SUUNTO -projektin arviointi

Transkriptio

1 Lapin ELY- keskus Sanna Mäensivu /2014 SUUNTO -projektin arviointi Y-tunnus:

2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto 5 1. KESKEISET TOIMENPITEET Työhönkuntoutuksen palveluprosessimalli Verkostoyhteistyön kehittäminen Hankkeen vaikutukset palveluverkoston tehostumiseen ja asiakkaiden tilanteisiin VÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMISEN TARPEET ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET 18 2 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

3 Tiivistelmä Lapin ELY-keskuksen tilaaman SUUNTO-projektin arvioinnin kohteena on Lappilaisen välityömarkkinaverkoston toiminta, toimivuus ja kehittämistarpeet. Arviointi on perustunut hankeasiakirjojen lisäksi pitkälti laadullisiin sidosryhmien haastatteluihin, joita toteutettiin yhteensä 20. SUUNTO-projektin (5/2008-2/2015) tavoitteena on ollut Lapin alueen välityömarkkinoiden koordinointi ja asiakaskohderyhmän palveluprosessien tuotekehitystyö, jolla pyritään vähentämään rakenteellista työttömyyttä alueella ja rakentamaan työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille. Projektissa on kehitetty työllistymistä edistäviä palveluprosesseja ja niihin liittyviä tuotteita yhteistyössä TEtoimiston, työvoiman palvelukeskusten ja välityömarkkinoilla toimivan palveluverkoston kanssa. Projekti on onnistunut erityisesti välityömarkkinaasiakkaita ohjaavien prosessiajattelun tukemisessa TEhallinnossa sekä osin muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Hanke on tehnyt alueellaan tärkeää tuotekehitys-, verkostointi- ja osaamisen kehittämiseen liittyvää työtä ja osa näistä kehittämisponnisteluista on jo juurtunut osaksi lappilaisia välityömarkkinoita. Hankkeen haasteet eivät ole eronneet muusta hanketyyppisestä kehittämistoiminnasta. Hanke on vastannut Lappilaisten välityömarkkinoiden haasteisiin varsin hyvin. Välityömarkkinoiden kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat olleet oikean suuntaisia, joskin niiden tunnettuudessa ja juurtumisessa on henkilö- ja toimenpidetasolla vaihtelua. Koordinoinnin myötä toimijoiden välinen yhteistyö ja osaaminen on kehittynyt ja edesauttanut palveluverkoston toimintaa. Välityömarkkinaverkosto mielletään kuitenkin vielä väljäksi ja osin henkilöityneeksi ja se kaipaa organisaatiotason vahventamista. Verkoston koordinoinnille on nähtävissä selkeää tarvetta myös jatkossa. Hankkeessa kehitettävän toimijakartan nähdään palvelevan alueen tarvetta määritellä ja rajata välityömarkkinaverkoston toimijat selkeämmin. Hankkeessa kehitettyä työhönkuntoutuksen palveluprosessimallia on hyödynnetty laajasti ja sen myötä tehdyn yhteistyön nähdään tehostaneen palveluverkoston toimintaa. Tarvelähtöisten palveluiden suunnittelun ja hankintojen oikea-aikaisuus on parantunut. Hankkeessa on rakennettu mallia työvoimavirkailijoille asiakasprosessin seurantaan ja arviointiin ja hankkeen hankkimien palveluiden prosessien etenemistä on seurattu asiakaspalauttein ja asiakasseurannan keinoin. Haastattelujen perusteella työhallinnon näkökulmasta asiakasseuranta on kehittynyt ja helpottunut kun malli on viety tietojärjestelmätasolle. Muut toimijat eivät pääosin osanneet ottaa suoraa kantaa asiakkaiden polkuihin, lukuun ottamatta onnistuneita koulutuspolkuja ja sitä kautta toteutuneita selkeitä työllistymisiä. Työhönkuntoutuksen palveluprosessin ja siihen liittyvän vaiheistusmallin hyödyntämisen haasteet liittyvät itse verkoston toimintaan ja yhteistyön toteutuksen, mikä vaatii toimijoiden roolien vahvistumista ja vastuiden määrittelyä. Palveluprosessimallin juurruttaminen myös asiakkaita ohjaaville tahoille koetaan vielä keskeiseksi tehtäväksi. Huolimatta SUUNTO-projektissa tehdystä kehittämis- ja juurruttamistyöstä, asiakasohjaus ei toimi kaikkien tahojen näkökulmasta: erityisesti kuntien sotepuolella asiakasohjaus ole aina ajan tasalla, mutta ei myöskään aukottomasti TE-toimistojen taholta. Siten asiakasohjauksen nivelvaiheiden kehittämisen, asiakkaiden oikea-aikaisen tuen tarpeen tunnistamisen ja palvelutarpeen kartoitusten tulisi pysyä toiminnan keskiössä tulevaisuudessakin. Palveluprosessin mukaisia palveluita ei eri tahojen vastausten mukaan osata vielä hyödyntää siinä mittakaavassa kuin mitä on mahdollista tai optimaalista. Siirtymien varmistamista niin tiedon siirron kuin asiakkaan tuen näkökulmasta tulee arvioinnin perusteella vielä kehittää. Työelämälähtöiset koulutukset ja yksilöllisesti räätälöitävät polut koetaan pääosin toimiviksi ja niiden hankintaosaaminen on selkeästi kehittynyt projektin aikana. Sen sijaan työelämäyhteistyön kehittäminen näyttäytyy aineiston perusteella toteutuneen lähinnä kunta- ja kolmannen sektorin puolelle ja tulevaisuuden kehittämistarpeet liittyvät vahvasti työmarkkinoiden kehittämiseen ja työllistävien toimintamallien mallintamiseen. Myös työelämälähtöisten koulutusten ja räätälöityjen mallien edelleen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen nähtiin tärkeänä. Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja esimerkiksi työpajatoiminnan ja yhteydessä tapahtuvaa opinnollistamista tulisi aineiston perusteella vielä kehittää. 3 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

4 Kuvio 1. Aineistossa esiintyneet SUUNTO-projektin ja välityömarkkinoiden kehittämisen vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet/ mahdollisuudet Heikkoudet/ uhat Sisäiset Asiakaslähtöinen kehittäminen Palveluprosessin osana työhönkuntoutuksen vaiheistusmallin kehittäminen ja käyttöönotto Työelämälähtöiset ja polutetut koulutusmallit (kunnat, III-sektori) Asiantuntijakoulutukset Verkostoyhteistyö on ollut tärkeää, mutta vaihtelevaa. Välityömarkkinaverkostossa työnantajanäkökulman vahvistaminen Työllistymiseen tähtäävien toimintamallien mallintaminen Asiakkaan siirtymien/ nivelvaiheiden kehittäminen ja olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen Ulkoiset Alueellinen ja kansallinen tahtotila Maantieteellinen laajuus/ kattavuus Koordinoinnin jatkuvuuden turvaaminen Toimintamallien, kuten koulutusten hankintakäytäntöjen jatkuvuuden turvaaminen 4 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

