Nilakan kuntien talous tp 2013

Transkriptio

1 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien kilpailukykyisin. Keiteleen kokonaisverotulot ovat muita selvityskuntia korkeammat (2846 /as). Valtionosuudet kokonaistuloista ovat 42,7%, joka on pienin luku muihin selvityskuntiin nähden. Tämän vuoksi Keiteleen talous kestää muita selvityskuntia hieman paremmin valtionosuuksien vähentymisen. Valtionosuuksien merkitys kunnan talouteen on kuitenkin kokonaisuutena ratkaisevan suuri. Vuosikate kattaa 79,3 % poistoista, jonka vuoksi vuodelta 2013 on tullut lievästi miinusmerkkinen tulos ( ). Talouden katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa täysimääräisesti poistot. Tämä tasapainotilanne ei kuitenkaan mahdollista uusia kehittämisinvestointeja, vaan ne on rahoitettava lainalla tai muulla ulkopuolisella rahoituksella. Lainaa koko kuntakonsernissa on 12,3 milj., josta peruskunnan osuus on 5,4 milj. ja tytäryhtiöiden osuus on 6,9 milj.. Tytäryhtiöiden laina on pääasiassa vuokrataloyhtiön lainaa. Kokonaisuutena lainakanta on kohtuullinen (emo 2240 /as, koko konserni 5070 /as), kun huomioidaan, että vuokrataloyhtiön kyky hoitaa omat lainavelvoitteensa on hyvä. Rahavaroja, rahastoja ja sijoitusomaisuutta kunnalla on vähän (noin ). Metsäomaisuuden arvoksi on arvioitu noin 3,0 milj.. Talouden näkökulmasta Keiteleen väestökehitys on haasteellinen, koska väkiluvun arvioidaan vähenevän lähes 11% vuoteen 2030 mennessä (2162 asukasta). Väestörakenne vinoutuu siten, että vanhusten, yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa tarkastelujaksolla 60% ja samaan aikaan työikäisten määrä vähenee lähes 32%. Lasten ja nuorten osuus pienenee noin 16,5%. Tämä kehitys heikentää väestöllistä huoltosuhdetta entisestään, kun se nyt on 0,69 (yhtä työikäistä kohden on 0,69 lasta tai vanhusta). Luku nousee ilman merkittäviä elinvoiman kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2030 mennessä yli yhden. Taloudellinen huoltosuhde oli 1,62 vuonna 2012 (työvoiman ulkopuolella ja työtöntä oli 1,62 henkilöä yhtä työllistä kohti). Taloudellisen huoltosuhteen kehitysnäkymä on väestöennusteen pohjalta heikko, vaikka työllisyys kohentuisikin nykyisestään. Keiteleen talouden tasapaino vuosina voidaan arviolaskelmien mukaan

2 - Verotulot kasvavat noin 3-4 % - Valtionosuudet vähenevät enintään 4% - Toimintakate (toimintatuottojen ja -tulojen erotus) kasvaa enintään 1-1,5% - Peruskunnan investointitaso on enintään 0,5 milj. /v - Poistotaso on noin 0,55 milj. - Konsernin lainakanta ei kasva 13 milj. tasosta Verotulojen 3-4 % kasvu edellyttää 1-2 vero%:n korotusta, hyvää työllisyyskehitystä, yritysten kasvua ja mahdollisesti veropohjan laajentamista. Valtionosuusvähenemä on tiedossa olevan valtionosuusuudistuksen mukainen (-194 /as). Toimintakatteen maltillisen kasvun toteutuminen tarkoittaa toimintatuottojen olennaista lisäystä ja toimintamenojen supistamista. Poistotaso ei mahdollista merkittäviä korjaus- /korvaus-investointeja. Kunnan elinvoiman kasvattamiseen tarvittavat varat on hankittava peruskunnan budjetin ulkopuolisella rahoituksella ja aktiivisella