Toimintaympäristön tilastot. Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2012 Toimintaympäristön tilastot Rovaniemen kaupunki

2 Sisältö VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 1 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMEN OSA-ALUEILLA... 4 VÄESTÖENNUSTE TALOUSKEHITYS JA KUNTATALOUS ROVANIEMI VERRATTUNA MUIHIN KUNTIIN TYÖLLISYYS JA TOIMEENTULO TYÖPAIKAT JA ELINKEINOT ASUNNOT ASUMINEN KAAVOITUS KARTTOJA ROVANIEMEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ KUVALUETTELO... 60

3 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Kuvio: Tilastokeskus [1]

4 Henkilöä Väestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Kuvio: Tilastokeskus Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), nettosiirtolaisuus (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) ja kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) Luonnollinen väestönlisäys laski vuonna 2010 hieman edellisten vuosien lukemista, mutta pysyi edelleen hyvänä. Positiivisen syntyvyyden lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Vuonna 2007 väestölisäyksen merkittävin osatekijä oli kotimainen muuttovoitto. Vuosina 2008 ja 2009 yhdistyneen Rovaniemen vetovoima on riittänyt pitämään kotimaisen muuttotaseen tasapainotilassa, mutta vuonna 2010 kuntien välinen muuttotappio oli jo 216 henkilöä. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuo erityisesti alle 20- vuotiaiden ikäryhmä. Kuntien välistä muuttotappiota kertyy puolestaan erityisesti vuoden ikäisten ryhmästä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää todennäköisesti se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. [2]

5 Alla olevassa taulukossa on esitetty väestönmuutostiedot vuosien 2006 ja 2010 välillä. Väestönmuutostiedot Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku Taulukko: Tilastokeskus Kuntien välisessä nettomuutossa näkyy erityisesti muutto Rovaniemelle opintojen ajaksi. Kuntien välinen nettomuutto ikäluokittain Taulukko: - 69 Tilastokeskus Ikäluokat yhteensä [3]

6 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMEN OSA-ALUEILLA Kuvio: Tilastokeskus Vuodesta 2005 vuoteen 2010 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Väestö lisääntyi myös joillakin maaseutumaisilla alueilla. Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat Karinrakan, Pöykkölän ja Lapinrinteen tilastoalueet menettivät väestöä. Rovaniemen 1. kaupunginosa muuttui tilastojaossa keskustatoimintojen alueeksi vuonna 2009 ja siihen liitettiin alueita Rantaviirin ja Saarenkylän tilastoalueilta. Ratantaus puolestaan laajeni entisen 1. kaupunginosan alueelle Lainaanrannassa. Tilastoalueiden muutoksilla on vaikutusta kuviossa esitettyyn väestönkehitykseen. [4]

7 Alla olevan taulukon jako perustuu tilastokeskuksen pienaluejakoon. Mukaan on otettu keskustan ulkopuoliset alueet. Näiden kylien asukasmäärä on kokonaisuudessaan hieman noussut yhdistyneen Rovaniemen aikana; väestömäärän kasvu oli vuosien 2006 ja 2010 välillä 634 henkilöä. Huomattavaa kuitenkin on, että väestön määrä on kasvanut lähempänä kaupungin keskustaa olevilla alueilla ja vähentynyt etenkin pienimmissä ja etäämpänä kaupunkikeskustasta olevissa kylissä. Kylä Muutos Vennivaara Napapiiri Ylikylä Saarenkylä Ylipää Koulurinne Norvajärvi Kauko Hirvas Alakorkalo Saarenkolmio Leipee Sinettä Häkinvaara Alanampa Sonka Muurola Vaarala Vanttauskoski Rautiosaari Olkkajärvi Perunkajärvi Pisa Porokari Niesi Vika Perttaus Siikakämä Mäntyjärvi Vitikanpää Jääskö Jaatila Pajulampi Ylinampa Narkaus Kylväjäntie Tolonen Meltaus Juotasniemi Marrasjärvi Misi Tiainen Välijoki Autti Vikajärvi Marraskoski Lohiniva Tennilä Vanttausjärvi Oikarainen Pekkala Pirttikoski Lehtojärvi Taipale Patokoski Petäjäskoski Someroharju Tapionkylä Nivankylä Viirinkylä Nivavaara Tikanperä Syväsenvaara Yhteensä Taulukko: Tilastokeskus [5]

8 Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen ja Alakemijoen suuralueilla. Kartta: Rovaniemen kaupunki Rovaniemen keskus Muutos Yhteensä [6]

9 Sodankyläntien suuralue Muutos Yhteensä Ounasjoen suuralue Muutos Yhteensä Alakemijoen suuralue Muutos Yhteensä Ranuantien suuralue Muutos Yhteensä Yläkemijoen suuralue Muutos Yhteensä Taulukko: Tilastokeskus [7]

10 VÄESTÖENNUSTE 2040 Toimintaympäristökatsauksessa esitettävissä väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatimaa arviota tulevista väestönmuutoksista. Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Ennuste on vuodelta 2009, ja siinä on vuoden 2010 lähtötaso 237 henkilöä toteutunutta suurempi. Yllä olevaan kuvioon on laskettu myös väestökehitykseen perustuva trendi, joka pohjautuu viiden edellisen vuoden väestökehitykseen Rovaniemellä. Kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa sovelletaan Tilastokeskuksen ennustetta. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on asukkaan kaupunki vuoden 2015 loppuun mennessä Kehitykseen perustuva trendi Tilastokeskuksen ennuste [8]

11 [9]

12 Alla olevissa kuvioissa on esitetty väestönmuutosennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Tulevina vuosina kasvaa erityisesti 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä. *Vuoden 2010 tiedot ovat toteumia. Kuvio: Tilastokeskus * Kuvio: Tilastokeskus [10]

13 * Kuvio: Tilastokeskus Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa Rovaniemellä. Alaasteikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2025 saakka. Yläasteikäisten ja perusasteelta valmistuneiden ikäluokkien koko pienenee lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä. Työikäisten ikäryhmässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Työikäisten määrä on kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2020 ikäryhmä on pudonnut alle asukkaan, mutta ylittää kyseisen rajan jälleen vuonna Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että taloudellinen huoltosuhde on alle 1,4:n vuonna (*Vuoden 2010 tieto on toteuma.) [11]

14 Vuonna 2010 Rovaniemen ikärakenteen korkeimman kohdan muodostavat vuotiaat ja vuotiaat. Alle 15-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokat puolestaan erottuvat näitä pienempinä. Tämä on huomionarvoista esimerkiksi huoltosuhteen kehityksen kannalta. Eläkeikäinen väestönosa tosin on selvästi pienempi kuin nuoremmat ikäluokat, erityisesti mikäli tarkastelu aloitetaan 65 vuotta täyttäneistä. Suuret ikäluokat näkyvät vuonna 2020 kaaviossa vuoden ikäisten ryhmässä. Ikärakenteen muutos näkyy mm. siinä, että vuonna 2020 ennusteen mukaan ikäryhmät ja ovat suurempia kuin useat nuoremmat ikäryhmät. Huomionarvoista on myös nuorten ikäluokkien suurempi koko vuonna 2020 verrattuna vuoteen Kuvio: Tilastokeskus Naiset 2010 Miehet 2010 Naiset 2020 Miehet vuotta täyttäneiden ikäluokan kasvu vuodesta 2010 (toteuma) vuoteen 2040 on Tilastokeskuksen ennusteessa yli nelinkertainen verrattuna alle 55-vuotiaisiin. 55 vuotta tai vanhemmat 7435 Alle 55 vuotiaat Kuvio: Tilastokeskus [12]

15 * Kuvio: Tilastokeskus Yllä olevassa kuviossa on kuvattu Rovaniemen 15- ja 65-vuotiaiden ikäryhmien kehitys vuodesta 2010 (toteuma) vuoteen vuotta täyttävien määrä ylittää 15 vuotta täyttävien määrän vuoden 2011 aikana. Sama asetelma pysyy ennusteen mukaan lähelle vuotta vuoden ikäiset määritellään yleisesti työikäiseen väestöön kuuluvaksi. Kuviota voidaan siten tulkita niin, että jatkossa Rovaniemen työmarkkinoilta poistuu henkilöitä enemmän kuin tulee tilalle. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä Rovaniemellä on 57,3 vuotta. Tämä on noin vuotta matalampi kuin koko maassa (58,6 vuotta). (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet) Väestön ikärakenteen muutos koskettaa myös kuntatyönantajaa. Vuoteen 2030 mennessä yli 60% nykyisestä kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Rovaniemen kaupungissa tämä osuus on keskimääräistä suurempi, n. 70 % (Kevan raportti 2/2009). Ammattiryhmittäin katsottuna eläköityminen koskettaa Rovaniemellä erityisesti kiinteistöpalveluita sekä ruokapalveluita, joissa yli 30% henkilöstöstä tulee eläkeikään jo vuoteen 2015 mennessä. Työikäisen väestön osuuden pienentyessä myös kuntatyönantaja tulee olemaan suurien rekrytointihaasteiden edessä erityisesti ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä. Kasvukeskuksena Rovaniemelläkin kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. [13]

16 TALOUSKEHITYS JA KUNTATALOUS Alla on esitetty (koko) Rovaniemen talousarvion 2012 mukainen toimintakate ja vuosikate. Kuvio: Rovaniemen kaupunki Kuvio: Rovaniemen kaupunki [14]

17 Alla on esitetty (koko) Rovaniemen talousarvion 2012 mukaiset verotulot ja valtionosuudet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Verotulot Kuvio: Rovaniemen kaupunki TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Valtionosuudet Kuvio: Rovaniemen kaupunki [15]

18 Investoinnit sisältävät kaupunginhallituksen, liikuntalautakunnan, teknisen lautakunnan, tilaliikelaitoksen, Napapiirin veden ja sivistyspalvelujohtokunnan nettoinvestoinnit. Kuvio: Rovaniemen kaupunki Euroa Lainat /asukas Kuvio: Rovaniemen kaupunki [16]

19 Palkkatulot ja verotettavat tulot ovat kehittyneet viime vuosina Rovaniemellä muuta maata nopeammalla tahdilla. Verotettavat tulot asukasta kohti ovat muuttuneet samansuuntaisesti koko maahan nähden. Tiedot perustuvat päivitettyyn koko maan verotulojen ennustekehikkoon. Kunnallisveron veropohja Rovaniemi VEROVUOSI ** 2011** Palkkatulot, pl. optiot Muutos % 7,7 0,2 4,7 5,4 Verotettava tulo Muutos % 6,7 0,7 2,3 3,6 Verotettava tulo /Asukas Muutos % 5,4-0,2 1,5 3,2 Koko maa VEROVUOSI ** 2011** Palkkatulot, pl optiot, milj Muutos % 7,0-1,0 2,4 5,0 Verotettava tulo, milj Muutos % 5,9-0,4 1,4 4,0 Verotettava tulo /asukas Muutos % 5,4-0,9 1,0 3,6 ** Ennuste Taulukko ja kuvio: Kuntaliitto Verotettava tulo/asukas /asukas ** 2011** Koko maa Rovaniemi [17]

20 ROVANIEMI VERRATTUNA MUIHIN KUNTIIN Alla olevassa kuviossa näkyvät vertailussa käytettyjen kuntien väkiluvut. Kunnat ovat maakuntiensa keskuksia Kuvio: Tilastokeskus [18]

21 Alla olevassa kuviossa on kuvattu vertailukaupunkien väestökehitys prosentteina vuodesta 2010 (toteuma) vuoteen Rovaniemi asemoituu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvavien kaupunkien joukkoon. Väestöennuste pohjautuu vuonna 2009 vallinneeseen kehitykseen, jolloin syntyvyys koko maassa oli hyvin korkea. Vaasa 13,3 % Rovaniemi 15,2 % Pori 6,1 % Mikkeli 2,6 % Lappeenranta 1,8 % Kuopio 0,3 % Kotka 3,4 % Joensuu 1,0 % Hämeenlinna 17,5 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Kuvio: Tilastokeskus [19]

22 Rovaniemen korkea syntyvyys näkyy muita kuntia suuremmassa 0-6 vuotiaiden prosenttiosuudessa koko kunnan väestöstä. Työikäisten osuus on myös suuri, 68 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen määrä on Rovaniemellä selvästi vertailukuntia pienempi. Tilastossa on käytetty vuoden 2010 väkilukua. 100 % 90 % 20,1 % 17,0 % 20,7 % 16,1 % 18,8 % 19,6 % 20,4 % 15,1 % 17,1 % 80 % 70 % 60 % 50 % 64,4 % 68,1 % 64,6 % 68,5 % 66,4 % 65,2 % 64,6 % 68,0 % 67,0 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8,3 % 8,0 % 8,1 % 8,1 % 8,0 % 8,3 % 7,9 % 8,7 % 8,1 % 7,1 % 6,9 % 6,6 % 7,3 % 6,9 % 6,8 % 7,0 % 8,2 % 7,8 % Kuvio: Sotkanet 0 6 vuotiaat 7 14 vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Rovaniemellä on ikäihmisten osuus väestöstä selkeästi vertailukuntia pienempi kaikissa ikäryhmissä. Kuten koko Suomessa, myös Rovaniemellä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa. 25,0 % 20,0 % 2,7 % 2,5 % 2,3 % 2,3 % 2,4 % 15,0 % 10,0 % 7,1 % 2,0 % 6,0 % 7,3 % 2,0 % 5,7 % 6,6 % 6,8 % 7,1 % 1,5 % 5,3 % 2,4 % 5,9 % 5,0 % 10,4 % 9,0 % 10,9 % 8,5 % 9,9 % 10,6 % 10,9 % 8,2 % 8,8 % 0,0 % Kuvio: Sotkanet vuotiaat vuotiaat 85 vuotta täyttäneet [20]

23 Alle on koottu vertailukuntien keskeisimmät talousluvut. Vuosikate vuonna 2010, euroa/asukas Euroa Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset Lainamäärä vuonna 2010, euroa/asukas Euroa Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset [21]

24 Verotulot + valtionosuudet euroa/asukas, sekä veroprosentti % % % % Euroa % 19.5 % 19.5 % 19.5 % 19.5 % 19.5 % % % 19.0 % % % % Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset Kaupunkikonsernin lainamäärä 2010, euroa/asukas Euroa Kuvio: Kaupunkien tilinpäätökset [22]

25 [23]

26 TYÖLLISYYS JA TOIMEENTULO Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski vuoden 2010 aikana. Myönteinen kehitys on jatkunut myös vuoden 2011 puolella. Alla olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia ,0 % 12,0 % ,0 % Henkilöä ,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % Työttömiä Työttömyysprosentti 14,2 % 12,4 % 12,3 % 13,9 % 13,2 % 0,0 % Kuvio: Työ- ja elinkeinoministeriö [24]

27 Työttömyys oli Rovaniemen keskuksen ulkopuolisilla suuralueilla prosentuaalisesti huomattavan korkea. (Lähteenä on Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu otantaan, joten työllisyysluvut poikkeavat aina hieman Työ- ja elinkeinotoimistojen vastaavista luvuista) Yläkemijoen suuralue Ranuantien suuralue Alakemijoen suuralue Ounasjoen suuralue Sodankyläntien suuralue Suuralue Rovaniemen keskus Rovaniemi 80.6 % 81.2 % 82.9 % 81.6 % 79.0 % 86.3 % 85.5 % 19.4 % 18.8 % 17.1 % 18.4 % 21.0 % 13.7 % 14.5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllisten osuus työvoimasta Työttömien osuus työvoimasta Kuvio: Tilastokeskus Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on yhä korkea, vaikka onkin kääntynyt lievään laskuun vuoden 2010 aikana. Oma vaikutuksensa vähenemiseen on varmasti ollut nuorisotyöttömyyteen kohdennetuilla erityistoimenpiteillä, kuten Sanssi korttilla sekä nuorten harjoittelu- ja palkkatukitoimenpiteillä (Lähde: Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ). Pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on huolestuttavaa Henkilöä Yli vuoden työttömänä Alle 25 v. työttömät Kuvio: Työ- ja elinkeinoministeriö [25]

28 Alla olevassa kuviossa on esitetty nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus vuotiaasta työvoimasta ja koulutetun työvoiman ulkopuolelle jääneet vuotiaat prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Nuorisotyöttömien osuus työvoimasta on pysynyt vertailuvuosien aikana koko maata korkeammalla tasolla. Kehitys on mukaillut koko maan kehitystä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina nousussa, mutta on silti pysytellyt koko maata pienempänä % Nuorisotyöttömät, Koko maa 11,9 10,2 9 8,8 13,8 13 Nuorisotyöttömät, Rovaniemi 23,5 19,7 18,7 17,5 21,1 21 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet, Koko maa Koulutuksen ulkopuolelle jääneet, Rovaniemi Kuvio: Sotkanet 0 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 7,9 8,1 8,5 8,6 8,8 [26]

29 70,0 % 60,0 % 50,0 % Prosenttia 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Rovaniemi Rovaniemen Sodankyläntien Ounasjoen Alakemijoen Ranuantien Yläkemijoen keskus suuralue suuralue suuralue suuralue suuralue ,8 % 59,9 % 56,7 % 52,8 % 54,9 % 50,0 % 51,3 % ,2 % 61,3 % 57,3 % 55,5 % 56,4 % 49,1 % 53,5 % ,6 % 62,6 % 54,8 % 57,4 % 57,7 % 54,4 % 54,5 % ,3 % 62,4 % 56,5 % 55,6 % 57,6 % 54,7 % 56,8 % 2009* 59,5 % 60,4 % 55,6 % 54,5 % 56,0 % 54,8 % 55,4 % Kuvio: Tilastokeskus Yllä olevassa kuviossa on esitetty työllisyysasteen kehitys Rovaniemellä ja Rovaniemen suuralueilla vuodesta 2005 vuoteen Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Valtioneuvosto linjasi hallitusohjelmassa tavoitteeksi valtakunnallisen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä (Lähde: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , Valtioneuvosto). Rovaniemen tavoite on, että työllisyysaste on vähintään 63 % vuoden 2015 loppuun mennessä. (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön vastaavista lukuarvoista. *Vuoden 2009 tieto on ennakkotieto. Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta.) [27]

30 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % Rovaniemi 22,5 18,6 17,2 18,2 18,9 Koko maa 14,7 13,5 12,3 11,9 14,2 Kuvio: Sotkanet Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % Rovaniemi 8,9 8,1 7,9 8,2 8,5 Koko maa 6,9 6,7 6,4 6,3 6,9 Kuvio: Sotkanet [28]

31 Rovaniemellä sai vuonna 2009 toimeentulotukea 9,0 prosenttia asukkaista, kun koko maan vastaava luku oli 7,1 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on Rovaniemellä selvästi maan keskiarvoa suurempi; myös vuotiaiden määrä ylittää maan keskiarvon. Lapsiperheistä vuonna 2009 toimeentulotukea sai Rovaniemellä 11,1 prosenttia, joka on 0,5 prosenttiyksikköä suurempi määrä kuin vuonna Koko maan lapsiperheistä toimeentulotukea sai 8,8 prosenttia. (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet) Vuonna 2009 Rovaniemen pienituloisuusaste oli 17,8 prosenttia. Tämä on selvästi yli koko maan kuntien keskiarvon, joka oli 14,8 prosenttia. Pienituloisuus ilmaisee, kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu niihin kotitalouksiin, joiden tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten kotitalouksien käytössä olevista tuloista % 15 vuotta täyttäneen väestön prosentuaalinen jakauma eri tuloluokkiin vuonna Tulottomat % % 5 % 7 % % % % % % % % Kuvio: Tilastokeskus [29]

32 [30]

33 TYÖPAIKAT JA ELINKEINOT Yritystoiminta alkoi elpyä koko Lapin alueella osittain jo vuoden 2009 aikana ja erityisesti keväällä On kuitenkin olemassa yhä epävarmuutta siitä, mihin suuntaan taloustilanne ja markkinat aidosti kehittyvät. Toipuminen on lisäksi ollut toimialakohtaista, eikä kaikilla toimialoilla ole vielä näkyvissä oleellista kasvua. (Lähde: Lapin liitto, Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja Lapin suhdanteet vuosi 2010) Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3000 yrityksen rajan vuonna 2008 ja kasvoi taantumasta huolimatta vuonna 2009 jo 3101:een. Uusia yrityksiä Rovaniemellä vuonna 2008 aloitti yhteensä 361. Vuonna 2009 määrä putosi 287:ään. Vuonna 2010 uusien yritysten määrä lähti taas nousuun, kun yrityksiä aloitti 336. (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä noin 1,5 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä liikevaihto kääntyi noin seitsemän prosentin kasvuun, ja kiihtyi loka-joulukuussa jo 15,3 prosenttiin verrattuna vuodentakaiseen. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kasvoi vuoden viimeisen neljänneksen aikana 2,4 prosenttia edellisestä vuodesta. (Lähde: Lapin liitto, Lapin suhdanteet vuosi 2010) Vuoden 2008 lopussa Rovaniemellä oli työpaikkaa, mutta vuonna 2009 määrä putosi työpaikkaan. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa Rovaniemellä on työpaikkaa. Kuvio: Tilastokeskus [31]

34 Vuodesta 2000 vuoteen 2007 työpaikat ovat lisääntyneet Rovaniemellä muilla toimialoilla paitsi alkutuotannossa, joka sisältää maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden. Yksityiset palvelut ovat kasvaneet eniten. Taloudellinen taantuman vaikutus näkyy vuonna 2008 alkaneessa työpaikkojen määrän pienenemisessä. Rakennustoiminnan hiipuminen veti jalostuksen osuuden laskuun, eikä edes tasaisesti kasvava kaivostoiminta ja louhinta pystynyt nostamaan sitä positiiviseksi; kun kaivostoiminnassa ja louhinnassa oli vielä vuonna 2007 (muutettu TOL2008 mukaiseksi) työpaikkoja 27, oli niitä vuonna 2009 jo 73. Yksityisten palvelujen työpaikkojen määrä kasvoi edelleen vuonna 2008, mutta kääntyi laskuun vuonna 2009, jolloin ainoa kasvanut ryhmä oli yhteiskunnalliset palvelut. Yhteiskunnalliset palvelut sisältää julkishallinnon ja julkiset palvelut sekä muun palvelutuotannon. Vuoden 2008 ja 2009 luvut ovat uuden toimialaluokitus TOL 2008 mukaisia, muut TOL Tämä on aiheuttanut pientä epätarkkuutta vertailuun. Kuvio: Lapin liito ja Tilastokeskus [32]

35 Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kehitysarviot* E 2015E 2020E 2025E 2030E TYÖVOIMA TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 69,1 69,9 70,8 71,7 72,3 72,6 73,4 TYÖPAIKAT TYÖTTÖMÄT TYÖTTÖMYYSASTE (%) 15, ,9 10,7 9,6 9 8,4 TYÖLLISYYSASTE (%) 58,3 61,1 62,1 64,7 66,2 67,1 68,3 Työpaikat yhteensä A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous A 02 Metsätalous D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Metsäteollisuus, kustann. ja painaminen D Metalliteoll., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm C, D 17-18, D 23-26, D 36-37, E (Muu teollisuus) F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv.(pl.k 70) K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palv.+kotital.palv *Seutukuntien kehitysarviot on tuotettu TEM:ssä, Hemaasu mallin avulla. Vuodet toteutunut kehitys, vuodet ennusteita Taulukko: Lapin liito ja Työ- ja elinkeinoministeriö Lapin liitto on käyttänyt viimeisimmässä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa Työja elinkeinoministeriön laatimaa ennustetta seutukuntien kehitysarvioista. Ennusteessa Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kehityksen ennakoidaan olevan useimmilla muuttujilla tarkasteltuna edelleen myönteinen. Mitä tulee työpaikkoihin, niin kasvua ennakoidaan erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin, jonka kasvun arvioidaan olevan lähes 900 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Toinen kasvava ala tulee ennusteen mukaan olemaan majoitus ja ravitsemustoiminta, jonka lisäyksen ennakoidaan olevan vuoteen 2040 mennessä yli 500 työpaikkaa. Suurin työpaikkojen väheneminen tapahtuu puolestaan julkishallinnosta, josta vastaavasti arvellaan häviävän yli 500 työpaikkaa kyseisellä ajanjaksolla. [33]

36 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Aloittaneita Lopettaneita B Kaivostoiminta ja louhinta Aloittaneita Lopettaneita C Teollisuus Aloittaneita Lopettaneita D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanap Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita F Rakentaminen Aloittaneita Lopettaneita G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Aloittaneita Lopettaneita H Kuljetus ja varastointi Aloittaneita Lopettaneita I Majoitus- ja ravitsemistoiminta Aloittaneita Lopettaneita J Informaatio ja viestintä Aloittaneita Lopettaneita K Rahoitus- ja vakuutustoiminta Aloittaneita Lopettaneita L Kiinteistöalan toiminta Aloittaneita Lopettaneita M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Aloittaneita Lopettaneita N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Aloittaneita Lopettaneita P Koulutus Aloittaneita Lopettaneita Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Aloittaneita Lopettaneita R Taiteet, viihde ja virkistys Aloittaneita Lopettaneita S Muu palvelutoiminta Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneet yritykset yhteensä Lopettaneet yritykset yhteensä Taulukko: Tilastokeskus [34]

37 Eniten aloittaneita yrityksiä on ollut toimialalla G: Tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Kyseisellä alalla on kuitenkin ollut myös eniten lopettaneita yrityksiä, joten nettokasvu ei ole ollut suurta. Runsainta nettokasvu on ollut toimialalla M: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, jossa vuosien aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomääräinen kasvu on ollut 102 yritystä. Kaikkiaan yritysten määrän kasvu on ollut vuotta 2009 lukuun ottamatta tasaista. Tilasto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin sekä rekisterin lähdeaineistoina käytettävien Verohallinnon rekisteröintitietoihin Yritystä Aloittaneet Lopettaneet Netto Kuvio: Tilastokeskus [35]

38 [36]

39 ASUNNOT Asuntoa Muu tai Rivi ketjutalo Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Kaikki talotyypit tuntematon talotyyppi Kuvio: Tilastokeskus Yllä olevassa kuviossa on esitetty asuntojen määrän kehitys vuodesta 2005 vuoteen Asuntojen määrä on kehittynyt tasaisesti. [37]

40 Valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi jälleen vuonna 2010 nousuun vuoden 2009 taloudellisen taantuman jälkeen. Erityisesti kasvoi uusien kerrostaloasuntojen määrä, joita valmistui kuitenkin lähes sata vähemmän kuin vielä vuonna Maapolitiikan tavoitteena on, että kaupungin tonttitarjonta vastaa asunto-, liike- ja teollisuusrakentamisen kysyntään. Noudatettavalla maapolitiikalla on merkittävä vaikutus väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamisessa. Kaavoituspolitiikan osalta kaupungin tavoite on, että asemakaavoilla varmistetaan kahden vuoden pientalotonttivaranto ja kerrostaloasuntovaranto vuosittain (220 asunnon tonttivaranto ja n. 690 kerrostaloasunnon kapasiteetti). Teollisuustonttien osalta tulee kaavoituksen osalta varautua n. 38 tonttiin vuodessa ja liiketonttien osalta n. 10 tonttiin Asuntoa Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Kuvio: Rovaniemen kaupunki [38]

41 Omakotitalot (valmiit ja luparakennukset) Rovaniemen alueelle valmistui tai oli valmistumassa aikavälillä yhteensä 1177 omakotitaloa. Näistä noin 82 % prosenttia on sijoittunut kahdeksan kilometrin säteelle keskustasta. Oheisissa kartoissa on esitetty rakennettujen tai rakenteilla olevien omakotitalojen sijainti ao. ajankohtana. omakotirakentaminen on ollut varsin vilkasta koko uuden kunnan ajan (23.9) 233 Kartta: Rovaniemen kaupunki [39]

42 Kartat: Rovaniemen kaupunki [40]

43 Karttaan on merkitty valmiit ja luvan saaneet kerrostalot ajanjaksolta Kerrostalorakentaminen on ollut varsin vilkasta uuden Rovaniemen aikana. Kuten kartasta havaitaan, kerrostalorakentaminen sijoittuu Rovaniemen keskuksen alueelle. Kartta: Rovaniemen kaupunki [41]

44 Vuodesta 2005 vuoteen 2010 vanhojen asuntojen (kerros- ja rivitalohuoneistot) neliöhinnat ( /m2) ovat nousseet Rovaniemellä noin 43 prosenttia. Koko maan vastaava kehitys on ollut 30 prosentin luokkaa ja Oulussa noin 11 prosenttia. Euromääräisesti nousu on kuitenkin ollut Rovaniemellä hieman koko maata pienempi Euroa Rovaniemi Oulu Koko maa Kuvio: Tilastokeskus [42]

45 ASUMINEN Asuntokuntien kehitys Rovaniemellä Asuntokuntaa Muu tai Rivi tai ketjutalo Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Kaikki talotyypit tuntematon talotyyppi Kuvio: Tilastokeskus Asumisväljyyden arvioidaan ennusteen mukaan kasvavan Rovaniemellä Rovaniemi 37,7 m² / asukas 41,0 41,8 m² / asukas Taulukko: Rovaniemen kaupunki [43]

46 Asuntopoliittisessa ohjelmassa asuntokysynnän arvioidaan olevan noin 400 asuntoa vuodessa. Kerrostaloasuntojen osuus tästä on noin 300 asuntoa. Rovaniemen asuntopoliittisessa strategiassa on ennakoitu, että vuoteen 2015 asti keskustan alueen asuntokysynnän kasvu on noin 110 asuntoa vuodessa. Kysyntä kohdentuu tällä alueella erityisesti kerrostaloasuntoihin. (Lähde: Rovaniemen asuntopoliittinen ohjelma) Asuntokysyntä Rovaniemellä talotyypin mukaan vuosina Omakoti- ja rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Yhteensä Yhteensä Keskimäärin vuodessa Taulukko: Rovaniemen kaupunki Rovaniemen vuokra-asuntojen neliövuokrat ( /m2) olivat vuonna 2010 koko maan vuokratasoa alhaisemmat. Yksiöiden neliövuokrataso oli Rovaniemellä vuonna 2010 hieman Oulua korkeampi. Vuonna 2009 tilanne oli päinvastoin: Rovaniemi 10,92 /m2 ja Oulu 11,06 /m2. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen (Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2013) mukaan vapaarahoitteiset nimellisvuokrat tulevat nousemaan vuosien 2011 ja 2013 välillä Rovaniemellä noin 2,1 prosenttia vuosittain. Oulussa nousu on 2,3 prosentin luokkaa Euroa Keskim. 1h 2h 3h+ Rovaniemi 9,56 11,54 9,52 8,62 Oulu 9,72 11,47 9,7 8,86 Koko maa 9,86 11,73 9,82 9,05 Kuvio: Sotkanet [44]

47 Ahtaasti asuvien osuus on Rovaniemellä vähentynyt selvästi tarkasteluvälillä Sama kehitys on toistunut koko maassa, missä ahtaasti asuvia on kuitenkin hieman enemmän kuin Rovaniemellä. Ahtaasti asumisen määritelmä täyttyy, mikäli asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun mukaan. 10 9,5 9 % 8,5 8 7,5 Rovaniemi Koko maa , ,4 9, ,9 9, ,6 9, ,7 9 Kuvio: Tilastokeskus [45]

48 KAAVOITUS Kuvio: Rovaniemen kaupunki YLEISKAAVOJEN MITOITUS VUOSINA KAAVA-ALUE/ VUOSI RAKENNUSPAIKAT YH- TEENSÄ RAKENNETUT UUDET UUDET/YHTEENSÄ (%) Koskenkylä/ % Lehtojärvi/ % Oikarainen,Jyrhämäjärvi/ % Narkaus/ % Sonka/ % Norvajärvi/ % Vikajärvi % Tapionkylä % Hirvas ehdotus % Keskiarvo % Taulukko: Rovaniemen kaupunki Edellä esitetyssä taulukossa on kuvattu voimassa olevien yleiskaavojen kaavan mukaiset rakennuspaikat. Yleiskaavojen oikeusvaikutukset vaihtelevat kaava-alueen sisällä, joten rakennuspaikan rakentaminen voi edellyttää yleiskaavan lisäksi jonkin seuraavista päätöksistä: 1) Rantarakentamista ei ole ratkaistu MRL 72 :n mukaisesti: poikkeaminen rantasuunnittelun tarpeesta; toimivalta ELY-keskuksella 2) Ranta-alueen/-vyöhykkeen ulkopuolella rakentaminen pääsääntöisesti vaatii MRL 16 :n ja 136 :n mukaisesti suunnittelutarveratkaisun; toimivalta kaupungilla. 3) Asemakaavoitettavilla alueilla/ suunnittelutarvealueilla tarvitaan ranta-alueella/ - vyöhykkeellä MRL 72 :n mukainen poikkeamispäätös ja muulla alueella MRL 16 :n ja 136 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. [46]

49 Merkittävien kaavojen tunnuslukuja AO,AP AR AK LIIKE, K, KM TEOLLISUUS, T YLEISET, Y RM, RL EN, ET tontit/ kpl tontit/ kpl as./kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 1. KAUPUNGINOSA Keskusta kortteli/tontit 5,6, kortteli/tontit 3,8, , Kulttuuri- ja hallintokeskus , Koskenranta AK/AP , Vesalankulma KAUPUNGINOSA Radantausta Siljotie , Rajavartioston alue , Evakkotie KAUPUNGINOSA Pullinpuoli , Ounasvaarantie , Poropolku , 480, Pullinranta KAUPUNGINOSA Viirinkangas , Eteläranta KAUPUNGINOSA Karinrakka Jääskeläinen KAUPUNGINOSA Teollisuuskylä Isoaapa-Jääskeläinen Voimalaitos osa-alue Alakorkalo, osa-alue , Prisman alue ,5, Viitakiinetistöt Lampelankatu-Hallitie- Teollisuustie alue , 9025, , 9042, 9043, 9051 ja JA 13. KAUPUNGINOSA Vennivaara ja Ylikylä Ylikylä-Vennivaara KAUPUNGINOSA Napapiiri Napapiiri VAARALA [47]

50 Vaarala (uudet ja vanhat yhteensä) YHTEENSÄ Rovaniemen kaupungissa oli vireillä 77 kaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Edellä esitettyyn taulukkoon on koottu merkittävien kaavojen tunnuslukuja. Tunnusluvut kuvaavat ainoastaan kaavan prosessin aikaisia tunnuslukuja ja lopulliset tunnusluvut vahvistuvat vasta hyväksytyssä ja lainvoiman saaneessa kaavassa. Taulukkoon on otettu mukaan myös sellaisia kaavoja, joilla ei muodostu ainoastaan uusia tontteja vaan tunnusluku voi sisältää kaava-alueella olemassa olevat ja uudet tontit tai pelkästään olemassa olevat tontit, joiden käyttötarkoitus muutetaan asemakaavalla toiseksi. Seuraavan sivun kartassa on esitetty kaupunginosajako. LAINVOIMAN SAANEET KAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI 3. KAUPUNGINOSA Radantausta kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 Lapinaukea MUUT KAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI 3. KAUPUNGINOSA kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 Radantausta 1-33,34, Kiela YLEISKAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI HIRVAS kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 307 Taulukot: Rovaniemen kaupunki [48]

51 Kartta: Rovaniemen kaupunki [49]

52 Rovaniemen kaavoitustilanne Kartta: Rovaniemen kaupunki [50]

53 KARTTOJA Seuraavilla sivuilla on esitetty karttoja Rovaniemen koulu-, päiväkotija kyläverkosta. [51]

54

55

56

57

58

59 ROVANIEMEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Henkilöstön lukumäärä (palvelussuhteet) Rovaniemen kaupunki Henkilöstömäärä Henkilöstömäärän muutos Vakituinen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Vakituinen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä HALLINTO-ORGANISAATIO Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto Terveyspalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalveluiden hallinto Päivähoidon palvelukeskus Koulupalvelukeskus Kulttuuripalvelukeskus Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus Sivistyspalvelut PALVELUTUOTANTO Teknisen tuotannon hallinto Infrapalvelukeskus Ruokapalvelukeskus Napapiirin Vesi TEKNINEN TUOTANTO Hallintopalveluiden tuotanto-os Työterveyspalvelut Tilaliikelaitos ROVANIEMEN KAUPUNKI [57]

60 HENKILÖTYÖVUOSI HENKILÖTYÖVUODET HTV muutos Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Muut Yhteensä Hallinto-organisaatio 74,3 20,0 1,5 0,0 95,8 14,1 11,2 0,1 0,0 25,4 Sosiaali- ja terveyspalveluiden 3,7 0,8 2,4 0,0 6,9-0,4 0,1-1,0 0,0-1,2 hallinto Terveyspalvelukeskus 378,9 161,9 7,9 0,0 548,7-8,5 5,4-2,0 0,0-5,1 Sosiaalipalvelukeskus 95,5 43,3 13,4 1,3 153,6 3,2 2,5 7,3 0,0 13,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 478,1 205,9 23,7 1,3 709,1-5,7 8,0 4,4 0,0 6,7 Sivistyspalveluiden hallinto 2,6 0,1 0,0 0,0 2,7 0,6-1,2 0,0 0,0-0,6 Päivähoidon palvelukeskus 327,5 125,7 8,4 0,0 461,6-7,5 17,4 2,8 0,0 12,7 Koulupalvelukeskus 345,3 101,0 3,5 0,0 449,8-3,3 3,8 2,3 0,0 2,7 Kulttuuripalvelukeskus 52,1 15,9 4,4 0,0 72,5-3,2 1,9-0,5 0,0-1,9 Liikunta- ja nuorisopalv.keskus 14,1 10,4 0,4 0,0 24,9-0,5 2,3 0,3 0,0 2,1 Sivistyspalvelut 741,6 253,1 16,8 0,0 1011,5-13,9 24,1 4,9 0,0 15,1 Palvelutuotanto 1219,7 459,0 40,5 1,3 1720,5-19,6 32,1 9,2 0,0 21,7 Teknisen tuotannon hallinto 1,3 0,0 0,0 0,0 1,3 Infrapalvelukeskus 131,5 50,1 20,6 0,0 202,2 Ruokapalvelukeskus 50,3 14,5 4,0 0,0 68,8-1,9 0,7 2,1 0,0 1,0 Napapiirin Vesi 31,4 3,9 1,9 0,0 37,1 0,1 0,0 0,9 0,0 0,9 Tekninen tuotanto 214,4 68,5 26,5 0,0 309,4-17,3 2,4 3,3 0,0-11,6 Hallintopalveluiden tuotantoosasto 28,3 4,9 0,4 0,0 33,6-1,4-2,5 0,2 0,0-3,8 Työterveyspalvelukeskus 18,9 2,7 0,0 0,0 21,6 3,6-2,9 0,0 0,0 0,7 Tilaliikelaitos 7,3 1,4 0,0 0,0 8,6 0,6 0,8 0,0 0,0 1,4 ROVANIEMEN KAUPUNKI 1562,9 556,4 68,9 1,3 2189,5-20,0 41,2 12,7 0,0 33,9 [58]

61 SAIRASPOISSAOLOT ROVANIEMEN KAUPUNKI SAIRASPOISSAOLOT ROVANIEMEN KAUPUNKI Kalenteripvt Henkilöt Jaksot Henkilöt joilla sairauspoissaoloja Muutos 1-8/ pv/hlö Kalenteripvt pv/hlö Hallinto-organisaatio , ,7 Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto ,6-1 5,3 Terveyspalvelukeskus , ,3 Sosiaalipalvelukeskus , ,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,2 Sivistyspalveluiden hallinto ,8 6 1,5 Päivähoidon palvelukeskus ,6 67 0,0 Koulupalvelukeskus , ,0 Kulttuuripalvelukeskus , ,1 Liikunta- ja nuorisopalv.keskus , ,2 Sivistyspalvelut , ,0 Palvelutuotanto , ,1 Teknisen tuotannon hallinto ,0 Logistiikka ja yhteiset palvelut , ,6 Kiinteistöt , ,7 Liikennealueet , ,6 Ympäristö , ,1 Infrapalvelukeskus ,2 Ruokapalvelukeskus , ,6 Napapiirin Vesi , ,9 Tekninen tuotanto , ,6 Hallintopalveluiden tuotanto-osasto ,8 2-0,1 Työterveyspalvelukeskus , ,8 Tilaliikelaitos , ,2 ROVANIEMEN KAUPUNKI , ,2 [59]

62 KUVALUETTELO Kannen yllin kuva: Leppänen Marko Kannen keskimmäinen kuva: Pée Annett Kannen alin kuva: Suvilehto Jukka Sivun 9 kuva: Uutela Petri Sivun 18 kuva: Liiti Arto Sivun 23 ylempi kuva: Uutela Petri Sivun 23 alempi kuva: Pée Annett Sivun 30 kuva: Torvinen Aarno Sivun 36 kuva: Torvinen Aarno Sivun 45 vasen kuva: Uutela Petri Sivun 45 oikea kuva: Torvinen Aarno Sivun 51 vasen kuva: Uutela Petri Sivun 51 oikea kuva: Torvinen Aarno [60]