Toimintaympäristön tilastot 2017 Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tilastot 2017 Rovaniemen kaupunki Versio:

2 Sisältö 1. Avainluvut 2 2. Väestö Väestökehitys Väestön sijoittuminen Työelämä ja elinkeinorakenne Työttömät Elinkeinot ja työpaikat Taloudellinen huoltosuhde Yhdyskuntarakentaminen Vyöhykejako ja rakentaminen Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Tuleva yhdyskuntarakenne Asuminen Asuntokunnat Asuntojen pinta-alat 48 Liitteet 49 Toimintaympäristön tilastoissa tarkastellaan menneiden ja mahdollisuuksien mukaan tulevien vuosien väestö-, työllisyys- ja elinkeinorakennetta sekä yhdyskuntarakentamista ja asumista. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ).

3 1. AVAINLUVUT Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, ,5 0, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,8 16, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,6 63,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, ,7 20,5 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, ,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, ,4 4,2 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, Syntyneiden enemmyys, Perheiden lukumäärä, Asuminen Taajama-aste, %, ,3 85,1 Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, ,9 31,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, ,1 40,0 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,4 70,2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,4 29,7 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % ,5 68,0 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, ,8 66,7 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, 2014 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat 14,8 13,7 otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, ,3 24,6 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä kohti), ,6 140,6 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, ,2 3,3 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,5 20,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,2 74,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %, ,2 3 1,2

4 2. Väestö 2.1 Väestökehitys 2.2 Väestön sijoittuminen

5 2.1 Väestökehitys Väkiluvun kehitys Rovaniemen väkiluvun kehitys Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2015 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut noin henkilöllä. Ennen vuotta 2006 tilastossa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. Tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty viime vuosina kaupungin ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 22) mukaisena perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella E2016 E2017 E2018 E2019 5

6 2.1 Väestökehitys Väestön prosentuaalinen muutos Väestön prosentuaalinen muutos Rovaniemellä vuosina % 90 % 80 % 14,2 14,7 14,7 14,8 14,9 15,1 15,7 16,1 16,6 17,2 17,7 Ikäihmisten osuus on lisääntynyt Rovaniemellä 3,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen Työikäisten osuus on puolestaan laskenut -2,4 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus -1,0 prosenttiyksikköä. 70 % 60 % 50 % 68,0 67,8 68,2 68,1 68,1 68,0 67,4 67,0 66,5 65,9 65,6 40 % 30 % 20 % 10 % 17,8 17,5 17,1 17,1 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,8 0 %

7 2.1 Väestökehitys Väestöennuste Rovaniemen väestönkasvu ikäluokittain Tilastokeskuksen ennusteessa on esitetty Rovaniemen väestönmuutokset ikäryhmittäin vuoteen 2030 saakka. Päivähoitoikäisten lasten määrä pienenee hieman lähivuosina, mutta pysyttelee kuitenkin noin 5000 lapsen lukemissa. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin asukkaan suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle , kun tällä hetkellä heitä on noin Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Muutos yht

8 2.1 Väestökehitys Väestöennuste Väestöennuste Muutos vuodesta E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E ,2 % 8,2 % 8,2 % 8,1 % 8,0 % 7,9 % 7,9 % 7,7 % 7,5 % ,9 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,1 % 10,2 % 10,2 % 10,0 % 9,8 % ,7 % 4,6% 4,6 % 4,5 % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,8 % 4,7 % ,5 % 15,4 % 15,0 % 14,9 % 14,6 % 14,4 % 14,2 % 13,0 % 13,2 % ,7 % 44,4 % 44,3 % 43,9 % 43,6 % 43,4 % 43,1 % 41,8 % 40,5 % ,2 % 9,8 % 10,0 % 10,6 % 10,9 % 11,3 % 11,8 % 12,1 % 11,9 % Maakuntaraja Muutos vuodesta 2014, % -25, ,0-13,9 - -5,5-5,4-4,5 4,6-29, ,3 % 5,7 % 5,9 % 5,9 % 6,0 % 6,0 % 6,0 % 7,6 % 9,3 % 85-1,5 % 2,1 % 2,2 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,4 % 2,9 % 3,1 % % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % ,0 % 65,6 % 64,9 % 64,3 % 63,8 % 63,2 % 62,6 % 60,7 % 59,5 % 8

