Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2013 Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

2 ROVANIEMI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOESITTELY: kaupunginhallitus KÄSITTELY: kaupunginhallitus kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto ja

3 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS AVAINLUVUT VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ YHDYSKUNTARAKENTAMINEN YMPÄRISTÖTEKIJÄT JULKINEN TALOUS ROVANIEMEN KUNNALLISTALOUS ROVANIEMEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS ALUEELLISET PALVELUT LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT TUOTANT0-OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS SIVISTYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS TEKNISEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAN SELOSTUS TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS

4 5.3 TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS RAHOITUS TILALIIKELAITOS KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN ENERGIA OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ MUUT

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Maailman ja Euroopan taloustilanne on edelleen epävarma. Tämä estää Suomen talouden kasvun ja on lisännyt työttömyyttä. Yritysten odotukset tulevaisuudelle ovat varovaisia. Suomen talouden odotetaan olevan tulevan vuoden aikana vain hieman positiivinen ja työttömyys lisääntyy jossain määrin. Lapissa kaivosteollisuus, malminetsintä, energiatuotanto ja niiden kerranvaikutukset alihankintaan ja palveluihin ovat luoneet uutta kasvua kuluvana vuonna. Myös matkailu on ollut hienoisessa kasvussa. Talouden epävarmuus heijastuu myös valtion rahoitukseen. Viime vuosina suotuisasti kehittyneisiin valtionosuuksiin tuleva leikkaus aiheuttaa noin 38 miljoonan vajeen Rovaniemen kaupungin osalta vuosina Valtion taholta ei ole odotettavissa juurikaan elvyttäviä toimia lähivuosille. Rovaniemen kaupunki jatkaa väestömääräistä kasvuaan. Elokuun lopussa 2012 rovaniemeläisiä oli henkilöä. Vuosi sitten väestömäärä oli noin 400 henkilöä alempi. Kuitenkin verrattuna viime vuoden vastaavaan kehitykseen väestönkasvu on ollut hitaampaa. Se johtuu kuntien välisen ja maahanmuuton negatiivisemmasta kehityksestä. Kuluvana vuonna syntyvyys on ollut edelleen ilahduttavan korkea. Uusia kaupunkilaisia on syntynyt liki 500 lasta. Rovaniemen väestö on kuitenkin myös ikääntymässä. Muutostekijät edellyttävät palveluiden lisäystä ja aiheuttavat kustannusten nousua. Rovaniemen kaupungin kehittämisen kolme tukijalkaa ovat asukkaiden riittävät ja laadukkaat palvelut, menestyvä yritystoiminta ja elinkeinoelämä sekä kolmantena tasapainoinen kuntatalous. Rovaniemi on vastannut kasvavan asukasmäärän ja ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelutarpeiden kasvuun samoin kuin palvelutarpeisiin, joita luo yhä uusia palveluja ns. subjektiivisina oikeuksina edellyttävä lainsäädäntö. Lisääntyvät palvelutarpeet näkyvät lasten päivähoidossa, jossa on ollut reilut 60 lasta/kk keskimäärin enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotihoidontuen kuntalisällä ei ole tuonut riittävää toivottua vaikutusta kunnallisen päivähoidon kysynnän vähentymiseen. Määrällistä kasvua on myös ikäihmisten kotihoitopalveluissa ja palveluasumisessa. Työttömyysasteen keskiarvo tammi-elokuussa 2012 oli 13,0 %, kun koko viime vuoden keskiarvo oli 12.3 %. Rovaniemi ja Ranua on hyväksytty työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä kuntakokeiluun, jossa tavoitteena on mm. selkeyttää työnjakoa toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömien palveluissa valtion ja kuntien kesken. Pitkäaikaistyöttömien määrän pysyminen korkealla tasolla on muodostunut pysyväksi ongelmaksi myös Rovaniemellä. Elinkeino- ja matkailuohjelmia on toteutettu em. ohjelmien mukaisesti. Nettoyrityskanta kasvoi vuoden alkupuoliskolla noin yrityksellä. Kansainväliset yöpymisvuorokaudet kasvoivat tammi-elokuussa 2,5 % kokonaiskasvun ollessa 0,5 % ( yöpymistä yhteensä). Kehitysmielessä voidaan todeta, että Rovaniemen kuntaliitoksen kasvusysäys on aikalailla hyödynnetty. Tämän vuoden talousarviota on jouduttu kasvattamaan ilman katetta 15,5 miljoonaa euroa menoylitysten vuoksi. Tammi-elokuun aikana nettomenojen kasvu on ollut n. 9 %. Kaupungin taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät edellyttävät voimakkaita uudistamistoimia. Talouden tasapainotus vaatii muutoksia toiminnallisissa rakenteissa, palvelutuotannossa ja hallinnossa. Leikkautuvat valtionosuudet on katettava uudistuksilla, säästöillä ja veronkorotuksilla. Toimenpiteet on käynnistettävä heti ensi vuodesta lähtien ja niihin on sitouduttava koko valtuustokaudeksi. Osallisuushankkeen kautta on pyrittävä edistämään kansalaisten omavastuisuutta kumppanuutena kaupungin kanssa. Perinteinen 6-7 prosentin vuotuinen nettomenojen kasvu on puristettava vuonna 2013 enintään 3,2 prosenttiin ja suunnittelukautena muutoin 2 prosenttiin. Käytännössä kasvua voi olla vain sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä päivähoidossa. Sopimusohjausjärjestelmää on tehostettava ja kevennettävä niin luottamushenkilö- kuin hallintorakenteidenkin osalta. Henkilöstöä eläköityy noin 120 työntekijää vuodessa, mikä osaltaan mahdollistaa joustoa työtehtävien uudistamiseen. Menojen hillinnän ohella on tärkeää muistaa myös kaupungin tulokehitykseen vaikuttaminen. Kaupungin maapolitiikka, maankäytönsuunnittelu ja kaavoitus ovat avainvälineitä niin kaupungin vetovoiman lisäämisessä kuin kaupungin talouden perustan turvaamisessa. Kaupungin omaisuuden taloudellinen jalostaminen on oltava vahva tavoite. Taloudellisen tasapainon löytämiseksi suunnittelukaudelle kaupunginhallituksen esitys on korottaa tuloveroa sekä vuodelle 2013 että vuodelle ,5 %-yksikköä ja lakkauttaa kehittämis- ja investointirahasto. Rahaston pääomasta (37 miljoonaa euroa) osa voidaan käyttää alijäämien kattamiseen. Esitetty investointitaso huomioiden kaupungin lainamäärät kasvavat, jääden tavoitteellisesti alle 2500 euroa/asukas vuonna Rovaniemi on erinomainen pohjoinen kaupunki, jolla on merkittävät kehitysmahdollisuudet. Pohjoiset alueet kasvattavat maailmanlaajuisesti rooliaan. Tässä kehityksessä Rovaniemen tulee olla vahvasti mukana. Edessä on uusi aika. Meidän on rakennettava sitä yhdessä tuorein ja rohkein toimenpitein kaikkien rovaniemeläisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kehittämiseksi! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 1

