Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto"

Transkriptio

1 Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

2 Illan ohjelma Johdanto Revontulet Revontulten synty mitä revontulet ovat? Revontulten värit Erilaiset revontulimuodot Revontulten esiintyminen Revontulten ennustaminen Revontulten mytologiaa Tähtitaivas Perusasioita tähtitaivaasta Tärkeimmät tähdet, tähdistöt ja tähtikuviot Tähtitaivaan tuntemus tähtikartat, planisfäärit yms

3 Johdanto Keskitalven kaamoksen pimeydessäkin voi nähdä valonpilkahduksia Kuusamossa Aurinko nousee hetkeksi keskitalvellakin Yöllä taivasta valaisevat Kuu, tähdet ja usein myös revontulet Tämän illan aikana otamme tarkemmin selvää näistä yötaivaan valoista Illan aikana tutustumme revontuliin, sekä niiden fysiikkaan että mytologiaan Tämän jälkeen siirrymme kauemmas avaruuteen, missä otamme selvää öisellä taivaalla näkyvistä valopisteistä eli tähdistä

4 Johdanto Kuka? Juha Ojanperä Ulvilasta Aktiivinen tähtiharrastaja -90 luvun loppupuolelta alkaen Aktiivitoimija Ursa ry:ssä Porin Karhunvartijat ry:n tuore puheenjohtaja Kävin luonto-ohjaajakoulutuksen Kuusamossa Pidin vastaavia kursseja Kuusamossa keväällä 2015

5 Revontulet

6 Revontulet Revontulet ovat pohjoisella- ja eteläisellä napaseudulla näkyvä luonnon valoilmiö, joka on ihastuttanut ja ihmetyttänyt ihmiskuntaa kautta aikojen Revontulista tunnetaankin paljon kaikenlaisia tarinoita ja uskomuksia Nykytieteen käsityksen mukaan revontulten alkulähde on Auringossa ja auringosta peräisin olevien sähköisesti varautuneiden hiukkasten ja Maan magneettikentän sekä ilmakehän vuorovaikutuksessa Revontulet kiehtovat ihmisiä yhä tänä päivänäkin monet turistit tulevat Suomeen ja Pohjoismaihin nimenomaan revontulia katsomaan

7 Revontulten synty - Aurinko

8 Revontulten synty hiukkasten vuorovaikutus ilmakehän kanssa Revontulet syntyvät Auringosta peräisin olevien sähköisesti varautuneiden hiukkasten (käytänössä elektronien) vuorovaikuttaessa Maan ilmakehän happi- ja typpiatomien kanssa Elektronien törmätessä happi- ja typpiatomeihin, niiden elektronin 'virittyvät', eli ne siirtyvät korkeammalle elektronikuorelle ja palautuvat sitten taas alemmas --> viritystila purkautuu ja muodostuu revontulivaloa Protonitkin aiheuttavat revontulia, mutta protonirevontulet eivät ole nähtävissä paljain silmin Revontulet esiintyvät noin kilometrin korkeudella, eli aivan Maan ilmakehän yläosissa, suurin osa revontulista keskimäärin 100 km korkeudessa Revontulten esiintymiskorkeudella ilma on jo niin harvaa, että käytännössä ollaan jo avaruudessa, kuitenkin hiukkasia on riittävän tiheässä, jotta revontulet voivat syntyä

9 Revontulten synty - magnetosfääri Magnetosfääri suojaa Maata Auringon haitalliselta hiukkassäteilyltä ja kosmiselta säteilyltä Magnetosfääri on ikäänkuin Maata ympäröivä kupla avaruudessa Kuplalla on pitkä häntä, joka ulottuu satojen Maan säteiden päähän Maasta, häntä osoittaa poispäin Auringosta Auringon puolella magnetosfäärin laajuus on noin 10 Maan halkaisijaa Magnetosfääri kuitenkin vuotaa siinä on Maan magneettisten napojen kohdalla reiät, niin sanotut nielut, joista aurinkotuulen hiukkasia pääsee jatkuvasti Maan napojen alueelle Tämän vuoksi revontuliovaalit ovat jatkuvasti olemassa Tällä tavalla syntyvät rauhallisen ajan revontulet näkyvät vain kaukana pohjoisessa ja ne ovat melko vaatimattomia

10 Revontulten synty - magnetosfääri

11 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Auringossa tapahtuu silloin tällöin hiukkaspurkauksia Auringosta saapuva purkauspilvi saavuttaa Maan noin 1-2 vuorokaudessa Kun hiukkaset törmäävät Maan magnetosfääriin, käynnistyy ns. Magneettinen myrsky Myrskyn aikana Maan magneettikenttä on häiriintyneessä tilassa Jos aurinkotuulen mukanaan kuljettaman internplanetaarisen magneettikentän ja Maan magneettikentän voimaviivat yhtyvät, päiväpuolella Aurinkotuuli kuljettaa yhdistyneitä Maan ja IMF:n voimaviivoja yöpuolelle Yöpuolella em. Päiväpuolelta tulevat magneettikentän voimaviivat yhtyvät yöpuolella oleviin magnetosfäärin "hännän" voimaviivoihin Voimaviivojen yhtymisen edellytyksenä on, että IMF:n Bz -komponentin suunta on kohti etelää

12 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Voimaviivojen yhtyessä vapautuu runsaasti energiaa ja magnetosfäärin "plasmapyrstöön" varastoituneita hiukkasia syöksyy kohti maata -> tästä seuraa ns. Alimyrsky Alimyrskyn aikana revontulet voimistuvat ja kirkastuvat ja revontuliovaalit laajenevat kohti päiväntasaajaa ja napoja Yhden magneettisen myrskyn aikana voi tapahtua useita alimyrskyjä

