien maksimipistemäärät ja alimmat hyväksyttävät pistemäärät ovat seuraavat: Osa 1: maksimipistemäärä 40, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 20. Osa 2: maksimipistemäärä 30, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 10. Osan 2 korvaa ylioppilastutkinnossa laudatur tai eximia cum laude approbatur arvosanalla suoritettu latinan tai klassisen kreikan koe. Merkitse tähän latinaa tai klassista kreikkaa koskevat yo-tutkintosi tiedot: Latina: Laudatur Eximia cum laude approbatur Klassinen kreikka: Laudatur Eximia cum laude approbatur Osa 3: maksimipistemäärä 30, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 10. Kaikkiin osiin (1, 2, ja 3) on annettava vastaus. Koe hylätään automaattisesti, jos osan 1, 2 tai 3 vastaus puuttuu kokonaan. (Osa 2 voi kuitenkin korvautua em. arvosanoilla.) Jos ei vastaa jokaiseen osien 2 ja 3 tehtävään, tämä alentaa pistemäärää, mutta ei johda koko osan hylkäämiseen, jos ao. osan pistemäärä muuten on vähintään 10. Koe hylätään myös, jos yhdenkin osan suoritus on hylättävä eli alle yllämainittujen pisterajojen. 1/7

3 OSA 1: LUETTUIHIN TEOKSIIN PERUSTUVA TEHTÄVÄ Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. Vastaa niistä vain toiseen (I tai II). Jos osan 1 vaihtoehtoisista tehtävistä vastaa molempiin, vain huonompi vastaus otetaan huomioon. Vaihtoehto I Pohdi ihmisten liikkumista (esim. siirtolaisuutta) ja sen syitä ja seurauksia kreikkalaisessa maailmassa kolonisaatiosta varhaiselle roomalaisajalle. Miten ihmisten liikkuvuus näkyi kirjallisessa elämässä? Vaihtoehto II Kerro keisari Augustuksen valtakaudesta Rooman ulko- ja sisäpolitiikassa, uskonnossa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Pohdi myös, millaiseksi hallitsijaksi kutsuisit Augustusta (esim. diktaattoriksi, monarkiksi, valtionpäämieheksi, tms.) ja perustele. Kirjoita vastaus ruutupaperille. Älä kirjoita paperiin nimeäsi tai henkilötunnustasi. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan. Valvoja merkitsee siihen hakijanumerosi. 2/7

4 OSA 2: KIELELLISTÄ PÄÄTTELYKYKYÄ MITTAAVAT TEHTÄVÄT Kirjoita vastaukset tälle paperille. Tehtävä 1 Seuraavassa on Isossa Suomen kieliopissa (Auli Hakulinen et al.) esitettyjä kuvauksia erilaisista sivulausetyypeistä: 1133 FINAALINEN lause ilmaisee tarkoitusta tai tavoitetta, joka on tapahtuman tai asiaintilan motivoija. Se ilmaisee tavan saada toinen asiaintila aikaan. Tyypillinen konjunktio on jotta/jottei; myös että ja niin että ovat mahdollisia TEMPORAALINEN kun-lause esittää, missä ajallisissa puitteissa hallitsevan lauseen ilmaisemaa tilannetta tarkastellaan Kahden lauseen väillä valitsee KAUSAALINEN suhde kun niiden ilmaisemat asiaintilat ovat keskenään syyn ja seurauksen suhteessa. Toinen asiaintila esitetään toiselle syynä tai perusteluna. Tyypillisiä konjunktioita ovat (sillä), koska ja kun. Kun kausaalisuhde painottuu seuraukseen syyn asemesta, puhutaan KONSEKUTIIVISISTA lauseista. Sen tyypillinen ilmaisukeino on niin että. Lue huolellisesti seuraavat lauseet ja identifioi alleviivatut lausetyypit merkitsemällä lauseen jälkeen F (= finaalinen), T (= temporaalinen), Ka (= kausaalinen) ja Ko (= konsekutiivinen). Kaksi lauseista on kaksimerkityksisiä. Merkitse kunkin lauseen jälkeen vain yksi vaihtoehdoista. Huomioi, että konjunktioita voidaan käyttää eri merkityksissä. (0-20 p.) 1. Hyvän kirjan merkki on se, että kun on päässyt loppuun, tekee mieli lukea lisää. 2. Yhdistyneitä Kansakuntia tarvitaan, jotta rauha säilyisi maailmassa. 3. Yöllä on varmaan satanut, kun maa on noin märkä. 4. Ohjeisiin turvaudutaan yleensä vasta, kun mikään muu ei enää auta. 5. Puu kaatui, koska se oli laho. 6. Minä odotan lasta, siksi en voi tanssia. 7. Söin niin, että mahaan koskee. 8. Hän on sen verran sairas, ettei jaksa lähteä. 3/7

