Ympäristölupahakemus / Rudus Betonituote Oy Turun Paalutehdas, Soralantie 2

Transkriptio

1 Turun kaupunki Kokouspvm Asia (235) Ympäristölupahakemus / Rudus Betonituote Oy Turun Paalutehdas, Soralantie 2 Tiivistelmä: - Ympkaalk 562 Ympäristönsuojelutoimisto / Tiina Liira 1. Asia Rudus Betonituote Oy, Turun Paalutehdas on jättänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 mukaisen hakemuksen koskien paalutehtaan toimintaa osoitteessa Soralantie 2, Turku (kiinteistöt , , , -4, -5, -6, -7, - 8 ja -9). 2. Luvan hakija Rudus Betonituote Oy, PL 49, Helsinki Y-tunnus Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 kohdan 8 b mukaan (kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas). 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 kohdan 8 a perusteella. 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin asia on tullut vireille. Lupahakemusta on täydennetty ja Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on voimassa hyväksytty ja lainvoimaiseksi tullut asemakaava. Hakemuksen mukainen alue on asemakaavassa osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi, jossa rakentaminen ei saa heikentää suoalueen (Pomponrahka) vesitaloutta. Lisäksi kaavamerkinnässä todetaan, että rakennukset ja pihat on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen tai laatuun ja että katoilta kertyvät sadevedet tulee johtaa ympäröivään maastoon.

2 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 2 Kaavassa on lisäksi erillisenä määräyksenä maininta, että alueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka savua muodostavana tai muuten näkölentoolosuhteita huonontavana voi vaikeuttaa lentotoimintaa. Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa. Turun kaupunki on tehnyt alueista vuokrasopimuksen, joka päättyy Jatkoajasta pyritään neuvottelemaan. 7. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Rudus Betonituote Oy, Turun Paalutehdas toimii noin neljän hehtaarin vuokratontilla, jonka omistaa Turun kaupunki. Alue on ennen 1960-lukua ollut Puolustusvoimien ampumaratana ja 1960-luvulla alueella toimi asfalttiasema. Alueen läheisyydessä pohjoispuolella on Lentokentän pohjavesialue ja länsipuolella Pomponrahkan luonnonsuojelualue. Tontin eteläpuolella kulkee vilkkaasti liikennöity Ohitustie. Lähin asuntoalue on noin 500 metrin etäisyydellä, Ohitustien eteläpuolella. 8. Toiminnan kuvaus Kyseessä on betoniasema ja paalutehdas, jossa paaluja on valmistettu vuodesta 1975 lähtien. Turun Paalutehtaalla toimitaan pääasiassa yhdessä vuorossa maanantaista perjantaihin kello Työntekijöitä tehtaalla on 11. Betonia tuotetaan noin m 3 vuodessa. Betoni valmistetaan sekoittamalla punnitut raaka-aineet betonimyllyssä. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan valukoneeseen. Tämän jälkeen valmis betonimassa lasketaan muottiöljyllä sumutettuihin muotteihin. Betonin valu suoritetaan hydraulisesti toimivilla valukoneilla. Pukkinostureita käytetään materiaalien ja paalujen siirtoihin ja nostoihin. Betonipaalujen raudoitus tapahtuu raudoitushallissa. Paalumuotit sijaitsevat ulkona. Muottien bruttopituus on yhteensä juoksumetriä. Muottien alla on sähkölämmityslaitteisto ja sen vierellä sähköja vesipisteet. Betonimassa levitetään muotteihin valukoneella. Massaa lasketaan muotteihin siten, että muotti täyttyy yläpintaan saakka. Kun valu on edennyt paalujen toiseen päähän, suoritetaan lisätasaus lapiolla. Tiivistys tehdään valukoneen sauvatäryllä tai käsitäryillä. Massan levityksen ja tiivistyksen edettyä 1-2 betonikuorman verran tehdään pintatärytys tärypalkilla. Lopuksi paaluihin asennetaan nostolenkit ja kiinnitetään tarvittavat merkinnät. Valun jälkeen paaluja voidaan hoitaa kastelemalla, peittämällä tai lämmittämällä kylmällä ilmalla. Paalujen kovetuttua ne siirretään pihan laidalle varastoon odottamaan myyntiä. Muotit puhdistetaan edellisen valmistuserän purkamisen jälkeen betonijätteestä. Paalujen päätytopparit asennetaan muotteihin. Muottien reunat, pohjat ja päätytopparit sekä päätylevyt sumutetaan muottiöljyllä.

