Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus. Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur

Transkriptio

1 Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako joku tehtäväpaperit ruotsiksi. Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna. Dessa uppgiftspapper är på finska. Kort innan provet ska börja frågar övervakaren om någon vill ha uppgiftspappren på svenska.

2 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Valintakoe 2014 Kokeessa on kolme osaa. Osa 1 mittaa asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Osa sisältää kaksi koekirjaan perustuvaa tehtävää, joista sinun on vastattava toiseen. Voit saada osasta 0 40 pistettä. Osa 2 mittaa kielellistä päättelykykyäsi. Voit saada osasta 0 30 pistettä. Jos olet suorittanut latinan tai kreikan ylioppilaskokeen ja saanut kokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur, niin sinun ei tarvitse suorittaa osaa 2 vaan saat osasta automaattisesti 30 pistettä. Osa 3 mittaa kykyäsi analysoida aineistoa. Voit saada osasta 0 30 pistettä. Olet suorittanut kokeen hyväksyttävästi, jos saat osasta 1 vähintään 20 pistettä, osasta 2 vähintään 10 pistettä ja osasta 3 vähintään 10 pistettä. 1 (8)

3 Osa 1: Luettuun teokseen perustuva tehtävä (0-40 p.) Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. Vastaa niistä vain toiseen (A tai B). Jos vastaat molempiin tehtäviin, vain huonompi vastauksesi otetaan huomioon. Kirjoita vastaus ruutupaperille suomeksi tai ruotsiksi. Kirjoita sukunimesi, kaikki etunimesi ja henkilötunnuksesi jokaisen vastauksia sisältävän taitetun ruutupaperiarkin ensimmäisen sivun yläreunaan. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Vaihtoehto A Toisin kuin muut antiikin ajan kreikkalaisvaltiot Pohjois-Balkanilla sijaitseva viljava ja luonnonvaroiltaan vauras Makedonia säilytti konservatiivisen vaalikuninkuuden. Käytännössä kuninkuus vakiintui kuitenkin yhdelle suvulle. 300-luvulla ekr. Makedonia nousi kreikkalaisen maailman johtoon. Kuvaile tätä Kreikan historian vaihetta ( ekr.) ja sen tärkeimpien makedonialaisten hallitsijoiden toimintaa kirjoittamalla essee otsikolla Makedonia kreikkalaisen maailman johdossa. Vaihtoehto B Rooman tasavallanaikaisten kansalaissotien päätyttyä valta keskittyi enenevässä määrin yhden miehen, Octavianuksen, tulevan keisari Augustuksen, käsiin, ja Rooman historiassa alkoi uusi vaihe, keisarikausi. Yli 40 vuotta kestäneen hallituskautensa aikana Augustus harjoitti tietoista kulttuuripolitiikkaa, jonka vaikutukset ovat nähtävissä kirjallisuuden, kuvataiteiden ja arkkitehtuurin kukoistuksena. Kuvaile Augustuksen ajan kulttuurielämän taustavaikuttajia sekä runo- ja proosakirjailijoita kirjoittamalla essee otsikolla Augustuksen ajan kulttuurivaikuttajat ja kirjallisuus. 2 (8)

4 Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): Osa 2: Kielellistä päättelykykyä mittaavat tehtävät (0-30 p.) Kirjoita vastaukset osan 2 tehtäviin tähän tehtävämonisteeseen. Jos olet suorittanut latinan tai kreikan ylioppilaskokeen ja saanut kokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur, niin sinun ei tarvitse suorittaa osaa 2 vaan saat osasta automaattisesti 30 pistettä. Sinun on kuitenkin merkittävä nimesi ja henkilötunnuksesi (tai syntymäaikasi) tähän monisteeseen ja palautettava moniste. Merkitse alle latinan tai kreikan ylioppilaskokeesi arvosanat: Latina: Laudatur Eximia cum laude approbatur Kreikka: Laudatur Eximia cum laude approbatur 3 (8)