6 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Alalukuihin on koottu keskeisimmät väestönmuutos- ja työllisyysindikaattorit sekä yhdyskuntarakentamisen tilastot. 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus 2 Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,7 84,3 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,9 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,7 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,3 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,4 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,8 54,4 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,8 67 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,2 27,8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisyysaste, vuotiaista, ,9 65,1 Työttömyysaste, keskiarvoprosentti (TEM:n tilasto) 12,3 9,1 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % ,1 66,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,5 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,2 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,1 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,26 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,6 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

7 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2011 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut henkilöä. 3

8 Kuvio 2. Väestönkehitys. Lähde: Tilastokeskus Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), nettosiirtolaisuus (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) ja kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) Luonnollinen väestönlisäys nousi vuonna 2011 jälleen yli kolmeensataan henkilöön. Positiivisen syntyvyyden lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. Vuonna 2011 muuttotappio kuitenkin pieneni merkittävästi verrattuna vuoteen Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 4

9 Kuvio 3. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Rovaniemen kaupunki Toimintaympäristökatsauksessa esitettävissä väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatimaa arviota tulevista väestönmuutoksista. Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Kuvioon on laskettu myös väestökehitykseen perustuva trendi, joka pohjautuu viiden edellisen vuoden väestökehitykseen Rovaniemellä. Kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa sovelletaan Tilastokeskuksen ennustetta. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. 5

10 Kuvio 4 ja taulukko 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos Yllä olevassa kuviossa on esitetty Rovaniemen väestönmuutosennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2030 saakka. Yläkouluikäisten nuorten määrä pysyttelee tasaisena lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä 2020-luvulla. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten ikäryhmässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Työikäisten määrä on kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2020 ikäryhmä on asukkaan suuruinen. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. 6

11 Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Vuodesta 2006 vuoteen 2010 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena. Tavoitteena on, että Rovaniemen taloudellinen huoltosuhde on alle 140:n vuonna Koska eläkeläisten määrä kasvaa huomattavasti lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta tavoite saavutetaan. Kuvio 5. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on pysynyt viime vuosina tasaisena. Se kuitenkin kasvaa jo lähivuosina radikaalisti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. 7

12 Aluelautakuntajako Kartta 1. Rovaniemen aluelautakuntamallin alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 8

13 Taulukko 3. Aluelautakuntamallin kylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntamallin kylät ja niiden väestö Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi 26 Hirvas 746 Tiainen 72 Rautiosaari 643 Ylinampa 99 Pisa 54 Alanampa 62 Muurola Perunkajärvi 68 Leipee 62 Misi 71 Petäjäskoski 185 Vikajärvi 187 Jaatila 171 Vika 24 yht Olkkajärvi 129 Ranuantien suunta yht. 738 Taipale 271 Yläounasjoki Välijoki 137 Lohiniva 71 Narkaus 168 Porokari 48 Siikakämä 42 Jääskö 20 Saarikämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 yht. 618 Meltaus 175 Yläkemijoki Marrasjärvi 79 Pajulampi 54 Patokoski 159 Pirttikoski 107 yht. 669 Autti 111 Alaounasjoki Juotasniemi 136 Marraskoski 168 Pekkala 97 Tapionkylä 280 Vanttauskoski 220 Sinettä 631 Vanttausjärvi 87 Mäntyjärvi 32 Viirinkylä 99 Sonka 218 Tennilä 103 Lehtojärvi 280 yht yht Taulukko 4. Rovaniemen väestö Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestö Väestö % Palvelukyläalueiden väestö yhteensä ,4 Muut alueet ,6 Koko Rovaniemi ,0 9

