Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto"

Transkriptio

1 Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

2 Illan ohjelma Johdanto Revontulet Revontulten synty mitä revontulet ovat? Revontulten värit Erilaiset revontulimuodot Revontulten esiintyminen Revontulten ennustaminen Revontulten mytologiaa Tähtitaivas Perusasioita tähtitaivaasta Tärkeimmät tähdet, tähdistöt ja tähtikuviot Tähtitaivaan tuntemus tähtikartat, planisfäärit yms

3 Johdanto Keskitalven kaamoksen pimeydessäkin voi nähdä valonpilkahduksia Kuusamossa Aurinko nousee hetkeksi keskitalvellakin Yöllä taivasta valaisevat Kuu, tähdet ja usein myös revontulet Tämän illan aikana otamme tarkemmin selvää näistä yötaivaan valoista Illan aikana tutustumme revontuliin, sekä niiden fysiikkaan että mytologiaan Tämän jälkeen siirrymme kauemmas avaruuteen, missä otamme selvää öisellä taivaalla näkyvistä valopisteistä eli tähdistä

4 Johdanto Kuka? Juha Ojanperä Ulvilasta Aktiivinen tähtiharrastaja -90 luvun loppupuolelta alkaen Aktiivitoimija Ursa ry:ssä Porin Karhunvartijat ry:n tuore puheenjohtaja Kävin luonto-ohjaajakoulutuksen Kuusamossa Pidin vastaavia kursseja Kuusamossa keväällä 2015

5 Revontulet

6 Revontulet Revontulet ovat pohjoisella- ja eteläisellä napaseudulla näkyvä luonnon valoilmiö, joka on ihastuttanut ja ihmetyttänyt ihmiskuntaa kautta aikojen Revontulista tunnetaankin paljon kaikenlaisia tarinoita ja uskomuksia Nykytieteen käsityksen mukaan revontulten alkulähde on Auringossa ja auringosta peräisin olevien sähköisesti varautuneiden hiukkasten ja Maan magneettikentän sekä ilmakehän vuorovaikutuksessa Revontulet kiehtovat ihmisiä yhä tänä päivänäkin monet turistit tulevat Suomeen ja Pohjoismaihin nimenomaan revontulia katsomaan

7 Revontulten synty - Aurinko

8 Revontulten synty hiukkasten vuorovaikutus ilmakehän kanssa Revontulet syntyvät Auringosta peräisin olevien sähköisesti varautuneiden hiukkasten (käytänössä elektronien) vuorovaikuttaessa Maan ilmakehän happi- ja typpiatomien kanssa Elektronien törmätessä happi- ja typpiatomeihin, niiden elektronin 'virittyvät', eli ne siirtyvät korkeammalle elektronikuorelle ja palautuvat sitten taas alemmas --> viritystila purkautuu ja muodostuu revontulivaloa Protonitkin aiheuttavat revontulia, mutta protonirevontulet eivät ole nähtävissä paljain silmin Revontulet esiintyvät noin kilometrin korkeudella, eli aivan Maan ilmakehän yläosissa, suurin osa revontulista keskimäärin 100 km korkeudessa Revontulten esiintymiskorkeudella ilma on jo niin harvaa, että käytännössä ollaan jo avaruudessa, kuitenkin hiukkasia on riittävän tiheässä, jotta revontulet voivat syntyä

9 Revontulten synty - magnetosfääri Magnetosfääri suojaa Maata Auringon haitalliselta hiukkassäteilyltä ja kosmiselta säteilyltä Magnetosfääri on ikäänkuin Maata ympäröivä kupla avaruudessa Kuplalla on pitkä häntä, joka ulottuu satojen Maan säteiden päähän Maasta, häntä osoittaa poispäin Auringosta Auringon puolella magnetosfäärin laajuus on noin 10 Maan halkaisijaa Magnetosfääri kuitenkin vuotaa siinä on Maan magneettisten napojen kohdalla reiät, niin sanotut nielut, joista aurinkotuulen hiukkasia pääsee jatkuvasti Maan napojen alueelle Tämän vuoksi revontuliovaalit ovat jatkuvasti olemassa Tällä tavalla syntyvät rauhallisen ajan revontulet näkyvät vain kaukana pohjoisessa ja ne ovat melko vaatimattomia

