Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta"

Transkriptio

1 Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

2 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt (sirkumpolaariset ja talvi) 3. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt (kevät ja syksy), himmeämpiä tähtiä ja tähdistöjä 4. kerta Himmeämpiä tähtiä ja tähdistöjä, tähtien ja tähdistöjen nimet, tarinat ja mytologiat 5. kerta Kaukoputket, kiikarit, jalustat, kamerat 6. kerta Mitä taivaalla näkyy? Tähtitaivaan kohteita: tähdet, syvä taivas, Aurinkokunnan kohteet 7. kerta Mitä taivaalla näkyy? Ilmakehän ilmiöitä: revontulet, valaisevat yöpilvet, halot yms. 8. kerta Havaintokohteita ja -projekteja tähtitieteen harrastajalle

3 Mitä taivaalla näkyy? Tähtitaivaan kohteita: tähdet, syvä taivas, Aurinkokunnan kohteet

4 Illan ohjelma Johdanto Planetaariset sumut Galaksit Supernovajäänteet Syvän taivaan kohteet visuaalisesti Aurinkokuntamme Eri tyyppisiä galakseja Galaksijoukot Linnunrata galaksina Planeetat Paikkamme avaruudessa Komeetat, asteroidit Tähdet Eri tyyppisiä tähtiä Tähtien elinkaari Aurinko tähtenä Kaasusumut Eri tyyppiset kaasusumut Avoimet tähtijoukot Pallomaiset tähtijoukot

5 Johdanto Illan aiheena ovat syvän avaruuden kohteet, jotka ovat erilaisia tähtiä, tähtijoukkoja, tähtisumuja ja galakseja Niin sanotuista pintakohteista käytetään myös nimitystä 'syvä taivas' ja syvän taivaan kohteet, näitä ovat galaksit, tähtijoukot, tähtisumut yms. Yleensä tähtiä ei lasketa syvään taivaaseen, vaikkakin ne ovat osa syvää avaruutta Lisäksi tutustumme tarkemmin Aurinkokuntamme kohteisiin, kuten planeettoihin, asteroideihin ja komeettoihin

6 Galaksit Galaksit ovat tähtien, kaasun, pölyn sekä tähtien jäänteiden muodostamia, gravitaation koossa pitämiä tähtijärjestelmiä Näiden lisäksi galakseissa on huomattava määrä pimeää ainetta Galaksit ovat kuin tähtien muodostamia saaria avaruuden loputtomassa, rannattomassa meressä Galaksit muodostavat joukkoja, eli galaksijoukkoja --> avaruuden rannattoman meren saaristot Galaksit muodostavat galaksijoukkoja, jotka puolestaan muodostavat loputtoman kolmiulotteisen verkoston, jossa galaksien muodostamat seinämät ja niiden väliin jäävät tyhjät alueet vuorottelevat

7 Galaksit Galakseja on eri muotoisia ja -kokoisia Suurimmat galaksit ovat ns. Jättiläisellipsigalakseja, joissa voi olla jopa sata triljoonaa tähteä! Kaikkein pienimmissä kääpiögalakseissa voi olla vain tuhatkunta tähteä Galaksien muotojen päätyypit ovat: Spiraaligalaksit Ellipsigalaksit Epäsäännölliset galaksit Mitä syvemmälle avaruuteen katsomme, sitä enemmän galakseja näemme!

8 Galaksit Harrastajan kaukoputkilla on mahdollista nähdä useita tuhansia galakseja Suurin osa galakseista on varsin himmeitä Eräitä tunnettuja galakseja Messier 31 (Andromedan galaksi) Messier 33 (Kolmion galaksi) Messier 51 (Pyörregalaksi) Messier 101 (Tuulimyllygalaksi) Messier 87 (Jättiläisellipsi)

9 Galaksin anatomia (esimerkkinä spiraaligalaksi)

10 Galaksin anatomia (esimerkkinä spiraaligalaksi)

11 Galaksin anatomia (esimerkkinä spiraaligalaksi)

12 Galaksien luokittelu Hubblen haarukkadiagrammi

13 Elliptiset galaksit (M87)

14 Linssimäinen galaksi (NGC 5866)

15 Spiraaligalaksi (Messier 51)

16 Galaksijoukot Galaksijoukot ovat galaksien muodostamia joukkoja Pieniä joukkoja sanotaan galaksiryhmiksi Galaksijoukoissa voi olla useita satoja, suurimmissa jopa yli tuhat galaksia Galaksijoukot puolestaan muodostavat valtavia superjoukkoja, jotka ovat useiden galaksijoukkojen muodostamia joukkoja Galaksijoukot ja superjoukot muodostavat avaruuteen loputtoman, kolmiulotteisen kennomaisen rakenteen, jossa galaksijoukkojen ja superjoukkojen muodostavat seinämät ympäröivät lähes tyhjiä alueita