14 Kartta 2. Rovaniemen suuralueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen ja Alakemijoen suuralueilla. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 10

15 Taulukko 5. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Yhteensä Suuralue Rovaniemen keskus Yhteensä Sodankyläntien suuralue Yhteensä Ounasjoen suuralue Yhteensä

16 Alakemijoen suuralue Yhteensä Ranuantien suuralue Yhteensä Yläkemijoen suuralue Yhteensä Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla noin 6,6 prosenttia. Eniten asukkaitaan on menettänyt Yläkemijoen suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla 11,3 prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 4,8 prosenttia. 12

17 Kuvio 7. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2005 vuoteen 2011 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Väestö lisääntyi myös joillakin maaseutumaisilla alueilla. Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat Karinrakan, Pöykkölän ja Lapinrinteen tilastoalueet menettivät väestöä. Rovaniemen 1. kaupunginosa muuttui tilastojaossa keskustatoimintojen alueeksi vuonna 2009 ja siihen liitettiin alueita Rantaviirin ja Saarenkylän tilastoalueilta. Ratantaus puolestaan laajeni entisen 1. kaupunginosan alueelle Lainaanrannassa. Tilastoalueiden muutoksilla on vaikutusta kuviossa esitettyyn väestönkehitykseen. 13

18 Alla olevan taulukon jako perustuu tilastokeskuksen pienaluejakoon. Mukaan on otettu keskustan ulkopuoliset alueet. Näiden alueiden asukasmäärä on kokonaisuudessaan hieman noussut yhdistyneen Rovaniemen aikana; väestömäärän kasvu oli 854 henkilöä. Huomattavaa kuitenkin on, että väkiluku on kasvanut lähempänä kaupungin keskustaa olevilla alueilla ja vähentynyt etenkin pienimmissä ja etäämpänä kaupunkikeskustasta olevissa kylissä. Suurinta kasvu on ollut Vennivaaran alueella, 709 henkilöä. Taulukko 6. Väestönkehitys keskustan ulkopuolisilla pienalueilla. Lähde: Tilastokeskus Alue Ero Alakorkalo Alanampa Autti Hirvas Häkinvaara Jaatila Juotasniemi Jääskö Kauko Koskenkylä Koulurinne Kylväjäntie Lehtojärvi Leipee Lohiniva Marrasjärvi Marraskoski Meltaus Misi Muurola Mäntyjärvi Napapiiri Narkaus Niesi Nivankylä Nivavaara Norvajärvi Oikarainen Olkkajärvi Pajulampi Patokoski Pekkala Perttaus Perunkajärvi Petäjäskoski Pirttikoski Pisa Porokari Rautiosaari Saarenkolmio Saarenkylä Siikakämä Sinettä Someroharju Sonka Syväsenvaara Taipale Tapionkylä Tennilä Tiainen Tikanperä Tolonen Vaarala Vanttausjärvi Vanttauskoski Vennivaara Viirinkylä Vika Vikajärvi Vitikanpää Välijoki Ylikylä Ylinampa Ylipää

19 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 8. Työttömät ja työttömyysaste. (vuoden keskiarvo) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Yllä olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä on laskenut. Tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna

20 Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on yhä korkea, vaikka onkin kääntynyt lievään laskuun vuoden 2010 aikana. Pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on huolestuttavaa. Kaupungin tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa seuraaviin yhteistyöhankkeisiin. Osallistutaan syyskuussa 2012 käynnistyneeseen kuntakokeiluun, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilu kestä Osallistutaan Pakaste II-hankkeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon hanke, jossa kehitetään mm. palveluprosessia, niiden henkilöiden osalta, jolla ei ole sosiaalisia tai/ja terveydellisiä edellytyksiä työllistyä. Kokeilu kestää

21 Kuvio 10. Työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Valtioneuvosto linjasi hallitusohjelmassa tavoitteeksi valtakunnallisen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä (Lähde: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , Valtioneuvosto). Rovaniemen tavoite on, että työllisyysaste on vähintään 63 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta. 17

22 Vuoden 2008 lopussa Rovaniemellä oli työpaikkaa, mutta vuonna 2009 määrä putosi työpaikkaan. Vuonna 2010 työpaikkoja oli yhteensä Tavoitteena on, että työpaikkojen kasvu ylittää asukkaan kaupunkien keskitason. Kuvio 11. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Yrityskanta ylitti Rovaniemellä yrityksen rajan vuonna Vuonna 2011 yrityksiä oli 3 278, kasvua edelliseen vuoteen oli 3,5 %. Uusia yrityksiä Rovaniemellä aloitti vuonna 2008 yhteensä 361. Vuonna 2009 määrä putosi 287:ään. Vuonna 2011 uusia yrityksiä aloitti 320. (Lähde: Tilastokeskus) Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Rovaniemellä vuonna 2011; ensimmäisellä puoliskolla 10,1 % ja jälkimmäisellä puoliskolla 6,9 %. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 10,9 % prosenttia verrattuna vuoden 2011 tammimaaliskuuhun. (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Kuvio 12. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus 18

