Juha Ojanperä Har javalta
|
|
- Irma Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
2 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt 3. kerta Himmeämpiä tähtiä ja tähdistöjä 4. kerta Tähtien ja tähdistöjen nimet, tarinat ja mytologiat 5. kerta Kaukoputket, kiikarit, jalustat, kamerat 6. kerta Mitä taivaalla näkyy? Tähtitaivaan kohteita: tähdet, syvä taivas, Aurinkokunnan kohteet 7. kerta Mitä taivaalla näkyy? Ilmakehän ilmiöitä: revontulet, valaisevat yöpilvet, halot yms. 8. kerta Havaintokohteita ja -projekteja tähtitieteen harrastajalle 9. kerta Tutustuminen tähtitorniin
3 1. kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike
4 Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike Taivaanpallo Horisontti Zeniitti ja nadiiri Taivaannavat Prekessio Taivaan ekvaattori Pohjoispiste ja eteläpiste Meridiaani Kulminaatio
5 Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike Taivaanpallon koordinaatisto Rektaskensio Kevätpäiväntasauspiste Deklinaatio Tähtiaika Tähtien näkyminen eri leveyspiireillä Tuntikulma Sirkumpolaariset tähdet Tähtitaivaan kierto vuodenaikojen mukaan
6 Taivaanpallo Hahmotamme taivaan ikäänkuin pallona tai puolipallona Taivaanpalloa voidaan verrata karttapalloon Taivaanpalloa katsomme sisältä käsin, toisinkuin karttapalloa
7 Horisontti Horisontti tarkoittaa taivaankannen ja maanpinnan yhtymäkohtaa Horisontti rajaa kulloinkin näkyvissä olevan taivaan Horisontin alapuolella olevat taivaankappaleet eivät näy
8 Zeniitti ja nadiiri Zeniitti tarkoittaa suoraan havaitsijan yläpuolella olevaa pistettä taivaanpallolla Zeniitti on taivaan korkein kohta eli taivaanlaki Zeniitin vastapiste on nadiiri, joka on havaitsijan jalkojen alla näkymättömissä
9 Taivaannavat Karttapallon napoja vastaavat taivaanpallolla taivaannavat, eteläinen ja pohjoinen Pohjoinen taivaannapa on Pohjantähden lähellä Taivaannavat osoittavat Maapallon kuvitteellisen pyörimisakselin suuntaa
10 Prekessio Maapallo huojuu pyöriessään kuin pyörivä hyrrä Huojuessaan Maan akseli piirtää taivaalle ympyrää Yhteen kierrokseen kuluu aikaa vuotta Tätä huojumisliikettä kutsutaan prekessioksi Prekession myötä taivaannavan paikka suhteessa tähtiin muuttuu Tämän seurauksena kulloinkin lähinnä napaa oleva tähti muuttuu, eli "pohjantähti" muuttuu
11 Prekessio
12 Prekessio
13 Taivaanekvaattori Taivaanekvaattori vastaa karttapallon päiväntasaajaa Taivaanekvaattori jakaa taivaanpallon leveyssuunnassa kahteen yhtäsuureen puolikkaaseen kuten päiväntasaaja jakaa karttapallon
14 Pohjoispiste ja eteläpiste Horisontin pohjoissuunnassa on pohjoispiste ja sen vastapuolella eteläpiste etelässä Pohjoispisteestä zeniitin kautta eteläpisteeseen kulkeva viiva jakaa taivaanpallon kahteen, yhtäsuureen puoliskoon Nämä puoliskot ovat taivaanpallon itäinen- ja läntinen puolisko
15 Meridiaani Äsken kuvailtu pohjoispisteestä zeniitin kautta eteläpisteeseen kulkeva viiva on nimeltään meridiaani Taivaannavan ja eteläpisteen välistä meridiaanin osaa sanotaan etelämeridiaaniksi ja taivaannavan ja pohjoispisteen välistä osaa pohjoismeridiaaniksi
16 Taivaanpallon koordinaatistot Maapallolla jonkin paikan sijaintia kuvataan koordinaateilla Karttapallolta löytyvät helposti pituus- ja leveyspiirit Taivaanpallolla kohteiden sijaintia kuvataan samalla tavalla, taivaan pituus- ja leveyspiireillä
17 Rektaskensio α Maapallon pituuspiiriä vastaa taivaanpallolla rektaskensio Rektaskensiota kuvataan tunteina, minuutteina ja sekunteina Rektaskension sovittu nollapiste on kevätpäiväntasauspiste Rektaskensio kasvaa kevätpäiväntasauspistee stä itään eli vastapäivään