5 Johdanto SUUNTO-projekti on Lapin ELY-keskuksen toteuttama hanke, joka kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnalliseen osioon toimintalinja 2: Työllistyminen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja sen "Välityömarkkinat" -kehittämisohjelmaan. Projektin tavoitteena on Lapin alueen välityömarkkinoiden koordinointi ja asiakaskohderyhmän palveluprosessien tuotekehitystyö, jolla pyritään vähentämään rakenteellista työttömyyttä alueella. Projektissa on kehitetty työllistymistä edistäviä palveluprosesseja ja niihin liittyviä tuotteita yhteistyössä TE-toimiston, työvoiman palvelukeskusten ja välityömarkkinoilla toimivan palveluverkoston kanssa. Kohderyhminä ovat välityömarkkinoilla toimiva verkosto ja tukea ja ohjausta tarvitsevat työnhakijat, joilta puuttuu ajantasainen ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Tavoitteena on rakentaa työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille. Projektin toteuttamisaika on Projekti käynnistettiin ensin Rovaniemen alueella syksyn 2008 aikana ja Meri-Lapissa vuoden 2009 alussa yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Hankkeen toimintaalue laajeni työ- ja elinkeinotoimistojen uudistuksen myötä koko Lappiin. SUUNTO-projektissa on jäsennetty vuodesta 2008 alkaen tehdyn kehittämistyön tulokset seuraavasti: Keskeiset asiakasohjauksen ja asiakasprosessin kehittämiseen liittyvät tulokset liittyvät asiakassegmentointiin, palvelukartoitusmalliin (Mahis), työhönkuntoutuksen palveluprosessiin ja asiakasprosessien seurantaan. Edellisiin on liittynyt hankkeen tuki TE-toimistoille ja verkostoille sekä niitä täydentävät yhteiset tapaamiset ja tilaisuudet. Tuotekehitystyö on pitänyt sisällään erityisesti työllistävien koulutusmallien ja niihin liittyvien kartoitusten ja palveluiden kehittämistä. Työllisyysmallit ja yritysyhteistyön kehittäminen on osin päällekkäinen verkostoyhteistyön kehittämisen ja tuotekehityksen kanssa. Työllistymismallien ja yritysyhteistyö kattaa niin työelämälähtöisten koulutusten yhteistyökuvioita kuin esimerkiksi yhteistyötä kuntien ja työllisyyskoordinaattoreiden kanssa. Kuvio 2. Suunto-projektin keskeiset toimenpiteet 5 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

6 Arviointi on perustunut pitkälti laadullisiin haastatteluihin sekä työkokoustyöskentelyyn. Arviointiin on haastateltu hankkeen toteuttajia ja keskeisiä sidosryhmien edustajia, yhteensä 20 henkilöä. Aineisto on siten suhteellisen suppea. Lapin ELY-keskuksen tilaaman SUUNTO-projektin arvioinnin kohteena on Lappilaisen välityömarkkinaverkoston toiminta, toimivuus ja kehittämistarpeet. Tähän liittyen sen keskeinen osa on SUUNTO-projektin tulokset ja vaikutukset välityömarkkinoiden koordinoinnissa. Arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa tietoaineistoa kuten hankeraportteja, muistioita ja eri toimintojen palautteita. Tässä arvioinnissa otetaan tarkempaan tarkasteluun tilaajan kanssa etukäteen määritellyt osa-alueet, jotka ovat työhönkuntoutuksen palveluprosessimalli* ja välityömarkkinoiden toimijaverkoston kanssa tehty työ verkoston toiminnan kehittämiseksi. Arvioinnilla haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Suunto-projektin toimenpiteiden onnistuminen tulosten ja vaikutusten aikaan saamiseksi» Mitkä ovat olleet projekti keskeiset toimenpiteet välityömarkkinaverkoston koordinoinnin ja yhteisen toimintamallin luomiseksi? Arviointiraportti etenee siten, että 1. luvussa on kuvattu SUUNTO-projektin toimenpiteistä keskeisimmät tulokset, jotka liittyvät työhönkuntoutuksen prosessimallin tunnettuuteen, hyödyntämiseen ja hyötyihin sekä projektin aikaansaaman verkostotyön onnistumista osaamisen ja toimijaverkoston tehostumisen näkökulmista. Luvussa 2 on esitetty aineistosta nousseita kehittämistarpeita lappilaisten välityömarkkinoiden kehittämiseksi. Lukuun 3 on koottu arvioitsijan johtopäätökset SUUNTO-projektin onnistumisesta, yhteenvetoa lappilaisista välityömarkkinoiden tilasta ja suosituksia tulevaisuuden kehittämiseksi * Työhönkuntoutuksen palveluprosessimalli pitää sisällään niin asiakasohjaukseen kehitetyn työhönkuntoutuksen vaiheistuksen (myöhemmin myös työkalu ) kuin asiakkaan eri vaiheisiin liittyvät palvelut. Palveluprosessin eri vaiheisiin on laadittu asiakaskriteerit, tavoitteet ja tehtävät sekä prosessin ohjaamisen vastuutaho. Vaiheisiin on lisäksi asemoitu välityömarkkinaverkosto, palvelut ja prosessin mittarit, joiden tarkoituksena on toimia asiakasohjauksen työvälineenä. Toimijaverkoston kanssa tehtävän työn oletetut tulokset» Onko toimijoiden välinen yhteistyö lisääntynyt ja kehittynyt?» Onko toimijoiden osaaminen kehittynyt ja onko se edesauttanut palveluverkoston toimintaa? Työhönkuntoutuksen palveluprosessia koskevat kysymykset» Onko työhönkuntoutuksen palveluprosessi tuttu kentällä ja sovelletaanko sitä töissä?» Onko työhönkuntoutuksen palveluprosessi toimiva asiakasohjauksen väline? Yleiset, molempia toimenpidekokonaisuuksia koskevat kysymykset» Miten projekti on onnistunut toimenpiteissään?» Ovatko tulokset pysyviä / juurtuneet osaksi käytäntöä?» Mikä on toimenpiteiden vaikuttavuus? Lappilaisen välityömarkkinaverkoston toiminta, toimivuus ja kehittämistarpeet» Mikä on välityömarkkinoiden toimijaverkoston nykytila ja mitä koordinoinnin ja yhteisen toimintamallin saavuttamiseksi pitäisi tehdä?» Mitkä ovat solmukohtia ja miten toimintaa pitäisi kehittää? 6 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

7 1. Keskeiset toimenpiteet 1.1 TYÖHÖNKUNTOUTUKSEN PALVELUPROSESSIMALLI Hankkeen alussa on lähdetty ratkaisemaan asiakasohjauksen ja palveluiden kohtaamattomuuden ongelmaa segmentoimalla potentiaaliset asiakkaat, tuottamalla palvelukartoitusmallin (Mahis-kartoitukset) ja ohjaamalla asiakas oikean palvelun pariin. Käytännössä hankkeessa on tehty samanaikaisesti palvelujen tuotekehitystä sekä koottu ja koulutettu eri verkoston toimijoita, jotta työ on saatu käyntiin. Hankkeen keskeinen tulos on työhönkuntoutuksen palveluprosessimallin kehittäminen, joka on otettu käyttöön laajalti ja levitetty. Taustalla on lupaus siitä, että asiakkaat ohjautuvat osuvammin ja oikea-aikaisemmin palveluihin ja antaa asiakkaalle perspektiivin oman työmarkkinoille johtavan polun rakentamiseen. Hankkeessa on haettu aktiivisen työvoimapolitiikan palvelujen vaikuttavuutta kytkemällä kehittämistyö asiakaspintaan ja verkoston osaamisen kehittämiseen yhtäaikaisesti. Työkaluiksi palvelutarpeen kartoituksiin otettiin avuksi virkailijoiden laatimien perinteisten lähetteiden sijaan Mahismalli, jonka tavoitteena on välityömarkkina-asiakkaiden palveluprosessien käynnistämisten nopeuttaminen. Samalla mallin on tarkoitus toimia välineenä asiakkaiden ohjautumisessa Typ:n, TE-toimiston tai sosiaalitoimiston palvelujen piiriin. Hankeraporteissa todetaan, että hankkeen kokoamien virkamiesten palautteiden mukaan palvelutarveselvitysten käyttö toimi hyvin asiakkaiden rekrytoinnissa Typ:n asiakkuuteen. Samalla kerrotaan, että asiakkaat ovat sijoittuneet kouluttautumis- ja työllistymisvaiheisiin, jolloin on voitu edetä suoraan työvoimapalveluiden avulla, joskin koulutus- ja työhönvalmentajan tuella. Palvelulla on tavoiteltu asiakkaan motivaation herättelyn lisäksi palveluprosessin käynnistymisen nopeuttamista. Tarkoituksena on, että asiakas ei jää tyhjän päälle työllistymisvaiheessa ja hankkeessa on toteutettu työllistymisvaiheen ammattitaito- ja osaamiskartoitus palkkatukityön jälkeen. Hankkeen kehittämistyössä on otettu huomioon asiakaspalautteet ja opittu myös virheistä. Työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden segmentointi aloitettiin ensin Rovaniemen seudulla, josta työtä jatkettiin Meri-Lapissa. Palveluprosessia lähdettiin rakentamaan koko Lapin alueelle vuoden 2011 aikana. Arviointikysymykset Arvioinnissa vastataan palveluprosessin tunnettuutta ja käyttöönottoa koskeviin kysymyksiin» Onko työhönkuntoutuksen palveluprosessi tuttu kentällä ja sovelletaanko sitä töissä?» Onko työhönkuntoutuksen palveluprosessi toimiva asiakasohjauksen väline? Haastatteluissa sidosryhmiltä asiaa kartoitettiin selvittämällä, onko hankkeessa kehitetty työhönkuntoutuksen palveluprosessimalli tuttu, ja jos niin miten sitä on hyödynnetty /miten se näkyy käytännön työssä? Lisäksi selvitettiin, onko työhönkuntoutuksen palveluprosessi auttanut asiakastyössä, oikea-aikaisen palvelun löytymisessä asiakkaalle tai helpottanut omaa asiakasohjaustyötä muutoin. Vastaajat saivat myös ottaa kantaa siihen, vastaako työhönkuntoutuksen palveluprosessi alueellisiin asiakasohjauksen haasteisiin. 7 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