3 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 3 9. Käytetyt raaka-aineet ja niiden säilytys Betonin valmistukseen käytetään vuosittain kiviainesta keskimäärin tonnia, sementtiä tonnia ja lisäainetta 90 tonnia sekä m 3 vettä. Teräsbetonipaalujen muottien voiteluun käytetään biohajoavaa muottiöljyä 10 m 3 vuodessa. Lisäksi käytetään terästä, hakoja, nostolenkkejä, kärkiä ja jatkoksia yhteensä tonnia vuodessa. Tontilla käsitellään tai säilytetään koneisiin, laitteisiin ja erilaisiin huoltoihin käytettäviä öljyjä, voiteluaineita ja kemikaaleja yhteensä noin litraa. Käytetyt kemikaalit on listattu lupahakemuksen liitteessä. Näistä aineista on varastokirjanpito. Betonin valmistuksessa käytettävä kiviaines varastoidaan kahdessa 17 m 3 :n maataskussa. Aineksen kuljetukseen käytetään katettua hihnakuljetinta. Sementille on kaksi 60 m 3 :n siiloa, jotka on varustettu pölysuodattimin. Siilot täytetään paineilman avulla ja ylitäytön eston valvonnassa ovat apuna merkkivalot. Betonin lisäaineet säilytetään varoaltaallisissa astioissa. 10. Energiankulutus Lämmitysöljyä toiminnassa kuluu noin 25 m 3 vuodessa ja se varastoidaan 10 m 3 :n maanpäällisessä suoja-altaalla varustetussa säiliössä. Työkoneita varten on 2,9 m 3 :n varoaltaallinen dieselöljysäiliö. Betonin valmistamisen vaatima energia vaihtelee vuodenajan mukaan. Kiinteistöllä on mm. kiviaineksen sulatukseen ja veden lämmitykseen käytettävä 1 MW:n höyrynkehitin. Laitoksen sähköenergian kokonaiskulutus enimmillään on vuosittain noin 500 MWh. 11. Toiminnan aiheuttamat päästöt, melu ja tärinä Molemmat sementtisiilot on varustettu pölynsuodattimin, jotka tärytetään puhtaiksi päivittäin. Suodattimet vaihdetaan kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Piha-alueella melua syntyy paalujen tiivistykseen käytettävästä sauvatäryttimestä, joka on toiminnassa noin 2-3 tuntia päivässä. Maataskutärytin on käytössä noin tunnin päivässä. Tontin eteläpuolitse kulkevan Ohitustien melu peittää osittain alleen tehdasalueen melun. Betoniauto kuljettaa betonia tehdasalueella noin 30 kuormaa päivässä. Terästä tontilla kuljettava traktori on ajossa koko päivän. Lähteviä valmiskuormia syntyy noin viisi päivässä. Terästä tuodaan 3-4 kuormaa kuukaudessa ja muottiöljyä kerran kahdessa kuukaudessa. 12. Syntyvät jätteet ja jätevedet Vuosittain jätteinä kerätään romumetallia 15 tonnia, pahvia 10 m 3 ja puuta 2 tonnia. Kaatopaikalle toimitetaan 32 m 3 sekajätettä vuodessa. Jäteöljyä kertyy vuodessa 150 litraa, kiinteää öljyistä jätettä 300 kiloa ja loisteputkia 10