23 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Kuvio 13. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi vuonna 2010 jälleen nousuun vuoden 2009 taloudellisen taantuman jälkeen. Vuonna 2011 kasvoi erityisesti kerrostaloasuntojen määrä, joita valmistui 325. Kaavoituspolitiikan osalta kaupungin tavoite on, että asemakaavoilla varmistetaan kahden vuoden pientalotonttivaranto ja kerrostaloasuntovaranto vuosittain (220 asunnon tonttivaranto ja n. 690 kerrostaloasunnon kapasiteetti). Teollisuustonttien osalta tulee kaavoituksen osalta varautua n. 38 tonttiin vuodessa ja liiketonttien osalta n. 10 tonttiin. Asuntotilaston tiedot on kerätty Rovaniemen kaupungin rakennustilastosta, mistä johtuen tiedot poikkeavat hieman aiemmista tilastoinneista. Tilastokeskuksen ja Rovaniemen kaupungin tilastot poikkeavat puolestaan hieman toisistaan uusien asuntojen määrän suhteen. 19

24 Taulukot 7. Tietoa kaavoista. Lähde: Rovaniemen kaupunki AO,AP AR AK, AL LIIKE, K, KM TEOLLISUUS, T YLEISET, Y RM, RL EN, ET tontit/ kpl tontit/ kpl as.(kpl) /tontit (kpl) 1. KAUPUNGINOSA Keskusta 231/ k-m2 tontit/ kpl 10-kortteli/tontit 8,10,11,12 35/ , Kulttuuri- ja hallintokeskus , Koskenranta AK/AP Aalto Galleria ja 6 84/ , Vesalankulma ,17,LP KAUPUNGINOSA Radantausta , Kairatie Siljotie , Rajavartioston alue , Evakkotie KAUPUNGINOSA Pullinpuoli , Ounasvaarantie , Poropolku , 480, Pullinranta KAUPUNGINOSA Viirinkangas 1 8. KAUPUNGINOSA Karinrakka Jääskeläinen k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 9. KAUPUNGINOSA Teollisuuskylä Alakorkalo, osa-alue , Prisman alue

25 ,5, Viitakiinetistöt Lampelankatu-Hallitie-Teollisuustie alue , 9025, , 9042, 9043, 9051 ja JA 13. KAUPUNGINOSA Vennivaara ja Ylikylä / Ylikylä-Vennivaara / KAUPUNGINOSA Napapiiri Napapiiri VAARALA Vaarala (uudet ja vanhat yhteensä) 222 Vartioniemi 91 1 YHTEENSÄ / UUSIA VIREILLE LAITETTUJA ASEMAKAAVOJA Tontit (arvio) Koskenkylän asemakaava 225 Pöykkölän alueen laajennus 100 Ylikylän asemakaavan laajennus 300 Rovaniemen kaupungissa oli vireillä 93 asemakaavaa ja 15 yleiskaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Edellä esitettyyn taulukkoon on koottu merkittävien kaavojen tunnuslukuja. Tunnusluvut kuvaavat ainoastaan kaavan prosessin aikaisia tunnuslukuja ja lopulliset tunnusluvut vahvistuvat vasta hyväksytyssä ja lainvoiman saaneessa kaavassa. Taulukkoon on otettu mukaan myös sellaisia kaavoja, joilla ei muodostu ainoastaan uusia tontteja vaan tunnusluku voi sisältää kaava-alueella olemassa olevat ja uudet tontit tai pelkästään olemassa olevat tontit, joiden käyttötarkoitus muutetaan asemakaavalla toiseksi. AO AP AR AK AL K KM T Y RM RL EN ET Erillispientalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Leirintäalue Energiahuollon alue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue 21

26 LAINVOIMAN SAANEET KAAVAT (tilanne ennen 3/2012) AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI RM, RL EN, ET kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 3. KAUPUNGINOSA Radantausta Lapinaukea KAUPUNGINOSA , Eteläranta KAUPUNGINOSA Voimalaitos 1. osa-alue YHTEENSÄ MUUT KAAVAT (KV hyväksynyt, muutoksenhaku kesken) AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y ENERGIAHUOLTO kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 1.KAUPUNGINOSA Keskusta ,34, Kiela kortteli/tontit 5,6, KAUPUNGINOSA Karinrakka Isoaapa-Jääskeläinen VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT (ei arviota) Sinettä Kivitaipale Ounasvaara LAINVOIMAISET YLEISKAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 HIRVAS

27 Kartta 3. Kaupunginosat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 23

28 Taulukko 8. Yleiskaavojen mitoitus Yleiskaavojen mitoitus Kaava-alue/ vuosi Rakennuspaikat yhteensä Rakennetut Uudet Uudet / yhteensä (%) Koskenkylä/ % Lehtojärvi/ % Oikarainen,Jyrhämäjärvi/ % Narkaus/ % Sonka/ % Norvajärvi/ % Vikajärvi % Tapionkylä % Hirvas % Keskiarvo % Edellä esitetyssä taulukossa on kuvattu voimassa olevien yleiskaavojen kaavan mukaiset rakennuspaikat. Yleiskaavojen oikeusvaikutukset vaihtelevat kaava-alueen sisällä, joten rakennuspaikan rakentaminen voi edellyttää yleiskaavan lisäksi jonkin seuraavista päätöksistä: Kuvio 14. Uudet rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 1) Rantarakentamista ei ole ratkaistu MRL 72 :n mukaisesti: poikkeaminen rantasuunnittelun tarpeesta; toimivalta ELYkeskuksella 2) Ranta-alueen/-vyöhykkeen ulkopuolella rakentaminen pääsääntöisesti vaatii MRL 16 :n ja 136 :n mukaisesti suunnittelutarveratkaisun; toimivalta kaupungilla. 3) Asemakaavoitettavilla alueilla/ suunnittelutarvealueilla tarvitaan ranta-alueella/ - vyöhykkeellä MRL 72 :n mukainen poikkeamispäätös ja muulla alueella MRL 16 :n ja 136 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. 24