5 Tehtävä 2.1 (0-5 p.) Kreikan verbin paideuo (kasvatan) eri muotoja ja johdannaisia ovat: paideueis paideue paideuein paideuon paideusis paideutes aktiivin indikatiivin preesens, yksikön toinen persoona imperatiivi, yksikön toinen persoona infinitiivi aktiivin partisiipin preesens verbaalisubstantiivi toimijaa merkitsevä substantiivi Tarkkaile yllä olevien sanojen merkitystä ja muodostustapaa ja käännä seuraavat sanat kreikaksi käyttäen suluissa olevia verbejä: hallitse! (basileuo) hoitava (therapeuo) istutat (phyteuo) metsästäjä (thereuo) istutus (phyteuo) Tehtävä 2.2 (0-4 p.) Latinassa adjektiivi medius keskimmäinen voi ilmaista myös osaa pääsanansa ilmaisemasta käsitteestä. Niinpä sanaparilla media insula on sekä merkitys keskimmäinen saari että saaren keskiosa. Samalla tavalla käytetään adjektiiveja extremus äärimmäinen, imus alin, primus ensimmäinen, reliquus jäljellä oleva ja summus korkein. Seuraavassa on lueteltu neljä suomenkielistä ilmausta. Jos ilmaukset käännettäisiin latinaksi, mitä edellä mainittua latinan sanaa kussakin käännöksessä käytettäisiin? Vastaa rastittamalla valitsemasi vaihtoehto taulukkoon. Kussakin kohdassa täsmälleen yksi vaihtoehto on oikein. ilmaus medius extremus imus primus reliquus summus huoneen nurkassa tammen latvassa vuoren juurella päivän sarastaessa Jos rastitat oikean vaihtoehdon, saat kohdasta yhden pisteen. Jos rastitat väärän vaihtoehdon tai rastitat useamman kuin yhden vaihtoehdon tai et rastita mitään vaihtoehtoa, saat kohdasta nolla pistettä. 4 (8)

6 Tehtävä 2.3 (0-5 p.) Latinan sanat ovat äännehistoriallisen kehityksensä aikana kokeneet erilaisia muutoksia, kuten seuraavat esimerkit osoittavat (merkki * osoittaa, ettei kyseistä muotoa ole tavattu kirjallisista lähteistä): aides aedes; adloquor alloquor; *disfero differo; oinos unus; *septemdecim septendecim; Valesius Valerius. Päättele edellä lueteltujen esimerkkien perusteella mihin muotoon seuraavat sanat ovat kehittyneet: *sedla plusima oisos *eumdem Aigaisus Tehtävä 2.4 (0-4 p.) Kreikan ns. participium coniunctum- ja genetivus absolutus -rakenteita voidaan käyttää korvaamaan sivulauseita, jotka merkitsevät esimerkiksi aikaa (temporaalilauseet), tapaa (modaaliset ilmaisut), syytä (kausaalilauseet), myönnytystä (konsessiivilauseet), ehtoa (konditionaalilauseet) tai tarkoitusta (finaalilauseet). Kirjoita kullekin seuraavista viivoista jokin seuraavista sanoista: aikaa, tapaa, syytä, myönnytystä, ehtoa, tarkoitusta. Alleviivattu ilmaisu lauseessa "edetessään ratsumiehet polttivat kaiken" korvaa merkitsevää sivulausetta. Alleviivattu ilmaisu lauseessa "kuningas otti Kyyroksen kiinni surmatakseen hänet" korvaa merkitsevää sivulausetta. Alleviivattu ilmaisu lauseessa "rakastaessaan Kyyrosta äiti antoi tukensa hänelle" korvaa merkitsevää sivulausetta. Alleviivattu ilmaisu lauseessa "hän marssi vuorille kenenkään estämättä" korvaa merkitsevää sivulausetta. Jos kirjoitat oikean vaihtoehdon, saat kohdasta yhden pisteen. Jos kirjoitat väärän vaihtoehdon tai kirjoitat useamman kuin yhden vaihtoehdon tai et kirjoita mitään vaihtoehtoa, saat kohdasta nolla pistettä. 5 (8)