5 9. Juon aamulla kahvia niin, että jaksaisin lähteä töihin. 10. Jokaisen lomani ja vapaa-aikani minä olin työssä, että pystyisin rahoittamaan kouluni. 11. Loppumatka on mentävä veneellä, siltaa kun vielä ei ole. 12. Sponsorien hankkiminen ei ole ollut helppoa, etenkään kun on nuori ja nainen, sanoo Mira. 13. Kehuttiin niin, että suomalaista hirvitti. 14. Tilanne on niin kriittinen, että nyt on pakko sanoa jotain. 15. Kysyn sitten sulta Torontosta, kun sä tiedät. 16. Junassa oli kuitenkin hyvä työskennellä. Tosin siellä oli aina paljon tuttuja, niin että matka meni helposti jutteluksi. 17. Sitä varten minä akan otin, että se huolehtii, vaari sanoi mummolle. 18. Saunan tulisijaa nimitetään nykyään yleisesti uuniksi, etenkin silloin kun puhutaan lämmittämisestä. 19. Akavan jäykkyyttä on vaikea ymmärtää varsinkaan, kun sen jäsenet edustavat palkansaajien huomattavan hyväosaista ryhmää. 20. Vaunut putosivat raiteilta ilmeisesti siksi, kun juna ajautui väärälle raiteelle ja vauhtia oli liikaa. 4/7

6 Tehtävä 2 Etsi alla olevasta tekstistä yksi esimerkki kustakin alla luetellusta kielellisestä seikasta. (0-10 p.) [Teksti on jätetty pois tehtäväpaperin verkkoversiosta tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön vuoksi.] (Alf Henrikson, Antiikin tarinoita, s. 114). a) passiivin indikatiivin perfekti: [Tämä kohta on virheellinen, joten kaikille kokelaille annettiin piste tästä kohdasta.] b) konsekutiivinen lause: c) partisiippi: d) aktiivin indikatiivin pluskvamperfekti: e) aktiivin infinitiivi: f) relatiivilause: g) kausaalinen (syytä ilmaiseva) lause: h) aktiivin indikatiivin imperfekti: i) passiivin indikatiivin pluskvamperfekti: j) passiivin indikatiivin imperfekti: 5/7

7 OSA 3: AINEISTON ANALYYSIKYKYÄ MITTAAVA TEHTÄVÄ Roomalainen runoilija Horatius kirjoitti kuuluisan kirjeen muotoisen esseen runouden laatimisesta ystävilleen Pisoille. Vastaa tekstiotteen perusteella seuraaviin kysymyksiin: 1. Analysoi tekstiotteiden perusteella, mitä piirteitä Horatius liittää kreikkalaiseen ja mitä roomalaiseen runouteen. Millaisia hyviä ja huonoja puolia on kummassakin? (0-15 p.) 2. Miten runoilijaksi Horatiuksen mukaan tullaan? Horatiuksen luonnehdinnalla runoilijoiden elämäntyylistä on ollut laaja jälkivaikutus. Millaisia vastakkainasetteluja runoilijakuvaan liittyy? Mitkä niistä elävät mielestäsi edelleen? (0-15 p.) Kirjoita vastaukset ruutupaperille. Älä kirjoita paperiin nimeäsi tai henkilötunnustasi. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan. Valvoja merkitsee siihen hakijanumerosi. 6/7

8 Horatius, Runotaide (suom. Teivas Oksala ja Erkki Palmén, 1978) [Teksti on jätetty pois tehtäväpaperin verkkoversiosta tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön vuoksi.] 7/7

9 Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna. Dessa uppgiftspapper är på svenska. Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat ruotsiksi.