29 Kartta 4. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 25

30 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Rovaniemen kaupunki arvioi muun muassa suurten investointi- ja kaavoitushankkeiden yhteydessä ympäristövaikutuksia ja mahdollisia ympäristöriskejä. Näin on tehty esimerkiksi keskustan osayleiskaavatyön ja muidenkin sosiaalisilta, ekologisilta ja taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävien kaavatöiden osalta. Samoin merkittäviin investointien valmisteluprosessiin kuuluu ympäristövaikutusten arviointi. Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Rovaniemen kaupunkiin valmistui loppuvuodesta 2011 ilmasto-ohjelma, jonka kaupunginhallitus hyväksyi Ohjelman pohjalta tehtiin erillinen kaupunkilaisille suunnattu Rovaniemeläisen ilmasto-opas -julkaisu. Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteen, joiden avulla Rovaniemi pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Suunnitelmakaudella jokainen toimielin omalta osaltaan ryhtyy toteuttamaan ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Ilmasto-ohjelman päätavoite: Rovaniemi on ilmastoasioissa maakunnan edelläkävijä. ilmastonmuutos on keskeinen tekijä kaupunkikonsernin päätöksenteossa. Toiminnan pitkäjänteisyys ja ennakointiajattelu tuovat myös taloudellista kestävyyttä. Asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Suosituksen mukaan tämä tavoite toteutuu esim. laatimalla osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Ilmasto-ohjelma sisältää useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Näitä tullaan käyttämään mm. kirjanpitolain mukaiseen velvoitteeseen vastaamisessa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että ympäristöraportointi otetaan osaksi kaupungin hyvinvointikertomusta. Rovaniemen kaupunginhallitus on tekemässään aloitteessa esittänyt, että Lapin liitto ryhtyy valmistelemaan tulvadirektiivin mukaisen Kemi-Ounasjokien tulvansuojelun, hoidon ja käytön kokonaissuunnitelman valmistelut. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tulvaryhmät kaikille vesistöalueille, jolle on nimetty yksi tai useampia tulvariskialueita. Kemijoen vesistöalueella merkittäviä tulvariskialueita ovat Rovaniemen lisäksi Kemijärven keskusta ja Kittilän kirkonkylä. Kemijoen tulvaryhmä koostuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, maakuntaliiton, kuntien ja pelastustoimen edustajista. Tulvaryhmät mm. asettavat tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä hyväksyvät tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja siihen sisältyvät toimenpiteet. Työryhmä on käynnistänyt työskentelyn

31 2.6 JULKINEN TALOUS KANSANTALOUS Suomen kansantalous on hiipumassa taantumaan. Vienti vähenee, investointeja siirretään ja yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut. Kasvua tänä vuonna on arveltu saatavan vain prosentin verran ja sama hiljainen kasvu jatkuu myös ensi vuonna. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen vasta Taloustilanne Suomessa on heikentynyt Euroopan velkakriisin myötä. Olennaista tulevien vuosien kehitykselle onkin se, kuinka saamme oman taloutemme hallintaan. Edessä on todennäköisesti pitkä hitaan kasvun aika. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan vuonna 2012 kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,5 prosenttia. Vuonna 2013 inflaation arvellaan kiihtyvän edelleen maltillisesti 2,5 prosenttia. Vuodelle 2012 Kuntaliitossa ennustetaan keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna niukasti. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuodelle 2013 valtionvarainministeriö arvioi 8,1 prosenttia. KUNTATALOUS Kunta-ala on kovassa murroksessa seuraavan suunnittelukauden aikana. Hitaan talouskasvun lisäksi verorahoitusta heikentävät jo päätetyt mittavat valtionosuusleikkaukset. Tulojen romahtaminen edellyttää voimakkaita säästötoimia kunnissa. Lisäksi on varauduttava veronkorotuksiin, joilla valtionosuusleikkauksia ja efektiivisen veroasteen laskua väistämättä joudutaan kompensoimaan. Lisää tuskaa aiheuttavat poistosuunnitelmien tarkistamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka huonontavat osaltaan kuntien heikkeneviä taseita. Vuoden 2011 syksyllä saavutettiin vuosille neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 prosenttia kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 prosenttia. Vuonna 2013 ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 2,3 prosenttia ja palkkasumman kasvu jäänee samalle tasolle. Kuntatyönantaja sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Vuosina niiden arvellaan säilyvän lähes nykyisen tasoisina eli keskimäärin 30 prosentissa. Sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,12 prosenttia ja voi hieman laskea ensi vuonna. Työttömyysvakuutusmaksun arvellaan säilyvän entisellään eli noin 3,06 prosentissa keskimäärin. KuEL maksu on vuosina säilynyt keskimäärin 23,6 prosentissa palkkasummasta. Tämän arvellaan säilyvän. Opettajien keskimääräinen VaEL alenee tämän vuoden 19,8 prosentista ja on ensi vuonna 19,6 prosenttia. Aleneminen jatkuu suunnittelukaudella. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna ,3 prosenttia. Tänä vuonna kasvu on hidastunut. Vuonna 2013 sen arvellaan olevan 2,3 prosenttia. 27