10 Revontulten synty - magnetosfääri

11 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Auringossa tapahtuu silloin tällöin hiukkaspurkauksia Auringosta saapuva purkauspilvi saavuttaa Maan noin 1-2 vuorokaudessa Kun hiukkaset törmäävät Maan magnetosfääriin, käynnistyy ns. Magneettinen myrsky Myrskyn aikana Maan magneettikenttä on häiriintyneessä tilassa Jos aurinkotuulen mukanaan kuljettaman internplanetaarisen magneettikentän ja Maan magneettikentän voimaviivat yhtyvät, päiväpuolella Aurinkotuuli kuljettaa yhdistyneitä Maan ja IMF:n voimaviivoja yöpuolelle Yöpuolella em. Päiväpuolelta tulevat magneettikentän voimaviivat yhtyvät yöpuolella oleviin magnetosfäärin "hännän" voimaviivoihin Voimaviivojen yhtymisen edellytyksenä on, että IMF:n Bz -komponentin suunta on kohti etelää

12 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Voimaviivojen yhtyessä vapautuu runsaasti energiaa ja magnetosfäärin "plasmapyrstöön" varastoituneita hiukkasia syöksyy kohti maata -> tästä seuraa ns. Alimyrsky Alimyrskyn aikana revontulet voimistuvat ja kirkastuvat ja revontuliovaalit laajenevat kohti päiväntasaajaa ja napoja Yhden magneettisen myrskyn aikana voi tapahtua useita alimyrskyjä

13 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky IMF = Interplanetary Magnetic Field = planeettojen välinen magneettikenttä, käytännössä yhtä kuin Auringon magneettikenttä Bz -komponentti --> yksi tämän magneettikentän komponenteista, tämän lukuarvoa seurataan, ja sen toivotaan painuvan reilusti pakkaselle, eli kääntyvän etelään

14 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Alimyrskyn kuvaus youtube -videolla Revontulten synty selitettynä youtube -videolla

15 Revontulten synty revontulten värit Revontulten värien synty on monimutkainen juttu Vihreitä sekä punaisia revontulia syntyy happiatomeista Punaiset revontulet syntyvät km korkeudella olevasta hapesta Vihreät revontulet syntyvät noin km korkeudella olevasta hapesta Siniset revontulet syntyvät typen molekyyleistä Violetit revontulet ovat periaatteessa vain optinen harha, joka liittyy värinäköömme: havaitsemme violetteja revontulia kun sinisiä ja punaisia revontulia näkyy näennäisesti päällekkäin, jolloin näemme ne violetteina Valkoiset revontulet syntyvät, kun havaitsemme useita revontulivärejä sekaisin ja värit sekoittuvat Himmeät revontulet havaitsemme kuitenkin kalpean värittöminä --> revontulivalon intensiteetti ei riitä väriaistimuksen syntymiseen

16 Erilaiset revontulimuodot Tarkkailemalla revontulinäytelmiä usein, voi havaita niissä esiintyvän usein tietynlaisia revontulimuotoja Revontulimuotoja ovat Harso Revontulikaari Revontulivyö Revontulisäteet Revontuliläiskät Revontulikorona

17 Erilaiset revontulimuodot Harso Kuva: Juha Ojanperä Revontuliharso on himmeä, tasainen ja piirteetön revontulimuoto

18 Erilaiset revontulimuodot Revontulikaari Kuva: Juha Ojanperä Himmeähkö, kaarimainen revontulimuoto, joka ei ole poimuttunut (vrt. Revontulivyö)

19 Erilaiset revontulimuodot Revontulivyö Kuva: Juha Ojanperä Kaarimainen, poimuttunut revontulimuoto Voi olla hyvin aktiivinen ja kirkas Usein parasta antia revontulinäytelmissä

20 Erilaiset revontulimuodot Revontulisäteet Kuva: Juha Ojanperä Nimensä mukaisesti säteittäisiä revontulimuotoja Pitkiä, pilarimaisia valonsäteitä Voivat muistuttaa kynttilän liekkiä Usein todella voimakkaan värisiä ja kauniita

