Ympäristölupapäätös Rudus Oy, Ilmarisenkatu 16

Transkriptio

1 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja (235) Ympäristölupapäätös Rudus Oy, Ilmarisenkatu 16 Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Tiina Liira : 1. Asia Rudus Oy on jättänyt ympäristönsuojelulain 39 :ssä tarkoitetun lupahakemuksen Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Hakemus koskee valmisbetoniaseman olemassa olevaa toimintaa. 2. Luvan hakija Rudus Oy, Ohikulkutie 577, Littoinen Y-tunnus: Toiminnan sijainti Osoite: Ilmarisenkatu 16, Turku Kiinteistö: Luvan hakemisen peruste Toiminnassa on kyse kiinteästä betoniasemasta, joka on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain liitteen 1, taulukko 2 kohdan 8 g mukaan. 5. Toimivaltainen lupaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n kohdan 7 b mukaan. Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on delegoinut ympäristönsuojelujohtajalle päätösvallan ratkaista ympäristönsuojelulain 27 :n mukaiset ympäristöluvat. 6. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun , jolloin asia on tullut vireille. Hakemusta on täydennetty 1.7., 21.9., 28.9., ja Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Turun yleiskaavassa 2020 alue kuuluu työpaikkojen ja asumisen alueeseen (PAK), jota koskee määräys: nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammaksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen. Yleiskaavassa on lisäksi ositettu varaus alueen kautta kulkevaa kevytväylää varten.

2 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 2 Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jonka mukaan toiminnan sijoituspaikka on Sammonpuisto-nimistä puistoaluetta (P). Alue rajoittuu Sammonpuistoon, Ilmarisenkatuun ja Voimakatuun sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontteihin Itäharju ja Itäharju Toiminta sijoittuu asemakaavan vastaisesti puistoalueelle. Turun kaupunki on jatkanut Rudus Oy:n vuokrasopimusta asti. Toiminnalla on aikaisempi, , 568 myönnetty määräaikainen ympäristölupa, jonka voimassaolo päättyy Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Betoniasema sijaitsee Turun kaupungilta vuokratulla alueella. Alue on kooltaan m 2 ja se kuuluu vahvistetun asemakaavan mukaan Sammonpuisto-nimiseen puistoalueeseen. Alue rajoittuu Sammonpuistoon, Ilmarisenkatuun ja Voimakatuun sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontteihin. Etäisyys lähimpiin asuintaloihin on 300 metriä ja Rostenin leipimoon 100 metriä Toiminta ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee etelässä noin metrin etäisyydellä. 9. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminnan kuvaus, raaka-aineet ja tuotteet Kyseessä on kiinteä valmisbetoniasema, jonka vuosittainen tuotantokapasiteetti on m 3. Asema toimii pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 06-22, satunnaisesti töitä tehdään myös lauantaisin. Betoniasemalla on töissä vakituisesti kolme henkilöä. Betoni valmistetaan sekoittamalla punnitut raaka-aineet (luonnonkiviaines, sideaine, vesi sekä tarvittaessa betonin ominaisuuksia parantavat lisäaineet) betonimyllyssä. Valmis betonimassa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan työmaalle. Betonin raaka-aineena käytetään vuosittain kiviainesta noin tonnia, sementtiä noin tonnia, voimalaitosten lentotuhkaa noin 55 tonnia, lisäaineita kiloa ja vettä m 3. Kiviaines varastoidaan kuudessa (4x60 m 3, 2x40 m 3 ) päiväsiilossa. Kahdessa 55 tonnin ja yhdessä 150 tonnin sementtisiilossa on täryttimellä varustetut 20 m 2 poistoilmasuodattimet ja ylä- ja alarajailmaisimet. Lentotuhkalle on 45 tonnin siilo, jossa on täryttimellä varustettu 20 m 2 poistoilmasuodatin sekä ylä- ja alarajailmaisimet. Lisäaineille on yksi litran allastettu lasikuitusäiliö ja neljä litran suoja-altailla varustettua muovisäiliötä. Kiviaineksen kuljetukseen käytetään vaakasyöttöä, sementille ja lentotuhkalle on siirtoruuvit. Betoninvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ovat kiviaines (filleri, sora, sepeli), sementti (yleissementti, rapidsementti) ja lisäaineet (notkistin, huokostin, pakkasbetonin lisäaine, hidastin). Nestemäisten lisäaineiden säiliöt on allastettu. Käytetyistä kemikaaleista on saatavissa käyttöturvatiedot. Energiankulutus