32 Verorahoituksen kehitys Vuonna 2011 verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat keskimäärin kolme prosenttia. Yhteisöverojen tilitykset kasvoivat lähes 20 prosenttia. Kiinteistöverot kasvoivat vain kaksi prosenttia. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisää ansiotulojen lähes neljän prosentin kasvu. Lisäksi kunnat nostivat veroprosenttejaan keskimäärin 0,09 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25. Tilityksiä kuitenkin pienensivät kunnallisveron vähennyksiin tehdyt muutokset. Tänä vuonna tilitysten arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,8 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 4,2 prosenttia. Tämän hetken arviot lähtevät siitä, että yhteisöveroa tilitetään vuonna 2012 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia eli 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna Tilityksiin vaikuttaa valtion jako-osuuden pienentäminen viidellä prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitysten arvioidaan säilyvän lähes tämän vuoden tasolla. Myös kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa vuonna Vuonna 2013 verojen arvellaan kasvavan maltillisesti. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa suunnitellaan kiinteistöverotuksen uudistamista. Marraskuussa 2012 tehtävä verotulojen oikaisu tulee olemaan tavallista suurempi. Tällöin kunnilta oikaistaan verovuodelta 2011 tilitetyt verot ja vähennetään verovelvollisille vuodelta 2011 maksettavien veronpalautusten osuus. Valtionosuuksien kasvu jäänee koko suunnittelukaudella keskimäärin 2,5 prosentin tasolle, mikäli valtio toteuttaa suunnitellut leikkaukset täysimääräisinä. Taulukko 9. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, syyskuu) Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) -8,5 3,3 2,7 1,0 1,0 Palkkasumma -1,1 2,3 4,5 3,1 2,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,7 3,5 2,6 Työllisyys (määrä) -2,9-0,4 1,1 0,1-0,4 Inflaatio 0,0 1,2 3,4 2,6 2,4 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,8 7,6 8,1 Verot/ BKT 42,7 42,4 43,3 43,2 43,8 Julkiset menot/bkt 56,1 55,8 54,8 55,0 55,4 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-2,8-0,9-1,7-1,2 Julkinen velka/bkt 43,5 48,6 49,1 53,0 54,9 Vaihtotase/BKT 2,0 1,6-1,1-1,5-1,4 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 0,6 0,6 10 vuoden korko, % 3,7 3,0 3,0 1,8 1,7 28

33 2.7 ROVANIEMEN KUNNALLISTALOUS Rovaniemen kaupunki on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti koko uuden kaupungin olemassaolon ajan. Kasvua siivittivät hyvin kasvaneet valtionosuudet ja verotulot, joita vielä tarkistettiin vuosina 2008 ja Yhdistymistilanteessa asetetut tavoitteet saavutettiin jopa alkuperäistä aikataulua nopeammin. Talous oli tasapainossa tilinpäätöksessä Kattamattomia alijäämiä ei ollut ja velkamäärä oli kasvanut kohtuullisesti. Merkittävää oli yritysten ja työpaikkojen määrän hyvä kasvu. Voitiin myös todeta, että kaupunki oli kyennyt järjestämään hyvät palvelut arvioitua paljon nopeammin kasvaneelle asukasmäärälle. Vuonna 2011 kasvu jatkui edelleen vahvana. Myös rakentaminen vilkastui taantuman jälkeen hyvin. Hyvän vuoden jälkeen Rovaniemellä oli vahva kassa, eikä uusia lainoja tarvinnut nostaa. Ongelmaksi vuonna 2011 muodostui menojen voimakas kasvu, joka ylitti selvästi verorahoituksen kasvun. Jouduttiin tekemään lisätalousarvio, joka sekin ylitettiin ja tulos painui 2,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vaikka alijäämä voitiin kattaa aikaisempien vuosien ylijäämästä, oli selvää, että talouden suunta oli kääntynyt, eikä helpotusta tilanteeseen ollut näkyvissä. Rovaniemen väestökehitys on jatkunut myönteisenä myös kuluvana vuonna. Erityisesti on merkille pantava syntyvyyden korkea taso. Rovaniemi on pystynyt toistaiseksi vastaamaan lisääntyneen asukasmäärän mukanaan tuomaan palvelutarpeiden kasvuun sekä lainsäädännön muutosten lisäämiin uusiin haasteisiin. Vuonna 2012 tilanne on kuitenkin talouden osalta muuttunut ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Nopeasti kasvavat menot ylittävät selvästi verorahoituksen ja lisätuskaa ovat aiheuttaneet uudet lomapalkkavarauksen laskentaan liittyvät määräykset. Erityisenä ongelmana tänä vuonna ovat olleet erityissairaanhoidon yli 10 prosenttia kasvaneet kustannukset. Talousarviota on muutettu, ja odotettavissa on noin 16 miljoonan euron alijäämä, joka vie taseesta jäljellä olevan ylijäämän. Tulevaan talousarviovuoteen ja alkavaan taloussuunnittelukauteen ollaan lähdössä tilanteesta, jossa kaupungin nettomenojen kasvu on kaksinkertainen tulevaan tulotasoon verrattuna. Alkavan taantuman johdosta odotetaan verotulojen kasvun jäävän alhaiselle tasolle. Lisäksi Rovaniemi menettää Valtion päättämien leikkausten johdosta arviolta 38 miljoonan euron valtionosuustulot vuoteen 2015 mennessä. Tulevalla suunnittelukaudella on varauduttava merkittävään säästökuuriin, otettava lisää lainaa ja korotettava veroja. Investoinneissa on pitäydyttävä tiukasti suunnitelmassa olevaan kokonaiskehykseen. Tavoitteena on, että suunnittelukauden lopussa vuonna 2016, ei ole kattamattomia alijäämiä ja lainamäärä on alle 2500 /asukas. Tässäkin tilanteessa on kaupungin huolehdittava palvelujen järjestämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevalla suunnittelukaudella on kuitenkin palveluihin, niiden järjestämistapaan ja hallintomalliin tehtävä muutoksia. Vain näin toimien kyetään talouden tavoitteet saavuttamaan. Taulukko 10. Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, saamatta jäävä valtionosuus yhteensä vuosina Valtakunta Leikkaus/as. Rovaniemi v v v v Yht Lähde: Suomen kuntalehti 10/2012, Rovaniemen osuus suhteutettu kaupungin väkilukuun. 29