17 Eräitä galaksijoukkoja Neitsyen galaksijoukko Coman galaksijoukko (Bereniken hiuksissa) Ilmapumpun galaksijoukko Sulatusuunin galaksijoukko Kentaurin galaksijoukko Vesikäärmeen galaksijoukko

18 Linnunrata galaksina Oma galaksimme, kotimme maailmankaikkeudessa! Keskisuuri spiraaligalaksi Halkaisija valovuotta Paksuus keskimäärin 1000 valovuotta miljardia tähteä! 100 miljardia planeettaa! Kaasua ja pölyä Pimeää ainetta Keskustassa massiivinen musta aukko

19 Linnunrata galaksina

20 Linnunrata galaksina

21 Linnunrata galaksina

22 Paikkamme avaruudessa

23 Paikkamme avaruudessa

24 Paikkamme avaruudessa

25 Paikkamme avaruudessa

26 Paikkamme avaruudessa

27 Paikkamme avaruudessa

28 Avaruuden suuren skaalan rakenne

29 Avaruuden suuren skaalan rakenne

30 Tähdet Tähdet ovat painovoiman koossa pitämiä, pääasiassa vedystä ja heliumista koostuvia valtavia kaasupalloja Ytimessä tapahtuu fuusioreaktioita Suomessa voi taivaalla nähdä pimeällä paikalla yhteensä noin 3000 tähteä Tähtien massa vaihtelee välillä ~0,1-10 Auringon massaa Tähden väri riippuu tähden lämpötilasta ja kirkkaudesta, jotka puolestaan riippuvat tähden massasta Massiivisimmat ja kirkkaimmat tähdet ovat valkoisia ja vaaleansinisiä, pienimmät ja himmeimmät oransseja ja punaisia (pääsarjassa)

31 Eri tyyppisiä tähtiä Tavallisia (pääsarjan tähdet) Jättiläisiä (punaiset jättiläiset) Tähden jäänteitä (valkoiset kääpiöt, neutronitähdet, mustat aukot) Epäonnistuneet tähdet (ruskeat kääpiöt, ei fuusioreaktioita) Kaksois- ja moninkertaiset tähdet Muuttuvat tähdet Useita eri alatyyppejä

32 Hertsprung-Russelin diagrammi

33 Hertsprung-Russelin diagrammi

34 Spektriluokat

35 Spektriluokat ja tähtien värit

36 Tähtien elinkaari Tähtien elinkaari ja sen pituus riippuvat tähden massasta Kaikkein massiivisimmat tähdet elävät 1-2 miljoonaa vuotta --> räjähtävät supernovina Kaikkein kevyimmät tähdet (0,08-0,25 auringon massaa) elävät jopa yli 10 triljoonaa vuotta --> päättävät päivänsä valkoisena kääpiönä ja planetaarisena sumuna Auringon elinikä ~10 miljardia vuotta, ikä nyt 4,5 miljardia vuotta

37 Tähtien elinkaari

38 Tähtien elinkaari

39 Kaksois- ja moninkertaiset tähdet Tähdetkin viihtyvät mielummin porukassa kuin yksin Taivaan tähdistä noin puolet onkin kaksoistähtiä tai moninkertaisia tähtiä Osa kaksoistähdistä on aitoja kaksoistähtiä, osa ns. Optisia kaksoistähtiä, eli ne vain näkyvät samassa suunnassa Esimerkkejä kaksoistähdistä ja moninkertaisista tähdistä Albireo (kaksoistähti) Castor (kuusinkertainen tähtijärjestelmä) Sirius (kaksoistähti, seuralaisena valkoinen kääpiö)

40 Muuttuvat tähdet Tähtiä, joiden kirkkaus syystä tai toisesta muuttuu Syyt voivat johtua tähdestä itsestään Tai ne voivat olla tähden ulkopuolisista tekijöistä johtuvia

41 Muuttuvat tähdet Muuttuminen johtuu tähden ominaisuuksista Sykkivät muuttujat Purkautuvat muuttujat Rotaatiomuuttujat Tietyt supernovat (tyyppi 2) Muuttuminen johtuu tähden ulkoisista tekijöistä (kaksoistähtiä, vuorovaikutussuhde) Pimennysmuuttujat Kataklysmiset muuttujat kääpiönovat, uusiutuvat novat, novat ja tyypin 1 supernovat

42 Muuttuvat tähdet Eräitä muuttuvia tähtiä Mira (sykkivä, pitkäjaksoinen muuttuja) Delta Cephei (lyhytjaksoinen sykkivä muuttuja) Rho Cassiopeia (puolisäännöllinen, sykkivä muuttuja) Algol (pimennysmuuttuja) R Corona Borealis (purkautuva muuttuja) SS Cyg (kataklysminen muuttuja, kääpiönova) Nova Del 2013 (Nova)

43 Tähtien jäänteet Valkoinen kääpiö Kevyen tähden jäänne Massa yleensä noin 0,6 auringon massaa Halkaisija verrattavissa Maan halkaisijaan Neutronitähti Massiivisen tähden jäänne Massa 1-2 Auringon massaa Halkaisija vain noin 10 km Musta aukko Supermassiivisen tähden jäänne (noin 10 auringon massaa) Galaksien ytimissä ns. Supermassiivisia mustia aukkoja (sata tuhatta miljardi auringon massaa)

44 Epäonnistuneet tähdet Ruskeat kääpiöt Ei kunnollisia fuusioreaktioita Tähdeksi kylmiä ja pieniä kappaleita Massa alle 0,08 Auringon massaa Massan alaraja ~10 Jupiterin massaa Ruskean kääpiön ja suuren kaasuplaneetan raja on häilyvä

45 Aurinko tähtenä Aurinko on tavallinen, keltainen G -spektriluokan tähti Tarkemmin sanottuna spektriluokka G2 Aurinko on tavallinen pääsarjan tähti, ja sen ikä on noin 4,5 miljardia vuotta Eliniän odote 10 miljardia vuotta Aurinko on tähdeksi pieni Aurinkoa voidaan kutsua keltaiseksi kääpiöksi Aurinko koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista Auringon halkaisija on 109 kertaa Maan halkaisja Massa kertaa Maan massa Pintalämpötila 5800 K Ytimen lämpötila 15,7 miljoonaa K

46 Aurinko tähtenä

47 Aurinko tähtenä Aurinkoa voidaan havaita turvallisesti asianmukaisella aurinkosuotimella Valkoisessa valossa Auringon pinnalla voi tällöin kaukoputkella nähdä auringonpilkkuja, auringon granulaation, fakuloita ja reunatummumisen Vedyn aallonpituudella toimivilla aurinkosuotimilal tai aurinkokaukoputkilla voi nähdä Auringon vedyn alfaviivan valossa ( nm) Auringon pinnan yksityiskohdat hyvin näkyvissä

48 Auringon spektri

49 Kaasusumut Linnunradassa on paljon kaasua ja pölyä Kaasu ja pöly ovat keskittyneet pääasiassa Linnunradan spiraalihaaroihin Tähdet syntyvät avaruuden kaasu- ja pölypilvistä Kaasu- ja pölypilvet näkyvät taivaalla ns. Tähtisumuina, jotka jaetaan kolmeen luokkaan: Kirkkaat sumut (emissiosumut) Heijastussumut Pimeät sumut

50 Kirkkaat sumut Kirkkaat sumut ovat sellaisia, joissa sumun sisällä olevat tähdet ovat saaneet aikaan sumun vetyatomien ionisaatiota Sumu alkaa loistaa omaa valoaan Eräitä kirkkaita sumuja Messier 42 (Orionin sumu) Messier 17 (Joutsensumu) Messier 8 (Laguunisumu)

51 Kirkkaat sumut

52 Heijastussumut Heijastussumut eivät loista omaa valoaan, vaan heijastavat emotähtensä valoa Esimerkkejä heijastussumuista Messier 78 Hubblen muuttuva sumu Seulasten sumut

53 Heijastussumut

54 Pimeät sumut Pimeät sumut ovat nimensä mukaisesti pimeitä Ne ovat niin tiheitä ja paksuja kaasusta ja pölystä koostuvia pilviä, että tähtien valo ei pääse niistä läpi Esimerkkejä pimeistä sumuista Suuri repeämä Linnunradassa Hiilisäkki Barnard 33 (Hevosenpääsumu)