yhteistyöllä paikallisten yritysten ja naapurikuntien kanssa. Kokonaisuutena Keiteleen taloudellinen asema on vakaa tilinpäätöksen 2013 valossa. Sen veroprosentti on muihin alueen kuntiin nähden kilpailukykyinen, lainamäärä on hallittava, alijäämiä ei ole, verotuotot muihin selvityskuntiin nähden suuremmat ja tuotantokiinteistöt ja kunnallistekniikka hyvässä kunnossa. Keiteleellä on myös energiayhtiö Savon Voiman osakkeita, joka maksaa kohtuullista osinkotuottoa ja jatkossa mahdolliset omistusjärjestelyt voivat tulouttaa kunnalle merkittäviäkin myyntituloja. Keiteleellä ei ole merkittäviä puskureita rahastoissa ja sijoitustileillä. Pielavesi Pielaveden taseessa on kertynyttä alijäämää 1,78 milj., 368 /asukas. Sen veroprosentti 20,75% on selvityskuntien korkein. Kunnan kokonaisverotulot ovat 2660 /as. Valtionosuudet kokonaistuloista ovat 51,1%, joka on merkittävästi suurempi, kuin esim. Keiteleellä. Pielaveden talous on vahvasti riippuvainen valtionosuuksien kehityksestä. Arviolaskelma uudesta valtionosuusjärjestelmästä tuo kunnalle 85 /asukas lisätuloja, yhteensä 0,42 milj.. Vuosikate oli 1,48 milj. ja poistot 1,07 milj.. Vuosikate kattaa poistoista 138,0%. Tulosta heikentää kuitenkin kertaluontoinen yritystakauksen maksu 0,28 milj., jonka vuoksi tilikauden tulos jäi noin 0,12 milj. :oon. Tilinpäätös 2013 oli positiivinen, vaikkakin se saavutettiin muita selvityskuntia korkeammalla veroprosentilla. Kunnan tekemät talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat purreet hyvin. Lainaa koko kuntakonsernissa on noin 14,0 milj., josta peruskunnan osuus on 7,7 milj. ja tytäryhtiöiden osuus on 6,3 milj.. Tytäryhtiöiden laina on pääasiassa vuokrataloyhtiön

3 lainaa. Kokonaisuutena lainakanta on hyvin kohtuullinen (emo 1589 /as, koko konserni 2892 /as), kun huomioidaan, että vuokrataloyhtiön kyky hoitaa omat lainavelvoitteensa on hyvä. Rahavaroja, rahastoja ja sijoitusomaisuutta kunnalla on noin 4,8 milj., joka jakautui seuraavasti: - Rahastot 1,22 milj. - Rahastosijoitus 1,3 milj. (Danske Bank) - Kassa + kassaan nostetut lainat 2,3 milj. Metsäomaisuuden arvoksi on arvioitu noin 1,6 milj.. Pielaveden väestökehitys on haasteellinen, koska väkiluvun arvioidaan vähenevän yli 18% vuoteen 2030 mennessä (4092 asukasta). Väestörakenne ikääntyy siten, että vanhusten, yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa tarkastelujaksolla 35% ja samaan aikaan työikäisten määrä vähenee yli 33%. Lasten ja nuorten osuus pienenee noin 14,5%. Tämä kehitys heikentää väestöllistä huoltosuhdetta entisestään, kun se nyt on korkea 0,82 (yhtä työikäistä kohden on 0,82 lasta tai vanhusta). Luku nousee ilman merkittäviä elinvoiman kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2030 mennessä yli yhden. Taloudellinen huoltosuhde oli korkea 2,07 vuonna 2012 (työvoiman ulkopuolella ja työtöntä oli 2,07 henkilöä yhtä työllistä kohti). Taloudellisen huoltosuhteen kehitysnäkymä on väestöennusteen pohjalta heikko, vaikka työllisyys kohentuisikin nykyisestään. Pielaveden talouden tasapaino vuosina voidaan arviolaskelmien mukaan - Verotulot kasvavat noin 