8 Kokemukset työhönkuntoutuksen palveluprosessin käytöstä Hankkeessa kehitettyä työhönkuntoutuksen palveluprosessimallia on hyödynnetty laajasti. Useat toimijat ovat myös tietoisia sen hyödynnettävyydestä ja tunnettuudesta valtakunnallisesti. Työhönkuntoutuksen palveluprosessin (myöhemmin myös työkalu ) avulla on tehty näkyväksi eri toimijoiden roolit, vastuut ja tavoitteet asiakkaan näkökulmasta. Työkalua voidaan käyttää asiantuntijoiden työvälineenä niin TE-toimistossa, työvoiman palvelukeskuksessa, oppilaitoksessa kuin haastatelluissa palveluja tarjoavassa organisaatiossa ja asiakkaita työllistävässä tahossa. Työkalu toimii siten asiantuntijoiden yhteisymmärryksen välineenä. Asiakkaita ei niputeta eri vaiheiden mukaan vaan palvelut ja siirtymävaiheet mietitään yksilöllisesti. Toisaalta malli on ymmärretty myös joustavaksi työkaluksi, jolla havainnollistetaan niin ohjaavalle taholle kuin asiakkaalle eri mahdollisuudet. Jotkut haastateltavat toivat esiin, että työkalua on muokattu omaan toimintamalliin ja asiakasryhmälle sopivaksi. Esimerkiksi koulutuksen ja työllistymisen osiot on yhdistetty. Työkalun lähtökohtana onkin lähteä asiakaslähtöisestä tilanteesta, eikä kaikille asiakkaille tarvita kaikkia vaiheita. Haastatteluissa nostettiin esiin, että aikaisemmin työhallinnon ongelmana on ollut, että asiakkaat on ohjattu lähtökohtaisesti avoimille työmarkkinoille, mikä ei ole ollut aina realistista. Työhönkuntoutuksen palveluprosessimalli on auttanut asiakasohjauksen lisäksi tekemään ennakoivaa työtä ennen muiden palveluiden hankintaa. Siten työkalu on luonut jämäkkyyttä ja prosessinomaisuutta työhön. Asiakkaalle osataan nyt pohtia tarvelähtöisiä palveluita ja ostaa niitä oikea-aikaisemmin. Muutama haastateltava toi esiin, että työhönkuntoutuksen palveluprosessimallin avulla myös asiakas hahmottaa paremmin oman palveluntarpeensa. Toisin sanoen asiakaspinnassa puhutaan samaa kieltä asiakkaan kanssa ja esimerkiksi työllistymisen tavoite voidaan ottaa esille vasta kun muut tarvittavat vaiheet on kunnossa. Kuitenkin osa toimijoista koki, ettei vaiheistusta voida käydä asiakkaan kanssa yhdessä läpi vaan pelkäsi sen lokeroivaa vaikutusta. keskeyttää, sillä ratkaisut eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia. Koulutusta, tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamista, ei nähdä enää kuntouttavana toimintana samassa mielessä kuin aikaisemmin. Suunnon hankkimien palveluiden palveluprosessia ja prosessien etenemistä on seurattu asiakaspalauttein ja asiakasseurannan keinoin. Hankkeessa on rakennettu mallia työvoimavirkailijoille asiakasprosessin seurantaan ja arviointiin. Haastattelujen perusteella asiakasseuranta on kehittynyt ja helpottunut työhallinnon näkökulmasta kun malli on viety tietojärjestelmätasolle. Työkalun hyödyntämisen haasteet liittyvät itse verkoston toimintaan ja yhteistyön toteutukseen, mikä vaatii toimijoiden roolien vahvistumista ja vastuiden määrittelyä. Haasteena on lisäksi työkalun hyödyntäminen henkilövaihdosten jälkeen. Oleellista on myös verkoston saaminen mallin taakse ja käytäntöjä yhtenäistäminen TEhallintoon ja muille toimijoille on vielä kesken. Työkalun levittämisen edistämiseksi ehdotettiin vielä työkalun keventämistä tai yhteenvedon tuottamista: Harmi ettei ole muilla käytössä. Olen yrittänyt suositella työvälineeksi muille suomessa. Palveluprosessimallia voisi myös keventää, tai tehdä siitä yhteenvedon, jotta potentiaaliset käyttäjät eivät tyrmäänny. Se on tehty raskaan oloiseksi. Kun katsoo niin tulee tunne ettei meillä ole ikinä aikaa. Ei ole kauhean innostuneita muualla suomessa. Kokee että on raskas tai jäykistävä. Lapissa tämä koetaan hyväksi. Täytyy muistaa, että muut lähinnä kunnan sosiaalitoimi tulisi saada mukaan silloin saadaan hyöty mitä haetaan. miten saadaan istutettua muittenkin toimijoiden työvälineeksi -- koska ei välttämättä ole kaikkien toimijoiden mukaan ainoa oikea prosessimalli. Tässä arvioinnissa ei saada tietoa palvelutarpeen tai ammattitaidon- ja osaamisen kartoitusten onnistumisesta tarkemmin. Verkostotyön näkökulmasta työkalusta on ollut hyötyä nivelvaiheen kehittämistyössä: esimerkiksi lähettävälle taholle on voinut antaa palautetta, jos ohjaus ei ole ollut oikeaaikaista. Myös oppilaitoksen näkökulmasta kokemukset työkalun käytöstä olivat hyviä siinä vaiheessa kun toimija on ollut itse aktiivisesti mukana hankeyhteistyössä. Vaiheistuksen kerrottiin toimineen ohjaus- ja neuvontatyössä ja opiskelijaksi ottamisen vaiheessa jäsentämistyökaluna aikuiskoulutuksen puolella. Opiskelijan hakeutuessa työkalu ohjaa kouluttautumisvaihetta ja sen edellytyksiä konkretian kautta. Tästä mainittiin esimerkkinä, että aikaisemmin opiskelijat ovat saattaneet siirtyä koulutuksesta toiseen ja 8 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