55 Pimeät sumut

56 Avoimet tähtijoukot Linnunradan spiraalihaaroissa esiintyviä tähtijoukkoja Syntyvät tiivistymällä kaasusumuista Hajaantuvat miljoonien tai miljardien vuosien kuluessa Nuorissa avoimissa jokoissa vielä jäljellä kaasua, josta ne syntyivät Avoimissa joukoissa on tähtiä yleensä Pysyvät koossa gravitaation ansiosta Tunnettuja avoimia joukkoja: Messier 45 (Seulaset) Messier 11 (villihanhijoukko Messier 35

57 Avoimet tähtijoukot (Messier 45)

58 Pallomaiset tähtijoukot Pallomaiset tähtijoukot ovat nimensä mukaisesti pallonmuotoisia tähtijoukkoja Nämä sijaitsevat ns. Linnunradan halossa Pallomaiset joukot ovat yhtä vanhoja kuin Linnunratakin Pallomaisissa joukoissa voi olla jopa miljoonia tähtiä ja tähtitiheys on suuri Ei kaasua eikä pölyä Tunnettuja pallomaisia tähtijoukkoja Messier 13 (Herkuleen suuri joukko) Messier 3 Messier 5

59 Pallomaiset tähtijoukot (Messier 13)

60 Planetaariset sumut Planetaarinen sumu on auringonmassaisen tähden jäänne Planetaarinen sumu ionisoituu valkoisen kääpiön säteilystä --> sumu loistaa omaa valoaan Ei mitään tekemistä planeettojen kanssa Keskellä valkoinen kääpiö Nimi luvulta, jolloin silloisten havaitsijoiden mielestä eräät planetaariset sumut muistuttivat olemukseltaan planeettaa, erityisesti Uranus -planeettaa Tunnettuja planetaarisia sumuja Messier 57 (Lyyran rengassumu) Messier 27 (Nostopainosumu) Messier 97 (Pöllösumu)

61 Planetaariset sumut

62 Supernovajäänteet Supernova on selvästi Aurinkoa massiivisemman tähden loppu Jäljelle jää supernovajäänne Keskellä neutronitähti tai musta aukko Tunnettuja supernovajäänteitä Messier 1 (Rapusumu) Harsosumu

63 Supernovajäänteet

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Johdanto: tähtitaivas

Johdanto: tähtitaivas Johdanto: tähtitaivas Mitä kaikkea taivaalla voi nähdä: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit

Lisätiedot

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,

Lisätiedot

Mustien aukkojen astrofysiikka

Mustien aukkojen astrofysiikka Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin

Lisätiedot

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit) Tähtitaivaan kohteet Mitä kaikkea taivaalla on: tähdet Aurinko, tavallinen tähti tähtien ryhmät (kaksoistähdet, avoimet joukot, pallomaiset joukot) tähtienvälinen aine Linnunrata muut galaksit galaksiryhmät

Lisätiedot

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 14.1.-10.3.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja tähdistöt

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 6.6.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Fotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami 1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien

Lisätiedot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot

12. Aurinko. Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot 12. Aurinko Ainoa tähti, jota voidaan tutkia yksityiskohtaisesti esim. pyöriminen, tähdenpilkut pinnalla, ytimestä tulevat neutrinot Tyypillinen pääsarjan tähti: Tähtitieteen perusteet, Luento 14, 26.04.2013

Lisätiedot

Planeetan määritelmä

Planeetan määritelmä Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan

Lisätiedot

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kaukoputkikurssin 2005 diat Kaukoputkikurssin 2005 diat Järjestäjänä: Warkauden Kassiopeia ry. Kurssin vetäjät: Harri Haukka Jari Juutilainen Kurssin sisältö Kaukoputkien esittelyä mikä on kaukoputki ja mitä sillä näkee? kasaamme

Lisätiedot

Juha Ojanperä Har javalta

Juha Ojanperä Har javalta Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta 06.10. - 08.12.2016 Kurssin sisältö 1. Kerta Taivaanpallo ja tähtitaivaan liike opitaan lukemaan ja ymmärtämään tähtikarttoja 2. kerta Tärkeimmät tähdet ja

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa.