7 Tehtävä 2.5 (0-12 p.) Etsi seuraavasta tekstistä yksi esimerkki kustakin alla luetellusta kielellisestä seikasta. Eihän kuuluisille miehille osoitettu kunnia eläisi enää heidän kuoltuaan, elleivät heidän omat sielunsa millään tavoin vaikuttaisi siihen suuntaan, että säilyttäisimme heidän muistonsa pitempään. Minä ainakaan en ole koskaan suostunut uskomaan sitä, että sielut muka elävät niin kauan kuin ovat kuolevissa ruumiissa mutta kuolevat poistuttuaan niistä, en liioin että sielu muuttuu älyttömäksi poistuttuaan ruumiista, joka on älyä vailla. Päinvastoin, kun se on täydelleen vapautunut yhteydestään ruumiiseen ja päässyt puhtaaksi ja koskemattomaksi, silloin vasta se on viisas. Lisäksi on aivan selvää, minne muut ainekset joutuvat, kun kuolema saattaa ihmiselimistön hajoamaan: ne menevät kaikki sinne mistä ovat lähtöisinkin. Sielu yksin pysyy näkymättömissä, olipa se läsnä tai jo poistunut. Ja näettehän, ettei mikään siinä määrin muistuta kuolemaa kuin uni. Nukkuvien ihmisten sielut paljastavat mitä selvimmin jumalallisen luonteensa: päästyään näin irti ja vapauteen ne näkevät ennakolta paljon tulevia asioita. Tästä voi päätellä, millaisia ne tulevat olemaan sitten kun ovat täydellisesti vapautuneet ruumiin kahleista. Jos siis asia on näin, hän jatkoi, kunnioittakaa minua kuin jumalaa; mutta jos sielu sitä vastoin on kuoleva yhdessä ruumiin kanssa, te tulette kuitenkin uskollisesti säilyttämään muistoni loukkaamattomana, koska kunnioitatte jumalia, jotka valvovat ja hallitsevat koko tätä kaunista maailmaa. Näin siis puhui Kyyros ennen kuolemaansa. (Cicero, Vanhuudesta, suom. Marja Itkonen-Kaila 1998, s ) abstraktisubstantiivi adverbi ehtolause imperatiivi relatiivilause epäsuora kysymyslause rinnastuskonjunktio alistuskonjunktio aktiivin indikatiivin perfektimuoto aktiivin indikatiivin imperfektimuoto verbin perusmuoto (infinitiivi) temporaalinen sivulause Jos kirjoitat oikean esimerkin, saat kohdasta yhden pisteen. Jos kirjoitat väärän esimerkin tai kirjoitat useamman kuin yhden esimerkin tai et kirjoita mitään esimerkkiä, saat kohdasta nolla pistettä. 6 (8)