18 Kevätpäiväntasauspiste Kevätpäiväntasauspiste on se kohta taivaalla, jossa Aurinko on kevätpäiväntasauksen hetkellä, eli kun Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta pohjoiselle Kevätpäiväntasauksen hetkellä Auringon deklinaatio on nolla Tämä piste sijaitsee Kalojen tähdistössä
19 Deklinaatio δ Maapallon leveysastetta taivaanpallolla vastaa deklinaatio Deklinaatio kasvaa taivaanekvaattorilta pohjoiseen Deklinaatio ilmoitetaan asteina, minuutteina ja sekunteina
20 Rektaskensio ja deklinaatio
21 Tähtiaika Θ Tähtiaika on taivaan kiertoliikkeeseen liittyvä termi Tähtiaika = kevätpäiväntasauksen tuntikulma Minkä tahansa kohteen tuntikulma = tähtiaika rektaskensio Tähtiaikaa käytetään tähtitaivaan asentoa kuvaavissa tähtikartoissa
22 Tähtiaika Θ = kevätpäiväntasauspisteen suunta Right ascension = kuvan tähden rektaskensio LHA = New Yorkissa sijaitsevan havaitsijan havaitsema tähden tuntikulma GHA = Greenwichissä sijaitsevan havaitsijan havaitsema tähden tuntikulma LMST = New Yorkissa sijaitsevan havaitsijan paikallinen tähtiaika Greenwichissä sijaitsevan havaitsijan paikallinen tähtiaika Punainen tai keltainen viiva = havaitsijan meridiaani
23 Tähtiaika Θ Tähtiajalla voidaan kätevästi kuvata tiettyä tähtitaivaan asentoa, joka on juuri tietynlainen, esim. Tähtitaivas kun tähtiaika on 1 tuntia Kun tähtiaika = 0 tuntia, kevätpäiväntasauspiste on etelässä Kun tähtiaika = 1 tuntia tunnin kuluttua kevätpäiväntasauksen etelässäolohetkestä, taivaan asento on muuttunut hieman Jne..
24 Tähtiaika 4h (ilta)
25 Tähtiaika 13h (aamu)
26 Tähtiaika Θ Kohde ohittaa etelämeridiaanin (eli on suoraan etelässä) kun tähtiaika = kohteen rektaskensio Kuvan tähden rektaskensio 0h Kuvassa tähti ohittaa (etelä)meridiaanin Kuvan tilanteessa tähtiaika = 0h
27 Tähtiaika Θ Tähtivuorokausi Tähtien mukaan määritelty vuorokausi = tähtivuorokausi Tähtivuorokausi vaihtuu kun kevätpäiväntasauspiste ohittaa etelämeridiaanin
28 Tuntikulma Tähtiaika kertoo kevätpäiväntasauspisteen kulmaetäisyyden asteina meridiaanista myötäpäivään Tämä kulmaetäisyys voidaan määritellä myös mille tahansa muulle kohteelle Tätä kulmaetäisyyttä sanotaan tuntikulmaksi Minkä tahansa kohteen tuntikulma = tähtiaikarektaskensio
29 Tähtien näkyminen eri leveyspiireillä Kaikkialla muualla paitsi päiväntasaajalla nähdään vain osa taivaanpallosta Tämän vuoksi esim. Harjavallassa osa tähdistä ei koskaan nouse horisontin yläpuolelle Toisaalta taas osa tähdistä ei koskaan laske --> sirkumpolaariset- eli navanympärystähdet Kuvassa sirkumpolaariset tähdet Porin horisontissa (61N 21E)
30 Tähtien näkyminen eri leveyspiireillä Mitä lähempänä Maan napoja ollaan, sitä suurempi on sirkumpolaaristen tähtien alue Maan navoilla se käsittää koko taivaankannen, tähdet eivät nouse, eivätkä laske Päiväntasaajalla ei ole sirkumpolaarisia tähtiä Kuvassa tähtitaivas Pohjoisnavalla (90N 00E)
31 Tähtien näkyminen eri leveyspiireillä Aina näkyvien (sirkumpolaaristen) ja ei koskaan näkyvien tähtien väliin jää alue, jossa tähdet nousevat ja laskevat Tällä alueella tapahtuu muuttumista vuorokauden- ja vuodenajan mittaan tähtitaivaan kiertyessä Kuvassa sirkumpolaarinen alue ja nousevien ja laskevien tähtien alue Porin horisontissa (61N 21E)
32 Tähtien näkyminen eri leveyspiireillä Suomessa (lähellä Pohjoisnapaa) sirkumpolaarinen alue kattaa ison osan taivaasta ja nousevien ja laskevien tähtien alue on pieni --> näemme taivaanpallosta vähemmän kuin etelämpänä nähdään Kuvassa sirkumpolaariset sekä nousevien ja laskevien tähtien alue Porin horisontissa (61N 21E)