9 1.2 VERKOSTOYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Välityömarkkinoiden koordinoinnilla tarkoitetaan Suunto-projektissa erityisesti välityömarkkinatoimijoiden asemoimista, tehtävien määrittelemistä ja roolin löytymistä työhönkuntoutumisen eri vaiheisiin. Tätä tukemaan SUUNTO on järjestänyt sekä koko Lapin toimijoille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia ja työkokouksia että alueellisia verkostokokouksia, opintopiirejä ja työkokouksia. Välityömarkkinatoimijoiden osaamista on vahvistettu verkostoyhteistyöllä koulutuksissa sekä koulutustarpeiden kartoituksilla. Hanke on koonnut asiakaspalautteita eri tilaisuuksista ja kehittämistoimenpiteistä. Koordinointiin on hankkeen alussa kuulunut myös asiakasohjaus ja alueellisen välityömarkkinastrategian rakentuminen, jonka hankeraporteissa kerrotaan koskettaneen koko Lapin aluetta. Työhönkuntoutuksen asiantuntijakoulutukset (6 op) käynnistettiin vuonna 2011 asiakasohjaustyötä tekevien asiantuntijoiden neuvonta- ja ohjausosaamisen ja moniammatillisen, verkostokumppanuuteen perustuvan työotteen vahvistamiseksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vuonna 2011 koulutuksissa oli yhteensä 40 osallistujaa ja hakijoita oli enemmän kuin paikkoja. Vuoden 2012 aikana asiantuntijakoulutuksessa oli jo noin 80 välityömarkkinoiden toimijaa. Verkostotyön kehittämiseksi hankkeessa on tehty työllistämismallien kehittämistyötä kuntien, III-sektorin ja yritysten sekä työhönvalmentajien kanssa ja kesken. Hankkeessa on muun muassa tehty työpaikkakartoituksia. TE-toimistojen kanssa on toteutettu työnantaja- ja yritysyhteistyön mallintamisyhteistyötä. Arviointikysymykset Tässä luvussa vastataan seuraaviin toimijaverkoston kanssa tehtävän työn arviointikysymyksiin:» Onko toimijoiden välinen yhteistyö lisääntynyt ja kehittynyt?» Onko toimijoiden osaaminen kehittynyt ja onko se edesauttanut palveluverkoston toimintaa? Haastatteluilla selvitettiin, onko SUUNTO-projektin toimenpiteet lisänneet toimijoiden välistä yhteistyötä ja jos, niin keiden? Entä miten yhteistyö on kehittynyt hankkeen aikana ja mitkä tekijät ovat edistäneet sitä? Tässä luvussa on myös hyvä pysähtyä kysymykseen, miten haastateltavat mieltävät välityömarkkinat, sen työskentelytavat ja toimijat. Yhteistyön ja osaamisen kehittyminen Suurin osa haastatelluista kokee yhteistyön lisääntyneen SUUNTO-projektin myötä erityisesti paikallisella tasolla. Ajatusten ja ajankohtaisen tiedon vaihtamisen tilaisuuksia on pidetty tarpeellisina ja niiden toivotaan jatkuvan. Lähestulkoon kaikki haastateltavat olivat osallistuneet edes johonkin SUUNTO-projektin järjestämään toimenpiteeseen, tai omasta organisaatiosta oli ollut mukana asiantuntijoita jossain kehittämis- tai työryhmätyössä. Haastateltavat, jotka eivät olleet päässeet osallistumaan verkoston toimintaan ja kehittämispäiviin joko oman organisaation takia tai muista syistä kokivat, että olisivat hyötyneet niistä tai että heillä olisi ollut annettavaa kehittämistyössä. Koska haastateltavien roolit ja osallistumistiheys vaihtelivat suuresti, arvioinnissa ei voida ottaa kantaa yksittäisten tilaisuuksien, työryhmätyöskentelyn tai koulutusten onnistumisiin, mutta hankkeen tuottamat asiakaspalautteet tukevat arvioinnin havaintoja. Kaikki arviointiin haastatellut asiantuntijakoulutuksiin osallistuneet pitivät niitä hyödyllisinä, vaikka muutama mainitsi yksittäisiä kehittämisehdotuksia. Haastateltavat kokivat, että niin oma kuin organisaation osaaminen on kehittynyt toimijaverkoston työn myötä. Kehittämis- tai työryhmätyöskentelyyn osallistuneiden mukaan yhteistyö on ollut luontevaa ja siinä ylitettiin työryhmäkehittämisestä nousevia ongelmia liittyen organisaation rajoihin. Suunnon yhteistyössä oli hyvää nimenomaan asiakaspinnassa tehty kehittämistyö hankkeen alkuvaiheessa, mikä toi aidon asiakasnäkökulman palveluihin ja motivoi osallistujia kehittämään omaa työtään. 9 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

10 Hankkeen järjestämää työryhmätyöskentelyä pidettiin hyvänä yhteisymmärryksen lisäämiseksi. Toimintatapa on lisännyt halua löytää asiakkaan kannalta oikeita polkuja. Tästäkin kyllä nousi eriävä mielipide, jonka mukaan asiakasta ei ole mietitty tarpeeksi. Hankkeen myötä eri toimijoiden ja palveluiden ymmärrys on laajentunut. Lähes kaikki haastateltavat mainitsivat omasta näkövinkkelistään avartumisen paikkoja: jollekin se oli sosiaalipuolen toimijoiden parempi tuntemus ja toiselle koulutusorganisaatioiden. Oleellista oli uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen. Parhaimmillaan kunkin organisaation edun mukaisesti yhteistyön myötä asiakkaita joko osataan ohjata muualta tai asiakkaita ohjautuu omaan organisaatioon oikea-aikeisemmin. Yhteisymmärryksen lisääntymistä kuvattiin myös konkreettisin esimerkein; muun muassa yhteistyökäytäntöjä asiakkaiden tiedonsiirtoon muodostui eri nivelvaiheissa. Samalla kun eri toimijat on saatettu yhteen ja tehty näkyväksi palvelutarjonta, on myös selkiytetty toimijoiden toimintarajoja. Esimerkiksi oppilaitoksen näkökulmasta koettiin arvokkaana se, että eri tahojen jopa epärealistisia odotuksia saatiin purettua. Tästä mainittiin muun muassa oppilaitosta sitovat säädökset (esim. Sora-uudistus opiskelijaksi ottamiseen liittyen), jotka voivat asettaa ehtoja yhteistyölle ja jotka on voitu tulkita oppilaitoksen joustamattomuudeksi. Mutta kun asiakkaan näkökulmasta tehtiin työtä ja huomattiin avata näitä asioita niin toiminta kehittyi. Niin oppilaitoksen kuin TE-toimiston puolelta tuotiin esiin, että yhteistyön kautta on voitu purkaa ennakkoluuloja ja negatiivisia käsityksiä omista organisaatioista. Kaikki haastateltavat osapuolet eivät kuitenkaan nähneet asiaa yhtä positiivisessa valossa. Vaikka itse palveluprosessimallin kehittämistyötä ja siihen kytkettyä verkostojen osaamisen kehittämistä pidettiin arvossa, muu verkostotoiminta arviointiin vähemmän onnistuneeksi. Erityisesti välityömarkkinahankkeiden koordinointi sai osakseen kritiikkiä. Hankeyhteistyö koettiin tiiviimmäksi hankkeen alussa ja verkostojohtamisen puuttuminen nähtiin hankkeen heikkoutena. Erityisesti alueellinen keskittyminen Rovaniemen alueelle sai osakseen kritiikkiä tukea ja yhteistyötä olisi kaivattu enemmän, mutta kehittämistyö sai myös ymmärrystä osakseen: helposti voisi ajatella, että verkostossa odotettiin enemmän kuin mitä omassa toimintaympäristössään saattoivat tehdä. Verkoston toimintaa kritisoitiin yhdessä vastauksessa suoraan ja muutamassa epäsuoraan myös sen suhteen, että siitä puuttuu yritykset tai työnantajataho ylipäänsä. TEhallinnon ja koulutuspuolen hankkeiden yhteistyö nähtiin hyvänä molemmilla puolilla. Oppilaitoksen osalta tuotiin tärkeänä seikkana esiin, että ilman omaa hanketta (Väylä) vaatimuksiin ei olisi voitu vastata. Oppilaitoksessa tehtiin tämän erillisen kehittämisresurssin turvin oppilaitoksen sisäistä kehittämistyötä. Oppilaitokset saivat myös kiitosta hyvästä asenteesta ja tuen tarjoamisesta. Meidän arkeen on napsahtanut hyvin. Osaavat hakea meidän toiminnasta asioita, jotka täyttävät meidän näkökulmasta näyttöjen kriteerit...ei olla kuin Prismakauppa, joten ominaispiirteitä on. Tosi hienosti tutustuneet asioihin ja näyttöjenkin antamiseen. Opettaja käy kerran viikossa auttamassa, kun opiskelijoilla on haasteita. Jos joillekin verkostotyö oli jäänyt etäisemmäksi niin sisäkehällä olleet pitivät sitä aktiivisena ja tarpeellisena. SUUNTO nähtiin mahdollisuutena, jonka kautta on päästy kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja saatu ulkopuolista näkemystä. Toimijaverkoston tilanne tällä hetkellä SUUNTO-projektin dokumenteissa välityömarkkinatoimijoiksi tunnistetaan TE-toimistot, työvoiman palvelukeskukset, kunnat, eri palveluntuottajat mukaan lukien oppilaitokset, säätiöt, III-sektori ja eri projektit. Kysyttäessä välityömarkkinaverkoston tilannetta tällä hetkellä, useat haastateltavat eivät tunnistaneet käsitettä tai eivät osanneet arvioida toimintaa laajemmin. Tässä yhteydessä nimenomaan verkosto-sana aiheutti päänvaivaa, sillä verkosto on sellainen, joka tekee kiinteää yhteistyötä. Hajanaista. Vielä ei ole löytänyt omaa roolia. Suuntohankkeella on haettu roolia. Kuka hoitaa jatkossa kenen vastuulla tulevaisuudessa koordinointi. Selkeytymätöntä. Oman kunnan välityömarkkinaverkostotoimijat tunnetaan paremmin. Tätä perusteltiin esimerkiksi asiakkaiden paikallisilla tarpeilla. Haasteena nähtiin toimintojen juurruttamisen näkökulmasta myös henkilöstön vaihtuvuus. Hankkeen vaikutusta verkoston toimintaan arvioitaessa ei välttämättä osattu tunnistaa, mikä on Suunto-projektin aikaansaannosta ja mikä jonkun toisen hankkeen, toimijan tai kansallisen tahotilan ansiota. 10 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

