KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE

Transkriptio

1 1/6 KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE Yleiset suoritusohjeet: Valintakoe koostuu kolmesta erillisestä osasta. Osa A käsittää kaksi vaihtoehtoista tehtävää, joista vastataan toiseen. Tehtävä mittaa asiasisällön jäsentynyttä hallintaa ja sen itsenäistä yhdistelykykyä. Vastauksen tulee olla esseetyyppinen. Osa B mittaa kielellistä päättelykykyä ja sisältää 6 erilaista tehtävää, jotka koostuvat pienistä osatehtävistä. Tehtävät eivät edellytä kreikan tai latinan kielen taitoa. Osa C mittaa aineiston analyysikykyä ja käsittää 3 osatehtävää, jotka pohjautuvat tehtävämonisteeseen sisältyvään aineistoon. Koe hylätään automaattisesti, jos osan A, B tai C vastaus puuttuu kokonaan. Tarkemmat suoritusohjeet ja arvosteluperusteet ovat kunkin tehtävän alussa. OSA A: LUETTUIHIN TEOKSIIN PERUSTUVA TEHTÄVÄ Maksimipistemäärä on 40, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 20. Seuraavat esseetehtävät ovat vaihtoehtoisia. Vastaa niistä vain toiseen (I tai II). käyttämällä vastaukseen enintään 400 sanaa. Tätä ylittävää osaa ei huomioida. Jos vaihtoehtoisista tehtävistä vastaa molempiin, vain huonompi vastaus otetaan huomioon. Kirjoita vastaus erilliselle paperille. Älä kirjoita paperiin nimeäsi tai henkilötunnustasi. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. VAIHTOEHTO I: Niilin varrella kasvanutta papyrus-kaislaa käytettiin varhaisista ajoista alkaen kirjoitusmateriaalina (vrt. sana paperi), ja tällaiset tekstiarkit käärittiin sitten rulliksi tai ne taiteltiin erilaisiksi vihkosiksi. Muita kirjoitusmateriaaleja olivat myöhemmin mm. pergamentti sekä vahatut puutaulut ja ruukunsirpaleet tilapäistä käyttöä varten. Papyruslöydöt ovat lisänneet huomattavasti tietojamme antiikin kirjallisuudesta. Kirjoita essee aiheesta Papyruslöytöjen merkitys antiikin kirjallisuuden tuntemisessa. VAIHTOEHTO II: Eri alueiden asuttaminen ja maahanmuuttokysymykset olivat tärkeitä jo muinaisina aikoina. Muuttoliikkeiden ansiosta Välimeren ympärille syntyi korkeatasoisia sivilisaatioita, joita olivat Kreetan minolainen kulttuuri ja sen jälkeen kukoistanut mykeneläinen kulttuuripiiri. Maahanmuuttajia tuli myös Italiaan, mutta sinne ei syntynyt vastaavanlaista korkeakulttuuria. Kirjoita essee aiheesta Italian väestö- ja kieliolot pronssikaudelta noin vuoteen 700 ekr. Selosta ainakin eri väestöryhmien tuloa Italiaan ja heidän puhumaansa kieltä.