21 Erilaiset revontulimuodot Revontuliläiskät Kuva: Heidi Rikala Nimensä mukaisesti läiskämäisiä revontulia Voivat kattaa laajoja alueita taivaasta Läiskissä havaitaan usein sykkimistä Esiintyvät usein aamuyön tunteina revontulimyrskyn jälkeen Läiskät ovat varsin himmeitä

22 Erilaiset revontulimuodot Korona Kuva: Jan Curtis, ACRC/Nasa Korona ei oikeastaan ole itsenäinen revontulimuotonsa Tarkoittaa tilannetta, jossa aktiivinen, poimuttunut tai säteinen revontulivyö on suoraan taivaan laella pään yläpuolella Todella kaunista katseltavaa!

23 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Revontulia havaitaan Maan magneettisia napoja ympäröivillä, niin sanotuilla revontulivyöhykkeillä Revontulia havaitaan niin pohjoisella- kuin eteläiselläkin napa-alueella Kun pohjoisessa näkyy revontulia, niin vastaavasti etelässäkin näkyy Eteläisiä revontulia havaitaan kuitenkin harvemmin, koska eteläisen pallonpuoliskon asutut alueet ovat kaukana eteläisestä revontulivyöhykkeestä Sen sijaan pohjoisen pallonpuoliskon revontulivyöhykkeellä on useita asuttuja alueita

24 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Revontulet esiintyvät magneettisten napojen ympärillä niin sanottuna revontuliovaalina Revontuliovaalin pysyy paikallaan auringon suhteen, mutta Maa pyörii eteläisen ja pohjoisen revontuliovaalin välissä --> tällä on merkitystä revontulten näkymisen kannalta Kuljettaessa revontuliovaalin alueelta sisäänpäin kohti Pohjois- tai Etelänapaa tai ulospäin kohti päiväntasaajaa, revontulten näkymistodennäköisyys alenee Voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana revontuliovaalit laajenevat kohti napoja ja päiväntasaajaa --> voimakkaat myrskyt harvinaisia

25 Revontulten esiintyminen revontuliovaali

26 Revontulten esiintyminen revontuliovaali

27 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Pohjois-Skandinavia ja näinollen myös PohjoisSuomi ovat ihanteellisessa asemassa revontulten näkymisen kannalta Aivan Etelä-Suomessa revontulia havaitaan noin yönä vuodessa Oulun korkeudella noin yönä vuodessa Utsjoella noin yönä vuodessa (poislukien valoisat kesäyöt) Kuusamon korkeudella revontulia havaitaan noin joka neljäs yö

28 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten esiintymistodennäköisyydessä on ajallista vaihtelua Suurin sykli revontulten esiintymistodennäköisyydessä liittyy niin sanottuun auringonpilkkusykliin, jonka pituus on 11 vuotta Revontulia esiintyy auringonpilkkumaksimin aikaan, jolloin auringon aktiivisuus on suurimmillaan Nyt olemme pikkuhiljaa laskeutumassa maksimista kohti uutta minimiä

29 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten esiintymistodennäköisyydessä havaitaan tilastollinen huippu syys- ja kevätpäiväntasauksien aikaan erityisesti esim. Eteläisessä Suomessa, PohjoisSuomessa revontulia havaitaan melko tasaisesti läpi talvikauden Jos Auringossa on havaittavissa suuri aktiivinen alue, on tällöin odotettavissa revontulia Suuret aktiiviset alueet ovat pitkäikäisiä, joten revontulia voidaan jälleen odottaa 27 vuorokauden kuluttua, kun aurinko on pyörähtänyt akselinsa ympäri, ja aktiivinen alue on taas Maahanpäin kääntyneellä auringonpuoliskolla

30 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten näkymisessä havaitaan myös päivittäistä vaihtelua Päivittäinen vaihtelu johtuu Maan pyörimisestä revontuliovaalin suhteen ja näinollen tietyn havaintopaikan (esim. Kuusamo) sijainnista revontuliovaalin suhteen Maan pyörimisestä johtuen revontulten suurin esiintymistodennäköisyys Suomessa on klo välisenä aikana --> revontuliovaali Suomen yllä, tai päinvastoin, Suomi revontuliovaalin alla Revontulia näkyy eniten ns. Magneettisen keskiyön aikaan Magneettisen keskiyön aikana tietty havaintopaikka (esim. Kuusamo) on linjassa pohjoisen magneettisen navan ja auringon kanssa Tällöin myös revontuliovaali on kyseisen havaintopaikan päällä