11 1.3 HANKKEEN VAIKUTUKSET PALVELUVERKOSTON TEHOSTUMISEEN JA ASIAKKAIDEN TILANTEESEEN Arviointikysymyksillä saatiin vastauksia palveluprosessimallin ja verkostoyhteistyön vaikutuksista palveluverkoston tehostumiseen ja asiakkaiden työllistymispolkuihin ja tilanteeseen tällä hetkellä. Palveluverkoston toiminnan tehostuminen Palveluverkoston toiminnan tehostaminen on edennyt yhtäaikaisesti valtakunnallisen kehittämistyön ja ohjauksen kanssa, mikä on toisaalta tuonut myötätuulta tahtotilaan, mutta esimerkiksi työ- ja elinkeinohallinnon uudistusten nähtiin myös paikoitellen hidastaneen kehittämistyötä ja heikentäneen asiakkaiden palveluita. Suuri osa haastatelluista näki, että SUUNTO-projektilla on ollut vaikutusta palveluverkoston tehostamiseen. Tähän on vaikuttanut ensisijaisesti palveluprosessimallin ja työhönkuntoutuksen vaiheistusmallin/ työkalun kehittäminen ja käyttöönotto. Kehittämistyön voidaan nähdä tehostaneen toimintaa, sillä työkalu vapauttaa keskustelemaan oikeaaikaisista ja osuvista ratkaisuista kun kriteerit on tiedossa. Siten se auttaa palveluiden suunnittelussa, mutta myös sisällöllisessä kehittämisessä. Oikea-aikaisella suunnittelulla nähdään esimerkiksi kustannusvaikutuksia, kun kuntoutusvaiheen asiakkaalle ei ole tarjottu palkkatukea. Toinen tehostamiseen vaikuttava seikka on verkoston ja toimijoiden tunteminen ja kolmanneksi voidaan tunnistaa hankkeessa tehty tuotekehittämistyö työelämälähtöisten koulutusmallien ja räätälöityjen polkujen toteutukseen ja hankintaan liittyen. Palveluverkoston kehittämisen paikkoja löydettiin ja niitä avataan lisää myöhemmin. SUUNTO-projektin yhteistyö on edesauttanut osuvien palveluiden kehittämistä ja tuottamista. Projekti kehitti uudentyyppisiä työvoimakoulutuksia, mutta vaatimuksia ei alkuun osattu kuvata tai niitä ei ollut tiedostettu koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tarjouspyyntöä jätettäessä. Uudet koulutuspalvelut edellyttivät myös kehittämistyötä, johon opiskelijapäivän hinta ei olisi riittänyt, mutta johon vastattiin Väylä-hankkeen avulla. Molemminpuolinen ymmärrys on kasvanut niin koulutuksen järjestämisessä kuin hankintojen suunnittelussa TE-toimistossa. Palveluiden hankkiminen TEtoimistossa on kehittynyt, mikä näkyy haastatteluiden mukaan myös oppilaitoksen puolella. Oppilaitoksessa resurssia tarvitaan tuen ja ohjauksen lisäksi opiskelijoiden polkujen suunnitteluun ja järjestämiseen ja näitä on huomioitu tarjouksissa siten, että kohderyhmän kuvauksessa on kuvattu myös palveluntarpeita. Silti aineistossa nousi esiin myös kriittinen näkökulma kolmannen sektorin puolelta: kilpailutuksen takia oppilaitoksen kouluttajat voivat tulla toiselta puolelta Suomea, jolloin toimenpide voi jäädä irralliseksi ilman paikallistuntemusta. Kokemuksen sijoittumista hankkeen elinkaareen ei voida tehdä. Vaikutukset asiakkaiden työllistymispolkuihin Tässä yhteydessä arviointia varten ei ole käytössä määrällistä tietoa hankkeen toiminnan vaikutuksista asiakkaiden työllistymispolkuihin, ja SUUNTO-projekti tekee analyysin erikseen. Haastattelujen perusteella vaikutuksia asiakkaiden työllistymispolkuihin ja tämän hetken tilanteeseen arvioitiin varovaisemmin. Muutama vastaaja piti vaikutuksia olemattomina, sillä samat asiakkaat tulevat uusina muiden hankkeiden asiakkaiksi. Noin kolmannes vastaajista ei osannut tai halunnut arvioida vaikutuksia. Kuitenkin noin puolet näkivät tehdyllä työllä olleen selkeitä vaikutuksia asiakaskunnan tilanteeseen tällä hetkellä. Vain muutama kertoi erityisistä työllistävistä vaikutuksista, mutta loput korostivat koulutusten merkitystä asiakkaan tilanteen parantumisessa. TE-toimiston puolella asiakkaan työllistymispolkujen vaikutuksista kerrottiin olevan myös näyttöä, sillä välityömarkkinoille johtavien palveluiden asiakassuhteita seurataan: Hankkeessa on rakennettu mallia työvoimavirkailijoille asiakasprosessin seurantaan ja arviointiin. Seurannassa on laaja skaala asiakkaan tietoja koulutuksesta ja työkokemuksesta palvelun tulokseen. Mukana on myös tuen tarve, jatkosuunnitelma ja mahdollinen palvelu, johon asiakas on siirtynyt. Toisaalta TE-hallinnonalan sisällä esitettiin myös näkemys, että toimintaa tulisi kehittää selkeämmin työmarkkinoille suuntaavaksi. Asiakkaiden työllistymispolkuihin vaikuttavat työmarkkinoiden haasteet, kuten kilpailu työpaikoista ja asiakaskunnan motivoiminen, mutta tavoitteiden pilkkominen tutkinnon osa kerrallaan ja työelämälähtöiset toteutusmallit yhdistettynä palkkatukeen (Toppis) on nähty 11 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

12 työllistymistä edistäviksi.tästä nostettiin tuore esimerkki myös työllisyyskoordinaattorin haastattelussa. Alla oleva lainaus palveluntarjoajan haastattelusta valaisee asiakkaiden työllistymispolkujen arvioinnin haastavuutta: Vaikuttavuutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Hetkellisesti tietenkin, jos on päässyt koulutukseen tai töihin. Jos toimenpide päättynyt niin miten asiakkaan polku jatkuu palaako te-toimistoon? Varmasti on ollut vaikutusta. Näitä palvelumalleja on kehitetty ja työllisyyspolkuihin on saatu uusia malleja. Pitäisi kuitenkin nähdä URAjärjestelmästä missä asiakkaat ovat. Oman organisaation omasta rekisteristä on vaikeammin määriteltävissä, että mikä vaikuttavuus itse hankkeella on ollut. Asiakkaiden henkilökohtainen haastattelu ja ohjaaminen nähdään välttämättömänä, jotta asiakkaat hyötyvät heille tarkoitetuista palveluista. Haastatteluissa nousi myös tarve pohtia asiakkaiden palvelutarvetta palvelulinja 2 osalta, joille henkilökohtainen haastattelu ja tuki ei ole aina mahdollista toteuttaa nykyisen palvelun puitteissa. 12 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