3 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 3 Betonin valmistamisen vaatima energia vaihtelee vuodenajan ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Keskimääräinen energiankulutus on noin 50 MJ tuotettavaa betonikuutiota kohden. Kiinteistöllä on kiviaineksen lämmitykseen 1,1 MWt Turbomatic energialaitos (höyrynkehitin), jonka toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen kiviainesvarastoihin. Vuosittainen kevyen polttoöljyn kulutus on 60 m 3. Polttoöljysäiliö on maanpäällinen, 2-vaippainen, kooltaan 28 m 3 ja se on pinnoitettu ja tarkastettu Sähkönkulutus on noin kwh vuodessa. Laitokselle on myönnetty energiasertifikaatti ISO Rudus Oy on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen ja energian säästötoimenpiteet toteutetaan tehdyn energiakatselmuksen perusteella. Toiminnan aiheuttamat päästöt, melu ja tärinä Sideainessiiloissa on täryttimellä varustetut tekstiilisuodattimet, joilla päästään poistoilman pölypitoisuuteen mg/m 3. Suodattimille tehdään huoltotarkastus kerran kuussa. Suodattimet vaihdetaan tarvittaessa. Siilojen täyttöä valvotaan ja ylitäyttö estetään manuaalisesti, apuna ovat merkkivalot ja äänimerkki. Siiloissa on myös ylitäytönestimet. Lisäksi siilojen täyttö on estetty mekaanisesti silloin, kun siilot ovat täynnä. Kiviainestaskut on katettu. Pihaalueen pölyhaittoja vähennetään lakaisemalla ja kastelemalla sekä asfaltoinnilla. Savukaasuista ei synny päästöjä ilmaan, sillä energialaitoksen toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen suoraan kiviainesvarastoihin. Melua ja tärinää aiheuttavat alueelle liikennöivät raskaat ajoneuvot ja kiviaineskuormien tyhjennys. Valmisbetoniaseman betoniautojen liikennemäärä on riippuvainen työmaan tarvitsemasta betonimäärästä ja valettavien rakennusosien suuruudesta, joka on keskimäärin 0-4 autoa tunnissa. Suurissa liukuvaluissa määrä on 4-6 autoa tunnissa. Viikossa tehtaalta lähtee noin 120 betoniautoa ja alueelle tulee 3-6 sementti- sekä parikymmentä kiviaineskuormaa. Yötoimituksissa betoniautojen aiheuttama liikennemelu saattaa olla häiritsevää. Meluhaitta on yleensä ennalta arvaamaton ja lyhytkestoinen. Jos meluhaitasta tiedetään etukäteen, siitä ilmoitetaan naapureille. Syntyvät jätteet, jätevedet ja vedenkulutus Selkeytynyttä jäämäbetonia tulee noin tonnia vuodessa. Jäämäbetoni toimitetaan Piikkiön Mullinmetsään Rudus Oy:n omalle murskauslaitokselle murskattavaksi ja edelleen kierrätettäväksi hyötykäyttöön. Toiminnasta syntyy myös polttokelpoista jätettä (3,5 t/v), kaatopaikkajätettä (1,0 t/v). Lisäksi kertyy metallia (5 t/v) ja paperia (1.500 kg/v) ja pahvia (150 kg/v). Kiinteää öljyistä jätettä syntyy kuutio vuodessa ja jäteöljyä litraa vuodessa. Lisäksi syntyy loistelamppuja noin 25 kappaletta vuodessa. Vaarallisia jätteitä ei varastoida kiinteistöllä vaan ne toimitetaan suoraan ongelmajätteen vastaanottajalle. Betoniautojen pesuvesien saostusaltaat muodostavat suljetun systeemin, jossa selkeytynyt vesi kierrätetään uudelleen autojen säiliöiden pesuun. Altaista ei johdeta vettä kaupungin hulevesiviemäriin. Allasjärjestelmässä on kuitenkin varmuuden vuoksi ylivuotoputki, joka estää altaan ylitäyttymisen esimerkiksi rankan, pitkäaikaisen vesisateen yhteydessä. Tässä tapauksessa vesi johde-