34 Taulukko 11. Rovaniemen kunnallistalous. Lähde: Tilastokeskus Koko kaupungin taloustietoja Toimintakate, milj. euroa -210,2-227,4-241,7-249,7-263,4-281,6 Toimintatuotot, % toimintakuluista 20,0 19,7 19,3 19,2 18,3 17,5 Verotulot, milj. euroa 156,7 170,1 184,3 186,9 199,3 204,4 Verotulot, euroa / asukas Valtionosuudet, milj. euroa 59,0 62,1 69,9 75,5 83,0 85,0 Valtionosuudet yhteensä, euroa / asukas Vuosikate, milj. euroa 9,7 8,0 14,5 15,2 22,4 11,3 Vuosikate, euroa / asukas Vuosikate, % poistoista 84,3 64,1 119,7 121,5 165,1 83,3 Tilikauden yli/alijäämä, milj. euroa -1,7-4,4 2,5 2,2 6,9-2,2 Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Lainakanta, milj. euroa 63,6 71,0 75,5 76,4 75,3 72,1 Lainakanta, euroa / asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40,7 41,3 39,9 40,7 38,9 37,7 Omavaraisuusaste, % 68,8 66,6 65,7 64,9 65,4 65,4 Konsernin taloustietoja Konsernilainakanta, milj. euroa 128,5 140,4 148,9 146,2 144,0 138,4 Konsernin lainat, euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % Omavaraisuusaste, %

35 2.8 ROVANIEMEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA JOHDANTO Valtioneuvoston kannanoton mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kuntien ja valtion yhteistyönä. Tavoitteena on palveluiden uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen, lisäksi kuntien tulee panostaa palveluiden kehittämiseen. Tuottavuusohjelma sisältää seuraavat kehittämistyöalueet: - henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi - palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut - palveluverkko ja toimitilat - organisaatio ja rakenteet - hankinnat - johtamisjärjestelmä - tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyö sekä innovaatiot - tuottavuusohjelman toteutus ja seuranta Lähtökohtaisesti valtion ja 20 suurimman kunnan osallistuminen korostaa ohjelman merkitystä ja tahtotilaa. Ohjelma sisältyy talousarvioon ja suunnitelmaan. Ohjelman linjaukset ohjaavat kehittämistyötä. Tavoitteena on jäntevöittää kaupunkistrategiaa. Ohjelma toteutetaan suunnittelukauden aikana ja sen tuloksena kaupunkistrategian toteutuminen varmistuu siten, että pystytään: - parantamaan kannattavuutta tilikausien positiivisen tuloksen saavuttamiseksi HENKILÖSTÖ, OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöltä edellytetään sitoutumista kehittämään toimintaa, omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä valmiutta siirtyä uusiin tehtäviin. Rekrytoinneissa pyritään siihen, että henkilöstötuottavuus paranee. Palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaan toimialoille ja tuotantoyksiköihin laaditaan tehtäväalueittain ja palvelukeskuksittain henkilöstötarpeesta selvitys ja henkilöstösuunnitelma suunnittelukausittain. Suunnittelukaudella kaupunkiorganisaatiosta eläkkeelle jääminen hyödynnetään henkilöstötuottavuutta nostamalla. Eläkkeelle jäämisen vuoksi kaupunkiorganisaatiosta poistuu n. 120 henkilötyövuotta. Kaikkien vapautuvien vakanssien täyttöä tarkastellaan kriittisesti. Tavoite on, että henkilöstömäärä vähenee suunnittelukaudella talouden tasapainottamistavoitteiden edellyttämällä tavalla. Kaupungin palvelussuhteiden ehtojen tulee olla kaikilta osin kilpailukykyiset. Tukipalveluissa pääsääntöisesti ei täytetä eläkkeelle jäämisen johdosta vapautuvia vakansseja ja tarvittavat palvelut kilpailutetaan palveluhankintastrategian mukaisesti. Rekrytointeja ohjaavat palvelujen järjestämissuunnitelmien perusteella laaditut henkilöstösuunnitelmat. Niiden pohjalta määritetään täytettävät tehtävät ja niissä vaadittava osaaminen. Olemassa olevan henkilöstön osaamista hyödynnetään ja tarjotaan mahdollisuuksia urakehitykseen. Hallinto- ja johtosääntöä muutetaan siten, että työsopimussuhteisten tehtävien osalta sisäinen haku on mahdollinen rekrytointimuoto. Työnantaja sitoutuu kehittämään toimintaa, henkilöstön osaamista sekä tukee henkilöstön valmiutta siirtyä uusiin tehtäviin. Henkilöstöä ja työyhteisöjä kannustetaan kehittämään jatkuvasti työtään ja yhteistoimintaansa sekä tuottavampia työtapoja. Koulutuksen kautta valmennetaan esimiehet käyttämään valittuja toimintatapoja. 31