13 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky IMF = Interplanetary Magnetic Field = planeettojen välinen magneettikenttä, käytännössä yhtä kuin Auringon magneettikenttä Bz -komponentti --> yksi tämän magneettikentän komponenteista, tämän lukuarvoa seurataan, ja sen toivotaan painuvan reilusti pakkaselle, eli kääntyvän etelään

14 Revontulten synty magneettinen myrsky ja alimyrsky Alimyrskyn kuvaus youtube -videolla Revontulten synty selitettynä youtube -videolla

15 Revontulten synty revontulten värit Revontulten värien synty on monimutkainen juttu Vihreitä sekä punaisia revontulia syntyy happiatomeista Punaiset revontulet syntyvät km korkeudella olevasta hapesta Vihreät revontulet syntyvät noin km korkeudella olevasta hapesta Siniset revontulet syntyvät typen molekyyleistä Violetit revontulet ovat periaatteessa vain optinen harha, joka liittyy värinäköömme: havaitsemme violetteja revontulia kun sinisiä ja punaisia revontulia näkyy näennäisesti päällekkäin, jolloin näemme ne violetteina Valkoiset revontulet syntyvät, kun havaitsemme useita revontulivärejä sekaisin ja värit sekoittuvat Himmeät revontulet havaitsemme kuitenkin kalpean värittöminä --> revontulivalon intensiteetti ei riitä väriaistimuksen syntymiseen

16 Erilaiset revontulimuodot Tarkkailemalla revontulinäytelmiä usein, voi havaita niissä esiintyvän usein tietynlaisia revontulimuotoja Revontulimuotoja ovat Harso Revontulikaari Revontulivyö Revontulisäteet Revontuliläiskät Revontulikorona

17 Erilaiset revontulimuodot Harso Kuva: Juha Ojanperä Revontuliharso on himmeä, tasainen ja piirteetön revontulimuoto

18 Erilaiset revontulimuodot Revontulikaari Kuva: Juha Ojanperä Himmeähkö, kaarimainen revontulimuoto, joka ei ole poimuttunut (vrt. Revontulivyö)

19 Erilaiset revontulimuodot Revontulivyö Kuva: Juha Ojanperä Kaarimainen, poimuttunut revontulimuoto Voi olla hyvin aktiivinen ja kirkas Usein parasta antia revontulinäytelmissä

20 Erilaiset revontulimuodot Revontulisäteet Kuva: Juha Ojanperä Nimensä mukaisesti säteittäisiä revontulimuotoja Pitkiä, pilarimaisia valonsäteitä Voivat muistuttaa kynttilän liekkiä Usein todella voimakkaan värisiä ja kauniita

21 Erilaiset revontulimuodot Revontuliläiskät Kuva: Heidi Rikala Nimensä mukaisesti läiskämäisiä revontulia Voivat kattaa laajoja alueita taivaasta Läiskissä havaitaan usein sykkimistä Esiintyvät usein aamuyön tunteina revontulimyrskyn jälkeen Läiskät ovat varsin himmeitä

22 Erilaiset revontulimuodot Korona Kuva: Jan Curtis, ACRC/Nasa Korona ei oikeastaan ole itsenäinen revontulimuotonsa Tarkoittaa tilannetta, jossa aktiivinen, poimuttunut tai säteinen revontulivyö on suoraan taivaan laella pään yläpuolella Todella kaunista katseltavaa!

23 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Revontulia havaitaan Maan magneettisia napoja ympäröivillä, niin sanotuilla revontulivyöhykkeillä Revontulia havaitaan niin pohjoisella- kuin eteläiselläkin napa-alueella Kun pohjoisessa näkyy revontulia, niin vastaavasti etelässäkin näkyy Eteläisiä revontulia havaitaan kuitenkin harvemmin, koska eteläisen pallonpuoliskon asutut alueet ovat kaukana eteläisestä revontulivyöhykkeestä Sen sijaan pohjoisen pallonpuoliskon revontulivyöhykkeellä on useita asuttuja alueita

24 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Revontulet esiintyvät magneettisten napojen ympärillä niin sanottuna revontuliovaalina Revontuliovaalin pysyy paikallaan auringon suhteen, mutta Maa pyörii eteläisen ja pohjoisen revontuliovaalin välissä --> tällä on merkitystä revontulten näkymisen kannalta Kuljettaessa revontuliovaalin alueelta sisäänpäin kohti Pohjois- tai Etelänapaa tai ulospäin kohti päiväntasaajaa, revontulten näkymistodennäköisyys alenee Voimakkaiden geomagneettisten myrskyjen aikana revontuliovaalit laajenevat kohti napoja ja päiväntasaajaa --> voimakkaat myrskyt harvinaisia

25 Revontulten esiintyminen revontuliovaali

26 Revontulten esiintyminen revontuliovaali

27 Revontulten esiintyminen Revontulten maantieteellinen esiintyminen Pohjois-Skandinavia ja näinollen myös PohjoisSuomi ovat ihanteellisessa asemassa revontulten näkymisen kannalta Aivan Etelä-Suomessa revontulia havaitaan noin yönä vuodessa Oulun korkeudella noin yönä vuodessa Utsjoella noin yönä vuodessa (poislukien valoisat kesäyöt) Kuusamon korkeudella revontulia havaitaan noin joka neljäs yö