4 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 4 taan hulevesiviemäriin hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta. Altaiden vesi on emäksistä (ph 10-12). Saostusaltaiden ylivuotovesimäärät ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei emäksisyys aiheuta haittaa hulevesiviemärille. pharvo mitataan omatoimisesti kerran kuukaudessa. Viemärin tukkeutumisen estämiseksi viemärilinjaa tarkastetaan/huuhdellaan säännöllisesti ja muutama huuhtelukohdan jälkeinen sadevesikaivo tarkastetaan sekä mahdollisesti kertynyt kiintoaines imetään pois. Hulevesiviemäriä huuhdellaan aina puhtaalla verkostovedellä. Imuauton säiliöön mahtuu 4 m 3 vettä ja huuhtelu tehdään kerran kuukaudessa. Selkeytysaltaisiin kertyvä kosteampi kiintoaine poistetaan noin viikon kuivausajan jälkeen ja kiinteämpi jäämäbetoni viedään pois välittömästi. Altaiden toimintakuntoa seurataan päivittäin. Laitoksen vedenkulutus on keskimäärin noin m 3 vuodessa. Piha-alue on asfaltoitu ja sadevedet ohjautuvat öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Öljynerotin tyhjennetään kahdesti vuodessa, samassa yhteydessä tarkistetaan hälyttimen toiminta. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja parhaan käytön soveltaminen Valmisbetonitehtaat ovat sijaintinsa, toimintojensa ja tuotantomääriensä suhteen hyvinkin erilaisia, joten paras käytettävissä oleva tekniikka vaihtelee tehtaittain. Prosessijärjestelmään asetetulla pesuohjelmalla pienennetään betoniaseman pesusta aiheutuvaa jätemateriaalin syntymistä 90 %. Ohjelmalla pienennetään betoniaseman sekoittajan pesussa käytettävän kiviaineksien kulutusta vähintään 2 m 3 päivässä. Sekä pesussa syntyvä kivimateriaali että pesuvesi käytetään uudelleen. Tilassa, jossa betonin sekoittaja on, ei ole viemäriä, joten sekoittajan pesusta ei aiheudu jätevesiviemäripäästäjä. Betonitehtaiden tarpeita varten kehitetyllä Turbomatic energialaitoksella on polttoaineen kulutusta tuotettua betonikuutiota kohti saatu vähennettyä % perinteisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna. Betoniautojen säiliöiden pesusta syntyy selkeytettyä jäämäbetonia, jota voidaan hyödyntää korvaamalla uusiutumattomia luonnonvaroja tavallisissa maatäytöissä. Betoniautojen pesussa ja osaksi betonitehtaan sekoittajan pesussa käytettävä vesi on kierrätysvettä. Rudus Oy:llä on ISO ympäristöjärjestelmä, joka on viimeksi auditoitu 2014 ja ISO energiasertifikaatti, joka on myönnetty Lisäksi on tehty arvio betonin valmistuksen ympäristönäkökohdista. Arvio toimintaan liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Betonin valmistuksen riskit liittyvät lähinnä pölyämiseen. Pölylähteitä ovat sideainesiilot, puutteellisesti järjestetty myllyn purkusuppilon suu, kattamattomat kiviainestaskut ja piha. Siiloissa on täryttimellä varustetut suodattimet, jotka tarkistetaan kuukausittain. Ylitäytön torjunnassa apuna ovat merkkivalot ja äänimerkki sekä siilojen ylitäytönestimet. Kiviainestaskut on katettu. Mahdollisista sementtipöllähdyksistä, kuten muistakin ympäristöön vaikuttavista päästöistä ja vahingoista, raportoidaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaisesti.