31 Revontulten ennustaminen Edellä esitetyn perusteella voidaan revontulten esiintymistä arvioida eri aikoina samaan tapaan kuin keskimääräistä säätilaa eri vuodenaikoina Tarkkoja ennusteita voidaan tehdä vain noin kahden viikon ajanjaksolle kerrallaan, maanpäällä vallitsevan sään ennustamisessa tilanne on samanlainen Jos auringon maahanpäin kääntyneellä puoliskolla on havaittavissa aktiivinen alue, on revontulia odotettavissa lähiaikoina

32 Revontulten ennustaminen Jos aktiivisessa alueessa tapahtuu niin sanottu roihupurkaus tai Auringossa tapahtuu niin sanottu koronan massapurkaus, sinkoutuu Maata kohti tällöin varautuneita hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa Maassa revontulia Purkauksen hiukkaset saapuvat Maahan 1-2 päivän kuluessa

33 Revontulten ennustaminen Hiukkasten saapuessa Maahan hiukkaset saavat aikaan Maassa niin sanotun magneettisen myrskyn Jos myrskyn aikana niin sanotun interplanetaarisen magneettikentän ja Maan magneettikentän voimaviivat yhtyvät, avautuu varautuneille hiukkasille portti Maan napa-alueille --> erinomaiset mahdollisuudet revontulille Varautuneet hiukkaset ja niihin liittyvät magneetti- ja sähkökentät saavat aikaan napa-alueilla niin sanottuja alimyrskyjä, joiden aikana napa-alueilla näkyy voimakkaita ja upeita revontulia

34 Revontulten ennustaminen Maan magneettikentän tilaa kuvataan erilaisilla indekseillä --> auttavat revontulten ennustamisessa Revontulikyttääjää kiinnostavat indeksit: Internplanetaarisen magneettikentän ns. Bz -komponentti Kun Bz:n arvo on negatiivinen (mitä negatiivisempi, sen parempi), on osoittavat interplanetaarisen magneettikentän (IMF) voimaviivat etelään, eli kenttä on kytkeytynyt Maan magneettikenttään K -indeksi Kuvaa Maan magneettikentän häiriöisyyttä, mitä korkeampi, sen parempi revontulten kannalta (asteikko 0-9) Magneettisen myrskyn (K -indeksi 7-9) aikana alimyrskyt ja upeat revontulet ovat mahdollisia

35 Revontulten ennustaminen Revontulikyttääjän nettisivuja Spaceweather.com Auroras now! Aurora service.eu

36 Revontulten ennustaminen Hälypalveluita Tähtihäly (maksullinen) Aurora Servicen hälypalvelu (maksullinen) Spaceweather.comin hälypalvelu (maksullinen) Ilmatieteen laitoksen ilmainen hälypalvelu Etelä-Suomeen

37 Revontulten ennustaminen Älypuhelinsovellukset Iphone Solar monitor Android Aurora alert Aurora buddy

38 Mytologiaa: revontulet Suomi on tiettävästi ainoa kieli maailmassa, missä puhutaan 'revontulista' Muissa kielissä puhutaan 'pohjoisista valoista' tai 'pohjoisesta aamuruskosta' Suomalaisen uskomuksen mukaan kettu (repo, repolainen) juoksee Lapissa metsässä, ja sen häntä ja turkki osuvat puihin ja lumihankeen, ja siitä syntyvät revontulet Toisen uskomuksen mukaan revontulet syntyvät, kun auringonvalo heijastuu Jäämeressä ajelehtivista jäävuorista On myös uskottu, että revontulet syntyvät, kun jokin suuri kala tai valas uiskentelee Jäämeressä Revontulet on myös selitetty johtuvan suuren tulivuoren purkautumisesta kaukana pohjoisessa