13 2. Välityömarkkinoiden kehittämisen tarpeet Arviointikysymykset Tässä luvussa vastataan kysymyksiin:» mitä koordinoinnin ja yhteisen toimintamallin saavuttamiseksi pitäisi tehdä?» Mitkä ovat solmukohtia ja miten toimintaa pitäisi kehittää? Hankkeen arvioinnin yhdeksi selkeäksi painopisteeksi valittiin tulevaisuuden näkökulma; arvioinnilla haettiin vastauksia lappilaisen välityömarkkinaverkoston kehittämistarpeista. Haastateltavilta kysyttiin näkemyksiä toimenpiteistä ja sisällöistä välityömarkkinoiden toimintaverkoston kehittämiseksi. Kysymyksillä haluttiin saada erikseen tietoa verkoston koordinoinnin sekä koko Lapin kattavan välityömarkkinaverkoston kehittämisen sekä alueellisen kehittämisen tarpeista. Tarkentavilla kysymyksillä etsittiin vastauksia myös oppilaitosten roolin ja oikea-aikaisten palveluiden kehittämiseksi. Seuraava sitaatti antaa haastatteluista välittyneen yleiskuvan tilanteesta: [SUUNTO-projektin avulla välityömarkkinaverkostoa on] synnytetty, tehty näkyväksi, alkuun saatettu, kehitetty, mutta alkuvaiheessa kehityspolkua. Verkoston koordinoinnin tarpeellisuus Verkoston koordinoinnille nähdään todellinen tarve. Ilman koordinointia verkoston nähdään pahimmillaan hajoavan, jolloin toimijat palaisivat lähtöruutuun. Eniten painottuivat kuitenkin näkemykset, joiden mukaan koordinointi edesauttaisi yhteistyötä, palvelujen saatavuutta ja niiden kehittämistyötä. Osa haastatelluista oli tietoisia välityömarkkinakoordinaattorin nimityksestä ja koordinoinnille on paljon odotuksia. Verkostoa on toistaiseksi ylläpidetty ja rakennettu hankeperusteisesti ja muutamat haastateltavat nostivat esiin siihen liittyviä ongelmia: juurruttamisen haasteen lisäksi toimijoita on useasta eri hankkeesta, jolloin asiakasohjaus on haastavaa. Samalla kehitetään herkästi päällekkäisiä toimintoja. Myös verkostomaisen johtamisen ja vuoropuhelun tärkeyttä korostettiin. Koordinoinnille asetettiin muun muassa odotuksia liittyen tiiviimpään yhteydenpitoon ja toivottiin verkoston yhteiskokoontumisia ja esimerkiksi teemakohtaisia päiviä. Tämä edesauttaisi vielä pitkälti henkilöityneen verkoston ylläpitämistä myös henkilövaihdosten jälkeen. Koordinoinnin nähdään edellyttävän tiivistä yhteistyötä ELYssä sekä ESR- ja muiden hankkeiden kanssa. Odotuksia koordinoinnille Haastateltavat esittivät koordinoinnille hyvin moninaisia odotuksia:» Säännöllisiä tapaamisia ja teemakohtaisia työkokouksia» Kehittämistyön koontia, kouluttamista, välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittämistä. Erityisesti asiakasohjauksen kehittäminen niin TEtoimistoissa kuin sote-puolella.» Ajankohtaisten asioiden tiedottaminen verkostolle: lainsäädännön ja muiden välityömarkkinoita koskevien uudistusten viestiminen; julkiselta vallalta kohdistuvat odotukset välityömarkkinatoimijoihin.» Paikallistoimijoiden tuntemus. Verkoston ajan tasalla pitäminen.» Päällekkäisyyksien poistamista, selkeyttämistä ja jäsentymistä.» Verkostossa kehitettyjen toimintamallien vieminen ELYn kautta eteenpäin.» Tulevien hankehakujen koordinointi ja verkoston yhteiset haut.» Toimintamallien mallintaminen ja hyvien mallien jakaminen yhteisten kehittämispäivien kautta. 13 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

14 » Välityömarkkinoiden kehittäminen, ml. yritysyhteistyön kehittäminen.» Ohjauksellisuuden kehittäminen: eri toimijoiden osaamisen kehittäminen Vastauksissa hajontaa oli myös siinä, kuinka valmiita näkemyksiä asiasta haluttiin esittää. Varovaisemmissa tai skeptisimmissä puheenvuoroissa tuotiin esiin kuinka haastava tehtävä on. Myös haastateltujen kuntien työllisyyskoordinaattoreiden näkemykset olivat yhdensuuntaisia. Kun toimijat ovat tuttuja, oma työ helpottuu. Jos jotakin on kehitetty ja hyväksi havaittu niin voisi kopioida ja yhteydenpidon ja tiedonvaihdon välineenä. Tapaaminen kerran pari vuodessa. Tärkeää, että tulee ihmiset tutuiksi. vuosittaista yhteistapaamista. Toisilta oppimisen hyödyt, uusien ideoiden ja mallien hakeminen sekä toisiin tutustuminen korostuivat myös työllisyyskoordinaattoreiden vastauksissa. Asiakasohjauksen kehittämiseksi tulisi Lapissa tietää mitä rooleja on ja mitä palveluita eri tahot tuottaa. Kun se asia on tiedossa, kehitetään niiden kanssa joiden kanssa mahdollista. Eri tasoisia toimijoita. Lappi on laaja maa. Moniammatillinen yhteistyö vs. eri toimijoiden selkeä määrittely ja asiakasohjaus? Koko Lapin kattava välityömarkkinaverkosto vs. paikallisuus? Vastaajat kokevat pitkälti toimivansa alueellisella ja seutukunnallisella tasolla, joille toivottiin tapaamisia ja yhteisen kehittämisen paikkoja. Näkökulmaa perusteltiin sillä, että Lappi on alueena suuri ja välityömarkkinoiden kehittämistyö on vielä alussa omallakin alueella. Kilometrit nähdään isoimpana haasteena. Tähän liittyi myös verkoston ylläpitämiseen menevät resurssit, joiden arveltiin ylittävän hyödyt. Haastatteluissa esitettiin esimerkiksi tarve alueellisille asiakastason työryhmille, jotka koostuisivat eri hallinnonalan asiantuntijoista. Vastaavaa on koottu kuntakokeiluhankkeessa nuorten kohderyhmälle. Perusteluna nähdään, että tällöin päästään yhdessä miettimään ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Seutukunnallista yhteistyötä perusteltiin samantyyppisissä toimintaympäristöissä toimimisella, jolloin yhteistapaamisista voisi hyötyä enemmän. Vaikka useamman vastaajan mielestä jopa seutukuntien välinen yhteistyö nähdään liian laajana asiakkaan näkökulmasta, oppilaitosnäkökulmasta tuotiin esiin, että oppimisympäristöjen kehittämiseen, työpajoilla ja työpaikoilla toteutettavan koulutuksen kehittäminen ei voi olla vain paikallista. Myös omaehtoisen koulutuksen osalta työssäoppimista tapahtuu ympäri Lappia, joten tässä ei tulisi nähdä eroa työvoimakoulutusten osalta. Joidenkin vastaajien mielestä koko Lapin kattavan välityömarkkinaverkoston tehtävä ei ole mahdoton. Hankkeessa kehitettävän toimijakartan nähdään palvelevan koko alueen tarvetta. Samoin tuotekorttien kehittäminen auttaa asemoimaan toimijoita ja palveluita. Toimintamalleja tulisi kehittää koskemaan koko Lappia eli tämä asettaa lisää paineita palveluprosessin ja siihen sopivien tuotteiden kehittämisen ja levittämisen puolelle. Lisäksi toivottiin esimerkiksi että ymmärtäisi omat tehtävät ja roolit asiakasnäkökulmasta ja verkoston näkökulmasta, mitä palveluita tuottavat, asiakkaan tavoitteet, kaupungin tavoitteet ja siihen kun saadaan moniammatillisesti rakennettua ohjauksen mahdollisuudet niin siinä olisi se paketti. Suurin osa vastaajista koki eri toimijoiden roolin täsmentämisen asiakasohjauksen kehittämiseksi moniammatillista yhteistyötä tärkeämmäksi. Luonnollisesti esitetyt vaihtoehdot eivät ole toisiansa poissulkevia. Lapin välityömarkkinaverkoston kehittäminen moniammatillista yhteistyötä tekevään suuntaan nähtiin tarpeellisena joissain oppilaitosvastauksissa ja työllisyyskoordinaattorin vastauksessa. Muut kokivat, että roolien kirkastamisen, tehtävien määrittelyn ja asiakasohjauksen varmistaminen että asiakkaita ylipäänsä ohjataan palveluiden pariin on ensisijainen, jotta voidaan tehdä moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisuus toteutuu sen jälkeen. Moniammatilisuuden vaaroina on palveluiden päällekkäisyys ja mahdollisesti epäselvät vastuunjaot. Tässä yhteydessä tuotiin esiin myös toive ajatella ja kehittää kokonaisuutta monimenetelmälliseen suuntaan, ja jättää keskustelu moniammatillisuudesta vähemmälle. Muutamassa vastauksessa tuli esiin ennen SUUNTOprojektia ollut toimijoiden keskinäinen kilpailu, jota on hankkeen myötä voitu hälventää. Oppilaitosvastauksessa viitattiin myös aikaisempiin tiukkoihin rajoihin, joita ei tulisi enää pystyttää. Käytännössä toimijoiden asemoituminen ja prosessinomistajuus välityömarkkinakentällä määrittelee paljon suhtautumista. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää toimijoiden tuntemisen lisäksi erilaista osaamista, jota saadaan kasvatettua toimijaverkoston tuntemisen kautta. Moniammatillisen yhteistyön nähdään jo toimivan erityisesti pienillä paikkakunnilla. Samoin TE-hallinnon puolella koetaan, että toimijat tuntevat toisensa. 14 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