4-5% - Valtionosuudet vähenevät enintään 1-1,5% - Toimintakate (toimintatuottojen ja -tulojen erotus) kasvaa enintään 1-1,5% - Peruskunnan investointitaso on enintään 1,0 milj. /v - Poistotaso on noin 1,3 milj. - Konsernin lainakanta on enintään 25,6 milj. Verotulojen 4-5 %:n kasvu on näköpiirissä olevan väestökehityksen valossa melko haasteellinen. Veroprosentti on jo nykyisellään korkeahko. Verotulotavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi noin 1-2 vero%:n korotusta. Verotulotavoitteen toteutuminen edellyttää elinkeinopohjan laajentumista ja nykyistä vakaampaa työllisyyttä. Valtionosuudet kasvavat tiedossa olevan valtionosuusuudistuksen mukaan (85 /as). Toimintakatteen maltillisen kasvun toteutuminen tarkoittaa toimintatuottojen olennaista lisäystä ja toimintamenojen supistamista. Poistotaso ei mahdollista merkittäviä korjaus- /korvaus-investointeja. Kunnan elinvoiman kasvattamiseen tarvittavat varat on hankittava peruskunnan budjetin ulkopuolisella rahoituksella ja aktiivisella yhteistyöllä paikallisten yritysten ja naapurikuntien kanssa.

4 Kokonaisuutena Pielaveden taloudellinen asema on vakaa tilinpäätöksen 2013 valossa. Sen veroprosentti on muihin alueen kuntiin nähden korkeampi, mutta lainamäärä on selkeästi peruskunnan ja koko konsernin osalta muita selvästi pienempi. Taseen alijäämä on -1,78 milj. (-368 /as). Ikääntyvän väestön määrän kehitys tasaantuu ja se näkyy tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän tasoittumisena. Kunnan tuotantokiinteistöt ja kunnallistekniikka ovat hyvässä kunnossa. Pielavedellä on myös energiayhtiö Savon Voiman osakkeita, joka maksaa kohtuullista osinkotuottoa ja jatkossa mahdolliset omistusjärjestelyt voivat tulouttaa kunnalle merkittäviäkin myyntituloja. Pielavedellä on kohtuullisesti puskureita rahastoissa ja sijoitustileillä. Tervo Tervon taseessa on kertynyttä ylijäämää 0,67 milj., 404 /asukas. Sen veroprosentti 19,75% on selvityskuntien edullisimpia. Tervon kokonaisverotulot ovat (2526 /as), joka on hieman vähemmän kuin Keiteleen ja Pielaveden, mutta hieman suurempi, kuin Vesannon. Valtionosuudet kokonaistuloista ovat 45,4%, joka on Keiteleen jälkeen pienin luku selvityskunnista. Tämän vuoksi Tervon talous kestää Keiteleen tavoin muita selvityskuntia hieman paremmin valtionosuuksien vähentymisen. Valtionosuuksien merkitys kunnan talouteen on kuitenkin kokonaisuutena ratkaisevan suuri. Arviolaskelma uudesta valtionosuusjärjestelmästä vähentää kunnan valtionosuuksia 295 /as, yhteensä 0,5milj.. Vuosikate kattaa 105,9 % poistoista, jonka vuoksi vuodelta 2013 on tullut lievästi positiivinen tulos (22093 ). Lainaa koko kuntakonsernissa on 7,3 milj., josta peruskunnan osuus on 4,8 milj. ja tytäryhtiöiden osuus on 2,8 milj.. Tytäryhtiöiden laina on pääasiassa vuokrataloyhtiön lainaa. Kokonaisuutena lainakanta on kohtuullinen (emo 2851 /as, koko konserni 4398 /as), kun huomioidaan, että tytäryhtiöiden kyky hoitaa omat lainavelvoitteensa on hyvä. Rahavaroja, rahastoja ja sijoitusomaisuutta kunnalla on seuraavasti: - Rahastosijoitus 3,5 milj. - Kassa xxx Metsäomaisuuden arvoksi on arvioitu noin 