5 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 5 Maanalaisia öljyputkia ei käytetä. Maanpäälliset säiliöt ovat kaksoisvaipallisia taikka suoja-altaallisia. Tehtaalla ei ole erillistä tankkauspistettä. Voitelu-, poltto- ja lisäaineiden varastointi tehdään niin, että ko. aineita ei pääse viemäriin tai maaperään. Lisäainesäiliöillä on suoja-altaat. Mikäli lisäainehuone muodostaa suoja-altaan, ei erillisiä suoja-altaita ole asennettu ja niiden lattiakaivot on johdettu umpikaivoon. Polttoaine- ja öljyvuodot pyritään imeyttämään turpeeseen tai muuhun öljynimeytysaineeseen. Jos poltto- tai voiteluainetta pääsee maaperään, likaantunut maa kaivetaan heti pois ja toimitetaan öljyisen jätteen astiaan. Suuremmat määrät toimitetaan jatkokäsittelyyn luvan omaavalle käsittelijälle. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluun. 10. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto 10 naapurikiinteistön omistajalle tai haltijalle. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksiköltä, Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta. Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön lausunnon mukaan toiminta sijoittuu asemakaavan vastaisesti puistoalueelle. Kupittaan aseman ja Turku Science Parkin laajentumisalueena Itäharjun teollisuusalue on yksi kuudesta kaupungin strategisesta maankäytön hankkeesta, jonka kehittämissuunnitelmaa tullaan tekemään lähiaikoina nimellä Itäharjun Kampus- ja tiedepuisto. Alueelle tullaan suunnittelemaan sekoitetun kaupunkirakenteen periaatteella uutta toimitila-, tuotanto-, palvelu- ja asuntorakentamista. Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö puoltaa Rudus Oy:n päivättyä hakemusta määräaikaisena enintään asti. Alue on saatettava puistomaiseen tilaan toiminnan päätyttyä. Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa todetaan, että tärkeimpänä terveyshaittana toiminnasta voidaan pitää melua ja pölypäästöjä. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu normaalisti haittoja. Toiminta on järjestettävä niin, että melutaso asutuksen läheisyydessä ei ylitä ohjearvoja klo db(a) L eq ja klo db (A) L eq. Lisäksi toiminta on järjestettävä pölypäästöjen osalta niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunnossa sanotaan, että ympäristöluvassa esitetyt kemikaalimäärät edellyttävät toiminnanharjoittajaa tekemään kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaisen ilmoituksen kemikaalien vähäisestä varastoinnista ja käytöstä pelastusviranomaiselle. Tontin ja kiinteistön omistajaa sekä toiminnanharjoittajaa koskee pelastuslain mukainen huolellisuusvelvollisuus ja pelastussuunnitelmavelvollisuus. Yrityksen pelastussuun-

6 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 6 nitelma tulee pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan liittää ympäristölupahakemuksen liitteeksi. Hakijalta ei ollut tarpeen pyytää vastinetta annettuihin lausuntoihin. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalla alueelle tehtiin tarkastus Tarkastuksesta laadittiin tarkastuspöytäkirja. Päätös Päätän myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Rudus Oy:n valmisbetoniasemalle kiinteistöillä , Ilmarisenkatu 16. Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jätteet 1. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. 2. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi, käsiteltäviksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. 3. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueelle. Mikäli laitosalueella varastoidaan kovettunutta jäämäbetonia, tulee se kuukausittain toimittaa asianmukaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. 4. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää 12 kk pidempään ja niistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen vaarallisten jätteiden määrät, sijoitus- ja toimituspaikat sekä käytetyt jätteenkuljettajat ja päivämäärät. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätevedet ja saostusaltaat 5. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa viemäriverkostolle. 6. Toiminnanharjoittajan on seurattava toiminnassa syntyvän jäteveden laatua. Ulkopuolisen asiantuntijan kerran vuodessa ottamista vesinäytteistä on tutkittava hulevesiviemäriin laskettavan veden osalta ph ja kiintoaines. Laitoksella otettava vesinäytteet tulee analysoida auktorisoidussa laboratoriossa ja verrata niitä Turun Vesiliikelaitoksen antamiin viitearvoihin. Mikäli teollisuusjätevesiä johdetaan jätevesiviemäriin, on laitoksen tehtävä Vesiliikelaitoksen kanssa teollisuusjätevesisopimus, jossa määritellään viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuusohjearvot. 7. Saostusaltaiden toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Altaisiin kertynyt jäämäbetoni tulee poistaa tarvittaessa ja toimittaa hyötykäyttöön toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Öljysäiliö ja öljyn- ja hiekanerottimet