9 2.1 Väestökehitys Vaihtoehtoiset ennusteet Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta Vaihtoehtoiset väestöennusteet vuoteen 2030 Yläpuoliseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Venni-työkalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat ottavat huomioon menneen kehityksen ja tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Skenaarioista: A Trendi perustuu mallin laskemaan trendiennusteeseen. Se on laadittu menneen kehityksen / TK:n vuoden 2012 ennusteesta saatujen kuolleisuus/hedelmällisyys/nettomuuttokertoimien avulla. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 95 % ja hedelmällisyyden 90 %. B Tavoite on se skenaario, johon kaupunki aktiivisesti tähtää ja joka toimii suunnittelun perustana (kaupunkistrategiassa asetettu väestötavoite). Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 100 % ja hedelmällisyyden 95 %. Henkilöä C Nopea perustuu kerrointen kasvattamiseen. Tämä toteutuu, mikäli esimerkiksi elinkeinojen positiivinen kehitys tuo Rovaniemelle muuttoon kasvua. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 105 % ja E 2020 E 2025 E 2030 hedelmällisyyden 100 %. Tilastokeskuksen ennuste A Trendi Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan lisäksi hyödyntää B Tavoite alueittaista väestökehitystä arvioitaessa. Vennin tietojen seuraavassa C Nopea päivityksessä otetaan huomioon Tilastokeskuksen uusin ennuste sekä muut muuttuneet tekijät. Päivityksen myötä ennusteet tulevat hieman muuttumaan. 9 ja Venni

10 2.1 Väestökehitys Väestöennuste, indeksit Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuoteen 2030 saakka (vuosi 2015=100) 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90, Alle 15-vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa vuotiaat Rovaniemi vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Kuviossa on esitetty väestönkasvu suhteessa vuoden 2015 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2015 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 10

11 2.1 Väestökehitys Väestöennuste, indeksit Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuosina 2020,2025 ja 2030 (indeksi 2015 = 100) ,0 99,0 96,7 96,3 94,1 87,9 91,0 99,1 98,2 96,5 107,7 107,7 106,4 107,5 106,9 122,7 128,3 128,0 107,4 139,0 119,7 143,1 171,6 159, Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 11

12 2.1 Väestökehitys Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina E2020 E2025 E2030 Koko maa Rovaniemi Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. 12

13 2.1 Väestökehitys Väestöllinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Maakuntaraja Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 44,0-64,0 64,1-71,0 71,1-77,0 77,1-102,8 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti Huom. Eri asteikko 13

14 2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) ja nettomaahanmuutto (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2015 yhteensä 130 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. 20 Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muutto-tappiota kertyy erityisesti vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki Tilanne

15 2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -18,3 - -7,7-7,6 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,3 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -23,7 - -9,0-8,9 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,4 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -2,2-0,5 0,6-1,5 1,6-2,5 2,6-22,5 15

16 2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Väkiluvun muutos Väkiluvun muutos Maakuntaraja Maakuntaraja Muutos (%) -30, ,0-14,9-0,0 0,1-10,0 10,1-73,5 Muutos (%) -4,8 - -1,6-1,5 - -1,0-0,9-0,0 0,1-2,5 16

17 2.1 Väestökehitys Kaupungin sisäinen muuttoliike Rovaniemen kaupungin sisällä muutti vuonna 2015 yhteensä 8379 henkeä. Kaupungin sisäisten muuttojen määrä on kasvanut vuodesta 2014 noin 390 kappaleella. Rovaniemen keskuksen sisäisiä muuttoja oli 7392 kappaletta eli noin 88,2 prosenttia kaikista muutoista. Rovaniemen keskustan ja Alakemijoen suuralueet olivat muuttovoittoisia alueita. Suuralue Lähtömuuttoja Tulomuuttoja Erotus (muuttovoitto/ muuttotappio) Rovaniemen keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Yhteensä Lähde: Väestörekisterikeskus

18 2.1 Väestökehitys Kieli Rovaniemeläiset, joilla muu kieli kuin suomi äidinkielenä vuosina Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä (2091 henkilöä, sis. ruotsin ja saamen) on kasvanut noin kolmellasadalla henkilöllä vuosien välillä. Määrällisesti eniten on venäjänkielisiä, joita oli vuonna 2015 lähes 400 henkilöä. 18