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti. 5-2014, www.ursa. ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 5-2014, www.ursa.fi/zeniitti Zeniitti 5-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein

Lisätiedot

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva)

16. Tähtijoukot. 16.1 Tähtiassosiaatiot. Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) 16. Tähtijoukot Avoimet tähtijoukot 10-100 tähteä esim Seulaset, Hyadit, Praesape (M44-kuva) Pallomaiset tähtijoukot 10 5 10 6 tähteä esim. Herkuleen M13 (kuva) 16.1 Tähtiassosiaatiot Ambartsumjam 1947:

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Kyösti Ryynänen Luento

Kyösti Ryynänen Luento 1. Aurinkokunta 2. Aurinko Kyösti Ryynänen Luento 15.2.2012 3. Maa-planeetan riippuvuus Auringosta 4. Auringon säteilytehon ja aktiivisuuden muutokset 5. Auringon tuleva kehitys 1 Kaasupalloja Tähdet pyrkivät

Lisätiedot

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos 1917: Einstein sovelsi yleistä suhteellisuusteoriaa koko maailmankaikkeuteen Linnunradan eli maailmankaikkeuden

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2011 Maisemakuva on Joutsenen pyrstösulkien alueelta. Kuva liittyy Seppo Ritamäen sivulta 8 alkavaan artikkeliin. KUVIA TAIVAALTA Kuvaaja on Antti

Lisätiedot

AURINKOKUNNAN RAKENNE

AURINKOKUNNAN RAKENNE AURINKOKUNNAN RAKENNE 1) Aurinko (99,9% massasta) 2) Planeetat (8 kpl): Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus - Maankaltaiset planeetat eli kiviplaneetat: Merkurius, Venus, Maa

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja. TOIMINTAKERTOMUS 2011 1. Hallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri taloudenhoitaja Jäsen Pertti Pääkkönen Timo Hoikkala Jani Silvennoinen Väinö Piipponen Ismo Kuismin Yhdistyksen

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Tähtitieteen historiaa

Tähtitieteen historiaa Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä

Lisätiedot

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt ISBN: Veera Kallunki, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama, Mika Suhonen, Jukka Lepikkö, Jyri Jokinen Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope

Lisätiedot

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus Akatemiatutkija Rami Vainio 9.10.2008 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Sisältö Aurinko ja sen havainnointi Maan pinnalta Auringon korona, sen muoto ja magneettikenttä

Lisätiedot

Astrokemia avaa tähtitarhojen

Astrokemia avaa tähtitarhojen Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien,

Lisätiedot

13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe )

13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe ) 13.3 Supernovat Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L nähdään suurilta etäisyyksiltä tärkeitä etäisyysmittareita Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe ) Kirkkausmaksimi:

Lisätiedot

Tähtien rakenne ja kehitys

Tähtien rakenne ja kehitys Tähtien rakenne ja kehitys Fysiikan täydennyskoulutuskurssi - Avaruustutkimus 5.6.2007 FT Thomas Hackman Thomas.Hackman@helsinki.fi Thomas Hackman, HY:n observatorio 1 1. Perustietoa ja käsitteitä Magnitudit

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA MUSTAT AUKOT FAQ Kuinka gravitaatio pääsee ulos tapahtumahorisontista? Schwarzschildin ratkaisu on staattinen. Tähti on kaareuttanut avaruuden jo ennen romahtamistaan mustaksi aukoksi. Ulkopuolinen havaitsija

Lisätiedot

15. Tähtienvälinen aine

15. Tähtienvälinen aine 15. Tähtienvälinen aine Interstellaarinen materia: galaksien sisällä Intergalaktinen materia: galaksien välillä Yleisiä ominaisuuksia: 1) Interstellaarisen aineen määrä: tähtienvälinen kaasu n. 10% Linnunradan

Lisätiedot

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä. LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: AURINKOKUNTA Huom! Valmistele maitopurkit valmiiksi. Varmista, että sinulla on riittävästi soraa jupiteria varten. 1. Alkupohdintaa Aloitetaan kyselemällä, mitä

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2010

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2010 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2010 Seppo Ritamäen kuvaama Nostopainosumu. Kuvasta enemmän sivulla 10. Kirkkonummen Komeetta 10 vuotta! KIRKKONUMMEN KOMEETTA 10 VUOTTA 2 Kuvia

Lisätiedot

Euclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla

Euclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla Euclid Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Mikä aiheu.aa kiihtyvän laajenemisen Kaksi vaihtoehtoa Pimeä energia (dark energy) Painovoima käyaäytyy eri lailla hyvin suurilla

Lisätiedot

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc

Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti. Kotiharrastajan tähti-pc Toimintakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 1/2006 Kotiharrastajan tähti-pc - Jari Juutilainen kertoo miten sohvaperuna voi nauttia