8 Osa 3: Aineiston analyysikykyä mittaava tehtävä (0-30 p.) Ateena ja Sparta sotivat ekr. Kreikan johtavan kaupunkivaltion asemasta. Tätä sotaa kutsutaan peloponnesolaissodaksi. Ateenalainen Thukydides (n ekr.) osallistui sotaan kenraalina, mutta joutui epäonnistuneen sotilasoperaation seurauksena vetäytymään maanpakoon. Vasta kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän palasi Ateenaan ja omisti jäljellä olevan elämänsä sotahistoriallisen teoksensa kirjoittamiselle. Hänen sanotaan olevan ensimmäinen antiikin historiankirjoittaja, joka pyrki olemaan objektiivinen ja tarkastelemaan kriittisesti käyttämiään lähteitä. Oheinen tekstiote on teoksesta Thukydides, Peloponnesolaissota 1. Suomentanut J.A. Hollo, johdannon kirjoittanut Holger Thesleff, Porvoo 1964, s. 3-5 Vastaa tekstiotteen perusteella seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten Attikan asutushistoria eroaa Thukydideen mukaan muun Manner-Kreikan asutushistoriasta ja miksi? (0-10 p.) 2. Mitä Thukydides todistaa Homeroksen avulla? (0-10 p.) 3. Mitä elinkeinoja tekstiotteessa mainitaan? (0-4 p.) 4. Mitkä olivat merirosvouksen vaikutukset ja Minoksen toiminnan seuraukset? (0-6 p.) Kirjoita vastaus ruutupaperille suomeksi tai ruotsiksi. Kirjoita sukunimesi, kaikki etunimesi ja henkilötunnuksesi jokaisen vastauksia sisältävän taitetun ruutupaperiarkin ensimmäisen sivun yläreunaan. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Tekstiote 2. On näet ilmeistä, ettei siinä, mitä nyt sanotaan Hellaaksi, ole vanhastaan ollut vakinaista asutusta, vaan että muutot olivat ennen tavallisia ja että eri heimojen täytyi usein siirtyä pois asuinsijoiltaan, kun niitä pakotti siihen väkiluvultaan suurempi kansa, jonka sitten oli väistyttävä väkevämpänsä tieltä. Ei näet ollut kaupankäyntiä, eri kansat eivät voineet tulla tekemisiin toistensa kanssa maalla eivätkä merellä, ne viljelivät omaa maatansa vain saadakseen siitä elantonsa, vaurautta ei ollut liikenemään eikä viljelyksiä laajennettu, koska ei voitu tietää milloin joku vieras hyökkääjä ne valtaisi, sitä helpommin kun suojamuureja ei ollut. He uskoivat saavansa missä hyvänsä mitä joka päivä tarvitsivat, eivät pitäneet muuttoa toiseen paikkaan vaikeana, ja tämä oli syynä siihen, ettei ollut lujia suuria kaupunkeja eikä muita varustuksia. Näitä väestönmuuttoja tapahtui aina eniten parhailla mailla, nykyisin Thessaliaksi sanotulla alueella, Boiotiassa ja enimmässä osassa Peloponnesosta, Arkadiaa lukuun ottamatta, sekä muilla hedelmällisemmillä seuduilla. Maan hedelmällisyydestä johtuva joidenkin henkilöiden suurempi vauraus ja mahti sai aikaan tuhoisia sisäisiä kiistoja, ja tällaiset paikkakunnat olivat samalla ennen muita vieraiden heimojen hyökkäyksen kohteina. Attika sen sijaan oli varhaisimmista ajoista asti vapaa sisäisistä riidoista, koska sen maaperä oli huonoa, ja siitä syystä siinä asui aina samaa väestöä. Seuraava osoittaa selvästi oikeaksi väitteeni, jonka mukaan juuri näistä muutoista johtui, etteivät muut Hellaan osat vaurastuneet yhtä hyvin kuin Attika: kun sota tai kapina karkotti vaikutusvaltaisimpia miehiä muualta Hellaasta, heidän omilta mailtansa, he siirtyivät Ateenaan, joka oli varma turvapaikka, ja saatuaan siellä kansalaisoikeudet he lisäsivät kaupungin väestön lukumäärää jo varhaisimpina aikoina, niin että sieltä oli lähetettävä siirtolaisia Jooniaan, koska Attika ei riittänyt kaikille. 3. Vanhojen aikojen heikkouden päättelen myös varsinkin siitä, ettei Hellas ennen Troian sotaa ole ryhtynyt mihinkään yhteiseen yritykseen. Minusta näyttää lisäksi siltä, ettei maata kokonaisuudessaan mainittu tällä nimellä, ettei ennen Deukalionin pojan Hellenin aikoja tätä nimeä ollutkaan, vaan että eri heimot, varsinkin pelasgit, antoivat oman nimensä niin laajoille alueille kuin mahdollista. Mutta kun Hellen ja hänen poikansa tulivat mahtaviksi Fthiotis-maakunnassa ja kun heitä kutsuttiin avuksi toisiin kaupunkivaltioihin, eri paikka- 7 (8)