33 Tähtien näkyminen eri leveyspiireillä Etelämpänä sirkumpolaarinen alue on pienempi ja nousevien ja laskevien tähtien alue isompi --> enemmän taivaanpalloa näkyvissä, enemmän tähtiä näkyvissä Etelämpänä nähdään kaikki samat tähdet kuin Suomessakin, mutta lisäksi nähdään sellaista, mitä Suomesta ei näe Kuvassa yhtenäisellä viivalla on merkitty sirkumpolaarinen alue Teneriffan horisontissa (28N 16W) Katkoviivalla on merkitty se Teneriffalta näkyvä osa taivaasta, joka ei näy Suomesta (Porin horisontti)
34 Tähtien näkyminen eri leveyspiireiltä Vain päiväntasaajalta voimme havaita koko taivaanpallon Taivaannavat ovat horisontissa Kuvassa Keniasta (00N 36E) päiväntasaajalta näkyvä taivas Huomatkaa, että päiväntasaajalla ei ole sirkumpolaarisia tähtiä Kuvassa katkoviivalla merkitty se osa taivaasta, joka näkyy päiväntasaajalta, mutta ei Suomesta
35 Tähtien näkyminen eri leveyspiireiltä Eteläisellä pallonpuoliskolla emme näe enää pohjoisen taivaannavan ympärystähtiä Sen sijaan voimme havaita eteläisen napa-alueen ja sen sirkumpolaariset tähdet Kuvassa Etelä-Afrikan Kapkaupungin (33S 18E) taivas Katkoviivalla merkityn alueen sisäpuolelle jää Suomesta näkymätön alue Yhtenäinen ympyrä rajaa sirkumpolaariset tähdet Kapkaupungin horisontissa
36 Tähtitaivaan kierto vuodenaikojen mukaan Eri vuodenaikoina tähtitaivas on eri asennossa Esim. Klo 22 tähtitaivas on aivan erinäköinen syksyllä kuin keväällä
37 Tähtitaivaan kierto vuodenaikojen mukaan Tähtitaivaan kierron voi havaita hyvin erityisesti pitkinä talviöinä Tähtitaivas on eri asennossa illalla kuin aamulla
38 Tähtitaivaan kierto vuodenaikojen mukaan Kuvassa Porin tähtitaivas klo Tähtiaika 0h Tähtitaivas on samassa asennossa esim. Elokuun lopussa klo 03 (ka), syyskuun loppupuolella klo 01 (ka), lokakuun lopussa klo 22 ja marraskuun lopussa klo 20
39 Tähtitaivaan kierto vuodenaikojen mukaan Porin tähtitaivas klo Tähtiaika 6h Tähtitaivas samassa asennossa mm. Helmikuun alussa klo 22, maaliskuun alussa klo 20, marraskuun alussa klo 04 ja joulukuun alussa klo 02
40 Tähtitaivaan kierto vuodenaikojen mukaan Porin tähtitaivas klo Tähtiaika 12h Tähtitaivas samassa asennossa mm. Helmikuun alussa klo 04, maaliskuun alussa klo 02, huhtikuun alussa klo 01 (ka), marraskuun lopussa klo 08 ja joulun aikaan klo 06
41 Päiväntasaukset ja seisaukset Vuoden aikana Maa kiertää radallaan Auringon ympäri Vuoden aikana on kaksi päiväntasausta ja -seisausta Päiväntasausten hetkinä päivä on yhtä pitkä kuin yö ja päivän pituus on sama kaikkialla Maapallolla Päivänseisausten aikana päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään tai lyhimmillään, etelässä tilanne on päinvastoin
42 Päiväntasaukset ja seisaukset Kevätpäiväntasaus Keväällä on kevätpäiväntasaus, jolloin Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta pohjoiselle Kevätpäiväntasauksen hetkellä Auringon deklinaatio on nolla Kevätpäiväntasauksen hetkellä Aurinko on Kalojen tähdistössä Päivä ja yö yhtä pitkiä
43 Päiväntasaukset ja seisaukset Kesäpäivänseisaus Kesäpäivänseisaukse n hetkellä päivä on pohjoisessa pisin (ja yö lyhin) Etelässä tilanne on päinvastoin Kesäpäivänseisaukse n hetkellä Aurinko on Härän tähdistössä
44 Päivänseisaukset ja tasaukset Syyspäiväntasaus Syyspäiväntasauksen hetkellä Aurinko siirtyy taivaan pohjoiselta puoliskolta eteläiselle Syyspäiväntasauksen aikaan Auringon deklinaatio on taas nolla Syyspäiväntasauksen aikaan Aurinko on Neitsyen tähdistössä Päivä ja yö yhtä pitkiä
45 Päiväntasaukset ja seisaukset Talvipäivänseisaus Talvipäivänseisauksen hetkellä yö on pohjoisessa pisimmillään ja päivä lyhimmillään etelässä päinvastoin Talvipäivänseisauksen hetkellä Aurinko on Jousimiehen tähdistössä