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 1/2007 Härkämäellä löydettiin uusi supernova SN2007ae C/2006 P1 McNaught Kirkkain

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 11. Muut aaltoalueet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Gamma Röntgen Ultravioletti Lähiinfrapuna Infrapuna

Lisätiedot

Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti

Kassiopeja 1/2006. Tähtiharrastusta Lakeudella: Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu. Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Kassiopeja 1/2006 Lakeuden Ursa ry:n jäsenlehti Tähtiharrastusta Lakeudella: Jäsenillat havaintokaudella Syksyn tähtitaivas Tähtinäytökset Puheenjohtaja haastattelussa Muuttuvat tähdet ja niiden luokittelu

Lisätiedot

NOT-tutkielma. ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin

NOT-tutkielma. ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin NOT-tutkielma ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin 2 Johdanto Osallistuimme NOT-projektiin, joka on tähtitiedeprojekti lukiolaisille. Projektiin kuului tähtitieteen

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

Retki yötaivaalle - A Tour to the Night Sky

Retki yötaivaalle - A Tour to the Night Sky Retki yötaivaalle - A Tour to the Night Sky by Harry Rabb - Kirkkonummi, Finland. Last updated 28th of August 2015. This astronomical picture tour has text in two languages: In English (black text) and

Lisätiedot

Havaintomatka Länsi-Australiaan

Havaintomatka Länsi-Australiaan Havaintomatka Länsi-Australiaan Timo Karhula piti vuoden 2008 Syvä-Taivas tapaamisessa mielenkiintoisen esitelmän Australiassa sijaitsevasta asunnostaan, jota olisi hyvä hyödyntää havaintomatkan yhteydessä.

Lisätiedot

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2009 AURINKOKUNTA planeetat, asteroidit ja Kuu Hannu Aartolahti kuvasi Härkämäen observatoriolla 7.1.2009 alkuillasta klo 16:45:56 Kuun ja Plejadien peittymisen alkua. Kuvat on

Lisätiedot

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML

Aurinkokunta. Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Jyri Näränen Jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Paikkatietokeskus, MML Aurinkokunta Mikä se on, miten se on muodostunut ja mitä siellä on? Miten sitä tutkitaan? Planeetat

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

2. MITÄ FOTOMETRIA ON?

2. MITÄ FOTOMETRIA ON? Fotometria Tekijät: Hänninen Essi, Loponen Lasse, Rasinmäki Tommi, Silvonen Timka ja Suuronen Anne Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine: Fysiikka

Lisätiedot

Tietokoneet täh++eteessä

Tietokoneet täh++eteessä Tietokoneet täh++eteessä Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto PC- käy:äjät ry kevätkokous 2014 Helsinki 23.3.2014 1. Miksi +etokoneita tarvitaan täh++eteessä ja mikä on niiden rooli modernissa

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2009

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2009 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2009 NGC6992 on kirkkain osa itäisestä Harsosumusta. Vety-alfa-aallonpituuden säteily on tässä kuvassa punaista. Kuvausvälineet: William-Optics

Lisätiedot

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ ARKIPÄIVÄISTEN ASIOIDEN TÄHTITIETEELLISET AIHEUTTAJAT, FT Metsähovin Radio-observatorio, Aalto-yliopisto KOPERNIKUKSESTA KEPLERIIN JA NEWTONIIN Nikolaus Kopernikus

Lisätiedot

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia ry. c/o Veli-Pekka Hentunen Varkauden lukio Osmajoentie 30 78210 Varkaus warkauden.kassiopeia@ursa.fi Yhdistyksen kotisivut: www.ursa.fi/yhd/kassiopeia Taurus Hill Observatory:

Lisätiedot

Havaintomatka La Palmalle

Havaintomatka La Palmalle Havaintomatka La Palmalle Kauan itänyt ajatus lähteä havaitsemaan johonkin maailmalla tunnettuun paikkaan konkretisoitui maaliskuussa 2008, kun kahden viikon matkamme (minä + Jaakko Saloranta) kohti La

Lisätiedot

Vuorovaikutuksien mittamallit

Vuorovaikutuksien mittamallit Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla

Lisätiedot

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä (ks. esim. http://www.kotiposti.net/ajnieminen/sutek.pdf). 1. a) Suppeamman suhteellisuusteorian perusolettamukset (Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria

Lisätiedot

Radioastronomian perusteita

Radioastronomian perusteita Radioastronomian perusteita Anne Lähteenmäki & Merja Tornikoski Tämä tiivistelmä on koottu valikoiden Aalto-yliopiston Radioastronomian kurssin materiaaleista eikä se näin ollen ole täydellinen, vaan keskittyy

Lisätiedot

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi Exploring the Solar System and Beyond in Finnish Kehittämä Nam Nguyen Hubble Ultra Deep Field ampui 2014 Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen tavoitteena

Lisätiedot

SEMIREGULAR. Linnunradan reunalta. Muuttujavuosi 2004. Sisältö. Numero 3, Joulukuu 2004. M. Luostarinen

SEMIREGULAR. Linnunradan reunalta. Muuttujavuosi 2004. Sisältö. Numero 3, Joulukuu 2004. M. Luostarinen SEMIREGULAR Numero 3, Joulukuu 2004 Linnunradan reunalta M. Luostarinen Muuttujavuosi 2004 Kun katsomme mennyttä vuotta 2004 näyttää se varsin aktiiviselta muuttujatoiminnan näkökulmasta. Kuluneen vuoden

Lisätiedot

Ceres. Numero 35. Turun Ursa r.y.

Ceres. Numero 35. Turun Ursa r.y. Ceres Numero 35 Turun Ursa r.y. Ceres 35 1/02 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Päätoimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2 4 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja toimii hallituksen puheenjohtaja.

Yhdistyksen puheenjohtaja toimii hallituksen puheenjohtaja. TOIMINTAKERTOMUS 2010 1. Hallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Taloudenhoitaja Jäsen Pertti Pääkkönen Tommi Itkonen Jani Silvennoinen Väinö Piipponen Seppo Lievonen Yhdistyksen

Lisätiedot

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin Avaruusrekka, Kumpulan pysäkki 04.10.2012 Peter Johansson Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Peter Johansson/ Avaruusrekka 04.10.2012 13/08/14

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 2/2008 Kierteisgalaksi Messier 101, tunnetaan myös nimellä Tuulimyllygalaksi. Kuvattu William Opticsin FLT 110 -putkella Komakalliolta. Kuva Antti

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50"

Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50 7.16 Jupiter Aurinkokunnan ylivoimaisesti suurin planeetta (2.5 kertaa massiivisempi kuin muut yhteensä) näennäinen läpimitta 50" Pilvimuodostelmat: vaaleat vyöhykkeet (zone) kaasun virtaus ulospäin tummat

Lisätiedot

Harrastusjaostot ja -ryhmät

Harrastusjaostot ja -ryhmät Harrastusjaostot ja -ryhmät Vuoden aikana tähdätään jaostojen verkkosivujen uudistamiseen. Aurinko Vetäjä: Jyri Lehtinen Jaosto kokoaa verkkosivuilleen jäsenten uusia kuvia Auringosta sekä kerää yhteen

Lisätiedot

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut

Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Mistä kaikesta tähtiharrastaja on kiinnostunut Tähdistöjä ja niiden tarinoita Ismo Elo 2013 Otava Otava on verkkopato. Jotkut muut kansat näkivät Otavassa vaunut. Ruotsissa Karlavagnen, Virossa Vanker

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti

Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas. Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti Tapahtumakalenteri Yhdistysuutisia Pääkirjoitus Härkämäen tähtitaivas Warkauden Kassiopeia ry:n jäsenlehti AD ASTRA NRO. 2/2006 Warkauden Kassiopeia Viettää juhlavuottaan YHTEYSTIEDOT Warkauden Kassiopeia

Lisätiedot

Jupiterin kuut (1/2)

Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (1/2) Jupiterin kuut (2/2) Jupiterin kuut: rakenne (1/2) Kuu, R=1738km Io, R = 1821 km Europa, R = 1565 km Ganymedes, R = 2634 km Callisto, R = 2403 km Jupiterin kuut: rakenne (2/2) sisäinen

Lisätiedot

Numero 37. Turun Ursa r.y.

