SPB - Suoriteperusteinen budjetointi perusterveydenhuollossa

Transkriptio

1 TARJOUS SPB - Suoriteperusteinen budjetointi perusterveydenhuollossa Tarjouksen vastaanottaja Tarjoaja Perusterveydenhuollosta vastaavat toimiala- ja tulosaluejohtajat kunnissa, kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa VERTIKAL OY Simo Pokki puh simo.pokki@vertikal.fi Tarjouksen lähtökohtia Vertikal Oy on kehittänyt Suoriteperusteisen Budjetoinnin eli SPB:n. Malli tuottaa selkeitä etuja perinteiseen toiminnan ja talouden ohjaukseen verrattuna. SPB-mallia pilotoidaan ja käytetään eri muodoissa viidessätoista kunnassa ja yli sadassa kunnan tulosyksikössä. Kokemukset mallin toimivuudesta ja palaute yksiköiden esimiehiltä ovat olleet erittäin myönteistä. Tulosyksiköiden kasvanut vastuu ja valta varsinkin talouden osalta, henkilöstön suurempi osallistuminen ja mahdollisuus tulla palkituiksi ovat todistettavasti parantaneet tuottavuutta, nostaneet henkilöstön motivaatiota ja viihtyvyyttä sekä lisänneet asiakastyytyväisyyttä. Mallia käytetään ja pilotoidaan päivähoidossa, vanhuspalveluissa, perusopetuksessa ja teknisessä toimessa. Tarjoamme teille SPB-mallin pilotointia perusterveydenhuollossa. Järjestelmän kuvaus SPB-mallissa organisaation ja yksikön käytössä olevat resurssit määräytyvät todellisesti tai laskennallisesti työn määrän eli suoritteiden määrän mukaan. Kun tehdään enemmän työtä, saadaan enemmän resursseja, kun tehdään vähemmän työtä, saadaan vähemmän resursseja. SPB-mallissa voidaan jokaisella organisaatiolle ja yksikölle laskea taloudellinen tulos. Merkittävää suoritteiden määrän lisäksi on myös se, että millä resursseilla suorite saadaan aikaan eli kuinka paljon rahaa käytetään. SPB-mallissa niin sanotulla keskeisellä sijalla ovat tulos- eli toimintayksiköt, joiden tekemät päätökset käytännössä ratkaisevat sen, kuinka paljon organisaatio käyttää rahaa. SPB-mallissa annetaan päätösvaltaa ja vastuuta mahdollisimman paljon mahdollisimman alas ja siten tuotetaan tilanne, jossa yksittäinen työntekijä voi aidosti kokea olevansa merkittävä toimija ja osallinen myös talouden osalta.

2 SPB-mallin pohjana toimivat palvelut ja tuotteet sekä niihin liittyvät suoritteet. Tulosyksiköiden suoritehinnat määrittyvät yksilöllisiksi ottaen huomioon muun muassa henkilöstön palkoista ja perustehtävästä johtuvat erot. Kullekin tuotteelle määritellään oma kustannuskerroin eli hinta. Lopulliset tuotteet, hinnat ja kertoimet päättää organisaatio itse. Suoritteita voivat olla esimerkiksi hoitopäivien ja hoitokuukausien määrä, asiakas- ja potilasmäärät, tutkimusten ja hoitojen määrä tai asiakaskäynnit. Kuhunkin palveluun tehdään oma tuotteistuksensa. SPB-mallissa organisaatiolle ja yksikölle muodostuvat tulot eli suoriteperusteinen ansainta siten, että suoritetta seuraa kustannuskertoimen mukainen laskennallinen tulo. Yksikön ja organisaation tulos voidaan laskea yksinkertaisesti kuten yrityksessäkin siten, että suoriteperusteisista tuloista vähennetään menot. Jos tulos on positiivinen, voi henkilöstö tulla palkituksi. Jos tulos on negatiivinen, ei sillä ole vaikutusta henkilöstön asemaan. Taloudellisen mittaamisen lisäksi voidaan käyttää laadullisiakin mittareita, jos organisaatio niin haluaa. Tulosyksikön esimiehen rooli on SPB-mallissa keskeinen. Hän vastaa yksikkönsä taloudesta. Hän suunnittelee ja seuraa yksikön tuloja ja menoja. Mikäli talous sen mahdollistaa, hän saa käyttää henkilöstömenoja halutessaan myös muihin käyttömenoihin, kuitenkin kuntatasolla sovituissa puitteissa. Tavoitteena on selkeä, nykyistä suurempi vastuu ja päätösvalta yksikkötasolla. Ajatus on, että taloudellisesti järkevimmät päätökset osataan tehdä yksiköissä, mikäli niiden tekeminen on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Nykytilanteessa näin ei välttämättä ole. Saavutetun taloudellisen tuloksen jakamisesta ja palkitsemisesta päätetään organisaatiossa itsenäisesti. Saavutettua tulosta voidaan käyttää esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämiseen, täydennyskoulutukseen ja yksikön hankintoihin. Palkitsemista voidaan kehittää myös tulospalkkion suuntaan. Tavoitteena on, että saavutettu positiivinen tulos eli tuottavuuden paraneminen hyödyttäisi sekä tulosyksikköä että kuntaa. Järjestelmän lähtökohta on, että henkilöstön asema säilyy täysin samanlaisena, kuin se muutenkin olisi. Erona on mahdollisuus saada onnistumisen ja tuottavuuden kasvun kautta hyötyä myös yksikölle ja/tai itselle. Mallin tavoitteena on pohjimmiltaan tulosyksiköiden itsenäisyyttä kasvattamalla parantaa yksikön johdon ja henkilöstön asemaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Tavoitteena on tukea positiivisella tavalla pyrkimyksiä tuottavuuden parantamiseen. Malli mahdollistaa myös budjetoinnin ja taloussuunnittelun sekä seurannan kehittämisen ja käyttöönoton. Tätä varten on kehitetty omat työkalut. Mallin