1,3 milj.. Talouden näkökulmasta myös Tervon väestökehitys on haasteellinen, koska väkiluvun arvioidaan vähenevän yli 11% vuoteen 2030 mennessä (1477 asukasta). Väestörakenne ikääntyy siten, että vanhusten, yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa tarkastelujaksolla 41% ja samaan aikaan työikäisten määrä vähenee yli 33%. Lasten ja nuorten osuus pienenee yli 28 %. Tämä kehitys heikentää väestöllistä huoltosuhdetta entisestään, kun se nyt on 0,65 (yhtä työikäistä kohden on 0,65 lasta tai vanhusta). Luku nousee ilman merkittäviä elinvoiman kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2030 mennessä yli yhden. Taloudellinen huoltosuhde oli 1,74 vuonna 2012 (työvoiman ulkopuolella ja työtöntä oli 1,62 henkilöä

5 yhtä työllistä kohti). Taloudellisen huoltosuhteen kehitysnäkymä myös Tervossa on väestöennusteen pohjalta heikko, vaikka työllisyys kohentuisikin nykyisestään. Tervon talouden tasapaino vuosina voidaan arviolaskelmien mukaan - Verotulot kasvavat noin 4-5 % - Valtionosuudet vähenevät enintään 2-3% - Toimintakate (toimintatuottojen ja -tulojen erotus) kasvaa enintään 1-1,5% - Peruskunnan investointitaso on enintään 0,7 milj. vuosina ja 03 milj. v Poistotaso on noin 0,35 milj. - Konsernin lainakanta 6,7 milj. v 2017 Verotulojen 4-5 %:n kasvu edellyttää todennäköisesti 1-2 vero%:n korotusta, hyvää työllisyyskehitystä, yritysten kasvua ja kuntaomaisuuden omistuspohjan uudistamista. Toimintakatteen maltillisen kasvun toteutuminen tarkoittaa toimintatuottojen olennaista lisäystä ja toimintamenojen supistamista. Poistotaso ei mahdollista merkittäviä korjaus- /korvaus-investointeja. Kunnan elinvoiman kasvattamiseen tarvittavat varat on hankittava peruskunnan budjetin ulkopuolisella rahoituksella ja aktiivisella yhteistyöllä paikallisten yritysten ja naapurikuntien kanssa. Kokonaisuutena Tervon taloudellinen asema on melko vahva tilinpäätöksen 2013 valossa. Sen veroprosentti on muihin alueen kuntiin nähden kilpailukykyinen, lainamäärä on hallittava, ylijäämiä on runsaasti, verotuotot kohtuullista keskitasoa ja tuotantokiinteistöt ja kunnallistekniikka hyvässä kunnossa. Tervolla on myös energiayhtiö Savon Voiman osakkeita, joka maksaa kohtuullista osinkotuottoa ja jatkossa mahdolliset omistusjärjestelyt voivat tulouttaa kunnalle merkittäviäkin myyntituloja. Tervolla on merkittäviä puskureita rahastoissa ja sijoitustileillä. Vesanto Vesannon taseessa on kertynyttä ylijäämää 1,06 milj., 466 /asukas. Sen veroprosentti on 20,0%. Kunnan kokonaisverotulot ovat 2490 /as, joka on tasoltaan pienin muihin selvityskuntiin nähden. Valtionosuudet kokonaistuloista ovat 55,3%, joka on selvityskuntien suurin luku. Vesannon talous on vahvasti riippuvainen valtionosuuksien kehityksestä. Arviolaskelma uudesta valtionosuusjärjestelmästä vähentää valtionosuuksia 255 /asukas, yhteensä 0,59 milj.. Pudotus on lähes 6 %, joka on huomattava heikennys talouteen. Vuosikate kattaa poistoista 36,4%. Tulos oli 0,33 milj. alijäämäinen. Aikaisempien vuosien ylijäämät kestävät syntyneen alijäämän, mutta jatkossa taloutta on saatava