9 kuntien asukkaita alettiin tämän kanssakäymisen vuoksi yhä enemmän sanoa helleeneiksi, vaikka kestikin vielä kauan ennen kuin tämä nimitys voi tulla käytäntöön kaikkialla. Parhaan todistuksen tästä antaa Homeros. Vaikka hän näet eli Troijan sotaa paljon myöhempänä aikana, hän ei koskaan käytä tuota nimitystä kaikista eikä missään tapauksessa muista kuin Fthiotis-maakunnasta kotoisin olevista Akhilleuksen joukoista, jotka olivatkin ensimmäisiä helleenejä, vaan mainitsee heitä runoelmassaan danaolaisten, argiivien ja akhaialaisten nimillä. Hän ei puhunut myöskään barbaareista, ja syynä siihen näyttää minusta niin ikään olevan, etteivät helleenit puolestaan olleet vielä omaksuneet yhteistä nimeä heistä erottuakseen. Ne eri kaupunkivaltioiden asukkaat, jotka ymmärsivät toistensa puhetta ja jotka myöhemmin saivat helleenien nimen, eivät siis ryhtyneet mihinkään yritykseen ennen Troian sotaa, koska olivat heikkoja eivätkä olleet kosketuksissa toisiinsa. Ja tällekin sotaretkelle he lähtivät yhdessä vasta sitten kun olivat entistä paremmin perehtyneet merenkulkuun. 4. Mikäli tiedetään, Minos on ensimmäisenä hankkinut itselleen laivaston. Hän valloitti suurimman osan siitä, mitä nyt sanotaan Hellaan mereksi, laski valtansa alle Kykladit, perusti useimpiin niistä siirtokunnan, karkotti kaarialaiset ja nimitti omat poikansa saarten maaherroiksi. Hän yritti tietysti myös, niin hyvin kuin voi, hävittää merirosvoutta, koska halusi saada tulonsa niin varmasti ja pian kuin mahdollista. 7. Kaupungit, joita on perustettu äskeisimpinä aikoina, merenkulun tultua viimein turvallisemmaksi ja varallisuuden sitä syystä lisäännyttyä, rakennettiin rannikolle ja kannakset varustettiin pitäen silmällä kaupankäyntiä sekä suojautumista naapureita vastaan. Mutta vanhemmat sekä saarilla että mantereella sijaitsevat kaupungit rakennettiin kauemmaksi mereltä, koska merirosvous oli vielä pitkät ajat yleistä (merirosvot näet ryöstelivät sekä toisiltaan että kaikilta muilta rannikolla asuvilta, jotka eivät olleet merenkävijöitä), ja samoin ne yhä vielä sijaitsevat sisämaassa. 8. Innokkaimpiin merirosvouden harjoittajiin kuuluivat syntyperältään kaarialaiset ja foinikialaiset saarien asukkaat. Näitä näet asui useimmilla saarilla, kuten voidaan päätellä siitä, että kun ateenalaiset tässä sodassa puhdistivat Deloksen ja siirsivät pois kaikkien saaressa kuolleiden haudat, havaittiin että enemmän kuin puolet niistä oli kaarialaisia, kuten näkyi heidän ohellaan haudatuista asevarusteista ja hautaustavasta, jota kaarialaisten keskuudessa vielä nytkin käytetään. Mutta kun Minos oli hankkinut itselleen laivaston, merenkulku eri kansojen välillä tuli turvallisemmaksi (hän näet karkotti pahantekijät saarista ryhtyessään perustamaan siirtokuntia useimmille näistä), rannikon asukkaat alkoivat hankkia itselleen entistä enemmän omaisuutta ja asettua varmemmin asuinsijoilleen, ja eräät siten vaurastuneet alkoivat myös rakentaa suojamuureja kaupunkiensa ympärille. Siten heidän voitonhimostaan johtui, että vähäväkisemmät kansalaiset alistuivat heitä voimakkaampien valtaan, ja mahtavat miehet, joilla oli entistä enemmän varoja, voivat pakottaa heikommat kaupungit alamaisikseen. Myöhemmin, päästyään tässä pitemmälle, he lähtivät sotaretkelle Troijaa vastaan. 8 (8)

10 Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Rör inte dessa uppgiftspapper innan övervakaren ger tillstånd att börja besvara uppgifterna. Dessa uppgiftspapper är på svenska. Kreikan kieli ja kirjallisuus Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat ruotsiksi.

11 Helsingfors universitet Humanistiska fakulteten Grekiska och grekisk litteratur Latin och romersk litteratur Urvalsprovet 2014 Provet består av tre delar. Del 1 mäter förmågan att analytiskt behärska och självständigt kombinera sakinnehållet. Den består av två uppgifter, av vilka du ska besvara den ena. Du kan få 0 40 poäng för delen. Del 2 mäter verbal slutledningsförmåga. Du kan få 0 30 poäng för delen. Om du har avlagt studentexamens prov i latin eller grekiska med vitsordet laudatur eller eximia cum laude approbatur, behöver du inte besvara del 2 utan får automatiskt 30 poäng för denna del. Del 3 mäter förmågan att analysera ett material. Du kan få 0 30 poäng för delen. Provet bedöms som godkännbart om du får minst 20 poäng i del 1, minst 10 poäng i del 2 och minst 10 poäng i del 3. 1 (8)

12 Del 1: Uppgift som bygger på boken du läst (0-40 p.) Följande essäuppgifter är alternativa. Svara bara på en (A eller B). Om du svarar på bägge, räknas bara det sämre svaret. Skriv svaret på rutat papper på svenska eller finska. Skriv ditt efternamn, alla dina förnamn och din personbeteckning på första sidans första rad på varje rutat pappersark du lämnar in. Ifall du inte har finländsk personbeteckning, skriv födelsedatum i stället. Alternativ A Till skillnad från de andra grekiska stadsstaterna fortsatte det bördiga och naturresursrika Makedonien på norra Balkanhalvön att styras som ett konservativt valkungadöme. I praktiken utsågs kungarna inom en viss släkt. På 300-talet f.kr. tog Makedonien ledningen i den grekiska världen. Beskriv detta skede i det antika Greklands historia ( f.kr.), med tonvikt på de makedoniska härskarnas agerande, i en essä med rubriken Makedonien som ledare för den grekiska världen. Alternativ B I slutet av den romerska republikens inbördeskrig samlades makten alltmer i händerna på en man, Octavianus, senare kejsare Augustus, och en ny epok i Roms historia började, kejsartiden. Under sin över 40 år långa regeringstid utövade Augustus en medveten kulturpolitik, vars inflytande kan ses i en blomstrande litteratur, bildkonst och arkitektur. Beskriv kulturlivet under Augustus tid: påverkare i bakgrunden och författare av poesi och prosa i en essä med rubriken Litteratur och inflytelserika kulturpersoner på Augustus tid. 2 (8)