19 2.2 Väestön sijoittuminen Väestö suuralueittain Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,7 % ( asukasta) asui vuoden 2015 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2015 Ranuantiellä 1,0 % (588 asukasta). Liitteenä ovat tarkemmat väestötiedot suur-, tilasto- ja pienalueittain sekä aluelautakuntaalueittain. 19 Lähde: SYKE/YKR, Rovaniemen kaupunki

20 2.2 Väestön sijoittuminen Väestö suuralueittain Väestö suuralueilla ikäluokittain vuonna Yht. Rovaniemi Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Rovaniemen väestön ikäluokkien osuudet suuralueilla vuonna ,2 2,1 2,0 3,2 2,6 2,9 0,7 2,6 0,6 5,7 5,4 5,3 8,8 6,4 7,0 11,9 11,1 9,8 9,3 11,1 12,6 17,6 16,3 15,2 53,5 44,4 43,8 48,4 50,9 47,2 48,8 52,7 15,4 16,7 6,9 24,9 7,3 4,6 4,7 4,6 4,5 3,1 5,6 4,3 9,7 9,8 4,1 11,7 10,2 3,7 2,2 2,7 7,9 8,3 7,9 4,8 8,2 8,4 4,4 7,0 8,2 8,3 4,7 5,3 Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Tuntematon

21 2.2 Väestön sijoittuminen Kaupunki-maaseutuluokitus % 1,1 1,2 1,2 1,0 1,1 1,1 1,2 1,3 1,2 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,7 0,9 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,9 1,1 1,0 5,9 5,7 5,5 5,3 5,2 5,1 5 4,8 4,8 4,7 4,5 4,4 4,4 4,3 4,2 4,1 3,9 3,8 3,6 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3, % 12, ,8 11,8 11,9 11,7 11,6 11,4 11,3 11,3 11,2 11,1 11,1 11,1 10,9 10,7 10,6 10,5 10,3 10,2 10,2 10,1 9,9 9,8 9,7 9,6 4,4 4,5 4,6 4,7 4,7 4,9 5 5,2 5,3 5,5 5,7 5,8 5,9 6,1 6,4 6,6 6,7 6,7 6,8 6,8 7 7,1 7,2 7,1 7,1 6,9 80 % 70 % 60 % 54,1 54,9 55,6 55,8 55,7 55,6 55,3 54,7 54,9 55,1 54,8 54, ,9 53,8 53,6 53,7 53,8 53,6 53,5 53, ,8 52,5 52,3 52,6 50 % 40 % 30 % 20 % 22,2 21,8 21,3 21,3 21,5 21, ,6 22,6 22,7 23,1 23,5 23,8 23, ,1 24,4 24, ,2 25,4 25,7 25,9 26,4 26, % 0 % Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Koordinaattitieto puuttuu Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Kaupunki-maaseutu-luokituksella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunkija maaseutualueluokasta. Rovaniemen kohdalla käytössä on viisi luokitusta. Kartta luokittelusta löytyy seuraavalta sivulta. 21

22 3. Työelämä ja elinkeinorakenne 3.1 Työttömät 3.2 Elinkeinot ja työpaikat 3.3 Taloudellinen huoltosuhde

23 3.1 Työttömät Työttömyys Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä ,0 % ,2 % ,4 % 12,3 % ,0 % ,3 % ,3 % ,0 % 14,7 % 15,3 % 15,5 % 20,0 % 15,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Työttömiä Työttömyysaste Kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut. Vuoden 2015 aikana työttömyyden kasvu oli maltillista ja sama kehitys on jatkunut vuonna Lähde: ToimialaOnline Kaupunkistrategian tavoitteena on ollut, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna Tavoite ei ole toteutunut. 23

24 3.1 Työttömät Työttömyys Työttömyysaste Työttömät työnhakijat Lähde: ToimialaOnline