4 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 4 kappaletta. Hyötykäyttöön toimitettavaa betonijätettä syntyy vuodessa 51 m 3. Lisäksi saostusaltaasta poistettavaa hienojakoista kiintoainesta ja muuta kiinteää betonijätettä toimitetaan hyötykäyttöön noin 150 tonnia vuodessa. Ongelmajätteet varastoidaan lukittavassa kontissa, joka tyhjennetään kahdesti vuodessa. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Suurin osa betonin raaka-aineista toimitetaan irtotavarana eikä niistä synny jätettä. Lisäaineet toimitetaan irtotavarana tai isoissa kierrätettävissä konteissa. Asfaltoidulta piha-alueelta hulevedet johdetaan pääosin öljynerottimen kautta avo-ojaan. Päällystetyllä ja erottimeen viemäröidyllä alueella sijaitsee myös työkoneiden tankkauspiste. Hälyttimellä varustettu öljynerotin tarkastetaan kahdesti vuodessa. Muu osa alueesta on viemäröimätöntä ja pintavedet imeytyvät maahan. Betonimyllyn ja -betoniauton pesupaikka on käytössä päivittäin. Pesualtaaseen jäävät pesukivet. Sen jälkeen pesuvesi kulkeutuu betoniseen saostuspesään, jonne varsinainen kiintoaines saostuu. Saostuspesä tyhjennetään 3-4 kertaa vuodessa. Pesuvesi kulkeutuu edelleen putkea pitkin kivipesään, joka kerää hienoaineksen. Kivipesän kivet vaihdetaan tarvittaessa. Lopuksi vedet johdetaan putkella avo-ojaan, joka tarvittaessa ruopataan puhtaaksi betonilietteestä. Pesuveden ph on mitattu ojaan johtavan putken päästä kesällä 2009 ja se oli 12,3. Pesuvesi kulkeutuu ojassa noin 150 metriä tehdasalueen sivulla ennen ojan haarautumista Pomponrahkalle menevään ojaan. Vedenkäyttö pesupaikalla on tuotantopäivinä noin litraa, määrä sisältää betonimyllyn pesuvedet ja pesupaikalla tapahtuvan betoniauton kuupan pesuun käytetyn veden. Kiinteistöä ei ole liitetty Turun kaupungin jätevesiverkostoon, vaan saniteettivedet johdetaan hälyttimellä varustettuun umpisäiliöön. Säiliö tyhjennetään keskimäärin kerran kuukaudessa. 13. Paras käyttökelpoinen tekniikka Käytössä oleva tekniikka edustaa normaalia käyttökelpoista tekniikkaa. 14. Arvio toimintaan liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Betonipaalujen valmistuksen riskit liittyvät lähinnä pölyämiseen ja käsiteltäviin öljyihin. Siiloissa on suodattimet, joita tärytetään puhtaiksi päivittäin. Suodattimet vaihdetaan parin vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Ylitäytön torjunnassa apuna ovat merkkivalot. Mahdollisista sementtipöllähdyksistä raportoidaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaisesti. Piha-alueen pölyämistä vähennetään asfaltoidulla alueella lakaisemalla ja päällystämättömällä alueella suolaamalla. Suolaa käytetään noin kiloa vuodessa riippuen kesän kuivuudesta. Työkoneiden dieselöljylle on vuonna 2008 uusittu, kooltaan 2.9 m 3 :n säiliö,