10 Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur URVALSPROV 2012 Allmänna instruktioner Urvalsprovet består av tre delar. Del 1 är baserad på de lästa böckerna och omfattar två alternativa uppgifter, av vilka en besvaras. Uppgiften mäter förmågan att behärska, disponera och självständigt kombinera sakinnehållet. Svaret skall vara av essätyp. Del 2 mäter den språkliga slutledningsförmågan och omfattar 2 uppgifter. Uppgifterna förutsätter inte kunskaper i grekiska eller latin. Del 3 mäter förmågan att analysera ett material och omfattar 2 uppgifter, vilka baserar sig på det material som ingår i uppgiftshäftet. Närmare anvisningar ges i början av varje uppgift. Skriv inte ditt namn eller personbeteckning på svarspappren. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer. Bedömning Provet bedöms med poäng. Det maximala och det minsta godtagbara poängtalet för respektive del är följande: Del 1: det maximala poängtalet 40, det minsta godtagbara poängtalet 20. Del 2: det maximala poängtalet 30, det minsta godtagbara poängtalet 10. Denna del ersätts av i studentexamen avlagt prov i latin eller klassisk grekiska, som skrivits med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur. Ange här studentexamens resultat: Latin: Laudatur Eximia cum laude approbatur Klassisk grekiska: Laudatur Eximia cum laude approbatur Del 3: det maximala poängtalet 30, det minsta godtagbara poängtalet 10. Samtliga delar (1, 2 och 3) måste besvaras. Provet underkänns automatiskt, om inte alla delar (1, 2 och 3) besvaras. (Del 2 kan emellertid ersättas med ovannämnda vitsord.) Om inte alla uppgifter i del 2 och 3 besvaras, sänker detta poängtalet, men leder inte till underkännande av hela delen, om delens sammanlagda poängtal är over 10. Provet underkänns också, ifall en enda av delarna är underkänd, dvs. under de ovangivna godtagbara poängtalen. 1/7

11 DEL 1: UPPGIFT BASERAD PÅ DE LÄSTA BÖCKERNA De följande essäuppgifterna är alternativa. Besvara bara en av dem (I eller II). Om bägge alternativa uppgifterna i del 1 besvaras, beaktas bara det sämre svaret. Alternativ I Hurdana former tog människornas rörelse (t.ex. migrationen) i den grekiska världen från kolonisationen till den tidiga romartiden? Vilka var dess motivationer och konsekvenser? Hur speglar det litterära livet människornas rörelse? Alternativ II Beskriv kejsar Augustus maktperiod i utrikes- och inrikespolitiken, religionen, konsten och litteraturen. Vilken titel skulle du använda om Augustus som härskare (t.ex. diktator, monark, statsöverhuvud) och varför? Skriv svaret på rutat konceptpapper. Skriv inte ditt namn eller personbeteckning på svarspappren. Lämna tomt i papprets övre marginal. Övervakaren antecknar där ditt ansökningsnummer. 2/7

12 DEL 2: UPPGIFTER SOM TESTAR DEN SPRÅKLIGA SLUTLEDNINGSFÖRMÅGAN Skriv svaren på detta papper. Uppgift 1 Nedan anges skildringar av olika bisatstyper hämtade från Iso suomen kielioppi (Auli Hakulinen et al.): 1133 FINAALINEN lause ilmaisee tarkoitusta tai tavoitetta, joka on tapahtuman tai asiaintilan motivoija. Se ilmaisee tavan saada toinen asiaintila aikaan. Tyypillinen konjunktio on jotta/jottei; myös että ja niin että ovat mahdollisia TEMPORAALINEN kun-lause esittää, missä ajallisissa puitteissa hallitsevan lauseen ilmaisemaa tilannetta tarkastellaan Kahden lauseen välillä vallitsee KAUSAALINEN suhde kun niiden ilmaisemat asiaintilat ovat keskenään syyn ja seurauksen suhteessa. Toinen asiaintila esitetään toiselle syynä tai perusteluna. Tyypillisiä konjunktioita ovat (sillä), koska ja kun. Kun kausaalisuhde painottuu seuraukseen syyn asemesta, puhutaan KONSEKUTIIVISISTA lauseista. Sen tyypillinen ilmaisukeino on niin että. Läs noggrant de följande satserna och identifiera de understreckade satstyperna genom att beteckna bokstaven F (= final), T (= temporal), Ka (= kausal) eller Ko (= konsekutiv) efter var och en sats. Två av satserna är tvetydiga. Ange bara ett alternativ. Observera att man kan använda konjunkturer i olika betydelse. (0-20p.) 1. Hyvän kirjan merkki on se, että kun on päässyt loppuun, tekee mieli lukea lisää. 2. Yhdistyneitä Kansakuntia tarvitaan, jotta rauha säilyisi maailmassa. 3. Yöllä on varmaan satanut, kun maa on noin märkä. 4. Ohjeisiin turvaudutaan yleensä vasta, kun mikään muu ei enää auta. 5. Puu kaatui, koska se oli laho. 6. Minä odotan lasta, siksi en voi tanssia. 7. Söin niin, että mahaan koskee. 8. Hän on sen verran sairas, ettei jaksa lähteä. 3/7