28 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten esiintymistodennäköisyydessä on ajallista vaihtelua Suurin sykli revontulten esiintymistodennäköisyydessä liittyy niin sanottuun auringonpilkkusykliin, jonka pituus on 11 vuotta Revontulia esiintyy auringonpilkkumaksimin aikaan, jolloin auringon aktiivisuus on suurimmillaan Nyt olemme pikkuhiljaa laskeutumassa maksimista kohti uutta minimiä

29 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten esiintymistodennäköisyydessä havaitaan tilastollinen huippu syys- ja kevätpäiväntasauksien aikaan erityisesti esim. Eteläisessä Suomessa, PohjoisSuomessa revontulia havaitaan melko tasaisesti läpi talvikauden Jos Auringossa on havaittavissa suuri aktiivinen alue, on tällöin odotettavissa revontulia Suuret aktiiviset alueet ovat pitkäikäisiä, joten revontulia voidaan jälleen odottaa 27 vuorokauden kuluttua, kun aurinko on pyörähtänyt akselinsa ympäri, ja aktiivinen alue on taas Maahanpäin kääntyneellä auringonpuoliskolla

30 Revontulten esiintyminen Revontulten ajallinen esiintyminen Revontulten näkymisessä havaitaan myös päivittäistä vaihtelua Päivittäinen vaihtelu johtuu Maan pyörimisestä revontuliovaalin suhteen ja näinollen tietyn havaintopaikan (esim. Kuusamo) sijainnista revontuliovaalin suhteen Maan pyörimisestä johtuen revontulten suurin esiintymistodennäköisyys Suomessa on klo välisenä aikana --> revontuliovaali Suomen yllä, tai päinvastoin, Suomi revontuliovaalin alla Revontulia näkyy eniten ns. Magneettisen keskiyön aikaan Magneettisen keskiyön aikana tietty havaintopaikka (esim. Kuusamo) on linjassa pohjoisen magneettisen navan ja auringon kanssa Tällöin myös revontuliovaali on kyseisen havaintopaikan päällä

31 Revontulten ennustaminen Edellä esitetyn perusteella voidaan revontulten esiintymistä arvioida eri aikoina samaan tapaan kuin keskimääräistä säätilaa eri vuodenaikoina Tarkkoja ennusteita voidaan tehdä vain noin kahden viikon ajanjaksolle kerrallaan, maanpäällä vallitsevan sään ennustamisessa tilanne on samanlainen Jos auringon maahanpäin kääntyneellä puoliskolla on havaittavissa aktiivinen alue, on revontulia odotettavissa lähiaikoina

32 Revontulten ennustaminen Jos aktiivisessa alueessa tapahtuu niin sanottu roihupurkaus tai Auringossa tapahtuu niin sanottu koronan massapurkaus, sinkoutuu Maata kohti tällöin varautuneita hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa Maassa revontulia Purkauksen hiukkaset saapuvat Maahan 1-2 päivän kuluessa

33 Revontulten ennustaminen Hiukkasten saapuessa Maahan hiukkaset saavat aikaan Maassa niin sanotun magneettisen myrskyn Jos myrskyn aikana niin sanotun interplanetaarisen magneettikentän ja Maan magneettikentän voimaviivat yhtyvät, avautuu varautuneille hiukkasille portti Maan napa-alueille --> erinomaiset mahdollisuudet revontulille Varautuneet hiukkaset ja niihin liittyvät magneetti- ja sähkökentät saavat aikaan napa-alueilla niin sanottuja alimyrskyjä, joiden aikana napa-alueilla näkyy voimakkaita ja upeita revontulia

34 Revontulten ennustaminen Maan magneettikentän tilaa kuvataan erilaisilla indekseillä --> auttavat revontulten ennustamisessa Revontulikyttääjää kiinnostavat indeksit: Internplanetaarisen magneettikentän ns. Bz -komponentti Kun Bz:n arvo on negatiivinen (mitä negatiivisempi, sen parempi), on osoittavat interplanetaarisen magneettikentän (IMF) voimaviivat etelään, eli kenttä on kytkeytynyt Maan magneettikenttään K -indeksi Kuvaa Maan magneettikentän häiriöisyyttä, mitä korkeampi, sen parempi revontulten kannalta (asteikko 0-9) Magneettisen myrskyn (K -indeksi 7-9) aikana alimyrskyt ja upeat revontulet ovat mahdollisia

35 Revontulten ennustaminen Revontulikyttääjän nettisivuja Spaceweather.com Auroras now! Aurora service.eu

36 Revontulten ennustaminen Hälypalveluita Tähtihäly (maksullinen) Aurora Servicen hälypalvelu (maksullinen) Spaceweather.comin hälypalvelu (maksullinen) Ilmatieteen laitoksen ilmainen hälypalvelu Etelä-Suomeen

37 Revontulten ennustaminen Älypuhelinsovellukset Iphone Solar monitor Android Aurora alert Aurora buddy

38 Mytologiaa: revontulet Suomi on tiettävästi ainoa kieli maailmassa, missä puhutaan 'revontulista' Muissa kielissä puhutaan 'pohjoisista valoista' tai 'pohjoisesta aamuruskosta' Suomalaisen uskomuksen mukaan kettu (repo, repolainen) juoksee Lapissa metsässä, ja sen häntä ja turkki osuvat puihin ja lumihankeen, ja siitä syntyvät revontulet Toisen uskomuksen mukaan revontulet syntyvät, kun auringonvalo heijastuu Jäämeressä ajelehtivista jäävuorista On myös uskottu, että revontulet syntyvät, kun jokin suuri kala tai valas uiskentelee Jäämeressä Revontulet on myös selitetty johtuvan suuren tulivuoren purkautumisesta kaukana pohjoisessa