5 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 5 joka on allastettu ja lukittu. Säiliö sijaitsee asfaltoidulla alueella, joka on varustettu öljynerottimella. Polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n allastetussa säiliössä, jonka suoja-allas on korjattu ja tarkastettu vuonna Molemmissa säiliöissä on ylitäytönestin. Tehtaalla on öljynimeytysainetta pienten polttonestevuotojen varalta. Kaikki kemikaalisäiliöt on varustettu varoaltailla. Käytetyistä kemikaaleista on saatavissa käyttöturvatiedot. Alueen pohjaveden laatua tarkkaillaan kiinteistöllä sijaitsevasta entisestä juomavesikaivosta kahdesti vuodessa. Vesinäytteestä tutkitaan Eschrichia coli, varmistetut enterokokit, fluoridi, nitraattityppi, nitraatti, nitriittityppi, nitriitti, kloridi, rauta, COD, koliformiset bakteerit, ph, haju, ulkonäkö ja öljyhiilivetyindeksi. Vesi on täyttänyt STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimukset ja suositukset rautapitoisuutta lukuun ottamatta. Vedestä on löytynyt myös bakteereja, mikä viittaa siihen, että kaivoon pääsee myös pintavesiä. Tehtaalla on ympäristöohje, joka sisältää mm. toimintaohjeet vahinkotilanteissa. Tehtaalla on sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä ja ISO laatujärjestelmä. Molemmat järjestelmät on auditoitu lokakuussa Natura 2000 arvioinnin tarpeen arviointi Kohteesta tehtiin Natura 2000 arvioinnin tarpeen arviointi vuonna 2004 edellisen ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Arvion yhteenvedossa todetaan, että ympäristöluvan mahdollistaman toiminnan ei voida katsoa todennäköisesti merkittävästi heikentävän niitä Pomponrahkan Natura-alueen luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 verkostoon. 16. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu internetissä ja Turun kaupungin ilmoitustaululla Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto yhdelle naapurikiinteistöjen omistajalle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin asemakaavatoimistolta, Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta. Asemakaavatoimisto katsoo, että mikäli hanke täyttää asemakaavan vaatimukset, voidaan toiminnalle myöntää ympäristölupa viiden vuoden määrä-

6 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 6 ajaksi eli vuoden 2014 loppuun asti, vaikka toiminta ei vastaa asemakaavan käyttötarkoitusta. Koska asemakaavan mukaista rakentamista on odotettavissa alueelle lähitulevaisuudessa, ei ympäristölupaa tule myöntää tuota viiden vuoden määräaikaa pidemmäksi ajaksi. Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa todetaan, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei odoteta aiheutuvan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunnossa todetaan, että Rudus Betonituotteen toiminta ei aiheuta selvityksen mukaan merkittäviä riskejä paloja henkilöturvallisuuden osalta. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa oheiseen ympäristölupahakemukseen. Hakijalta ei ollut tarpeen pyytää vastinetta. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalla alueella käytiin ja Oheismateriaali 1 Oheismateriaali 2 Oheismateriaali 3 Oheismateriaali 4 Rudus Betonituote Oy:n ympäristölupahakemus Asemakaavatoimiston lausunto Ympäristöterveydenhuollon lausunto Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunto Oheismateriaali 5 Tarkastuspöytäkirja Oheismateriaali 6 Tarkastuspöytäkirja Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan Rudus Betonituote Oy, Turun paalutehtaalle kiinteistöille , , , -4, -5, -6, -7, -8 ja - 9, osoitteessa Soralantie 2 edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: Jätteet 1. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. (YSL 45, JL 6 ) 2. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi, käsiteltäviksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. (YSL 45, JL 6 ) 3. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueelle. Mikäli laitosalueella varastoidaan kovettunutta jäämäbetonia, tulee se riittävän usein