13 9. Juon aamulla kahvia niin, että jaksaisin lähteä töihin. 10. Jokaisen lomani ja vapaa-aikani minä olin työssä, että pystyisin rahoittamaan kouluni. 11. Loppumatka on mentävä veneellä, siltaa kun vielä ei ole. 12. Sponsorien hankkiminen ei ole ollut helppoa, etenkään kun on nuori ja nainen, sanoo Mira. 13. Kehuttiin niin, että suomalaista hirvitti. 14. Tilanne on niin kriittinen, että nyt on pakko sanoa jotain. 15. Kysyn sitten sulta Torontosta, kun sä tiedät. 16. Junassa oli kuitenkin hyvä työskennellä. Tosin siellä oli aina paljon tuttuja, niin että matka meni helposti jutteluksi. 17. Sitä varten minä akan otin, että se huolehtii, vaari sanoi mummolle. 18. Saunan tulisijaa nimitetään nykyään yleisesti uuniksi, etenkin silloin kun puhutaan lämmittämisestä. 19. Akavan jäykkyyttä on vaikea ymmärtää varsinkaan, kun sen jäsenet edustavat palkansaajien huomattavan hyväosaista ryhmää. 20. Vaunut putosivat raiteilta ilmeisesti siksi, kun juna ajautui väärälle raiteelle ja vauhtia oli liikaa. 4/7

14 Uppgift 2 Sök i följande text ett exempel på var och en av de nedan angivna språkliga fenomenen. (0-10 p.) [Texten har uteslutits i uppgiftspapprets web-version på grund av lagstiftningen som berör upphovsrätt.] (Alf Henrikson, Antikens historier, s. 114) a) en verbform i aktiv indikativ perfekt: [Denna punkt är felaktig i provets finska version, så alla examinander gavs ett poäng för denna punkt.] b) en konsekutiv sats: c) en particip: d) en verbform i aktiv indikativ pluskvamperfekt: e) en verbform i aktiv infinitiv: f) en relativsats: g) en kausal bisats: h) en verbform i aktiv indikativ imperfekt: i) en verbform i passiv indikativ pluskvamperfekt: j) en verbform i passiv indikativ imperfekt: 5/7

15 DEL 3: UPPGIFT SOM MÄTER FÖRMÅGAN ATT ANALYSERA MATERIAL Den romerska diktaren Horatius skrev en berömd essä om diktkonsten i form av ett brev till sina vänner som hette Piso. Besvara följande frågor på basis av materialet: 1. Analysera på basis av den bifogade texten vilka egenskaper Horatius hänför till den grekiska och vilka till den romerska diktningen. Hurdana goda respektive dåliga sidor finns det i vardera? (0-15 p) 2. Hur blir man en bra diktare enligt den bifogade texten? Horatius karakterisering av diktarnas livsstil har haft en betydande efterverkan. Hurdana kontraster innehåller karakteriseringen? Vilka av dem lever fortfarande enligt din åsikt? (0-15 p) Skriv svaren på konceptpapper. Skriv inte ditt namn eller personbeteckning på svarspappren. Lämna tomt i papprets övre marginal. Övervakaren antecknar där ditt ansökningsnummer. 6/7

16 Horatius, Diktkonsten (övers. av Arvid Andrén 1992) [Texten har uteslutits i uppgiftspapprets web-version på grund av lagstiftningen som berör upphovsrätt.] 7/7