39 Mytologiaa: revontulet Saamelaiset pelkäsivät ja kunnioittivat revontulia Revontulten loimottaessa taivaalla piti olla hiljaa ja lapset eivät saaneet meluta Jos revontulten aikana käyttäytyi epäkunnioittavasti niitä kohtaan, ne saattoivat laskeutua maahan ja polttaa Saamelaisnaiset eivät revontulten aikana uskaltaneet liikkua ulkona ilman hattua, koska tällöin revontulten henget saattaisivat tarttua näitä hiuksista ja viedä mukanaan

40 Mytologiaa: revontulet Revontulille on Suomessakin ollut monia nimityksiä Pohjois- ja Itä-Suomessa on puhuttu revontulista Etelä- ja Lounais-Suomessa on sanottu, että pohjoinen palaa Pohjanmaalla on puhuttu, että rutjat palaa tai ruijan valkeat palaa Hämeessä on sanottu, että taivas välyää tai välyt palaa

41 Tähtitaivas

42 Perusasioita tähtitaivaasta Öisellä taivaalla voimme paljain silmin nähdä Suomesta noin 3000 tähteä yhteensä eri vuodenaikoina Taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat kaikki omaan galaksiimme, Linnunrataan Taivaanpallo jakautuu kaikkiaan 88 tähdistöön, kaikki tähdet kuuluvat johonkin tähdistöön Maan pyörimisen vuoksi tähtitaivas näyttää pyörivän tämän pyörimisliikkeen vuoksi eri vuorokauden- ja vuodenaikoina on näkyvissä eri tähdistöjä Tähtien lisäksi yötaivaalla voi nähdä myös planeettoja

43 Perusasioita tähtitaivaasta Kuva: Vik Dhillon Hahmotamme taivaan pallona, jota kutsumme taivaanpalloksi Pohjoisella pallonpuoliskolla taivaankappaleet nousevat idästä ja laskevat länteen Taivaanpallo näyttää pyörivän näennäisen akselin, taivaannavan ympäri Taivaannapa hyvin lähellä Pohjantähteä Taivaan kiertoliike Stellariumilla!

44 Perusasioita tähtitaivaasta Kaikkialla muualla paitsi päiväntasaajalla nähdään vain osa taivaanpallosta Tämän vuoksi esim. Kuusamossa osa tähdistä ei koskaan nouse horisontin yläpuolelle Toisaalta osa tähdistä ei koskaan laske --> sirkumpolaariset tähdet Mitä lähempänä napoja ollaan, sitä suurempi on sirkumpolaaristen tähtien alue Navoilla se käsittää koko taivaankannen, siellä tähdet eivät nouse, eivätkä laske

45 Perusasioita tähtitaivaasta Aina näkyvien ja ei koskaan näkyvien tähtien väliin jäävällä alueella tähdet nousevat ja laskevat Kiertoliikkeen vuoksi tähtitaivas on tietyllä ajanhetkellä eri asennoissa eri vuodenaikoina Kiertoliikkeen voi havaita myös erityisesti pitkinä talviöinä, tuolloin taivas on illalla aivan eri asennossa kuin aamulla

46 Perusasioita tähtitaivaasta tähtiaika Tähtiaika on taivaan kiertoliikkeeseen liittyvä termi Tähtiaika -termiä käytetään tähtikartoissa Tähtiajan määrittämisen kiintopiste on kevätpäiväntasauspiste, joka sijaitsee Kalojen tähdistössä Tähtiaika = 0 tuntia, kun kevätpäiväntasauspiste on etelässä Tähtiaika = 1 tuntia tunnin kuluttua kevättausauspisteen etelässäolohetkestä, tällöin taivas on myös hieman eri asennossa Jne...

47 Perusasioita tähtitaivaasta erilaisia taivaankappaleita Kuva: NASA

48 Tähdet Kuva: Mouser/Wikipedia Tähdet ovat samanlaisia hehkuvan kuumia kaasupalloja kuin Aurinkomme Taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat omaa tähtijärjestelmään eli galaksiimme, Linnunrataan Tähtiä on eri kokoisia, ikäisiä ja värisiä Tähtien tuikkiminen johtuu ilmakehän väreilystä Jokainen tähti kuuluu johonkin tähdistöön Tähdistöjä koko taivaanpallolla 88 kpl