3 tueksi on tuotettu laskennan ja seurannan työkalut myös yksiköiden esimiehille. Hyödyt Järjestelmä tuottaa kokemuksen mukaan muun muassa seuraavat hyödyt: Talousasioista tulee kiinnostavia Tuottavuus paranee Esimiesten ja henkilöstön taloudellinen ymmärrys paranee Tunnusluvut selkeytyvät Työkalut helpottavat seurantaa Asiakas on palkinto Esimiesten osaaminen paranee Innovatiivisuus lisääntyyy Työhyvinvointi parantuu sen myötä, että on mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin Tukipalvelut (mm. ruokapalvelut, laitoshuolto, kirjanpito) joutuvat arvioimaan omaa toimintaansa Mallin soveltuvuus perusterveydenhuoltoon Malli soveltuu perusterveydenhuollon kaikkiin palveluihin: vastaanottotoiminta tutkimukset (mm. kuvantaminen ja laboratorio) hoitotoimenpiteet vuodeosastohoito kuntoutus neuvolapalvelut kouluterveydenhuolto suun terveydenhuolto työterveyshuolto suhde ja työnjako erikoissairaanhoidon kanssa, kustannusten hallinta SPB-mallissa jokaiseen palveluun laaditaan oma tuotteistus ja hinnoittelu kustannuskertoimina sekä määritellään suoritetavoite. Toteutuksesta ja aikataulusta Laskennallinen pilotointi tarkoittaa SPB-mallin pilotointia jo olemassa olevilla, toteutuneilla ja varmistetuilla luvuilla. Tällöin pilotointi toteutetaan esimerkiksi edellisen talousarviovuoden luvuilla. Laskennallinen pilotointi vaatii yleensä 3 konsultaatiota ja noin 4-6 kuukautta. Laskennallisen pilotoinnin jälkeen siirrytään toiminnalliseen pilotointiin, jolloin SPB-mallia käytetään osana normaalia toimintaa ajantasaisena. Pilotoinnin jälkeen malli voidaan ottaa pysyvään käyttöön. Tarkasta toimeksiannosta ja aikataulusta sovitaan tilaajakohtaisesti. Toteutus ja hinnat Tarjoamme teille SPB-mallin laskennallista ja toiminnnallista pilotointia perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa ja välittömästi tähän liittyvissä palveluissa. Pilotointia voidaan laajentaa muihin palveluihin.

4 Toteutus rakentuu seuraavista elementeistä: 1. Pilottiyksiköiden konsultaatiot, 4-5 kpl 2-4 tunnin konsultaatioita pilottiyksiköiden edustajille ja tulosalueen/toimialan johdolle (Huom! Mahdolliset lisäkonsultaatiot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tilaajalle veloituksettomia konsultoinnin osalta) 1-3 asiantuntijaa Vertikal Oy:stä Konsultaatiot noin 2 kuukauden välein (tarkka aikataulu sovitaan tilaajan toiveiden mukaisena) Sisältöjä o SPB-malli o Suoritehinnat o Suoritetavoitteet o Tuotteet ja kertoimet o SPB-työkalun käyttö o Tuloksen laskenta ja tuloslaskuri o Henkilöstösuunnitelma (työkalu) o SPB johtamisen välineenä o Strategian/kunnan tavoitteiden mukaiset toivotut ohjausvaikutukset 2. Tulosalueen johdon konsultaatiot/ohjausryhmän työskentely 3-4 kpl 1-2 tunnin ohjausryhmän kokouksia Hankkeen ohjaaminen Linjaukset Tavoitteet ja arviointi 3. Tulosalueen, vastuualueiden ja yksikkötason muu asiantuntijatyö etätyönä Kuntatason laskenta Yksikkötason laskenta ja toiminnan tuki 4. SPB-työkalut (Excel-muodossa) yksikkötasolle ja koko organisaation taloussuunnitteluun Yksikkötason työkalu Tuloslaskuri Budjetointi Käyttösuunnitelmien laskenta Hinta sisältää työkalujen kuntakohtaisen muokkauksen (hinnat, kertoimet) VALINNAISET: 5. Henkilöstön koulutukset

5 Hintoihin lisätään asiantuntijoiden matka- ja majoituskulut sekä alv 23 %. Toteuttajat Vertikal Oy:n vastaava asiantuntija on Simo Pokki. Hän vastaa hankkeen johtamisesta, koordinoinnista, yhteisistä koulutuksista, hintojen laskemisesta ja yksikkökohtaisesta laskennasta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Balustrade Oy ja asiantuntija, KTM Vesa Ekroos tuo hankkeeseen syvällisen talousosaamisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuntemuksen. Hän toimii hankkeen talousasiantuntijana. Hankkeen sisällön asiantuntijana toimii Timo Aronkytö, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, MBA. Hän toimii tällä hetkellä Vantaan terveydenhuollon johtajana. Kimmo Tenhunen vastaa SPB-työkalujen teknisestä toteutuksesta. Referenssit Vertikal Oy/Pokki ja Balustrade Oy/Ekroos ovat toteuttamassa SPB-mallia 15 kuntaan. Kimmo Tenhunen on toteuttanut sosiaali- ja terveyspalveluihin TAKarviointijärjestelmän, jota on käyttänyt yli 200 kuntaa. Lisätietoja Lisätietoja antaa Simo Pokki, puh Yhteistyöterveisin, Simo Pokki Kuntapalvelujen asiantuntija Vertikal Oy