39 Mytologiaa: revontulet Saamelaiset pelkäsivät ja kunnioittivat revontulia Revontulten loimottaessa taivaalla piti olla hiljaa ja lapset eivät saaneet meluta Jos revontulten aikana käyttäytyi epäkunnioittavasti niitä kohtaan, ne saattoivat laskeutua maahan ja polttaa Saamelaisnaiset eivät revontulten aikana uskaltaneet liikkua ulkona ilman hattua, koska tällöin revontulten henget saattaisivat tarttua näitä hiuksista ja viedä mukanaan

40 Mytologiaa: revontulet Revontulille on Suomessakin ollut monia nimityksiä Pohjois- ja Itä-Suomessa on puhuttu revontulista Etelä- ja Lounais-Suomessa on sanottu, että pohjoinen palaa Pohjanmaalla on puhuttu, että rutjat palaa tai ruijan valkeat palaa Hämeessä on sanottu, että taivas välyää tai välyt palaa

41 Tähtitaivas

42 Perusasioita tähtitaivaasta Öisellä taivaalla voimme paljain silmin nähdä Suomesta noin 3000 tähteä yhteensä eri vuodenaikoina Taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat kaikki omaan galaksiimme, Linnunrataan Taivaanpallo jakautuu kaikkiaan 88 tähdistöön, kaikki tähdet kuuluvat johonkin tähdistöön Maan pyörimisen vuoksi tähtitaivas näyttää pyörivän tämän pyörimisliikkeen vuoksi eri vuorokauden- ja vuodenaikoina on näkyvissä eri tähdistöjä Tähtien lisäksi yötaivaalla voi nähdä myös planeettoja

43 Perusasioita tähtitaivaasta Kuva: Vik Dhillon Hahmotamme taivaan pallona, jota kutsumme taivaanpalloksi Pohjoisella pallonpuoliskolla taivaankappaleet nousevat idästä ja laskevat länteen Taivaanpallo näyttää pyörivän näennäisen akselin, taivaannavan ympäri Taivaannapa hyvin lähellä Pohjantähteä Taivaan kiertoliike Stellariumilla!

44 Perusasioita tähtitaivaasta Kaikkialla muualla paitsi päiväntasaajalla nähdään vain osa taivaanpallosta Tämän vuoksi esim. Kuusamossa osa tähdistä ei koskaan nouse horisontin yläpuolelle Toisaalta osa tähdistä ei koskaan laske --> sirkumpolaariset tähdet Mitä lähempänä napoja ollaan, sitä suurempi on sirkumpolaaristen tähtien alue Navoilla se käsittää koko taivaankannen, siellä tähdet eivät nouse, eivätkä laske

45 Perusasioita tähtitaivaasta Aina näkyvien ja ei koskaan näkyvien tähtien väliin jäävällä alueella tähdet nousevat ja laskevat Kiertoliikkeen vuoksi tähtitaivas on tietyllä ajanhetkellä eri asennoissa eri vuodenaikoina Kiertoliikkeen voi havaita myös erityisesti pitkinä talviöinä, tuolloin taivas on illalla aivan eri asennossa kuin aamulla

46 Perusasioita tähtitaivaasta tähtiaika Tähtiaika on taivaan kiertoliikkeeseen liittyvä termi Tähtiaika -termiä käytetään tähtikartoissa Tähtiajan määrittämisen kiintopiste on kevätpäiväntasauspiste, joka sijaitsee Kalojen tähdistössä Tähtiaika = 0 tuntia, kun kevätpäiväntasauspiste on etelässä Tähtiaika = 1 tuntia tunnin kuluttua kevättausauspisteen etelässäolohetkestä, tällöin taivas on myös hieman eri asennossa Jne...

47 Perusasioita tähtitaivaasta erilaisia taivaankappaleita Kuva: NASA

48 Tähdet Kuva: Mouser/Wikipedia Tähdet ovat samanlaisia hehkuvan kuumia kaasupalloja kuin Aurinkomme Taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat omaa tähtijärjestelmään eli galaksiimme, Linnunrataan Tähtiä on eri kokoisia, ikäisiä ja värisiä Tähtien tuikkiminen johtuu ilmakehän väreilystä Jokainen tähti kuuluu johonkin tähdistöön Tähdistöjä koko taivaanpallolla 88 kpl

49 Planeetat Kuva: NASA Planeetat kiertävät Aurinkoamme ja heijastavat sen valoa Planeettoja on 8 kappaletta Sisempänä Aurinkokunnassa ovat 4 kiviplaneettaa, kuten Maa Ulompana 4 kaasujättiläistä kuten Jupiter Planeetat (kiertotähdet) liikkuvat tähtien (kiintotähdet) suhteen Planeetoista 5 kirkkainta paljain silmin

50 Merkurius Kuva: NASA

51 Venus Kuva: NASA

52 Maa Kuva: NASA

53 Mars Kuva: NASA

54 Jupiter Kuva: NASA

55 Saturnus Kuva: NASA

56 Uranus Kuva: NASA

57 Neptunus Kuva: NASA

58 Komeetat, asteroidit Kuva: NASA Kuva: NASA

59 Aurinko ja Kuu Kuva: NASA Kuva: NASA

60 Syvän taivaan kohteet Kuva: NASA

61 Taivaan tärkeimmät tähdistöt tähtitaivas eri vuodenaikoina

62 Taivaan tärkeimmät tähdistöt Iso karhu Ajomies Pieni karhu Härkä Karhunvartija Orion Lohikäärme Kaksoset Kassiopeia Pieni koira Kefeus Iso koira Perseus Pegasus Herkules Andromeda Käärme Joutsen Käärmeenkantaja Kotka Leijona Lyyra Neitsyt