Numero 37. Turun Ursa r.y. Numero 37 Turun Ursa r.y. Ceres 37-1/03 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Toimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni 20200

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän

Lisätiedot

Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat. Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat. Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto 25.2.2016 Illan ohjelma Johdanto Tähtitaivaan nimistöä ja mytologiaa Tähtien ja tähdistöjen nimet Kreikkalais-(roomalainen)

Lisätiedot

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu)

Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Lisätiedot

Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto Kaamoksen valot Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto 24.2.2016 Illan ohjelma Johdanto Revontulet Revontulten synty mitä revontulet ovat? Revontulten värit Erilaiset revontulimuodot Revontulten esiintyminen

Lisätiedot

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty)

Toiminta. Jaostot. Aurinko (päivitetty) Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Kerho- ja yhdistystoiminta (päivitetty) Toiminta Jaostot Kaikilla jaostoilla on ollut vuoden aikana aktiivista toimintaa. Kaikki eivät ole toiminnastaan kertomusta toimittaneet. Kevään aikana viimeisistäkin jaostoista kertomukset saadaan. Aurinko

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N HARRASTE- LEHTI, JOTA JULKAISTAAN VERKOSSA. Zeniitti 4-2014 Zeniitti 4-2014 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n

Lisätiedot

Uusia harrastusmahdollisuuksia

Uusia harrastusmahdollisuuksia TOIMITUKSELTA... Uusia harrastusmahdollisuuksia Sirius pyrkii tarjoamaan jäsenilleen mahdollisimman monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Vaikka tieteellinen havaintotyö onkin viime aikoina ollut kovasti

Lisätiedot

Timantteja taivaalla Sirius-vuoden päätös Puheenjohtajan palsta Uudet avaruusteleskoopit. Universumi taskussa

Timantteja taivaalla Sirius-vuoden päätös Puheenjohtajan palsta Uudet avaruusteleskoopit. Universumi taskussa Valkoinen Kääpiö Jyväskylän Sirius ry 4 Talvi 2009 1 4 Talvi 2009 26. vuosikerta Timantteja taivaalla 4 Sirius-vuoden päätös 6 Puheenjohtajan palsta 8 Uudet avaruusteleskoopit 10 Sarjakuva 11 Universumi

Lisätiedot

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä 7. AURINKOKUNTA Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n. 300 000 AU päässä Jupiter n. 4"päässä) = Keskustähti + jäännöksiä tähden syntyprosessista (debris) = jättiläisplaneetat,

Lisätiedot

Tähtitiede harrasteena

Tähtitiede harrasteena Tähtitiede harrasteena 18.11.2009 Pertti Pääkkönen Joensuun yliopisto, Seulaset r.y. Tähtitieteen eri osa-alueet Galaktinen tähtitiede Tähdet, tähtienvälinen aine Ekstragalaktinen tähtitiede Galaksit,

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2007 M81, kierteisgalaksi Isossa Karhussa. Kuva: Antti Kuosmanen Tässä numerossa mm.: Tietoa tulevasta Talvileirin tapahtumat Esitelmien lyhennelmät

Lisätiedot

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2006

Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2006 Komeetan pyrstö Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 1/2006 Hannu Hongiston kuvaama komea halo. Taustalla Humaljärvi. Kuva on otettu viime joulukuun 17 päivänä. Tässä numerossa mm: Talvileiri Esitelmälyhennelmät

Lisätiedot

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti

ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti ZENIITTI ON TÄHTITIETEELLINEN YHDISTYS URSA RY:N SÄHKÖINEN HARRASTELEHTI. Zeniitti 1-2015 Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti 1-2015 Zeniitti on Ursa ry:n sähköinen harrastelehti. www.ursa.fi/zeniitti

Lisätiedot

v Jakson tavoitteet v Jakson toteutus Matka avaruuteen Kiva tietää

v Jakson tavoitteet v Jakson toteutus Matka avaruuteen Kiva tietää Matka avaruuteen v Jakson tavoitteet Oppilas oppii noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään

Lisätiedot

KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA

KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA 1) Olbersin paradksi Miksi taivas n öisin musta? Js tähdet lisivat jakautuneet keskimäärin tasaisesti äärettömään ja muuttumattmaan avaruuteen, tulisi taivaan listaa yhtä kirkkaana

Lisätiedot

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö

Friedmannin yhtälöt. Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G 3. yleisin mahdollinen metriikka. Friedmannin yhtälö Friedmannin yhtälöt Einsteinin yhtälöt isotrooppisessa, homogeenisessa FRW-universumissa 8 G G [ R( t)] T [ aine, energia, R( t)] 3 yleisin mahdollinen metriikka d sin d dr ds c dt R( t) ( r d ) 1 kr Friedmannin

Lisätiedot

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ Pilvettömänä yönä tähtitaivasta voi tarkastella loputtomiin: Silloin voi ymmärtää, kuinka loputtoman suuri maailmankaikkeus on. Yhtäkkiä maapallo

Lisätiedot