2 2/6 OSA B: KIELELLISTÄ PÄÄTTELYKYKYÄ MITTAAVAT TEHTÄVÄT Maksimipistemäärä on 30, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 10. Jos ei vastaa jokaiseen osatehtävään, tämä alentaa pistemäärää, mutta ei johda koko osan hylkäämiseen, jos ao. osan pistemäärä muuten on vähintään 10. Osan B korvaa ylioppilastutkinnossa laudatur tai eximia cum laude approbatur -arvosanalla suoritettu latinan koe. Merkitse tähän latinaa koskevat yo-tutkintosi tiedot: Latina: Laudatur: Eximia cum laude: OSA B: TEHTÄVÄ 1 (vastaus tälle paperille) Antiikin kreikkalaisen ja latinalaisen runouden rytmi perustuu tavujen laajuuteen eli pitkien ja lyhyiden tavujen vaihteluun. Lyhyttä tavua kuvataan merkillä, pitkää tavua merkillä. Erilaiset runomitat syntyvät säkeiden pienimpien rakenneosien eli metronien erilaisista yhdistelmistä. Seuraavassa on esimerkki kholiambista (Catullus 31,7) ja sen suomennoksesta (Päivö Oksala). Tahti-iskut on merkitty alleviivauksella, ja mukaan on liitetty myös latinankielisen säkeen metrinen analyysi: O quid solutis est beatius curis On onnen kirkkain hetki: hälvenee huolet Merkitse yllä olevan esimerkin tapaan alleviivauksella tahti-iskut seuraavaan säkeeseen (Catullus 31,8) ja sen suomennokseen (P. Oksala): cum mens onus reponit, ac peregrino saa mieli heittää taakan harteiltaan vihdoin OSA B: TEHTÄVÄ 2 (vastaus tälle paperille) Latinan olla-verbin aktiivin indikatiivin preesensin muodot eri persoonissa ovat: sum (yks. 1. pers.); es (yks. 2. pers.); est (yks. 3. pers.); sumus (mon. 1. pers.); estis (mon. 2. pers.); sunt (mon. 3. pers.). Jos eteen astetetaan etuliite pot- (konsonantin edellä pos-), saadaan merkitys voida, kun taas etuliite pro- (vokaalin edellä prod-) antaa merkityksen hyödyttää. Tarkkaile yllä olevien verbimuotojen muodostustapaa ja kirjoita latinaksi seuraavat ilmaisut: a) voit: b) hyödytän: c) voivat: d) hyödytätte:

3 3/6 OSA B: TEHTÄVÄ 3 (vastaus tälle paperille) Kreikan uusia sanoja muodostavista johtopäätteistä -enos ilmaisi alkuperää, kun taas päätteellä -inos ilmaistiin ainetta ja päätteellä -ismos aatesuuntaa. Suffiksi -odes merkitsi samankaltaisuutta, loppuliite -syne abstraktisuutta ja pääte -tron paikkaa. Seuraavassa on neljä suomenkielistä sanaa. Mainitse, mitä edellä mainituista suffikseista niiden kreikankielisissä vastineissa käytetään. a) katsomo: b) oikeus: c) pergamonilainen: d) rihmamainen: OSA B: TEHTÄVÄ 4 (vastaus tälle paperille) Kreikan datiivilla on monia tehtäviä: dativus instrumentalis ilmaisee keinon tai välineen; dativus modi ilmaisee tapaa; dativus causae ilmoittaa syyn; dativus mensurae vastaa kysymykseen minkä verran?; dativus temporis vastaa kysymykseen milloin?; dativus loci ilmaisee paikkaa. Seuraavassa on neljä suomenkielistä ilmausta. Mainitse, mitä edellä mainittua datiivin käyttötapaa niistä kukin vastaa. Jos mikään em. tapauksista ei tule kyseeseen, merkitse vastaukseksi viiva: a) kuolla nälkään: b) kaikessa hiljaisuudessa: c) kahta kiloa painavampi: _ d) näin sen omin silmin: OSA B: TEHTÄVÄ 5 (vastaus tälle paperille) Lääketieteen latinassa käytetään diagnoosien ja lääkemääräyksien yhteydessä erilaisia prepositioita, esim. ad = varten; contra = vastaan; ex = ulos, pois; in = sisällä, sisälle; per = kautta; propter = takia; sine = ilman Seuraavassa on neljä lääketieteen piiriin kuuluvaa suomenkielistä ilmausta. Mainitse, mitä edellä mainituista prepositiosta niiden latinankielisissä vastineissa kulloinkin käytetään. a) kuumelääke: b) luonnollisia teitä: _ c) meluvamma: d) tulirokko, johon ei liity angiinaa:

4 OSA B: TEHTÄVÄ 6 (vastaus tälle paperille): Konjunktioita, jotka aloittavat sivulauseita, sanotaan alistuskonjunktioksi. Näitä ovat että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin. Mitä näistä alistuskonjunktiosta kulloinkin käytetään, kun alla olevat lauseparit yhdistetään samaksi lauseyhtymäksi, joka koostuu pää- ja sivulauseesta (lauseiden alkuperäinen järjestys voi muuttua)? Kirjoita kyseeseen tuleva konjunktio viivan päälle (sama konjunktio voi esiintyä useamminkin): 1. Eräs ruhtinas oli kerran kävelyllä. Yht äkkiä alkoi kovasti sataa. 2. Ruhtinas huomasi erään maalaistuvan. Hän meni siihen sisälle. 3. Eukko käski ruhtinaan mennä pois. Hän ei tuntenut ruhtinasta. 4. Ulkona satoi rajusti. Eukko tahtoi kuitenkin lähettää ruhtinaan ulos sateeseen. 5. Eukko huusi ja ärjyi. Ruhtinas ei kuitenkaan suuttunut. 6. Ruhtinas vain nauroi hänen kiivauttaan. Vaimo viskasi kupillisen vettä hänen niskaansa. 7. Eukon kanssa ei käynyt leikkiä laskeminen. Sen ruhtinas näki. 8. Ruhtinas palasi kiireesti linnaansa ja muutti vaatteensa. Hän oli aivan läpimärkä. 9. Eukolle lähetettiin ruokaa ruhtinaan keittiöstä. Ruhtinas piti siitä huolen. 10. Vieras oli ollutkin ruhtinas. Sen sai eukko tietää ruhtinaan palvelijalta. 11. Palvelija meni. Eukko juoksi heti perässä linnaan. 12. Eukko tuli linnaan. Hän pyysi päästä ruhtinaan puheille. 13. Eukon täytyi kertoa koko tapaus hovin kuullen. Se oli eukon ainoa rangaistus. 14. Välistä eukko unohti jotain kertomuksestaan. Silloin ruhtinas häntä aina muistutti. 4/6

5 5/6 OSA C: AINEISTON ANALYYSIKYKYÄ MITTAAVA TEHTÄVÄ: Maksimipistemäärä on 30, alin hyväksyttävissä oleva pistemäärä 10. Jos ei vastaa jokaiseen kysymykseen, tämä alentaa pistemäärää, mutta ei johda koko osan hylkäämiseen, jos ao. osan pistemäärä muuten on vähintään 10. Kirjoita osan C vastaukset konseptipaperille Älä kirjoita paperiin nimeäsi tai henkilötunnustasi. Koevalvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. Pohjois-Italiassa syntynyt roomalainen historioitsija Cornelius Nepos (n ekr.) laati 16 kirjaa käsittävän elämäkertateoksen De viris illustribus (Kuuluisia miehiä), jossa hän esitteli eri aloilla toimineiden kuuluisien kreikkalaisten ja roomalaisten miesten elämänvaiheet. Näistä meille on säilynyt vain osia. Mielenkiintoisten aiheiden ja yksinkertaisen tyylin vuoksi Nepoksen teosta on käytetty paljon kouluopetuksessa. Oheinen tekstivalikoima on otettu teoksesta Cornelius Nepos, Kuuluisia miehiä. Suomentanut Marja Itkonen. Johdannon kirjoittanut Jaakko Suolahti, Porvoo Vastaa tämän aineiston perusteella seuraaviin kysymyksiin (vastaukset erikseen): 1. Mitä erityiskykyjä suurmiehillä sanotaan olleen? 2. Mitä ristiriitaisia persoonallisuuksia tekstissä mainitaan? 3. Mitkä seikat vaikeuttivat urakehitystä? TEKSTIAINEISTO: [Liitteenä ollut tekstikatkelma on tässä jätetty pois tekijänoikeudellisista syistä / Det bifogade textutdraget har här utelämnats av upphovsrättliga skäl]

6 [Liitteenä ollut tekstikatkelma on tässä jätetty pois tekijänoikeudellisista syistä / Det bifogade textutdraget har här utelämnats av upphovsrättliga skäl] 6/6