25 3.1 Työttömät Työttömyys Työttömyyden muutos (maaliskuu). Vasemmanpuoleisessa kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2015 maaliskuusta vuoden 2016 maaliskuuhun. Rovaniemellä työttömyyden kasvu on ollut useimpia kuntia suurempi (ToimialaOnlinen mukaan 0,8 prosenttiyksikköä). Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. (maaliskuu 2016) Muutos (%-yksikköä) Maakuntaraja -6,7 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-4,0 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta (%) Maakuntaraja 0,0-3,0 3,1-4,0 4,1-5,0 5,1-9,4 Oikeanpuoleisessa kartassa on kuvattu pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. 25

26 3.1 Työttömät Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys (ka.) Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni niukasti vuonna Vuoden 2016 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä edellisvuoden lukemia. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden 2014 kesällä ja tasaista vaihetta kesti hieman yli vuoden. Loppuvuodesta 2015 alkanut lievän kasvun vaihe on jatkunut vuonna Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa erilasiin kehittämisja yhteistyöhankkeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseen keskittynyt Monet-kuntakokeiluhanke päättyi vuonna Nuorisotyöttömyyteen on pureuduttu erityisesti Nuorten Ohjaamo -hankkeessa, jossa nuoria ohjataan tarvittavien palvelujen pariin. Lähde: ToimialaOnline Kaupunkistrategian tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu. 26

27 3.1 Työttömät Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Lähde: ToimialaOnline 27

28 3.1 Työttömät Rakennetyöttömyys Rakennetyöttömyys (ka.) Lähde: ToimialaOnline Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut viime vuosina kasvussa erityisesti yli 25-vuotiaiden ikäluokissa. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 28

29 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyysaste Virallinen työllisyysaste (15-64-vuotiaat) Rovaniemellä vuosina % 60% 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset. Työllisyysaste kasvoi vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoite on, että työelämäosallisuus vahvistuu. 29

30 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyysaste Työllisyysaste vuotiaista laskettuna Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet 75,0 % 70,0 % 65,0 % 64,2 % 65,7 % 65,4 % 63,5 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 70,0 % 69,0 % 68,0 % 67,0 % 66,0 % 65,0 % 64,0 % 63,0 % 62,0 % 61,0 % 60,0 % ,0 % Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista lähes kaikki ovat 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa Rovaniemen työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Yläpuolisen kuvioon on kuvattu vuotiaden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että vuoden 2006 jälkeen naisten työllisyysaste on selkeästi kasvanut, kun taas miesten työllisyysaste on pienentynyt. Vuonna 2014 Rovaniemellä oli työllistä; työllisten määrä kasvoi yli 200 henkilöllä edellisestä vuodesta 30

31 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyys Työllisyysaste Työllisten määrän muutos Vasemmanpuoleisessa kartassa on esitetty vuotiaista laskettu työllisyysaste. Työllisyysaste on Rovaniemellä kohtuullinen, mutta ei yllä kasvukeskusten lukemiin. Maakuntaraja vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) 54,8-63,0 63,1-67,0 67,1-72,0 72,1-88,1 Maakuntaraja Muutos (%) -9,2 - -3,0-2,9 - -1,5-1,4-0,0 0,1-9,1 Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos Rovaniemi on niiden harvojen kuntien joukossa, jossa työllisten määrä on kasvanut. 31

32 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työpaikat Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2014 Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina % % % % % Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Vuonna 2014 työpaikkoja oli yhteensä ; kasvua edelliseen vuoteen 131 työ-paikkaa. Yrityskanta ylitti Rovaniemellä yrityksen rajan vuonna Vuonna 2015 yrityksiä oli Nousua edelliseen vuoteen oli 0,3 %. () Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia vuonna Kasvua oli kaikilla seurattavilla toimialoilla; teollisuudessa, rakentamisessa, kaupanalalla ja matkailussa. Henkilöstömäärä laski 0,5 prosenttia vuonna 2015 (, suhdannepalvelu) Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 32