49 Planeetat Kuva: NASA Planeetat kiertävät Aurinkoamme ja heijastavat sen valoa Planeettoja on 8 kappaletta Sisempänä Aurinkokunnassa ovat 4 kiviplaneettaa, kuten Maa Ulompana 4 kaasujättiläistä kuten Jupiter Planeetat (kiertotähdet) liikkuvat tähtien (kiintotähdet) suhteen Planeetoista 5 kirkkainta paljain silmin

50 Merkurius Kuva: NASA

51 Venus Kuva: NASA

52 Maa Kuva: NASA

53 Mars Kuva: NASA

54 Jupiter Kuva: NASA

55 Saturnus Kuva: NASA

56 Uranus Kuva: NASA

57 Neptunus Kuva: NASA

58 Komeetat, asteroidit Kuva: NASA Kuva: NASA

59 Aurinko ja Kuu Kuva: NASA Kuva: NASA

60 Syvän taivaan kohteet Kuva: NASA

61 Taivaan tärkeimmät tähdistöt tähtitaivas eri vuodenaikoina

62 Taivaan tärkeimmät tähdistöt Iso karhu Ajomies Pieni karhu Härkä Karhunvartija Orion Lohikäärme Kaksoset Kassiopeia Pieni koira Kefeus Iso koira Perseus Pegasus Herkules Andromeda Käärme Joutsen Käärmeenkantaja Kotka Leijona Lyyra Neitsyt

63 Otavan avulla alkuun

64 Otava

65 Iso karhu

66 Pohjantähti

67 Pieni karhu

68 Arcturus

69 Karhunvartija

70 Syksyn tähtitaivas

71 Linnunrata Kuva: Juha Ojanperä

72 Kesäkolmio

73 Joutsen

74 Lyyra

75 Kotka

76 Pegasus -neliö

77 Pegasus

78 Andromeda

79 Talven tähtitaivas

80 Talviympyrä

81 Orion

82

83

84

85

86 Sirius

87 Iso koira

88 Pieni koira

89 Procyon-Betelgeuze-Sirius

90 Castor ja Pollux

91 Kaksoset

92 Capella

93 Ajomies

94 Aldebaran

95 Härkä

96

97

98 Kevään tähtitaivas

99 Spica

100 Neitsyt

101 Leijona

102 Regulus

103 Leijona-Neitsyt

104 Karhunvartija

105 Herkules

106 Käärmeenkantaja

107 Käärme

108 Karhunvartija oppaana

109 Sirkumpolaariset tähdet

110 Sirkumpolaariset tähdistöt Pohjoinen taivas syksyllä

111 Iso karhu

112 Pieni karhu

113 Lohikäärme

114 Kefeus

115 Kassiopeia

116 Perseus

117 Ajomies

118 Sirkumpolaariset tähdistöt Pohjoinen taivas keväällä

119 Pieni karhu

120 Kassiopeia

121 Kefeus

122 Lohikäärme

123 Perseus

124 Ajomies

125 Herkules

126 Joutsen

127 Lyyra

128 Tähtitaivaan tuntemus Opettele ensin tärkeimmät ja helpoimmat tähdistöt ja tähdet Yöllä ulos pimeälle paikalle tähtikartan tai planisfäärin kanssa, mukaan punaista valoa antava tasku/otsalamppu Apuna kirjallisuus Apuna myös planetaario-ohjelmat kuten Stellarium Nykyään myös hyviä älypuhelinsovelluksia Kiikari on hyvä havaintoväline aloittelijoille

129 Planeetat keväällä 2016 Jupiter on näkyvissä iltaisin kaakon suunnalla Leijonan ja Neitsyen tähdistön välimaastossa Nousee yön edetessä etelään ja on aamun koittaessa lännessä Mars ja Saturnus näkyvät matalalla kaakossa ennen auringonnousua, Mars on Vaa'assa ja Saturnus Käärmeenkantajassa Uranus näkyy auringonlaskun jälkeen matalalla lounaassa Kalojen tähdistössä

130 Kirjallisuutta Tähdet -vuosikirja, Ursa Tähdistöt, Ursa 2012 Tähtitaivas paljain silmin, Ursa 2007 Ursan planisfääri

131 Ursa ry Ursa ry on vuonna 1921 perustettu Suomen suurin ja vanhin tähtitieteellinen yhdistys Ursa julkaisee Tähdet ja Avaruus -lehteä --> jäsenetuna, 8 kertaa vuodessa Ursa järjestää monipuolista toimintaa Ursa kustantaa kirjoja ja välittää kaukoputkia ja kiikareita yms. Jäsenenä kirjoja ja kaukoputkia jäsenhintaan Eri paikkakunnilla paikallisia tähtiyhdistyksiä