13 Efternamn: Alla förnamn: Personbeteckning (eller födelsedatum): Del 2: Uppgift som mäter språklig slutledningsförmåga (0-30 p.) Skriv svar till delens uppgifter på den här svarsblanketten. Om du i studentexamen skrivit prov i latin eller grekiska med vitsord laudatur eller eximia cum laude approbatur behöver du inte göra del 2 utan får 30 poäng automatiskt. Du måste ändå skriva namn och personbeteckning (eller födelsedatum) på detta papper och lämna in det. Kryssa för ditt vitsord i latin eller grekiska i studentexamen: Latin: Laudatur Eximia cum laude approbatur Grekiska: Laudatur Eximia cum laude approbatur 3 (8)

14 Uppgift 2.1 (0-5 p.) Här är olika former och avledningar av det grekiska verbet paideuo ( jag fostrar, tuktar ): paideueis paideue paideuein paideuon paideusis paideutes presens indikativ aktivum, andra person singular imperativ, andra person singular infinitiv presens particip aktivum verbalsubstantiv substantiv för den som utför handlingen Studera betydelse och bildningssätt i orden ovan och översätt följande ord till grekiska med de verb som ges i parentesen: regera! (basileuo) vårdande (therapeuo) du planterar (phyteuo) jägare (thereuo) plantering (phyteuo) Uppgift 2.2 (0-4 p.) Det latinska adjektivet medius mitterst kan också ange en viss del av det som huvudordet refererar till. Så frasen media insula kan betyda både ön i mitten och mitt på ön. Detsamma gäller adjektiven extremus ytterst, imus lägst, primus först, reliquus resterande och summus högst. Vilket av de latinska orden ovan skulle användas om man översatte de fyra svenska fraserna i tabellen till latin? Svara genom att sätta ett kryss i tabellen under det alternativ du väljer. Bara ett alternativ är rätt på varje ställe. fras medius extremus imus primus reliquus summus i hörnet av rummet i ekens topp vid foten av berget i dagens gryning För varje rätt kryss får du en poäng. Om du kryssar fel eller kryssar för mer än ett alternativ per rad eller inte kryssar alls får du noll poäng. 4 (8)

15 Uppgift 2.3 (0-5 p.) Latinska ord har genomgått vissa ljudhistoriska utvecklingar och förändringar, som följande exempel visar (tecknet * betyder att formen inte belagts i skrivna källor): aides aedes; adloquor alloquor; *disfero differo; oinos unus; *septemdecim septendecim; Valesius Valerius. Skriv, med slutledning på basis av exemplen ovan, formen som följande ord utvecklades till: *sedla plusima oisos *eumdem Aigaisus Uppgift 2.4 (0-4 p.) I grekiska kan två konstruktioner, participium coniunctum och genetivus absolutus, användas för att ersätta en bisats som har att göra med t.ex. tid (temporal bisats), sätt (modala uttryck), orsak (kausal bisats), medgivande (koncessiv bisats), villkor (konditional bisats) eller syfte (final bisats). Skriv på linjerna nedan något av dessa ord: tid, sätt, orsak, medgivande, villkor, syfte. Den understrukna frasen i meningen "edetessään ratsumiehet polttivat kaiken" ersätter en bisats som har att göra med. Den understrukna frasen i meningen "kuningas otti Kyyroksen kiinni surmatakseen hänet" ersätter en bisats som har att göra med. Den understrukna frasen i meningen "rakastaessaan Kyyrosta äiti antoi tukensa hänelle" ersätter en bisats som har att göra med. Den understrukna frasen i meningen "hän marssi vuorille kenenkään estämättä" ersätter en bisats som har att göra med. För varje rätt ord får du en poäng. Om du väljer fel ord eller skriver mer än ett ord per rad eller lämnar raden tom får du noll poäng. 5 (8)