63 Otavan avulla alkuun

64 Otava

65 Iso karhu

66 Pohjantähti

67 Pieni karhu

68 Arcturus

69 Karhunvartija

70 Syksyn tähtitaivas

71 Linnunrata Kuva: Juha Ojanperä

72 Kesäkolmio

73 Joutsen

74 Lyyra

75 Kotka

76 Pegasus -neliö

77 Pegasus

78 Andromeda

79 Talven tähtitaivas

80 Talviympyrä

81 Orion

82

83

84

85

86 Sirius

87 Iso koira

88 Pieni koira

89 Procyon-Betelgeuze-Sirius

90 Castor ja Pollux

91 Kaksoset

92 Capella

93 Ajomies

94 Aldebaran

95 Härkä

96

97

98 Kevään tähtitaivas

99 Spica

100 Neitsyt

101 Leijona

102 Regulus

103 Leijona-Neitsyt

104 Karhunvartija

105 Herkules

106 Käärmeenkantaja

107 Käärme

108 Karhunvartija oppaana

109 Sirkumpolaariset tähdet

110 Sirkumpolaariset tähdistöt Pohjoinen taivas syksyllä

111 Iso karhu

112 Pieni karhu

113 Lohikäärme

114 Kefeus

115 Kassiopeia

116 Perseus

117 Ajomies

118 Sirkumpolaariset tähdistöt Pohjoinen taivas keväällä

119 Pieni karhu

120 Kassiopeia

121 Kefeus

122 Lohikäärme

123 Perseus

124 Ajomies

125 Herkules

126 Joutsen

127 Lyyra

128 Tähtitaivaan tuntemus Opettele ensin tärkeimmät ja helpoimmat tähdistöt ja tähdet Yöllä ulos pimeälle paikalle tähtikartan tai planisfäärin kanssa, mukaan punaista valoa antava tasku/otsalamppu Apuna kirjallisuus Apuna myös planetaario-ohjelmat kuten Stellarium Nykyään myös hyviä älypuhelinsovelluksia Kiikari on hyvä havaintoväline aloittelijoille

129 Planeetat keväällä 2016 Jupiter on näkyvissä iltaisin kaakon suunnalla Leijonan ja Neitsyen tähdistön välimaastossa Nousee yön edetessä etelään ja on aamun koittaessa lännessä Mars ja Saturnus näkyvät matalalla kaakossa ennen auringonnousua, Mars on Vaa'assa ja Saturnus Käärmeenkantajassa Uranus näkyy auringonlaskun jälkeen matalalla lounaassa Kalojen tähdistössä

130 Kirjallisuutta Tähdet -vuosikirja, Ursa Tähdistöt, Ursa 2012 Tähtitaivas paljain silmin, Ursa 2007 Ursan planisfääri

131 Ursa ry Ursa ry on vuonna 1921 perustettu Suomen suurin ja vanhin tähtitieteellinen yhdistys Ursa julkaisee Tähdet ja Avaruus -lehteä --> jäsenetuna, 8 kertaa vuodessa Ursa järjestää monipuolista toimintaa Ursa kustantaa kirjoja ja välittää kaukoputkia ja kiikareita yms. Jäsenenä kirjoja ja kaukoputkia jäsenhintaan Eri paikkakunnilla paikallisia tähtiyhdistyksiä

132 Kiitos!

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla Tähtitieteellinen merenkulkuoppi on oppi, jolla määrätään aluksen sijainti taivaankappaleiden perusteella. Paikanmääritysmenetelmänäon ristisuuntiman

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Tähdistöjä ja niiden tarinoita Ismo Elo 2013 Otava Otava on verkkopato. Jotkut muut kansat näkivät Otavassa vaunut. Ruotsissa Karlavagnen, Virossa Vanker

Lisätiedot

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan EDITORIAL WEEBLE Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan FERNANDO G. RODRIGUEZ http://editorialweeble.com/suomi/ Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan 2014 Editorial Weeble Kirjoittaja: Fernando G. Rodríguez info@editorialweeble.com

Lisätiedot

Tähtitaivaan tarinoita

Tähtitaivaan tarinoita Tähtitaivaan tarinoita Sakari Lehtinen 2 Lukijalle Tämä vihkonen on tarkoitettu opettajille planetaarionäytösten tueksi. Ursan Starlab-pla netaarion varusteena on käsiprojektori, jolla planetaarion kuvulle

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Harrastusjaostot ja -ryhmät

Harrastusjaostot ja -ryhmät Harrastusjaostot ja -ryhmät Vuoden aikana tähdätään jaostojen verkkosivujen uudistamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta sekä kerää yhteen

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa.

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa. ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 5-2014, www.ursa.fi/zeniitti Zeniitti 5-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen

Lisätiedot

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006)

Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Kääpiöplaneettojen eteeriset laadut ja niiden määrittäminen (2006) Jaana Koverola Aurinkokuntamme reuna-alueilta on 2000-luvulla löydetty uusia taivaankappaleita, 1000-2000 km halkaisijaltaan olevia kääpiöplaneettoja,

Lisätiedot

1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO

1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO 1. GRAVITAATIOVAKIO G JA ABERRAATIO Massa imee gravitaatiokenttää ja ϕ-kenttää itseensä, joita tässä yhteydessä kutsutaan yhteisesti gravitaatiokentäksi. Pienissä kappaleissa protonit suorittavat alkeisryhmäsieppauksen

Lisätiedot

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014 Kesä alkoi uudella kuulla 28.5. Kaksosissa 7 21 Neptunus-neliön värittämänä ja päättyy 25.8. uuteen kuuhun Neitsyessä 2 18 oppositiossa perääntyvään Neptunukseen. Herkkiä emootioita