15 Useampi vastaaja toi esiin, että jo kehitettävän toimijakartan nähdään olevan vastaus yhteistyön rakentamiseen ja roolien täsmentämiseen. Tässäkin yhteydessä nousi tarve määritellä ja rajata välityömarkkinaverkoston toimijat selkeämmin (verkostoa ei tunnisteta/ hahmoteta). Välityömarkkinaverkoston nähtiin myös laajenevan liikaa ns. normaalien työmarkkinoiden puolelle, sillä koko maailmaa syleilevää hommaa ei voi kehittää. Useampi vastaaja painotti, että kehittämistyön tulee pohjautua asiakkaan tarpeista, jotta eri toimijat saadaan motivoitua yhteistyöhön. Minkälaisiin sisältöihin välityömarkkinoiden kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota? Arvioinnin tulosten tulkitsemisessa tulee huomioida, että haastateltavat edustivat eri puolella Lappia olevia toimijoita, joten aluekohtaisia tietoja ei voida tietosuojasyistä yhdistää. 1. Asiakasohjauksen kehittäminen / palveluprosessimallin käyttö Palveluprosessimallin juurruttaminen myös asiakkaita ohjaaville tahoille koetaan vielä keskeiseksi tehtäväksi. Huolimatta SUUNTO-projektissa tehdystä kehittämis- ja juurruttamistyöstä, asiakasohjaus ei toimi kaikkien tahojen näkökulmasta ja asiakasohjauksen toteutuminen jakoi selkeästi mielipiteitä: TE-toimiston/typ näkökulmasta asiakasohjausta pidetään jo varsin toimivana, mutta haastatteluista nousi selkeä viesti, että erityisesti kuntien sote-puolella asiakasohjaus ole ajan tasalla, mutta ei myöskään aukottomasti TEtoimistojen taholta eri puolella Lappia. Esimerkiksi palvelun tuottaja, jolla on sopimus kunnan kanssa, kertoo aktivointipaikkoja olevan vapaana samanaikaisesti kun kunnat saavat sanktioita Kelan suunnalta työttömyyden hoidosta. Vastaajan käsitys on, ettei kunnan ja TE-hallinnon puolella ole kokonaiskuvaa tarjottavista palveluista ja niiden oikea-aikaisesta käytöstä. Pelkkä palveluiden kehittäminen ei siten riitä, jos ohjaavat tahot eivät osaa niitä käyttää. TE-toimiston toimintaa kritisoitiin parissa muussakin vastauksessa: työllisyyskoordinaattoreiden näkökulmasta hyvin keskeinen ongelma on se, ettei asiakkaita ohjata heidän palveluihin. Myös yksi palvelun tuottajataho toi esiin, että ohjauksen oikea-aikaisuus erityisesti työllistämisvaiheessa on toisinaan arvioitu väärin. 2. Työmarkkinoiden kehittäminen ja työllistävien toimintamallien mallintaminen Työ työllisyysmallien ja yritysyhteistyön eteenpäin viemiseksi näyttäytyy haastatteluaineiston perusteella vielä erityisen keskeiseltä. Hankeraporttien mukaan työllisyysmallien ja yritysyhteistyön suunnitelmia ja kartoituksia käynnistettiin jo heti hankkeen alussa. Suunto-projekti kartoitti kaikki Lapin työllisyyspoliittista avustusta saavat hankkeet ja tulosten perusteella käynnistettiin tuotekehitystyötä ja toteutettiin työnantajakäyntejä. TE-toimistojen kanssa jatkettiin työnantaja- ja yritysyhteistyön mallintamisyhteistyötä. SUUNTO-projektissa on keskitytty työllistävien koulutuspolkujen rakentamiseen, joten uusien välityömarkkinoiden luominen ei ole myöskään ollut hankkeen tavoitteiden keskiössä. Suunnossa kehitettyä mallia toimialakohtaisten työnantajakäyntien toteutukseen, tai muita malleja työnantajayhteistyön toteutukseen, ei mainittu haastatteluissa. Haastattelussa kuitenkin korostui, että työnantajayhteistyö on koettu vähäiseksi ja uusien toimintamallien kehittäminen on tarpeeseen nähden riittämätöntä. Työelämätarpeiden ennakointia ja alueellisten olosuhteiden huomiointia kaivattiin myös lisää. Kuitenkin työelämälähtöiset koulutusmallit, niiden toteuttaminen III-sektorin ja kuntien kanssa näyttäytyivät varsin positiivisessa valossa. Kaivatut työllistävät toimenpiteet pitäisivät sisällään työnantaja/yritysyhteistyötä ja räätälöityjen tehtävien ja töiden kartoitusta, työelämätarpeiden ennakointia ja alueellisten voimavarojen hyödyntämistä. Tästä mainittiin visio kehittää koko Lapin alueelle välityömarkkinoita esimerkiksi osuuskuntatoimintaa alueellisten ja vientitarpeiden näkökulmasta. Vastaajan mukaan tällaisia välityömarkkinoita kehittäviä verkostomaisia malleja tulisi luoda kartoittamalla työnantajien ja markkinoiden tarpeita ja kiinnostusta laajemmin. Alue/seutukunnallisesti työnantajayhteistyötä kaivattiin koulutus- ja työllistämistarpeiden kartoittamisen osalta enemmän. Työllisyyskoordinaattoreidenkin esiin nostama kuntayhteistyö koettiin hyväksi. Tällöin kunnan tarve kuitenkin sanelee sen, missä määrin ja millä aloilla koulutusta toteutetaan ja vastapuolelta tehdään työtehtävien kartoitus työpaikoille. Samassa yhteydessä nostettiin huoli siitä, että välityömarkkinoiden toteuttaminen jää liiaksi kuntien vastuulle. Tämä korostuu etenkin pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole liiemmin kolmannen sektorin toimijoita. Vaatii kunnilta aktiivisuutta. Uudenlaista toimintaa, mielikuvitusta. Varmaan sen tyyppistä, että kartoitetaan matalan kynnyksen yleishyödyllistä työtarvetta. Esimerkiksi hoitopuolella voisi avustavilla työtehtävillä vapauttamaan resurssia - erilaisia tehtäviä yhdistelemällä saadaan uudenlaista toimintaa, avustavia tehtäviä, jotka tukisivat esimerkiksi vanhusten kotona asumista (polttopuut, lumityöt, seurustelua ym.). Tai kyläkouluissa voisi yhdistää kiinteistöhoitoon liittyviä tehtäviä. Tai ympäristörakentamiseen liittyvää. Tässä voisi hyödyntää meidän matkailuyrityksiä ja toteuttaa erimuotoista koulutusta. Vähäistä vielä. Voisi vielä viedä eteenpäin. 15 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi

16 Haastattelujen perusteella työnantajayhteistyön kehittämiseksi tulisi vielä tarjota tukea työpaikoille ja varmistaa muun muassa ohjausosaaminen. Työelämälähtöisten koulutusten ja räätälöityjen mallien edelleen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen nähtiin tärkeänä. Työmarkkinoiden kehittämiseksi ehdotettiin lisäksi lainsäädännön muutoksia, kuten pitkäaikainen palkkatuki ja ehdotus, jossa toivottiin pitkäaikaista rahoitusta ja omaa lainsäädäntöä erityisryhmille. Tämä mahdollistaisi matalan tuottavuuden työpaikkojen syntymisen ja osallistavan sosiaaliturvan, joka olisi osa palkanmaksua. Työmarkkinakäsitettä tulisi haastateltavan mukaan laajentaa lainsäädännöllisesti, sillä nyt on olemassa vain avoimet työmarkkinat. 3. Palveluiden nivelvaiheiden kehittäminen, oikeaaikainen tuki ja siirtymien varmistaminen Asiakasohjauksen nivelvaiheiden kehittäminen liittyy kahteen edelliseen kohtaan, mutta teemaa käsitellään erikseen, sillä se nousee aineistossa selkeänä kokonaisuutena. Suuri osa haastateltavista oli aineistossa nousseesta kritiikistä huolimatta varsin tyytyväisiä omiin palveluihin ja niihin ohjaukseen. Välityömarkkinoiden sisältöjen kehittämisessä nostettiin silti vahvasti esiin asiakkaiden oikea-aikainen tuen tarpeen tunnistaminen ja palvelutarpeen kartoitukset, jotka pitäisi olla tiedossa jo ennen kuin on siirtynyt välityömarkkina-asiakkaaksi. Palveluprosessin mukaisia palveluita ei eri tahojen vastausten mukaan osata vielä hyödyntää siinä mittakaavassa kuin mitä on mahdollista tai optimaalista. Esimerkiksi erityisopettajan palveluita koulutuksen suunnittelussa, tai esimerkiksi neuropsykologien kanssa tehtävää yhteistyötä oikea-aikaisen tuen arvioinnissa, ei hyödynnetä. Yhteydenpitoon eri toimijoiden välillä tulee vielä panostaa: esimerkiksi TE-hallinnon puolelta korostettiin, että oppilaitoksen tulee seurata ja raportoida koulutuksen etenemisestä ja poissaoloista. Työllisyyskoordinaattorin näkökulmasta taas tietoa asiakkaan etenemisestä muissa palvelumuodoissa täytyy erikseen kysellä. Erityisesti painotettiin satsausta siirtymien hoitamiseen työllistymisvaiheessa, ja haastatteluista välittyi viesti, ettei esimerkiksi työhönvalmentajan palveluita käytetä siinä mittakaavassa kuin mikä hyödyttäisi asiakkaita. Ohjausosaamisen lisäämistä, ohjauksen menetelmäkoulutusta kaivattiin kolmannen sektorin työpaikoille, joille toivottiin myös tukea jatko-ohjaukseen, jotta palkkatuetusta työstä varmistettaisiin siirtyminen avoimille työmarkkinoille. Työnantajien tulisi osata puskea tai rohkaista asiakkaita eteenpäin. Kehitettäväksi nostettiin myös asiakkaiden jatkosuunnitelmien varmistaminen ja kokonaisvaltainen asiakasohjaus. Tästä mainittiin hyvänä esimerkkinä työllisyyskoordinaattorin tuoma tuki. pidempikestoista polkuajattelua pidempikestoista ohjausta ja tukea. - Tuettu eteenpäin vielä. Ei hylätty kun työ on saatu. 4. Välityömarkkinoille räätälöidyt koulutusmallit ja niiden kehittäminen oppilaitosyhteistyönä Oppilaitoksilla nähdään keskeinen rooli verkostoyhteistyössä. Oppilaitokset saivat kiitosta oikeasta yhteistyön suunnasta ja palveluista, mutta niihin kohdistui kritiikkiä myös omalta taholta. Oppilaitoksilla tulisi olla aktiivisempi rooli ja niiden tulisi ennakoida tarpeita ja kehittää yhteistyömalleja. Yhden oppilaitosvastaajan mukaan välityömarkkina-asiakkaille räätälöityjen yksilöllisten polkujen rakentaminen pitäisi olla ydinhommaa. Kaikki asiaa käsitelleet vastaajat pitivät työelämälähtöisiä ja työvaltaisia koulutuksia toimivina ratkaisuina työelämään johtavalla polulla. Suunnossa kehitetyt (ja muualta sovelletut) mallit, joissa hyödynnetään työvaltaisia oppimisympäristöjä, kuten työpajoja ja työpaikkoja, tulisi ottaa laajemmin käyttöön. Useampi vastaaja viittasi myös opinnollistamisosaamisen kehittämiseen, jolloin työpajalla tai työelämässä tehtävän työn ja tutkinnon osien vastaavuuksia etsitään ja tunnistetaan systemaattisemmin. Oppilaitosten osaamista tulisi hyödyntää ja varata riittävät resurssit, kuten erityisopettajan palvelut, opiskelijoiden tukemiseen. Välityömarkkinoilla tarvittavan osaamisen kartoituksessa oppilaitokset ovat keskeisessä roolissa mietittäessä tehtäviin tarvittavaa osaamista ja sen hankkimista. Oppilaitoksilta odotetaan myös laajempaa asiakkaan palvelutarpeen haltuunottoa: asiakkaiden elämänhallinnan tukemista tai tuen hankkimista tarvittaessa verkostosta. Hankkeen aikana tehdyn kehittämistyön myötä oppilaitosten ja TE-hallinnon molemminpuolinen ymmärrys on kasvanut niin koulutuksen järjestämisessä kuin hankintojen suunnittelussa TE-toimistossa. TE-toimiston mukaan hankintailmoituksiin on pyritty avaamaan opiskelijapäivien sisälle tulevia palveluita, joita oppilaitos voi hankkia myös muualta. kuten säätiöiltä. Tällaisia ovat elämänhallintaan liittyvät yksilövalmennuspalvelut ja työhönvalmennukseen liittyvät palvelut. Lisäpalveluiden kohdentuminen perustuu yksilölliseen tarpeeseen. Haastatteluissa nousi myös esiin, että ELYn uudet kilpailuttamiskäytännöt ovat ristiriidassa jo kehitettyjen koulutusten tarpeiden kanssa, ja eivät siten mahdollistaisi räätälöityjä ja oikea-aikaisia palveluita vastaisuudessa, mikä herätti huolta SUUNTO-projektissa tehdyn pohjatyön hyödyntämisestä jatkossa. Työelämälähtöisten koulutusten toteuttamisessa peräänkuulutettiin myös paikallistuntemusta, mikä ei aina ole toteutunut kilpailutetuissa koulutuspalveluissa. Koulutuksen sopeuttamista paikallisiin oloihin pidetään tärkeänä. 16 Owal Group SUUNTO-projektin arviointi