16 Uppgift 2.5 (0-12 p.) Leta i texten och hitta ett exempel på de grammatiska företeelserna nedan. Och inte skulle heller berömda mäns ära bestå efter döden om inte deras själar verkade för att vi skulle behålla minnet av dem längre. Jag för min del har aldrig kunnat bli övertygad om att själarna lever så länge som de finns i dödliga kroppar men dör när de lämnar dem, och inte heller om att själen blir utan tankeförmåga just när den lämnar den icke tänkande kroppen, utan när den befrias från varje sammanblandning med kroppen och blir ren och obefläckad, då är den insiktsfull. Och vidare: när människans skapnad upplöses vid döden är det uppenbart vart var och en av de övriga delarna tar vägen. Ty allt går dit varifrån det kommit. Men själen ensam ser man varken när den finns kvar eller när den flytt. Och ni vet att ingenting är så likt döden som sömnen. Men nu visar de sovandes själar i högsta grad sin gudomlighet. Ty i sitt avspända och fria tillstånd förutser de mycket som ska hända i framtiden. Därav förstår man hurudana de kommer att vara när de ha gjort sig helt fria från kropparnas bojor. Vörda mig därför som en gud, om det förhåller sig så. Men om själen kommer att förintas tillsammans med kroppen ska ni ändå frukta gudarna, som övervakar och styr allt detta vackra, och fromt och obrottsligt bevara minnet av mig. Detta var vad Kyros sade på sin dödsbädd. (Cicero, Om ålderdom, översättning av Tore Janson, s ) abstrakt substantiv adverb villkorssats (konditional sats) imperativ relativsats indirekt frågesats samordnande konjunktion underordnande konjunktion perfekt indikativ aktivum imperfekt indikativ aktivum infinitiv (verbets grundform) temporal bisats För varje rätt exempel får du en poäng. Om det du skriver är exempel på fel sak eller om du skriver mer än ett exempel per rad eller lämnar raden tom får du noll poäng. 6 (8)

17 Del 3: Uppgift som mäter analysförmåga (0-30 p.) Aten och Sparta krigade f.kr. om ställningen som Greklands ledande stadsstat, i ett krig som kallas det peloponnesiska kriget. Atenaren Thukydides (ca f.kr.) deltog i kriget som general, men tvingades efter en misslyckad militär operation att gå i landsflykt. Efter tjugo år återvände han till Aten och ägnade resten av sitt liv åt att skriva krigets historia. Han har kallats antikens förste historiker som försökte vara objektiv och göra kritiska bedömningar av sina källor. Det bifogade textavsnittet är hämtat ur boken: Thukydides, Kriget mellan Sparta och Athen 1. Översättning, förord och kommentar av Sture Linnér, 1978, s Svara på följande frågor på basis av textutdraget: 1. Vad finns det enligt Thukydides för historisk skillnad mellan bosättningen på Attika och bosättningen på det grekiska fastlandet, och vad beror den på? (0-10 p.) 2. Vad vill Thukydides bevisa med hjälp av Homeros? (0-10 p.) 3. Vilket slags näringsliv nämns i texten? (0-4 p.) 4. Vad blev följderna av sjöröveriet och Minos agerande? (0-6 p.) Skriv dina svar på rutat papper på svenska eller finska. Skriv ditt efternamn, alla dina förnamn och din personbeteckning på första sidans första rad på varje rutat pappersark du lämnar in. Ifall du inte har finländsk personbeteckning, skriv födelsedatum i stället. Textutdrag 2. Det är nämligen uppenbart att det land som nu kallas Hellas fordom saknade en bofast befolkning. I stället flyttade man i äldsta tider omkring, ty de olika stammarna var alltid beredda att överge sina hem under trycket av andra som för tillfället var överlägsna i antal. Handel förekom ej, och förbindelserna mellan folket var otrygga både till lans och till sjöss. Var och en brukade sitt område endast så mycket att det räckte till dagens behov, och det fattades kapitelreserver. Inte heller planterade de fruktträd man visste ju aldrig när en inkräktare kunde komma och plundra, i synnerhet som det inte fanns några befästningar. Som man räknade med att överallt kunna finna vad som behövdes för dagen lämnade man sitt hem utan svårighet och ägde därför inga stora och mäktiga städer eller betydande resurser i övrigt. Det var särskilt de bördigaste delarna som gång på gång skiftade befolkning: vad som nu kallas Thessalien och Boiotien, största delen av Peloponnesos (utom Arkadien) och de andra rikaste trakterna. Ty där jorden var bördig vann vissa ökad makt vilket ledde till inbördes stridigheter och dessa staters undergång; samtidigt hotades sådana områden mer än andra av främmande ränker. Så mycket är i varje fall säkert att Attika, på grund av sin karga jord sedan äldsta tider förskonat från inre stridigheter, alltid has bebotts av samma folk. Här följer ett viktigt belägg för min teori att det var omflyttningarna som hindrade det övriga Hellas från att utveckla sig på liknande sätt. När befolkningen in andra delar av Hellas jagades bort av krig eller inre stridigheter tydde sig de mest välbärgade bland dem till Athen där de räknade med att finna en trygg tillflyktsort. De blev medborgare och ökade redan i ett tidigt skede stadens befolkning till den grad att Attika senare blev för litet för sina invånare och sände ut kolonister till Jonien. 3. Jag har funnit ytterligare ett intressant tecken på svagheten i gamla dagar: före trojanska kriget synes Hellas inte ha företagit någon samfälld aktion. Det förefaller mig rentav som om detta namn ännu icke användes för landet i dess helhet. Före Hellen, Deukalions son, tycks denna benämning över huvud taget inte ha existerat, utan de enskilda stammarna, särskilt den pelasgiska, spred det egna namnet i vidaste utstreckning. Först då Hellen och hans söner blivit mäktiga i Fthiotis och inbjudits av andra stater att komma till hjälp började genom dessa kontakter det ena folket efter det andra kallas hellener. Det dröjde dock länge innan detta namn vann insteg hos alla. Det bästa bevis för detta ger Homeros. Trots att han levde långt efter 7 (8)

18 trojanska kriget kallar han nämligen ingenstans alla trupperna hellener utan enbart Achilleus följeslagare från Fthiotis, som just var de första hellenerna. I sina dikter använder han orden danaer, argiver och achajer. Lika litet talar han om utlänningar, enligt min uppfattning därför att å andra sidan hellenerna ännu inte var kända under en gemensam beteckning och på så sätt särats ut. Det folk som efter hand samtliga kom att benämnas hellener termen spred sig först från stad till stad i den mån man talade samma språk, och senare till alla uträttade i vilket fall som helst aldrig någonting gemensamt före trojanska kriget eftersom de var svaga och isolerade. Icke ens kring detta fälttåg slöt de sig samman förrän de blivit mer förtrogna med havet. 4. Enligt traditionen var Minos den förste som byggde sig en flotta. Han vann kontroll över största delen av det hav som nu kallas det hellenska. Han gjorde sig till herre över Kykladerna, drev bort karierna därifrån och grundade på de flesta av dem de första kolonierna; han satte in sina egna söner som härskare. Naturligt nog gjorde han sitt yttersta för att rensa havet från sjörövare och därmed få intäkterna att flyta in säkrare. 7. De städer som grundades sent, då sjöfarten hade utvecklats, ägde större kapitalreserver. De byggdes på själva kusterna och omgavs med murar. Man förlorade dem också till näs, både för handelns skull och för att lättare kunna försvara sig mot grannarna. På grund av att sjöröveriet höll i sig så länge byggdes däremot de gamla städerna snarare på avstånd från havet, såväl på öarna som på fastlandet. (Piraterna brukade nämligen plundra inte bara varandra utan också alla dem som inte var sjömän men ändå bodde nere vid kusten.) Ännu idag bor därför invånarna uppe i landet. 8. Särskilt vanligt var sjöröveriet på öarna bland karierna och fenicierna som hade slagit sig ned på de flesta av dem. Det bevisades under detta sista krig: då Delos renades av athenarna och öns gravar tömdes visade det sig att över hälften av gravarna var kariska. Det kunde man se på de vapen som lagts tillsammans med kropparna och på gravningssättet, vilket var detsamma som karierna använder ännu idag. Men när Minos skapat sin flotta blev den inbördes samfärdseln till havs tryggare, ty missdådarna på öarna drevs bort därifrån av honom, och han befolkade de flesta med nya invånare. Kustborna som såg sina intäkter växa började nu leva ett mer bofast liv. Allteftersom de blev rikare omgav somliga till och med sina städer med murar. Drivna av vinningslystnad fann sig de svagare i att regeras av de starkare medan de mäktigaste, som ägde kapital, lade under sig de mindre städerna. Utvecklingen hade redan gått ännu längre i den riktningen när senare fälttåget mot Troja ägde rum. 8 (8)