132 Kiitos!

Juha Ojanperä Har javalta

Juha Ojanperä Har javalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

IONOSPHERIC PHYSICS, S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY

IONOSPHERIC PHYSICS, S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY IONOSPHERIC PHYSICS, 761658S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY Joonas Vatjus & Jakke Niskanen Ionospheric Physics, Projektityö Oulun yliopisto Fysiikan laitos 12.4.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 Ionosfääri.

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät Tähtitieteelliset Huom! Tämä materiaali sisältää symbolifontteja, eli mm. kreikkalaisia kirjaimia. Jos selaimesi ei näytä niitä oikein, ole tarkkana! (Tällä sivulla esiintyy esim. sekä "a" että "alpha"-kirjaimia,

Lisätiedot

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Syvän Taivaan Kohteet

Syvän Taivaan Kohteet Syvän Taivaan Kohteet Päivitetty 25.12.2016 Pinta- NGC - Kohteet Koko Kirkkaus kirkkaus Tähdistö Nähty Pvm. 40 Planetaarinen sumu 38"X35" 11 Kefeus 8.1.2010 146 Avonainen tähtijoukko 7' 9.1 Kassiopeia

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Tähtitiedettä Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä: Astronominen yksikkö AU = 149 597 870 kilometriä. Tämä vastaa sellaisen Aurinkoa kiertävän kuvitellun kappaleen etäisyyttä, jonka kiertoaika on sama kuin

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Deep Sky Object Information Päivitetty Pinta- NGC - Kohteet Koko Kirkkaus kirkkaus Tähdistö Nähty Pvm. 40 Planetaarinen sumu 38"X35" 11

Deep Sky Object Information Päivitetty Pinta- NGC - Kohteet Koko Kirkkaus kirkkaus Tähdistö Nähty Pvm. 40 Planetaarinen sumu 38X35 11 Deep Sky Object Information Päivitetty 29.3.2014 Pinta- NGC - Kohteet Koko Kirkkaus kirkkaus Tähdistö Nähty Pvm. 40 Planetaarinen sumu 38"X35" 11 Kefeus 8.1.2010 185 Galaksi 11.7'X10.0' 10.2 14.4 Kassiopeia

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI AKAAN AURINKOKUNTAMALLI Millainen on avaruus ympärillämme? Kuinka kaukana Aurinko on meistä? Minkä kokoisia planeetat ovat? Tämä Aurinkokunnan pienoismalli on rakennettu vastaamaan näihin ja moneen muuhun

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa Cygnus 2013 -tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa 24. 28.7.2013 Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaosto Esitys perjantaina 25.7.2013 Esityksen diat on muutettu 13.8.2013 tekstitiedostoksi. Siihen

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Tähdistöjä ja niiden tarinoita Ismo Elo 2013 Otava Otava on verkkopato. Jotkut muut kansat näkivät Otavassa vaunut. Ruotsissa Karlavagnen, Virossa Vanker

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Taivaan merkit. To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Taivaan merkit. To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Taivaan merkit To klo 16.50 18.20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan idea Eläinradan 12 tähtikuviota ovat varmasti tunnetuimpia taivaan tähtikuvioita ja niihin on

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ja taivaalla Tapahtumia Maassa ESOP XXXVI Tapahtumia taivaalla Tähden peittyminen pikkuplaneetan taakse Kirkkaita pikkuplaneettoja Huomattavia tähdenpeittoja Sivuavia tähdenpeittoja Tähdenpeittojulkaisuja

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906

Lisätiedot

Lataa Karttakeskuksen tähtikartasto. Lataa

Lataa Karttakeskuksen tähtikartasto. Lataa Lataa Karttakeskuksen tähtikartasto Lataa ISBN: 9789522661784 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.67 Mb Kierresidottu opas tähtitaivaan tutkimiseen: kuukausittaiset tähtikartat kertovat taivaankappaleiden

Lisätiedot

Tähtitieteen LUMA-työpaja

Tähtitieteen LUMA-työpaja Tähtitieteen LUMA-työpaja (Ohje työpajaan, jota käsiteltiin MAOL:in syyspäivillä 2016) Pertti Rautiainen Tähtitieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Tähtitieteen LUMA-työpaja: Maa on planeetta taustatietoa

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Tietokilpailun finaali Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana! Mikä on kolmas kosminen nopeus? Pakonopeus luotaimelle, joka lähetetään Maan pinnalta ulos aurinkokunnasta.