Lisätiedot

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Planeetat Jyri Näränen Geodeettinen laitos http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Aiheet l Aurinkokuntamme planeetat, painopiste maankaltaisilla l Planeettojen olemus l Planeettojen sisäinen rakenne ja

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 2/2006 Warkauden Kassiopeia Viettää juhlavuottaan YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia

Lisätiedot

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2004

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2004 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2004 Australiassa tähtitaivas pyörii eteläisen taivaannavan ympäri samaan tapaan kuin Suomessa Pohjantähden vieressä sijaitsevan pohjoisen taivaannavan

Lisätiedot

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen

Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki. Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Meteoritutkimuksen historia ja nykyhetki Esitelmä Cygnuksella 2012 Meteorijaosto Markku Nissinen Esitelmän runko Muinaiset uskomukset Kreikkalaisten selitysmalli Leonidien meteorimyrsky Havainnot meteoriparvista

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.

Lisätiedot

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia. Johdanto Historiaa Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin planeetoiksi

Lisätiedot

Planeetat. Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12

Planeetat. Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12 Planeetat Planeetat Astrologisella kartalla 2 Aurinko 3 Kuu 4 Merkurius 5 Venus 6 Mars 7 Jupiter 8 Saturnus 9 Uranus 10 Neptunus 11 Pluto 12 Planeetat Astrologisella kartalla Aurinko, Kuu ja planeetat

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS -materiaalia opetuksen tueksi

LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS -materiaalia opetuksen tueksi Aksela Maija, Hannula Irma & Hietala Irene (toim.) LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS -materiaalia opetuksen tueksi Julkaisija: LUMA -keskus & MAOL ry SISÄLLYS Alkusanat I Toiminnallisia aktiviteetteja 1. Arkipäivän

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /201 2

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /201 2 Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 1 /201 2 Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Kannen kuva: Kalevi Sorsa Ilmestyminen:

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 2

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 2 Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 2 Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Kannen kuva: Venuksen ylikulku, Tommi Kyyriäinen

Lisätiedot

Luku 1. Kalevalan tähtimaailma. Antiikin maailmankartta. Sammon ryöstön pilvivene. Alisen eläinrata, keskisen kuunkierros ja ylisen kiintotähdet

Luku 1. Kalevalan tähtimaailma. Antiikin maailmankartta. Sammon ryöstön pilvivene. Alisen eläinrata, keskisen kuunkierros ja ylisen kiintotähdet Luku 1 Kalevalan tähtimaailma Antiikin maailmankartta Sammon ryöstön pilvivene Alisen eläinrata, keskisen kuunkierros ja ylisen kiintotähdet Kalevalan Sisältö KALEVALAN TÄHTIMAAILMA 15 alevala on hämmästyttävä

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti 3-2015 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 3-2015 Zeniitti on Ursa ry:n sähköinen harrastelehti. Lehteä julkaistaan

Lisätiedot

Kemia 2011 yleisötapahtuma Kallioplanetaariossa 4 Android-puhelin tähtiharrastuksen apuna Puheenjohtajan palsta Kuinka kuvasin Juno-luotaimen

Kemia 2011 yleisötapahtuma Kallioplanetaariossa 4 Android-puhelin tähtiharrastuksen apuna Puheenjohtajan palsta Kuinka kuvasin Juno-luotaimen Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 3 Syksy 2011 1 3 Syksy 2011 28. vuosikerta Kemia 2011 yleisötapahtuma Kallioplanetaariossa 4 Android-puhelin tähtiharrastuksen apuna 6 Puheenjohtajan palsta 9 Kuinka

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja 1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa

Lisätiedot

Turun Ursa r.y. Nro 48

Turun Ursa r.y. Nro 48 Turun Ursa r.y. Nro 48 Ceres 48-2/10 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Eeva-Kaisa Ahlamo Ilmestyminen: 1-2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni

Lisätiedot

Ihan oikea esimerkki. Luku 17

Ihan oikea esimerkki. Luku 17 Luku 17 Ihan oikea esimerkki 17.1 Avaruussäästä Esitellään lopuksi yleissivistävästi geomagnetismiin liittyvä sovellutus. Kyseessä ovat geomagneettisesti indusoituvat virrat (GI-virta, geomagnetically

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

I TOIMINTA. Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta

I TOIMINTA. Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta I TOIMINTA Aurinko Aurinkojaoston toiminta vuonna 2009 ei ollut kovin runsasta johtuen osittain Auringon aktiivisuuden vähäisyydestä. Jaosto kannusti Ursan jäseniä osallistumaan Kansainvälisen tähtitieteen

Lisätiedot

ANTARES- rahoitetut hankkeet

ANTARES- rahoitetut hankkeet ANTARES- rahoitetut hankkeet Avaruustutkimusohjelma ANTARES 2001-2004 Suomen Akatemia rahoittaa oheisia tutkimushankkeita yhteensä noin 4,6 miljoonalla eurolla, jonka lisäksi Tekes rahoittaa osaa hankkeista

Lisätiedot

Harjoitustehtävien vastaukset

Harjoitustehtävien vastaukset Harjoitustehtävien vastaukset Esimerkiksi kaiutinelementti, rumpukalvo (niin rummussa kuin korvassa), jännitetty kuminauha tai kielisoittimien (esimerkiksi viulu, kitara) kielet, kellon koneisto, heiluri,

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2015

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2015 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2015 Iltarusko ja revontulet samassa kuvassa. Kamera / objektiivi on Canon EOS 7D / EF 24-105 mm f/4l IS USM. Kuvassa polttoväli 24 mm, aukko

Lisätiedot

Magneettienergia on osa luonnollista elinympäristöä kaikille elossa oleville. Moderni yhteiskunta on kuitenkin muuttanut tätä ympäristöä suuresti.