7 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 7 toimittaa asianmukaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (JL 19 ) 4. Ongelmajätteitä ei saa säilyttää 12 kk pidempään ja niistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen ongelmajätteiden määrät, sijoitus- ja toimituspaikat sekä käytetyt jätteenkuljettajat ja päivämäärät. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 45 ) Jätevesien käsittely 5. Saostus- ja kivipesän toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Saostuspesään kertynyt jäämäbetoni tulee poistaa tarvittaessa ja toimittaa hyötykäyttöön. Tarvittaessa avo-oja on puhdistettava siihen kertyneestä lietteestä. (YSL 43 ) Polttonestesäiliöt ja öljynerottimet 6. Polttonestesäiliöt on tarkastettava annetun kuntoluokan tai 10 vuoden väliajoin. Tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46 ) 7. Öljynerotuskaivot tulee tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjentää tarvittaessa. Erottimien toiminnasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Erottimiin kertyneet öljyiset lietteet tulee toimittaa kyseisen jätteenkäsittelyluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (YSL 45 ) 8. Öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä, huolloista ja tarkastuksista sekä öljynerotuskaivojen ja polttonestesäiliöiden hälyttimien huolloista ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 46 ) Päästöt ilmaan 9. Laitosalueelta, varastoalueilta, kuljetusreiteiltä tai muusta toiminnasta ei saa aiheutua sellaista pölyämistä, josta voi aiheutua terveydellistä haittaa tai viihtyisyyden vähentymistä laitoksen ympäristössä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä soveltuvin keinoin. (YSL 42, 43 ) 10. Sementtisiilojen suodattimien toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. (YSL 43 ) Päästöt veteen 11. Alueen pohjavettä on tutkittava kahdesti vuodessa alueella sijaitsevasta kaivosta. Vedestä on analysoitava Eschrichia coli, varmistetut enterokokit, fluoridi, nitraattityppi, nitraatti, nitriittityppi, nitriitti, kloridi, rauta, COD, koliformiset bakteerit, ph, haju, ulkonäkö ja öljyhiilivetyindeksi. (YSL 46 ) 12. Tehdasalueen viereisen ojan haarautumiskohdasta Pomponrahkalle menevään ojaan on mitattava kerran vuodessa pesuveden ph hyvän virtaaman aikana. Tulosten perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä pesuvesien käsittelystä. (YSL 43, 46 )

8 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödynnettävä sitä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä. (YSL 4 ) Tarkkailu ja valvonta 14. Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden määrät laitoksella käytettävien polttonesteiden ja kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät toiminnassa syntyvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. tontilla sijaitsevasta kaivosta otettavien vesinäytteiden analyysitulokset Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45, 46, JL 51, 52 ) 15. Ympäristöonnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin haitan ehkäisemiseksi. (YSL 43 ) Toiminnan lopettaminen 16. Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. (YSL 43, 46, YSA 30 ) Perustelut Lupaharkinnan perustelut: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

9 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 9 Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut: Jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukaisen vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin varmistamiseksi on annettu määräyksiä siten, että kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (Määräykset 1-4) Huolehtimalla pesupaikan yhteydessä olevien saostusjärjestelmän toimintakunnosta estetään betonilietteen pääsy avo-ojaan. (Määräys 5) Polttonestesäiliöiden tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään mahdollisista säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. (Määräys 6) Öljynerotuskaivojen säännöllisillä tyhjennyksillä ja toimintakunnosta huolehtimisella varmistetaan erotuskaivojen moitteeton toiminta. (Määräykset 7-8) Ilmapäästöjä koskevat määräykset on annettu lähinnä sementin ja kiviainesten käsittelystä, kuljetuksesta ja prosessoinnista ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (Määräykset 9-10) Alueella sijaitsevan kaivon vettä analysoimalla voidaan seurata laitoksen toiminnan vaikutusta alueen pohjeveden laatuun. Betonimyllyn ja auton pesuvesien ph:n mittaamisella hyvän virtaaman aikana saadaan tietoa pesuvesien mahdollisista vaikutuksista Pomponrahkan suoalueeseen. (11-12) YSL 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 13) Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista, kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista, on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. (Määräykset 14-15) Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeen alueen siistimiseksi. Maaperän kunnostamista koskevat päätökset tekee Lounais-Suomen ympäristökeskus. (Määräys 16) Sovelletut säännökset Jätelaki (1072/1993)

10 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 10 Jäteasetus (1390/93) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa asti. Luvan voimassaoloaikaa on mahdollista jatkaa, mikäli kuusi kuukautta ennen määräajan päättymistä haetaan uutta lupaa. Tämä lupa korvaa myönnetyn ympäristöluvan. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ilmoitus toiminnan muutoksista ja luvanhaltijan vaihtumisesta Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 2690 euroa. Lupapäätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Asian esitteli ympäristönsuojelusuunnittelija Olli-Pekka Mäki. Jakelu kuul Julkipano tied Lounais-Suomen ympäristökeskus

11 Turun kaupunki Kokouspvm Asia 11 ao Rudus Betonituote Oy