6 kohennettua, jotta alijäämäisiä tilinpäätöksiä ei synny. Kunnan talous olisi ollut tasapainossa, jos kunta ei olisi siirtänyt noin 0,3 milj. :n pääomaa Vesannon kehittämissäätiön peruspääomaksi. Lainaa koko kuntakonsernissa on noin 9,4milj., josta peruskunnan osuus on 4,6 milj. ja tytäryhtiöiden osuus on 4,8 milj.. Tytäryhtiöiden laina on pääasiassa vuokrataloyhtiön lainaa. Kokonaisuutena lainakanta (emo 2021 /as, koko konserni 4110 /as) on vielä hallittava, mutta kunnan talous ei kestä juuri suurempaa velkarasitetta. Rahavaroja kunnalla on tilinpäätöksen 2013 mukaan 1,23 milj.. Rahastoja ja sijoitusvarallisuutta kunnalla ei ole. Metsäomaisuuden arvoksi on arvioitu noin 2,0 milj.. Vesannon väestökehitys on myös haasteellinen, koska väkiluvun arvioidaan vähenevän noin 19% vuoteen 2030 mennessä (2026 asukasta). Väestörakenteessa on tapahtunut jo se muutos, mikä muilla selvityskunnilla on vielä edessään. Väestön ikääntyminen on jo tapahtunut ja kehitys tässä suhteessa on muita maltillisempaa. Yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa tarkastelujaksolla 23% ja samaan aikaan työikäisten määrä vähenee yli 26%. Lasten ja nuorten osuus pienenee noin 17%. Tämä kehitys heikentää väestöllistä huoltosuhdetta vielä entisestään, kun se nyt on korkea 0,82 (yhtä työikäistä kohden on 0,82 lasta tai vanhusta). Luku nousee ilman merkittäviä elinvoiman kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2030 mennessä yli yhden. Taloudellinen huoltosuhde on korkea 2,03 vuonna 2012 (työvoiman ulkopuolella ja työtöntä oli 2,03 henkilöä yhtä työllistä kohti). Taloudellisen huoltosuhteen kehitysnäkymä on muiden selvityskuntien tapaan väestöennusteen pohjalta heikko, vaikka työllisyys kohentuisikin nykyisestään. Vesannon talouden tasapaino vuosina voidaan arviolaskelmien mukaan - Verotulot kasvavat noin % - Valtionosuudet vähenevät enintään 2 % - Toimintakate (toimintatuottojen ja -tulojen erotus) kasvaa enintään 1-1,5 % - Peruskunnan investointitaso on enintään 0,75 milj. /v 2015, 0,63 milj. /v 2016 ja 0,9 milj. /v Poistotaso on noin 0,7 milj. milj. /v - Konsernin lainakanta on enintään 12milj. Verotulojen %:n kasvu on näköpiirissä olevan kehityksen valossa erittäin haasteellinen toteuttaa. Käytännössä se tarkoittaisi noin 3-4 prosenttiyksikön veronkorotuksia. Kunnan investointikyky omilla rahoilla on hyvin alhainen. Poistot on järjesteltävä uudelleen. Omaisuutta on edelleen realisoitava. Kokonaisuutena Vesannon taloudellinen asema on huono tilinpäätöksen 2013 valossa. Sen veroprosentti on muihin alueen kuntiin nähden keskimääräisellä tasolla. Käyttötalous

7 on pahasti alijäämäinen, eikä tulevaisuus näytä tässä suhteessa olennaisesti valoisemmalta. Kunnan huono taloudellinen tulos selittyy Vesannon Kehittämissäätiölle kunnan varoista siirretyllä peruspääomalla. Kunnan tuotantokiinteistöt ja kunnallistekniikka ovat kohtuullisessa kunnossa. Vesannolla on myös energiayhtiö Savon Voiman osakkeita, joka maksaa kohtuullista osinkotuottoa ja jatkossa mahdolliset omistusjärjestelyt voivat tulouttaa kunnalle merkittäviäkin myyntituloja. Vesannolla ei ole puskureita rahastoissa ja sijoitustileillä.