Magneettienergia on osa luonnollista elinympäristöä kaikille elossa oleville. Moderni yhteiskunta on kuitenkin muuttanut tätä ympäristöä suuresti. Miksi magneetit? Löydä tasapaino uudelleen Magneettienergia on osa luonnollista elinympäristöä kaikille elossa oleville. Moderni yhteiskunta on kuitenkin muuttanut tätä ympäristöä suuresti. Nikken kehitti

Lisätiedot

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia Antiikin aikaan Auringon ja Kuun lisäksi tunnettiin viisi kappaletta, jotka liikkuivat tähtitaivaan suhteen: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Näitä kutsuttiin

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II 91. Selitä mistä aiheutuvat a) vuorokaudenajat, b) vuodenajat, c) kuunpimennykset, d) auringonpimennykset? 92. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä eroa on tähdellä

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

4 Talvi 2011. 28. vuosikerta. Puheenjohtajan palsta Tuikahduksia Päivyri. Komeetta Lovejoy kuvattuna Chilessä 23.12.2011.

4 Talvi 2011. 28. vuosikerta. Puheenjohtajan palsta Tuikahduksia Päivyri. Komeetta Lovejoy kuvattuna Chilessä 23.12.2011. Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 4 Talvi 2011 1 4 Talvi 2011 28. vuosikerta Hankasalmen radioteleskoopin Aurinkohavaintoja 4 Kameralinssin huurunpoistaja 6 Lauri Sirén 90 vuotta 9 Havaintojärjestelmä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Ihan oikea esimerkki. Luku 16

Ihan oikea esimerkki. Luku 16 Luku 16 Ihan oikea esimerkki 16.1 Avaruussäästä Esitellään lopuksi yleissivistävästi geomagnetismiin liittyvä sovellutus: geomagneettisesti indusoituvat virrat (GI-virta, geomagnetically induced current,

Lisätiedot

Valkoinen Kääpiö AstroCon 2004 Jämsän kuuhalot Revontulikamera Nyrölään Jyväskylän Sirius VALKOINEN ry KÄÄPIÖ 4/2004 4 Talvi 2004 1 4 Talvi 2004 VALKOINEN KÄÄPIÖ 21. vuosikerta TÄSSÄ NUMEROSSA: AstroCon

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 3/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 3/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 3/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2005

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2005 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2005 Seppo Linnaluoto ja Imre Treufeldt onnellisina kärnäiittilouhoksesta irrotetut lohkareet käsissään. Kuva Eija Nyman. Lisää Lapuan Cygnuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia Kolmioitten harjoituksia Piirrä kolmio, jonka sivujen pituudet ovat 4cm, 5 cm ja 10 cm. Minkä yleisen kolmion sivujen pituuksia ja niitten eroja koskevan johtopäätöksen vedät? Määritä huippukulman α suuruus,

Lisätiedot

Hankasalmen observatorio. Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry

Hankasalmen observatorio. Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry Hankasalmen observatorio Arto Oksanen Jyväskylän Sirius ry Murtoisten tähtikeskus Siriuksen uusi etäkäytettävä maaseutuobservatorio Murtoisten kyläkoulu tukikohdaksi kunnalta Tähtinäytännöt: pe 19-20 Tilausnäytäntötoiminta

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2009

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2009 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2009 Viirutähdet ja havaintopaikka kuvattuna Komakalliolla 8.8.2009. Kuva Lauri Kangas. Tässä lehdessä: - Syksyn tähtitaivas - Toimintakalenteri

Lisätiedot

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto 5 INTERFEROMETRI 5.1 Johdanto Interferometrin toiminta perustuu valon interferenssiin. Interferenssillä tarkoitetaan kahden tai useamman aallon yhdistymistä yhdeksi resultanttiaalloksi. Kuvassa 1 tarkastellaan

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 4-2014 Zeniitti 4-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja

Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja Sputnikista universumin alkuhetkiin 50 vuotta avaruuslentoja MAOL Syyspäivät 07 Muutoksen tuulet Hannu Koskinen Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos Ilmatieteen laitos Kumpulan avaruuskeskus

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

TÄHDET JA AVARUUS 8/2009

TÄHDET JA AVARUUS 8/2009 Tällä pla Taiteilijan näkemys korundisateesta. Näkymä on CoRoT-7b-planeetan yöpuolen reuna-alueelta, jossa pinta saattaa olla osin sulaa laavaa, osin hieman kiinteämpää kiveä. 14 neetalla sataa kiviä Syyskuussa

Lisätiedot

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE Kappaleen painopiste on piste, jonka kautta kappaleeseen kohdistuvan painovoiman vaikutussuora aina kulkee, olipa kappale missä asennossa tahansa. Jos ajatellaan kappaleen

Lisätiedot

Linnunradan galaktinen keskus

Linnunradan galaktinen keskus 1 Linnunradan galaktinen keskus ja sen eteerisen laadun määrittäminen (2013) Jaana Koverola Emme ehkä tule aivan helposti ajatelleeksi, että oman galaksimme, Linnunradan keskuksella, jota lyhyemmin kutsumme

Lisätiedot

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen 3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia

Lisätiedot

6. AVARUUSSÄÄ. Johdanto

6. AVARUUSSÄÄ. Johdanto 181 6. AVARUUSSÄÄ Johdanto Sään vaihtelut kuuluvat tuttuihin arkipäivän kokemuksiin. Sade, auringonpaiste, pilvet, tuuli, lumi ja jää liittyvät päivästä toiseen tapahtuviin muutoksiin säätilassa, mutta

Lisätiedot

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan

Lisätiedot

Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat

Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat Ruotsinsuomalainen koulu Blackevägen 1 41716 Göteborg Esikoulu 1 5 (6) vuotiaat Aukioloaika: klo 06.00-18.00 Puh: 031 225530 Kotipiirit: Kultakalat (Guldfiskarna) 1 3 vuotiaat Delfiinit (Delfinerna) 3

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Tähdet Ja avaruus 1.1-31.1.2012. Tässä Julkaisussa käsitellään kuvineen juttuja avaruudesta ja siihen liittyvistä asioista.

Tähdet Ja avaruus 1.1-31.1.2012. Tässä Julkaisussa käsitellään kuvineen juttuja avaruudesta ja siihen liittyvistä asioista. Tähdet Ja avaruus 1.1-31.1.2012 Tässä Julkaisussa käsitellään kuvineen juttuja avaruudesta ja siihen liittyvistä asioista. Jari 23.3.2012 Kaasupallo vie turistit avaruuden rajalle Espanjalainen Zero2Infinity-yritys

Lisätiedot

Handmade by Marika Soinio 925 hopea

Handmade by Marika Soinio 925 hopea Handmade by Marika Soinio 925 hopea Mari korvikset aventuriini helmillä, 27. Aventuriini hoitaa sydänchakraa. Se näkyy rakastavien ominaisuuksien kehittymisenä. Tunnemme myötätuntoa, olemme läsnä ja tasapaino

Lisätiedot

Omien tietojen päivittäminen, käytettävyyskalenteri ja keikkakalenteri

Omien tietojen päivittäminen, käytettävyyskalenteri ja keikkakalenteri OHJE 1 (5) Omien tietojen päivittäminen, käytettävyyskalenteri ja keikkakalenteri Hakemuksen jätettyäsi Kuntarekry palvelun kautta voit omilla tunnuksillasi päivittää tietoja ja käytettävyyskalenteriasi

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2011

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2011 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 3/2011 Jousimiehen tähtikuviossa oleva Omegasumu M17. Sumu on Suomen leveyspiireiltä havaittuna aina niin matalla, että sen näkeminen on mahdotonta.

Lisätiedot

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi

Lisätiedot

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä Välineet ja Varusteet -> Eivät yhdentekeviä Juoksukengät - Riittävästi tilaa, vähintään 1cm kärjessä - Tukevat ja riittävästi iskuja vaimentavat - Sisään ajetut juoksutapahtumassa - Vaihto 1000-1500 km

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014 MERIHEVOSTEN SAARI Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari MUISTILIITTO 2014 www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto Oppaan tekemistä on tukenut Raha-automaattiyhdistys Tekstit

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä TkT Tapio Lampén (tapio.lampen@cern.ch) Fysiikan tutkimuslaitos HIP (sisältää materiaalia Sanni Suoniemen pro gradu -tutkimuksesta) Sisältö: CERNin ja CMS-kokeen

Lisätiedot

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

CCD-kamerat ja kuvankäsittely CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate

Lisätiedot

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa Laajempi suoja 3M Ultra Prestige PR S70 -kalvolla Ainutlaatuisen Prestige 70 ja Ultra S400 yhdistelmän ansiosta, Ultra Prestige kalvolla saat kummankin kalvon hyödyt - lämmöntorjunta ja turvallisuus. Useiden

Lisätiedot

Fysiikka ja kemia. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-2241 60 11-13

Fysiikka ja kemia. Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-2241 60 11-13 Fysiikka ja kemia Koodi Kesto Luokka Nimi Kuvaus D-2241 60 11-13 5 kulmaa kosmologiaan 1-2 t 30.8.2011 Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja käy vieraidensa kanssa viisi intensiivistä ja kiehtovaa

Lisätiedot

NappulaKlubin kotiläksypaketti (yhteensä 60 osaa)

NappulaKlubin kotiläksypaketti (yhteensä 60 osaa) NappulaKlubin kotiläksypaketti (yhteensä 60 osaa) DRIBBLING (5 kpl) Dribbling 1 A. Leipomiset sisäsyrjillä: paikallaan, eteenpäin, taaksepäin, ympäri B. Jalkapohjat pallon päälle: paikallaan, eteenpäin,

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2012

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2012 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2012 Galileo Galilein patsas Kuva liittyy Seppo Ritamäen matkakertomukseen, joka alkaa sivulta 16 KUVA LAITEPÄIVILTÄ 2 Tässä on digitaalikameralla

Lisätiedot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Murtoisten tähtikeskus hanke

Murtoisten tähtikeskus hanke Murtoisten tähtikeskus hanke Tiivistelmä Jyväskylän Sirius ry rakentaa Murtoisten koulun yhteyteen Hankasalmelle uuden tähtitieteellisen observatorion. Observatorioon tulee sekä optinen teleskooppi että

Lisätiedot

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI

2/2009 2-2009. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI 2/2009 LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS 2-2009 TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Kuvia lukijoilta Komeetta Lulin 3D-kuvassa. tätä kuvaa täytyy katsoa silmät "ristissä". Kuva Jukka-Pekka

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2004

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2004 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2004 Orionin kaasusumu ja hevosenpääsumu samassa kuvassa. Valotusaika 13,5 minuuttia, valotettu punasuodattimella sekä ilman. Kuvattu MX716-kameralla.

Lisätiedot