33 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työpaikat Työpaikkojen jakauma koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2014 Koko maa Rovaniemi 3,2 % 2,2 % 0,2 % 0,1 % 5,6 % 12,6 % 0,5 % 0,8 % 0,5 % 0,4 % 6,3 % 6,6 % 11,5 % 10,7 % 5,7 % 5,5 % 3,5 % 4,1 % 3,8 % 2,5 % 1,9 % 1,1 % 0,9 % 1,0 % 5,6 % 5,3 % 6,4 % 7,7 % 5,0 % 8,7 % 21,3 % 7,0 % 9,5 % 1,9 % 2,1 % 2,9 % 2,7 % 1,6 % 1,8 % 16,5 % Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Rovaniemen merkittävin työllistäjä. Niiden työpaikkojen osuus Rovaniemen työpaikoista on noin viidennes. Eroa koko maan keskimääräiseen tasoon on yli neljä prosenttiyksikköä. Teollisuuden työpaikkojen osuus työpaikoista on Rovaniemellä koko maan tasoa alhaisempi 33

34 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Toimipaikat, henkilöstö ja yrittäjät Toimipaikat Henkilöstö/toimipaikat Yrittäjien osuus työllisistä Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,7-58,0 58,1-67,0 67,1-78,0 78,1-166,0 Maakuntaraja Henkilöstö/toimipaikka 0,6-1,5 1,6-2,0 2,1-3,0 3,1-7,3 Maakuntaraja Osuus alueen työllisistä (%) 6,1-12,0 12,1-16,0 16,1-21,0 21,1-31,7 Kartassa on esitetty toimipaikkojen määrä tuhatta asukasta kohti eri kunnissa. Kartassa on esitetty henkilöstömäärä/toimipaikka eri kunnissa. Kartassa on esitetty yrittäjien osuus työllisistä eri kunnissa. 34

35 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet % Opiskelijat, koululaiset % Rovaniemeläiset pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2014 Eläkeläiset % Muut työvoiman ulkopuolella olevat % vuotiaat % Työttömät % Yrittäjät % Palkaansaajat % Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan suuralueittain vuonna 2014 Eläkeläiset 37 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % 28 % 27 % 36 % 21 % 22 % 39 % 0 % 0 % 10 % 10 % 2 % 2 % 2 % 2 % 8 % 10 % 2 % 7 % 2 % 7 % 7 % 9 % 11 % a. 38 % 29 % 40 % Työttömät f. g. e. d. c. 27 % b. 27 % 33 % 31 % Palkansaajat Rovaniemen väestöstä 42 prosenttia on työllisiä (palkansaajat ja yrittäjät). Työllisten osuus on sama kuin koko maassa keskimäärin. Eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä 3 prosenttiyksikköä koko maata pienempi. Vastaavasti opiskelijoiden ja koululaisten osuus väestöstä on 3 prosenttiyksikköä maan keskitasoa suurempi. Muut ryhmät ovat prosenttiyksikön sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee ottaa huomioon palvelutarvetta arvioitaessa. Osuuksissa on selkeitä eroja, kun jakaumaa tarkastelee suuralueittain. Sisimmästä alkaen a. Rovaniemi b. Suuralue Rovaniemen keskus c. Sodankyläntien suuralue d. Ounasjoen suuralue e. Alakemijoen suuralue f. Ranuantien suuralue g. Yläkemijoen suuralue 0 % 0 % 7 % 5 % 0 % 17 % 0 % 0 % 5 % 6 % 6 % 18 % 19 % 17 % 4 % 3 % 10 % 14 % 12 % 5 % 3 % 5 % 7 % Työttömät Palkaansaajat Yrittäjät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Opiskelijat, koululaiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat 8 % 0-14-vuotiaat Yrittäjät 35

36 3.3 Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Taloudellinen huoltosuhde Maakuntaraja Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Rovaniemi Koko maa Vuodesta 2006 vuoteen 2014 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena. Koko maan taso on lähentynyt Rovaniemen tasoa. Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huolto-suhde pysyy nykyisellä tasolla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). 36

37 4. Yhdyskuntarakentaminen 4.1 Vyöhykejako ja rakentaminen 4.2 Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne

38 4.1 Vyöhykejako ja rakentaminen Vyöhykejako Yhdyskuntarakenne on jaoteltu eri vyöhykkeisiin, jotka kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja alueella. Vyöhykkeet on karkeasti jaoteltu jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeisiin. Rovaniemellä jalankulkuvyöhyke sijaitsee ydinkeskustassa. Joukkoliikennevyöhyke sijaitsee keskustan ulkopuolisilla alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Autovyöhyke sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella, jossa pääasiallisena liikkumismuotona on henkilöauto. 38 Lähde: SYKE/YKR, MML, ESRI Finland, (osittain EMTLA, MMM, MML, VRK)