Lisätiedot

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät

Lisätiedot

Kyösti Ryynänen Luento

Kyösti Ryynänen Luento 1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät

Lisätiedot

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

v Jakson tavoitteet v Jakson toteutus Matka avaruuteen Kiva tietää

v Jakson tavoitteet v Jakson toteutus Matka avaruuteen Kiva tietää Matka avaruuteen v Jakson tavoitteet Oppilas oppii noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Tähtitaivaan tarinoita

Tähtitaivaan tarinoita Tähtitaivaan tarinoita Sakari Lehtinen 2 Lukijalle Tämä vihkonen on tarkoitettu opettajille planetaarionäytösten tueksi. Ursan Starlab-pla netaarion varusteena on käsiprojektori, jolla planetaarion kuvulle

Lisätiedot

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla. Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Harrastusjaostot ja -ryhmät

Harrastusjaostot ja -ryhmät Harrastusjaostot ja -ryhmät Vuoden aikana tähdätään jaostojen verkkosivujen uudistamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta sekä kerää yhteen

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa Lataa Matkalla Aurinkokuntaan Lataa ISBN: 9789513236137 Sivumäärä: 63 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.23 Mb Mitä komeetat ovat, miten tähdet syntyvät ja kuolevat, entä mikä on musta aukko? Kiehtovassa

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen

Lisätiedot

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta Kuva space.com Tieteen popularisointi Ilari Heikkinen 4.5.2016 Aurinkokunnan synty ja rakenne Aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten valtavan tähtienvälisen

Lisätiedot

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo

Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo Toni Veikkolainen Cygnus 2012 Naarila, Salo 28.7.2012 Ursan Syvä taivas jaosto on ollut toiminnassa vuodesta 1985 lähtien. Alkuvuonna 2012 jaosto sai uudeksi vetäjäkseen Toni Veikkolaisen Järvenpäästä.

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa.

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa. ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 5-2014, www.ursa.fi/zeniitti Zeniitti 5-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen

Lisätiedot

Deep Sky Object Information Päivitetty Pinta- NGC - Kohteet Koko Kirkkaus kirkkaus Tähdistö Nähty Pvm. 40 Planetaarinen sumu 11 Kefeus

Deep Sky Object Information Päivitetty Pinta- NGC - Kohteet Koko Kirkkaus kirkkaus Tähdistö Nähty Pvm. 40 Planetaarinen sumu 11 Kefeus Deep Sky Object Information Päivitetty 18.7.2010 NGC - Kohteet Koko Kirkkaus kirkkaus Tähdistö Nähty Pvm. 40 Planetaarinen sumu 11 Kefeus 8.1.2010 185 29.8.2003 188 Avonainen tähtijoukko 5.9.2003 206 Knot,

Lisätiedot

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432 Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 KESTOMAGNEETTI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 16.1.2008 Työn tarkastaja

Lisätiedot

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja

Lisätiedot

1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO

1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO 1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO Massa imee gravitaatiokenttää ja ϕ-kenttää itseensä, joita tässä yhteydessä kutsutaan yhteisesti gravitaatiokentäksi. Pienissä kappaleissa protonit suorittavat alkeisryhmäsieppauksen

Lisätiedot

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä H arjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä H arjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 6.10.2016.-8.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla

Lisätiedot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8

Sisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8 Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.

Lisätiedot

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria

Lisätiedot

Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat. Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat. Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto 25.2.2016 Illan ohjelma Johdanto Tähtitaivaan nimistöä ja mytologiaa Tähtien ja tähdistöjen nimet Kreikkalais-(roomalainen)

Lisätiedot

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi 8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät

Lisätiedot