36 Työlähtöisillä menetelmillä kannustetaan koko henkilöstöä kiinnittämään huomiota työyhteisön hyvinvointiin. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana kaikessa kehittämistyössä. Työhyvinvointia edistetään aktiivisen varhaisen tuen toimintatapojen avulla. Toimintatapa opastaa ja velvoittaa esimiehiä havaitsemaan henkilöstön työkyvyn heikkenemisen ajoissa. Osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin suunnitelma laaditaan palvelujen järjestämissuunnitelmiin ja henkilöstösuunnitelmiin pohjautuen. ASIAKASPALVELUJÄRJESTELMÄ, PROSESSIT JA SÄHKÖISET PALVELUT Prosesseja arvioidaan uudestaan; onko kaikille toiminnoille tulevaisuudessa tarvetta ja voidaanko prosesseja automatisoida. Kotihoidossa (vanhus-, mielenterveys- ja vammaispalvelut) toteutetaan uusiin teknologioihin perustuva työmalli, jolla lisätään välittömän asiakastyön osuutta. Kaupungin asiakaspalvelua, asiakasohjausta ja asiakasmaksujen hoitoa keskitetään siten, että toiminta resursoidaan nykyisistä palvelutehtävää hoitavista henkilöistä. Toimintaa tehostetaan tietotekniikkaa hyödyntämällä. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään vuonna 2013 laajentamalla palvelusetelijärjestelmän käyttöä esimerkiksi lasten päivähoidossa. PALVELUVERKKO JA TOIMITILAT Toimitilastrategia laaditaan ja toteutetaan. Tilojen energiatehokkuuden ja käyttöasteen parantamista edistetään. Toimitilastrategiatyöryhmä selvittää, mikä osa tiloista voidaan vuokrata ulkopuolelle ja ulkopuolelta, miten palveluaikoja voidaan uudistaa ja yhteiskäyttöä lisätä aina, kun tilojen käyttötarkoitus antaa mahdollisuudet. Peruskoulutilojen perusparannusten edetessä ja evakkokoulujen poistuessa syntyy edelleen mahdollisuuksia käyttöasteen nostamiseen. Lähivuosina kasvuun kääntyvä alakouluikäisten määrä nostaa käyttöastetta. Kouluinvestoinnille haetaan vaihtoehtoista ratkaisua koulutuskuntayhtymältä mahdollisesti vapautuvista tiloista. Opetuksen järjestämissuunnitelmat tarkistetaan ja toimintaa tehostetaan. Sairaanhoitopiirin kanssa käynnistetään projekti, jossa selvitetään mahdollisuus siirtää akuuttisairaanhoito keskussairaalan yhteyteen. Tässä yhteydessä arvioidaan uudelleen terveydenhuollon lähipalveluverkko. Vanhustenhuollossa siirrytään kaupunkistrategian ja valtakunnallisen ikäihmisten hoidon laatusuositusten mukaisesti raskaista hoitomuodoista kevyempiin. Epätarkoituksenmukaisia toimitiloja tulee joko peruskorjata tai korvata uudisrakentamisella, joka tukee perustoiminnan tehokasta ja laadukasta toteuttamista. Tässä tarkoituksessa omaa palveluasumistuotantoa voidaan jatkossa kehittää tarvittaessa myös ulkoa vuokratuissa tiloissa. Lisäpalvelu ostetaan tarvittaessa. Terveydenhuollon tukipalveluita pyritään jatkossa yhä enemmän yhdistämään sairaanhoitopiirin toiminnan kanssa. Päivähoidossa tehostetaan omaa tuotantoa käyttöasteen parantamiseksi. Päivähoidon lisääntyvä tarve hankitaan ja omia investointeja korvataan palvelusetelijärjestelmää laajentamalla. Toimitilat, joita kaupungin hallinto tai palvelutuotanto ei tarvitse, myydään, vuokrataan tai puretaan heti. ORGANISAATIO JA RAKENTEET Kaupunginvaltuusto linjaa kaupunkistrategiassa sekä talousarviossa ja suunnitelmassa kaikki ne tavoitteet ja reunaehdot, joiden mukaan kaupunki toteuttaa perustehtäväänsä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Organisaatiota uudistetaan asiakkaan palvelutarpeista lähtien joustavaksi. Organisaation kehittämisessä moniportaista hierarkkista rakennetta puretaan ja selkeytetään yhdistämällä lautakuntia ja johtokuntia sekä tiivistämällä sekä hallinto-organisaation että palvelu-organisaation rakenteita. Tuo- 32