39 4.2 Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Asukastiheys ja joukkoliikenne Joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa alueilla, joissa asukastiheys on riittävän suuri. Rovaniemellä joukkoliikenteen palvelutaso on houkutteleva lähinnä keskustan, Korkalovaaran ja Ounasrinteen välisillä reiteillä. Muilla alueilla palvelutaso on tätä heikompi. Lähde: SYKE, YKR, Rovaniemen kaupunki 39

40 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Valmistuneet asunnot Rovaniemellä valmistuneet asunnot vuosina Rovaniemellä on valmistunut vuosien välillä asuntoja keskimäärin 423 kappaletta. Näistä kerrostaloasunoja on ollut vuosittain noin 219 kpl (38,8% kaikista asunnoista), rivitaloasuntoja 41 kpl (9,7%) ja erillispientaloasuntoja 164 kpl (51,7%). Tänä vuonna mennessä rakennuslupia on myönnetty asuinrakennuksille yhteensä 531 kappaletta. Edellisenä vuonna lupia oli myönnetty samaan ajankohtaan mennessä 374 kappaletta. Kasvua on erityisesti asuinkerrostaloihin myönnetyissä luvissa, joita on myönnetty tänä vuonna 157 asuntoa enemmän kuin viime vuonna ASUNTOJA Lähde: Rovaniemen kaupunki Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot

41 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Valmistuneet rakennukset Valmistuneet rakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Asuinrakentamisen lisäksi Rovaniemellä on rakennettu paljon esimerkiksi varasto-rakennuksia. Vuosi 2011 on ollut erityisen vilkas rakentamisessa. Viereisessä kuviossa olevat luvut eivät sisällä asuinrakennuksia eikä ns. muita rakennuksia, jotka voivat olla jotain pienempiä rakennelmia tonteilla esim. kota, kuistin laajennus tai varasto. 60 Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset 40 Teollisuusrakennukset Varastorakennukset 20 Palo- ja pelastustoimen rakenn Maatalousrakennukset Lähde: Rovaniemen kaupunki 41

42 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne Tuleva asemakaavoitus Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan (KV ) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Maato on päivitetty KH Vuosittain tavoitteena on jakaa 85 erillispientaloasuntoa, 5 rivitalotonttia ja 345 kerrostaloasuntoa. Asumiseen varattua kaava-alueita on erityisesti Pöykkölässä ja Vennivaarassa. Kerrostalokohteet sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä. Elinkeinoelämälle varattuna tontteja on tavoitteena jakaa vuosittain 36 teollisuustontin ja viiden liiketontin verran. Elinkeinoelämälle tarkoitettuja tontteja on erityisesti Jääskeläisen alueelle ja eteläkeskuksessa. Matkailuun keskittyvät tontit sijaitsevat Ounasvaaralla ja Napapiirin alueilla. Tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista tonteista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta Lähde: Rovaniemen kaupunki

43 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne Tuleva yleiskaavoitus Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on yleiskaavoilla on tavoitteena tuottaa vuosittain 10 uutta rakennuspaikkaa. Tarkemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta valtuustokaudelle Yleiskaavat 1. Valionrannan ja Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 2. Yliopiston yk 3. Ounasrinne- Pöykkölä kaavarunko /yleiskaavan tarkistus 4. Meltauksen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Virkistysalueiden yk 7. Napapiirin yk/ kaavarunko 8. Eteläkeskus 9. Kolpene 10. Pöykkölän lumimaa ja ratsastuskeskus 11. Vennivaaran laajennus / mäntyvaara 12. Ranuantien suunta oyk 13. Alakorkalo (Teollisuusalue) 14. Lainassaari 15. Vitikanpään oyk 16. Oikaraisen oyk 17. Sinettäjärvi 18. Vennivaara-Mellalampi 19. Saarenkolmio VT4 /länsipuoli 20. Niskanperän oyk 21. Maakuntakaavan mukainen lanssialue + teollisuusalue 22. Vanttauskoski 23. Rautiosaaren oyk 24. Ylikylä-Nivanvaaran oyk 25. Paavalniemen oyk 43 Lähde: Rovaniemen kaupunki