46 Vuodenajat Animaatiossa Maan asento Auringon suhteen Auringosta nähtynä
47 Maan etäisyys Auringosta Maan rata on aavistuksen elliptinen Tästä johtuen Maan etäisyys Auringosta vaihtelee vuodenkierron mukaan Lähinnä Aurinkoa Maa on tammikuussa Kauimmillaan Maa on Auringosta heinäkuussa Päinvastoin vuodenaikojen kanssa!
48 Kirjasuosituksia ja nettivinkkejä Tähtitaivas 2000, Ursa 1993 Ursan tähtikartasto, Ursa 1998 Tähdistöt, Ursa 2012 Ursan planisfääri Tähdet vuosikirja, Ursa 2015 Ursan tähtikartta netissä Stellarium -planetaario-ohjelma
49 Kiitos!
Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät
Tähtitieteelliset Huom! Tämä materiaali sisältää symbolifontteja, eli mm. kreikkalaisia kirjaimia. Jos selaimesi ei näytä niitä oikein, ole tarkkana! (Tällä sivulla esiintyy esim. sekä "a" että "alpha"-kirjaimia,
LisätiedotEtäisyyden yksiköt tähtitieteessä:
Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin
LisätiedotAVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla
AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman
LisätiedotTAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ
TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotMuunnoskaavat horisonttijärjestelmä < > ekvaattorisysteemi
Muunnoskaavat horisonttijärjestelmä < > ekvaattorisysteemi Edellä pallokolmioiden yleiset ratkaisukaavat: sin B sin a = sin A sin b cos B sin a = cos A sin b cos c + cos b sin c cos a = cos A sin b sin
LisätiedotPÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.
ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP)
TÄHTITIETEEN PERUSTEET (8OP) HEIKKI SALO, KEVÄT 2013 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/alustava aikataulu: (Luennot pe 12-14 salissa FY 1103) PE 18.1 1. Historiaa/pallotähtitiedettä I to 24.1 Kollokvio
Lisätiedotmonta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan.
keskittyminen monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. KESKITTYMINEN 9 Kuulaana pilvettömänä yönä voimme nähdä taivaankannen tähtikuviot. Meille tutuin tähtikuvio lienee Otava, joka on osa
LisätiedotKaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto
Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto 24.2.2016 Illan ohjelma Johdanto Revontulet Revontulten synty mitä revontulet ovat? Revontulten värit Erilaiset revontulimuodot Revontulten esiintyminen
LisätiedotTähtitieteen LUMA-työpaja
Tähtitieteen LUMA-työpaja (Ohje työpajaan, jota käsiteltiin MAOL:in syyspäivillä 2016) Pertti Rautiainen Tähtitieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Tähtitieteen LUMA-työpaja: Maa on planeetta taustatietoa
LisätiedotSÁME JÁHKI - saamelainen vuosi
6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906
LisätiedotTähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät
Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät by Matti Helin - Thursday, February 15, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/02/15/tahdenpeitot-aldebaranin-ja-reguluksen-peittymisetpaattyvat/
Lisätiedotmonta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan.
keskittyminen monta rautaa. Toimi ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. KESKITTYMINEN 9 Kuulaana pilvettömänä yönä voimme nähdä taivaankannen tähtikuviot. Meille tutuin tähtikuvio lienee Otava, joka on osa
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotKokeiden kuvaus/ohjekirja. Tellurium N
Kokeiden kuvaus/ohjekirja Sisällys Yleiset ohjeet... 3 Telluriumin tärkeät osat ja niiden käyttö... 4 Opetus-yksiköt työskentelyyn Telluriumilla:... 6 1 Maa, gyroskooppi avaruudessa... 8 2 Päivä ja yö...
LisätiedotKesäyön kuunpimennys
Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 by Matti Helin - Monday, July 02, 2018 https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2018/07/02/kuunpimennys-27-28-7-2018/ Matti Helin: Kesäyön kuunpimennys 27-28.7.2018 -Vuosisadan
LisätiedotGeoGebran 3D paketti
GeoGebran 3D paketti vielä kehittelyvaiheessa joitakin puutteita ja virheitä löytyy! suomennos kesken parhaimmillaan yhdistettynä 3D-lasien kanssa tilattavissa esim. netistä (hinta noin euron/lasit) 3D-version
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotTähtitieteen pikakurssi
Tähtitieteen pikakurssi Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on
LisätiedotJOHDATUS TÄHTITIETEESEEN
JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN 765109P, 2OP HEIKKI SALO, SYKSY 2015 (heikki.salo@oulu.fi) Kurssin sisältö/aikataulu: 7 x 2h luentokertaa, perjantaisin 14-16 salissa L10 (ensimmäinen luento IT115) 11.9 1. Historiaa/Tähtitaivaan
Lisätiedot2.7.4 Numeerinen esimerkki
2.7.4 Numeerinen esimerkki Karttusen kirjan esimerkki 2.3: Laske Jupiterin paikka taivaalla..2. Luennoilla käytetty rataelementtejä a, ǫ, i, Ω, ω, t Ω nousevan solmun pituus = planeetan nousevan solmun
LisätiedotCygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa
Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen
LisätiedotToni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo
Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo 28.7.2012 Ursan Syvä taivas jaosto on ollut toiminnassa vuodesta 1985 lähtien. Alkuvuonna 2012 jaosto sai uudeksi vetäjäkseen Toni Veikkolaisen Järvenpäästä.
LisätiedotTaivaan merkit. To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen
Taivaan merkit To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan idea Eläinradan 12 tähtikuviota ovat varmasti tunnetuimpia taivaan tähtikuvioita ja niihin on
Lisätiedot2.11 Tähtiluettelot/tähtikartat
2.11 Tähtiluettelot/tähtikartat - Ptolemaios Almagest (100 jaa) 1025 - Bradley (1700-luvulla) 1000 tähden paikat - Argelander (1800 luvun alku) Bonner Durchmusterung (BD) 324 000 m
LisätiedotAstroMaster-sarjan kaukoputket
SUOMI AstroMaster-sarjan kaukoputket KÄYTTÖOHJE AstroMaster 90 EQ # 21064 AstroMaster 130 EQ # 31045 AstroMaster 90 EQ-MD # 21069 AstroMaster 130 EQ-MD # 31051 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 KOKOAMINEN...
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotMiksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset
Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?
LisätiedotSolarView. Käyttäjän opas. AR Software
SolarView Käyttäjän opas AR Software Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Sovelluksen yleiskuvaus...4 2.1 Laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset...4 3. Keskeiset käsitteet...5 3.1. Paikkakoordinaatit...5
LisätiedotAURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla
AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa
LisätiedotTähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä
Tähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä A1. Antiikin kreikkalainen monitieteilijä Eratosthenes (276-194) eaa. onnistui ensimmäisenä mittaamaan 240 eaa. maapallon ympärysmitan
LisätiedotPERTTU JOHANSEN TÄHTIKAUKOPUTKEN OHJAUKSEN OHJELMISTOT. Kandidaatintyö
PERTTU JOHANSEN TÄHTIKAUKOPUTKEN OHJAUKSEN OHJELMISTOT Kandidaatintyö Tarkastaja: Tiina Schafeitel-Tähtinen Jätetty tarkastettavaksi 9.12.2017 i TIIVISTELMÄ Perttu Johansen: Tähtikaukoputken ohjauksen
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotPimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotKartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen
Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotNavigointi/suunnistus
Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
Lisätiedot1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
LisätiedotTAMMIKUU 2017 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotJarkko Suominen EQ-JALUSTAN KOCHAB CLOCK SUUNTAUS
Jarkko Suominen EQ-JALUSTAN KOCHAB CLOCK SUUNTAUS Astrojaws 2016 EQ-JALUSTAN KOCHAB CLOCK SUUNTAUS Asiasanat: HEQ, NEQ, EQ, jalusta, ekvatoriaalinen Tässä työssä käsitellään EQ-jalustan, eli ekvatoriaalisen
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotRadiotekniikan sovelluksia
Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotTammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
Tammikuu Keskiviikkona 14.1. Asiaa laihduttamisesta. Tietoa laihdutuksesta ja apteekissa myytävistä laihdutustuotteista. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Asiaa laihduttamisesta 19
LisätiedotLiike pyörivällä maapallolla
Liike pyörivällä maapallolla Voidaan olettaa: Maan pyöriminen tasaista Maan rataliikkeen näennäisvoimat tasapainossa Auringon vetovoiman kanssa Riittää tarkastella Maan tasaisesta pyörimisestä akselinsa
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotKosmista kolminaisuutta kuvaavat merkit vasemmalla; taivas, maa ja ihminen. Kuva
Qi ajassa Johdanto Aika on yhä ihmiselle suuri mysteeri; sitä pidetään yleisesti neljäntenä ulottuvuutena. Toki meillä on kellomme, joka on orjuuttanut ihmisen jo reilu vuosisata sitten. Mutta tunnin,
LisätiedotTAMMIKUU 2016 VIIKKO 1
TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12
LisätiedotSiitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
LisätiedotLuento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa
Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa Johdanto Vääntömomentti Hitausmomentti ja sen määrittäminen Liikemäärämomentti Gyroskooppi Harjoituksia ja laskettuja esimerkkejä 1 / 37 Luennon sisältö Johdanto
LisätiedotLUKU 10. Yhdensuuntaissiirto
LUKU hdensuuntaissiirto Olkoot (M, N) suunnistettu pinta, p M ja v p R 3 p annettu vektori pisteessä p (vektorin v p ei tarvitse olla pinnan M tangenttivektori). Tällöin vektori (v p N(p)) N(p) on vektorin
LisätiedotLataa Karttakeskuksen tähtikartasto. Lataa
Lataa Karttakeskuksen tähtikartasto Lataa ISBN: 9789522661784 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.67 Mb Kierresidottu opas tähtitaivaan tutkimiseen: kuukausittaiset tähtikartat kertovat taivaankappaleiden
Lisätiedot9.4 RADIANTTIEN LIIKETAULUKOT
109 9.4 RADIANTTIEN LIIKETAULUKOT TAULUKKO 7. Radianttien paikka vuoden eri aikoina. COM DCA QUA Jan 0 186 +20 112 +22 228 +50 Jan 5 190 +18 116 +22 231 +49 Jan 10 194 +17 121 +21 Jan 20 202 +13 130 +19
LisätiedotTähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta
Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
Lisätiedot3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO
3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotTAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI
1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627
LisätiedotIHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO
IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO Ennemmin tai myöhemmin moni kuvaaja innostuu yötaivaan valopilkusta. Keräsimme vinkkejä, joiden avulla onnistut kuukuvauksessa. Mukana on myös tärkeitä päivämääriä.
LisätiedotTapahtumia Maassa ja taivaalla
Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotRihtausohje. J.Puhakka
Rihtausohje Pyörän vanteen pinnoitus (rihtaus) on aikaa vievä toimenpide, joka vaatii kärsivällisyyttä tekijältään. Tässä on ohje, joka toivottavasti helpottaa osaltaan työn onnistumista. J.Puhakka 1 Pinnat
LisätiedotToukokuu 5.5. Vertaistyöryhmä, Turku 6.5. Hallituksen kokous, Turku Parikurssi, Ruissalon kylpylä, Turku (haku 28.4.
SANY Toimintakalenteri 2017 Tammikuu 21.1. Hallituksen kokous, Helsinki Helmikuu 10.-11.2. Veera-työhmä, Hämeenlinna 11.-12.2. Arviointityöpaja, Hämeenlinna Maaliskuu 4.3. Hallituksen kokous, Helsinki
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 207. Nelinopeus ympyräliikkeessä On siis annettu kappaleen paikkaa kuvaava nelivektori X x µ : Nelinopeus U u µ on määritelty kaavalla x µ (ct,
Lisätiedot7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä
7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lisätiedot8a. Kestomagneetti, magneettikenttä
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotLuento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia
Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia Suhteellinen translaatioliike Pyörimisliikkeestä Suhteellinen pyörimisliike Tyypillisiä koordinaatistomuunnoksia Luennon sisältö Suhteellinen translaatioliike
LisätiedotKesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta
Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
Lisätiedot