7 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 7 8. Öljysäiliö putkistoineen on tarkastettava annetun kuntoluokan tai 10 vuoden väliajoin. Tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tulee tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjentää tarvittaessa. Erottimien toiminnasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Erottimiin kertyneet öljyiset lietteet tulee toimittaa käsittelyluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 10. Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyksistä, huolloista ja tarkastuksista sekä öljynerotuskaivojen ja polttonestesäiliöiden hälyttimien huolloista ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päästöt ilmaan 11. Laitoksen varastoalueilta, kuljetusreiteiltä tai muusta toiminnasta ei saa aiheutua sellaista pölyämistä, josta voi aiheutua terveydellistä haittaa tai viihtyisyyden vähentymistä laitoksen ympäristössä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä soveltuvin keinoin, esim. kastelemalla. 12. Sementtisiilojen suodattimia on hoidettava niin, että poistoilman pölypitoisuudet eivät ylitä tasoa 30 mg/m 3. Suodattimien tehokkuus on tarvittaessa tarkistettava mittauksin. Melu 13. Häiritsevää melua aiheuttavia toimintoja ei saa harjoittaa yöllä, kello 22 ja 07 välisenä aikana. 14. Päivällä, kello 07-22, toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien asuinkiinteistöjen alueella aiheuttaa yli 55 db(a):n melutasoa päivittäisen toiminta-ajan ekvivalenttitasona mitattuna. Tarvittaessa melutaso on tarkistettava mittauksin ympäristönsuojelun kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä sitä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. Tarkkailu ja valvonta 16. Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden määrät laitoksella käytettävien polttonesteiden ja kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät toiminnassa syntyvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat vesinäytteiden tutkimustulokset havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai viemäriin taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

8 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 8 Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. 17. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava pelastuslaitoksen lisäksi Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Toiminnan lopettaminen 18. Luvanhaltijan tulee ennen toiminnan loppumista huolehtia alueen puhdistamisesta sekä siellä mahdollisesti olevien jätteiden sekä käytöstä poistuneiden koneiden, laitteiden, ajoneuvojen tai muiden esineiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Puhdistamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojelulle, joka voi tarkastaa alueen siisteyden ja tarvittaessa antaa määräyksiä alueen puhdistamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan loppuessa on kiinteistöjen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus- ja puhdistustarve arvioitava ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Alue on puhdistamisen jälkeen saatettava puistomaiseen tilaan. Lupaharkinnan perustelut Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojeluja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, eritystä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön lausunto on huomioitu luvan voimassaoloaikaa harkittaessa sekä määräyksessä 18. Ympäristöterveydenhuollon lausunto on huomioitu määräyksissä Pelastuslaitoksen edellyttämä pelastussuunnitelma on liitetty lupahakemukseen. Lupamääräysten perustelut Jätteiden ja vaarallisten jätteiden asianmukaisen vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin varmistamiseksi on annettu määräyksiä siten, että kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (Määräykset 1-4) Asiantuntijan ottamissa ja hyväksytyssä laboratoriossa tutkituilla vesinäytteillä taataan vertailukelpoiset tutkimustulokset. (Määräys 5-6) Huolehtimalla autojen pesupaikan yhteydessä olevien saostusaltaiden toimintakunnosta estetään betonilietteen pääsy sadevesiviemäriin. (Määräys 7) Öljysäiliön tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään mahdollisista säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. (Määräys 8)

9 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 9 Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen säännöllisillä tyhjennyksillä ja toimintakunnosta huolehtimisella varmistetaan erotuskaivojen moitteeton toiminta. (Määräykset 9-10) Ilmapäästöjä koskevat määräykset on annettu lähinnä sementin ja kiviainesten käsittelystä, kuljetuksesta ja prosessoinnista ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (Määräykset 11-12) Melun rajoittamiseen liittyvät määräykset ovat tarpeen, koska betoniaseman läheisyydessä on asuinkiinteistöjä. Häiritsevällä melulla tarkoitetaan esimerkiksi maa-aineskuormien tyhjennystä. (Määräykset 13-14) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 15) Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista, kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista, on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Määräykset 16-17) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä maaperän pilaantuneisuuden arvioimisesta. (Määräys 18) Sovelletut säännökset Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa asti. Mikäli toiminta jatkuu jälkeen, on kuusi kuukautta ennen luvan päättymistä haettava uutta lupaa. Lupa on määräaikainen, koska vuokrasopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun. Lisäksi kaavoitusyksikön mukaan lupa tulisi myöntää enintään kolmeksi vuodeksi, koska toiminta-alue on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa merkitty puistoalueeksi. Asetuksen noudattaminen

10 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 10 Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 3700 euroa. Kumoutuvat päätökset Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan tekemä päätös, 568, dnro (235). Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Olli-Pekka Mäki vt. ympäristönsuojelujohtaja Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Jakelu ao Rudus Oy tied Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat tied Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta tied Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos tied Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö tied Ympäristötoimiala, ympäristöterveydenhuolto