44 5. Asuminen 5.1 Asuntokunnat 5.2 Asuntojen pinta-alat

45 5.1 Asuntokunnat Asuntokuntien määrä Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Vuosien asuntokuntien määrä on kasvanut noin asuntokunnalla. Vuonna 2015 asuntokuntia oli yhteensä kappaletta. Yhden ja hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2015 yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli 76,4 % kaikista asuntokunnista. Vuonna 1994 vastaava luku oli 61,4 %. 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä 45

46 5.1 Asuntokunnat Asuntokuntien määrän kehitys talotyypeittäin Asuntokuntien määrä talotyypeittäin Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Vuosien asuntokuntien määrä on kasvanut erityisesti kerrostaloissa. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla noin asuntokunnalla. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin 5600 asuntokunnalla ja rivitaloissa yli 2200 asuntokunnalla. 46

47 5.1 Asuntokunnat Asuntojen hallinta Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan Suurin osa asuntokunnista asui omistusasunnoissa, yhteensä asuntokuntaa (60,2 %). Vuokralla joko yksityisellä vuokranantajalla tai Arava- tai korkotukivuokraasunnoissa asui yhteensä asuntokuntaa, 35,9 % kaikista asuntokunnista. Vuosien välillä Arava ja korkotukivuokra-asuntojen määrä asuntokunnista on vähentynyt. Vuonna 2009 osuuden oli 15,7 % kaikista asuntokunnista ja 2014 vastaava osuus oli 10,9 %. Vastaavasti muiden (vapaarahoituksen) vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt lähes kappaleella Muu tai tuntematon hallintaperuste Asumisoikeusasunnot Muu vuokra-asunto Arava tai korkotukivuokra-asunto Kaikki omistusasunnot

48 5.2 Asuntojen pinta-ala Asuntojen pinta-alan muutos M² Asuntojen pinta-alan muutos ja ennuste Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut vuosien välissä noin yhdeksällä neliömetrillä. 70 Vuonna 2015 asuntopinta-ala oli 39,5 m² ja asuntokuntaa kohden 78,9 m² Mennyt kehitys Ennuste Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pintaala on Rovaniemellä arviolta noin 80,5 m² ja henkilöä kohden 44,9 m², mikäli menneiden 40 vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² 48

49 Liitteet

50 Rovaniemen suuralueet ja aluelautakunta-alueet Suuraluejako Aluelautakuntajako saakka Tarkemmat kartat osoitteessa: 50 Lähde: Rovaniemen kaupunki

51 Väestö suuralueilla Väestö suuralueilla Rovaniemen keskus Muutos-% , , , , , , , , ,1 Sodankyläntien suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,2 Ounasjoen suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,2 Alakemijoen suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,6 51

52 Väestö suuralueilla Ranuantien suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,7 Yläkemijoen suuralue* Muutos-% , , , , , , , , ,3 *Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi** Muutos-% , , , , , , , , ,9 ** Sisältää myös tuntemattomat 52

53 Väestö aluelautakunta-alueilla Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Yhteensä Olkkajärvi Yhteensä Ranuantien suunta Kivitaipale Yläounasjoki Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen Yhteensä Meltaus Marrasjärvi Yläkemijoki Patokoski Pajulampi Yhteensä Pirttikoski Autti Alaounasjoki Juotasniemi Marraskoski Pekkala Tapionkylä Vanttauskoski Sinettä Vanttausjärvi Mäntyjärvi Viirinkylä Sonka Tennilä Lehtojärvi Yhteensä Yhteensä Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % 53

54 Rovaniemen tilastoalueet Tilastoaluejako, koko Rovaniemi Tilastoaluejako, keskusta-alueet Lähde: Rovaniemen kaupunki Tarkemmat kartat osoitteessa: 54

55 Väestö tilastoalueilla Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue *Pohjoiskeskuksen siirto keskustatoimintojen tilastoalueesta saarenkylän tilastoalueeseen huomioitu tilastoissa. Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue

56 Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Väestö tilastoalueilla *Pohjoiskeskuksen siirto keskustatoimintojen tilastoalueesta saarenkylän tilastoalueeseen huomioitu tilastoissa. Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue