Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

2 ROVANIEMI TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOESITTELY: KÄSITTELY: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat: Ilkka Väyrynen Jouni Laaksomies Aarno Torvinen

3 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS AVAINLUVUT VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ YHDYSKUNTARAKENTAMINEN YMPÄRISTÖTEKIJÄT JULKINEN TALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT STRATEGISET PAINOPISTEET ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA TALOUSARVION ORGANISAATIO, RAKENNE JA SITOVUUS HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA KÄYTTÖTALOUSOSA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAN SELOSTUS TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT TILALIIKELAITOS TILALIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS RAHOITUS TILALIIKELAITOS

4 9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY ROVANIEMEN INFRA OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY TYÖTERVEYS LAPPICA OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ EDURO-SÄÄTIÖ

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouskehitys on ollut pitkään heikkoa. Taustalla ovat muun muassa maailmantalouden kasvun hidastuminen, elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat sekä Venäjän talouden taantuma. Lähivuosina talouskehityksen odotetaan hiljalleen elpyvän, mutta kasvu on jäämässä vaimeaksi. Talouden tukipilarina on viime vuosina ollut pitkälti yksityinen kulutus. Kuluvana ja lähivuosina yksityisen kulutuksen rinnalla myös investointien odotetaan jälleen tukevan talouskasvua. Viennin kasvu on sen sijaan jäämässä heikoksi. Vaikka vienti piristyy vähitellen maailmankaupan vanavedessä, se ei kustannus- ja tuotekilpailukykyongelmista johtuen pääse vieläkään täysin vientimarkkinoiden kasvun vauhtiin. Työmarkkinatilanne on pitkän taantuman jäljiltä synkkä. Työllisyysaste ei ole noussut ja työttömyysjaksot ovat pitkittyneet ja rakennetyöttömyys on lisääntynyt. Korkea rakennetyöttömyys hidastaa työttömyyden laskua talouskasvun elpyessä. Siksi työttömyysaste pysyy lähivuosina korkeana. Heikko työmarkkina- tilanne vaikeuttaa kuntatalouden tilaa heikentämällä verotulojen kasvua. Lisäksi kuntien työmarkkina- tukimenot pysyvät korkealla tasolla. Julkisen talouden tila on heikentynyt kuluvan vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Julkinen velka kohosi yli sille EU-säännöksissä asetetun 60 prosentin rajan suhteessa BKT:hen viime vuonna. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotuspäätöksiä. Noin kolmannes kunnista eli yhteensä 98 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeiksi. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattavat väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Mittavista sopeutustoimista huolimatta eivät kuntien tulot riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimia nettorahoitustarve myös uhkaa kasvaa vuosikymmenen loppua kohden. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa sekä sitä, että kunnat jatkavat omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2017 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan laskevan 1,7 prosenttia. Keskeiset syyt ovat kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset kunnallisveropohjaan ja edelleen heikkona jatkuva työllisyystilanne. Yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan tänä vuonna 7,4 prosenttia. Ensi vuonna yhteisöveron tilitysten määrän arvellaan kasvavan 2,0 prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat tänä vuonna 2,9 prosenttia. Useat kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan Vuonna 2017 kasvuksi arvioidaan 6,7 prosenttia. Kokonaisuutena verotulojen tilitysten arvioidaan vuonna 2017 laskevan 0,8 prosenttia. Vuonna 2018 päästään taas 2,2 prosentin kasvuun ja vuodelle 2019 ennustetaan jopa 2,9 prosentin kasvua. Kuntien valtionavut ovat vuonna ,8 miljardia euroa ja alenevat 10,6 miljardiin euroon vuonna Valtionapuja vähentävät muun muassa edellisen ja nykyisen hallituksen päättämät leikkaukset, perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle vuonna 2017 sekä turvapaikanhakijoiden määrän kehitys. Valtionosuuksiin ei myöskään tehdä indeksikorotuksia vuosina Rovaniemen väestömäärä on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna. Kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto ovat Rovaniemelle positiivisia. Tosin syntyneiden enemmyys ei enää ole viime vuosien tasolla. 1

6 Kaupungin tehostunut kaavoitus, yritysneuvonta ja muu elinkeinoille annettu tuki on ollut tuloksekasta. Vilkas rakennustoiminta ja uuteen nousuun lähtenyt matkailu pitävät kaupungin vireänä ja verotulopohjan kasvun verrattain suotuisana huolimatta koko maata piinaavasta jo vuosia jatkuneesta lamasta. Valitettavasti kaupungin keräämät verot ja saamat valtionosuudet, eivät riitä kattamaan kasvavan kaupungin palvelu- ja investointitarpeita. Erityisesti huolta aiheuttavat kaupungin toimitilojen ja katuverkon kunto. Korjausvelkaa on aivan liikaa ja se kasvaa koko ajan. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu. Toimintamallit ja palvelurakenne on saatava kevyemmiksi. Palvelut tulisi voida tuottaa nykyistä edullisemmin, jotta välttämättömiin investointeihin jäisi vuosikatetta käytettäväksi. Toimintakatteen kasvu on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta kehitys on ollut liian hidasta. Vuosina koko kaupungin toimintakate kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa. Viimeisenä kolmena vuotena on kasvu lähes puolittunut ja se on ollut keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2016 se on edelleen laskussa. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate ei enää kasva, vaan sen arvioidaan laskevan 1,5 prosenttia vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. Suurin syy on Kilpailukykysopimuksen tuoma viiden miljoonan euron vähennys henkilöstömenoihin. Määrärahoille ei muutoinkaan ole tulossa kasvua tähän vuoteen verrattuna. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella lähes 60 miljoonalla eurolla. Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista 38,2 miljoonaa euroa kohdistuu katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 16,0 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Uutta tonttimaata hankitaan 5,0 miljoonalla eurolla. Uudisrakennushankkeet on siirretty kaupungin oman yhtiön Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi. Vuoden 2017 investointien nettosumma on 17,6 miljoonaa euroa. Tässä eivät ole mukana vuokrarahoilla maksettavat uudisrakennushankkeet. Vuonna 2017 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 246,30 miljoonaa euroa. Veroja tulisi yhteensä 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kunnallisverojen kertymän on arvioitu laskevan 1,2 prosenttia. Yhteisöverojen osuudelle arvioidaan saatavan kasvua 1,7 prosenttia ja kiinteistöveroille 2,3 prosenttia. Valtionosuuksia vuonna 2017 ennakoidaan saatavan 93,4 miljoonaa euroa eli 3,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Rovaniemen kaupungilla on taseessa kertynyttä ylijäämää 65,5 miljoonaa euroa. Arviolta vuodesta 2016 on tulossa alijäämäinen (-3,5 miljoonaa euroa). Myös taloussuunnitelmavuosille 2017 (- 4,85 miljoonaa euroa) ja 2018 (-4,1 miljoonaa euroa) on esitetty alijäämää. Näin on vaikka määrärahat ensi vuonna laskevat ja vuonna 2018 on sallittu kasvua vain yhden prosentin verran. Huolimatta väestönkasvusta kaupungin henkilöstömäärä on jatkuvassa laskussa. Kehitys on ollut mahdollista tuottavuuden lisäämisellä, palvelusetelitoiminnan kehittämisellä ja onnistuneilla organisaation muutoksilla. Nykyisellään kaupungin henkilötyövuodet ovat n Tuleva suunnittelukausi on talouden kannalta raskas. Verotulojen kasvu notkahtaa vuonna 2017 koko maassa. Syynä tähän ovat kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset kunnallisveropohjaan. Myös valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat edelleen. Nyt päätettyjen lisäksi on odotettavissa vielä uusia vähennyksiä valtionapuihin. Tulossa ovat siis taloudellisesti vaikeat kaksi vuotta. Vuosi 2019 on vielä suureksi osaksi arvailujen varassa, mutta näyttäisi siltä, että Rovaniemen kaupunki selviää tulevasta muutoksesta voittajana, kunhan tehdään kovasti töitä ja katsotaan eteenpäin valoisin mielin. Uuden rakentamista ja vanhan korjaamista ei saa lopettaa. Pitää vain hakea uusia tapoja toteuttaa asioita ja malttaa luopua vanhoista rakenteista. Tämä koskee kaupungin kaikkea toimintaa. Luottaen omin voimin vauhtiin saadun yrityskasvun työllisyysvaikutuksiin, rakenteellisiin muutoksiin palvelurakenteessa sekä maan hallituksen lupauksiin vähentää kuntien tehtäviä ja korvata kilpailukykysopimuksen kunnille aiheuttama taloudellinen menetys, ei talousarviovuodelle 2017 eikä suunnitteluvuosille ole esitetty verojen korotuksia alijäämän paikkaamiseksi. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 2

7 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, ,5 0, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,8 16, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,6 63,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, ,7 20,5 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, ,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, ,4 4,2 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, Syntyneiden enemmyys, Perheiden lukumäärä, Asuminen Taajama-aste, %, ,3 85,1 Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, ,9 31,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, ,1 40,0 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,4 70,2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,4 29,7 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % ,5 68,0 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, ,8 66,7 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, ,8 13,7 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, ,3 24,6 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä 141,6 140,6 kohti), 2014 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, ,2 3,3 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,5 20,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,2 74,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %, ,2 1,2 3

8 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väkiluvun kehitys E2016 E2017 E2018 E2019 Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2015 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut noin henkilöllä. Kuvio 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestönkasvu ikäluokittain E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E Päivähoitoikäisten lasten määrä pienenee hieman lähivuosina, mutta pysyttelee kuitenkin noin 5000 lapsen lukemissa. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin asukkaan suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle , kun tällä hetkellä heitä on noin Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Taulukko 2. Väestönmuutos ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos yht

9 Kuvio 3. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuoteen 2030 saakka (vuosi 2015=100) 90, Alle 15-vuotiaat Koko maa vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Kuvio 4. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuosina 2020,2025 ja 2030 (indeksi 2015 = 100) ,0 99,0 96,7 96,3 94,1 87,9 91,0 99,1 98,2 96,5 107,7 107,7 106,4 107,5 106,9 122,7 128,3 128,0 107,4 139,0 171,6 119,7 143,1 159, Yläpuolisissa kuvioissa on esitetty Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuva väestönkasvu suhteessa vuoden 2015 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2015 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 5

10 Kuvio 5. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Venni (huom. asteikko ) Vaihtoehtoiset väestöennusteet vuoteen 2030 Henkilöä E 2020 E 2025 E 2030 Tilastokeskuksen ennuste A Trendi B Tavoite C Nopea Yläpuoliseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Vennityökalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat ottavat huomioon menneen kehityksen ja tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Kartta 1. Väestöennuste Lähde: AlueOnline Skenaarioista: A Trendi perustuu mallin laskemaan trendiennusteeseen. Se on laadittu menneen kehityksen / TK:n vuoden 2012 ennusteesta saatujen kuolleisuus/hedelmällisyys/nettomuuttokertoimien avulla. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 95 % ja hedelmällisyyden 90 %. B Tavoite on se skenaario, johon kaupunki aktiivisesti tähtää ja joka toimii suunnittelun perustana (kaupunkistrategiassa asetettu väestötavoite). Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 100 % ja hedelmällisyyden 95 %. Maakuntaraja Muutos vuodesta 2014, % -25, ,0-13,9 - -5,5-5,4-4,5 4,6-29,8 C Nopea perustuu kerrointen kasvattamiseen. Tämä toteutuu, mikäli esimerkiksi elinkeinojen positiivinen kehitys tuo Rovaniemelle muuttoon kasvua. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 105 % ja hedelmällisyyden 100 %. Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan lisäksi hyödyntää alueittaista väestökehitystä arvioitaessa. Vennin tietojen seuraavassa päivityksessä otetaan huomioon Tilastokeskuksen uusin ennuste sekä muut muuttuneet tekijät. Päivityksen myötä ennusteet tulevat hieman muuttumaan. Viereisessä kartassa on kuvattu väestönmuutos kunnittain vuoteen 2030 mennessä. 6

11 Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina E2020 E2025 E2030 Koko maa Rovaniemi Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Kartta 2. Demografinen huoltosuhde Lähde: AlueOnline Kartta 3. Demografinen huoltosuhde Lähde: AlueOnline (huom. eri asteikko ja ulottuminen vuoteen 2040) Maakuntaraja Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 44,0-64,0 64,1-71,0 71,1-77,0 77,1-102,8 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti

12 Kuvio 7. Väestönmuutokset. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2015 yhteensä 130 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. Kartta 4. Väkiluvun muutos Lähde: AlueOnline Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. Luonnollinen väestölisäys = elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = kunnasta ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta kuntaan muuttaneiden erotus Maakuntaraja Muutos (%) -30, ,0-14,9-0,0 0,1-10,0 10,1-73,5 Oikeanpuoleisessa kartassa on kuvattu pitkän aikavälin väkiluvun muutokset kunnittain. Seuraavalla sivulla on esitetty lähiaikojen väestömuutoksia kuvaavia karttoja. 8

13 Kartta 5. Väkiluvun muutos Lähde: AlueOnline (huom. muista poiketen vain yksi vuosi) Kartta 6. Luonnollinen väestönlisäys Lähde: AlueOnline Maakuntaraja Muutos (%) -4,8 - -1,6-1,5 - -1,0-0,9-0,0 0,1-2,5 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -18,3 - -7,7-7,6 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,3 Kartta 7. Kuntien välinen nettomuutto Lähde: AlueOnline Kartta 8. Nettomaahanmuutto Lähde: AlueOnline Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -23,7 - -9,0-8,9 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,4 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -2,2-0,5 0,6-1,5 1,6-2,5 2,6-22,5 9

14 Kartta 9. Rovaniemen suuralueet ja niiden väestömäärät Lähde: Rovaniemen kaupunki ja Tilastokeskus Väestömäärä on kasvanut erityisesti Rovaniemen keskuksen alueella. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 10

15 Taulukko 3. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla ja koko Rovaniemellä. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen keskus Muutos- % , , , , , , , , ,1 Rovaniemen keskuksen tilastoalueittaiset väestötiedot löytyvät sivulta 13 alkaen. Sodankyläntien suuralue Muutos- % , , , , , , , ,0 Ounasjoen suuralue , Muutos- % , , , , , , , ,9 Alakemijoen suuralue , Muutos- % , , , , , , , , ,6 11

16 Ranuantien suuralue Muutos- % , , , , , , , ,0 Yläkemijoen suuralue* , Muutos- % , , , , , , , , ,3 * Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi** Muutos- % , , , , , , , , ,9 ** Sisältää myös tuntemattomat Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla noin neljä prosenttia. Suhteessa eniten asukkaitaan on menettänyt Sodankyläntien suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla noin yhdeksän prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt lähes kolme prosenttia. Muutosprosenteissa näkyy lisäksi väestön ikääntyminen. Seuraavilla sivulla on esitetty Rovaniemen keskuksen tilastoalueittaiset väestötiedot. 12

17 Taulukko 4. Väestökehitys ikäluokittain Rovaniemen keskuksen tilastoalueilla. Lähde: Tilastokeskus Keskustatoimintojen tilastoalue* Muutos- % , , , , , , , ,8 Rantaviirin tilastoalue , Muutos- % , , , , , , , , ,7 Ratantauksen tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,4 Pullinpuolen tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,1 13

18 Ounasrinteen tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,1 Pöykkölän tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,3 Lapinrinteen tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,4 Karinrakan tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,0 14

19 Ounasmetsän tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,3 Koskenkylän tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,5 Saarenkylän tilastoalue* Muutos- % , , , , , , , , ,6 Ylikylän tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,1 15

20 Alakorkalon tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,0 Kaukon tilastoalue Muutos- % , , , , , , , , ,7 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Seuraavalla sivulla on esitetty Rovaniemen tilasto- ja pienaluejaot. Aluejakoihin ja niihin perustuviin väestötietoihin voi tutustua tarkemmin Rovaniemen nettisivuilla osoitteessa: 16

21 Kartat 10 ja 11 Rovaniemen tilastoalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartat 12 ja 13 Rovaniemen pienalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 17

22 Kuvio 8. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Väestömuutokset Rovaniemen tilastoalueilla Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Lähellä keskustaa sijaitsevista alueista Ounasrinne on menettänyt eniten asukkaitaan. Ylikylän tilastoalueen väestömäärä on kasvanut eniten. 18

23 Kartta 14. Rovaniemen aluelautakuntajako. Lähde: Rovaniemen kaupunki Aluelautakunnat jatkavat toimintaansa saakka. Uudesta toimintamallista ei vielä ole lopullisia päätöksiä. Ounasjoen alue on suuraluejaossa yhtä aluetta, mutta aluelautakuntajaossa se jakaantuu Yläounasjoen ja Alaounasjoen aluelautakunta-alueisiin. Oikarainen ei kuulu Yläkemijoen aluelautakunta-alueeseen, mutta se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 19

24 Taulukko 5. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Yhteensä Olkkajärvi Yhteensä Ranuantien suunta Kivitaipale Yläounasjoki Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen Yhteensä Meltaus Marrasjärvi Yläkemijoki Patokoski Pajulampi Yhteensä Pirttikoski Autti Alaounasjoki Juotasniemi Marraskoski Pekkala Tapionkylä Vanttauskoski Sinettä Vanttausjärvi Mäntyjärvi Viirinkylä Sonka Tennilä Lehtojärvi Yhteensä Yhteensä Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % Väestö on vähentynyt tarkastelujaksolla aluelautakuntien alueilla; Sodankyläntie (-10 %), Yläounasjoki (-7 %), Alaounasjoki (-4 %), Alakemijoki (-0,2 %), Ranuantie (-5 %) ja Yläkemijoki (-7 %). 20

25 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 9. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Toimiala Online Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä ,2 % ,4 % 12,3 % ,7 % 15,3 % 15,5 % 14,0 % 13,3 % 12,3 % 13,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Työttömiä Työttömyysaste Yllä olevasta kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Ne poikkeavat hieman Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat otantaan. Kartta 15. Työttömyyden muutos (maaliskuu). Lähde: AlueOnline Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut. Vuoden 2015 aikana työttömyyden kasvu oli maltillista ja sama kehitys on jatkunut vuonna Viereisessä kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2015 maaliskuusta vuoden 2016 maaliskuuhun. Rovaniemellä työttömyyden kasvu on ollut useimpia kuntia suurempi (ToimialaOnlinen mukaan 0,8 prosenttiyksikköä). Kaupunkistrategian tavoitteena on ollut, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna Tavoite ei ole toteutunut. Muutos (%-yksikköä) Maakuntaraja -6,7 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-4,0 Vuoden 2015 työmarkkinatuen kuntaosuus oli ja arvio vuoden 2016 osalta on noin Työmarkkinatuen kuntaosuus perustuu vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen rahoitusuudistukseen, joka sisälsi myös muutoksen, jossa valtio alkoi rahoittaa perustoimeentulotukea 50 %. Vuoden 2014 alkaen kuntien rahoitusosuutta muutettiin siten, että kunnat maksavat työmarkkinatuesta yli 300 työttömyyspäivän osalta 50 % ja yli 1000 päivän osalta 70 %. Loppuosuudet maksaa valtio. 21

26 Kuvio 10. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Toimiala Online 1600 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys (ka.) Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni niukasti vuonna Vuoden 2016 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä edellisvuoden lukemia. Kartta 16. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. Maaliskuu Lähde: AlueOnline Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden 2014 kesällä ja tasaista vaihetta kesti hieman yli vuoden. Loppuvuodesta 2015 alkanut lievän kasvun vaihe on jatkunut vuonna Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa erilasiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseen keskittynyt Monet-kuntakokeiluhanke päättyi vuonna Nuorisotyöttömyyteen on pureuduttu erityisesti Nuorten Ohjaamo -hankkeessa, jossa nuoria ohjataan tarvittavien palvelujen pariin. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta (%) Maakuntaraja 0,0-3,0 3,1-4,0 4,1-5,0 5,1-9,4 Kaupunkistrategian tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu. 22

27 Kuvio 11. Rakennetyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Rakennetyöttömyys (ka.) Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut viime vuosina kasvussa erityisesti yli 25-vuotiaiden ikäluokissa. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 23

28 Kuvio 12. Virallinen työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus 70% Virallinen työllisyysaste Rovaniemellä vuosina % 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kartta 17. Työllisyysaste Lähde: AlueOnline Työllisyysaste (työllisten osuus ikäluokasta) kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset. Työllisyysaste kasvoi vuonna Yläpuolisen kuvion työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Oheisessa kartassa ja seuraavalla sivulla työllisyysaste on laskettu vuotiaista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoite on, että työelämäosallisuus vahvistuu. Maakuntaraja vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) 54,8-63,0 63,1-67,0 67,1-72,0 72,1-88,1 24

29 Kuvio 13. Työllisyysaste vuotiasta ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste vuotiaista laskettuna vuosina ,0 % 70,0 % 65,0 % 64,2 % 65,7 % 65,4 % 63,5 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 70,0 % 69,0 % 68,0 % 67,0 % 66,0 % 65,0 % 64,0 % 63,0 % 62,0 % 61,0 % 60,0 % ,0 % Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista suurin osa on 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa Rovaniemen työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Kartta 18. Työllisten määrän muutos Lähde: AlueOnline Yläpuolisen kuvioon on kuvattu vuotiaden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että vuoden 2006 jälkeen naisten työllisyysaste on selkeästi kasvanut, kun taas miesten työllisyysaste on pienentynyt. Vuonna 2014 Rovaniemellä oli työllistä; työllisten määrä kasvoi yli 200 henkilöllä edellisestä vuodesta. Maakuntaraja Muutos (%) -9,2 - -3,0-2,9 - -1,5-1,4-0,0 0,1-9,1 Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos Rovaniemi on niiden harvojen kuntien joukossa, jossa työllisten määrä on kasvanut. 25

30 Kuvio 14. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2014 Vuonna 2014 työpaikkoja oli yhteensä ; kasvua edelliseen vuoteen 131 työpaikkaa % % Yrityskanta ylitti Rovaniemellä yrityksen rajan vuonna Vuonna 2015 yrityksiä oli Nousua edelliseen vuoteen oli 0,3 %. (Lähde: Tilastokeskus) % Valtio Kunta % % Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia vuonna Kasvua oli kaikilla seurattavilla toimialoilla; teollisuudessa, rakentamisessa, kaupanalalla ja matkailussa. Henkilöstömäärä laski 0,5 prosenttia vuonna 2015 (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu). Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 15. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina Kartta 19. Toimipaikat/1000 asukasta Lähde: AlueOnline Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,7-58,0 58,1-67,0 67,1-78,0 78,1-166, Alkutuotanto Yksityiset palvelut Muut palvelut Jalostus Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon 26

31 Kuvio 16. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Rovaniemi Koko maa Vuodesta 2006 vuoteen 2014 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena. Koko maan taso on lähentynyt Rovaniemen tasoa. Kartta 20. Taloudellinen huoltosuhde Lähde: AlueOnline Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Maakuntaraja Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti

32 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Rovaniemellä valmistuneet asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot Kuvio 17. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartta 21. Asuntotuotanto Lähde: AlueOnline Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. Vuosina valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2015 tapahtui pientä laskua rakentamisen kokonaismäärässä verrattuna edelliseen vuoteen. Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ asukasta 0,0-1,0 1,1-2,5 2,6-5,0 5,1-19,1 Vuosien välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 164 asuntoa, rivitaloasuntoja 41 ja kerrostaloasuntoja 219 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 423 asuntoa. 28

33 Taulukko 6. Kaavavaranto ja jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kaavavaranto Jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat Rovaniemen kaupungin tavoite Kahden vuoden kaavavaranto Vuosittain jaettavien tonttien / rakennuspaikkojen määrä Pientaloalueet AO, AP 170 tonttia tai rakennuspaikkaa 85 erillispientaloasuntoa Rivitalotontit ja -asunnot, AR ja ARK 10 AR tai AKR- tonttia, eli noin 60 asuntoa 5 AR tai AKR- tonttia eli noin 30 asuntoa. Kerrostaloasunnot, AK 690 kerrostaloasuntoa 345 kerrostaloasuntoa Teollisuustontit, T 72 teollisuustonttia 36 teollisuustonttia Liiketontit, K 10 liiketonttia 5 liiketonttia Yleisten rakennusten tontit, Y Erityisryhmille keskimäärin 2 tonttia, asuntoa erityisryhmille keskimäärin 1 tonttia/ vuosi, asuntoa Matkailulle varatut tontit, RM Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat (kaupungin mailla) Matkailulle laaditaan ajantasaiset asemakaavat Kaupungin tavoite on, että kaavoituksella varmistetaan kahden vuoden kaavavaranto. Vuosittain kaavoitetuilla alueilla tulee olla taulukon mukaisesti jaettavissa olevia asuntoja / tontteja, jotta tonttitarjonta voidaan turvata. Rovaniemellä oli vireillä 12 yleiskaavaa, ja vuonna 2015 hyväksyttiin yhteensä 4 yleiskaavaa Kartat 22 ja 23: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaiset suunnitteilla olevat yleiskaavat. Hyväksytty: KH , 209. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kysynnän mukaan 20 rakennuspaikkaa 10 rakennuspaikkaa Valionrannan ja Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 2. Yliopiston yk 3. Ounasrinne- Pöykkölä kaavarunko /yleiskaavan tarkistus 4. Meltauksen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Virkistysalueiden yk 7. Napapiirin yk/ kaavarunko 8. Eteläkeskus 9. Kolpene 10. Pöykkölän lumimaa ja ratsastuskeskus 11. Vennivaaran laajennus / mäntyvaara 12. Ranuantien suunta oyk 13. Alakorkalo (Teollisuusalue) 14. Lainassaari 15. Vitikanpään oyk 16. Oikaraisen oyk 17. Sinettäjärvi 18. Vennivaara-Mellalampi 19. Saarenkolmio VT4 /länsipuoli 20. Niskanperän oyk 21. Maakuntakaavan mukainen lanssialue + teollisuusalue 22. Vanttauskoski 23. Rautiosaaren oyk 24. Ylikylä-Nivanvaaran oyk 25. Paavalniemen oyk