AUTENTTINEN OPPIMINEN VERKOSSA. asiantuntijuuden kehittämiseen

Transkriptio

1 AUTENTTINEN OPPIMINEN VERKOSSA - näkökulmia kulmia ja käytk ytäntöjä asiantuntijuuden kehittämiseen VirtuaaliAMK-seminaari seminaari, Tampere Irja Leppisaari, KPAMK irja.leppisaari@cou.fi Leena Vainio, HAMK leena.vainio@hamk.fi 1

2 AGENDA Miksi autenttisuus haasteena AMK:n virtuaaliopetuksessa? Mitä autenttisuus on? Mitä se antaa asiantuntijuudelle? Miten autenttisuutta virtuaaliopetukseen? Mitä toimenpiteitä/ratkaisuja autenttisen oppimisen edistäminen virtuaaliopetuksessa edellyttää? Mitkä ovat autenttisen oppimisen hyviä käytänteitä virtuaaliopetuksessa? Autenttisen oppimisen 9 elementtiä ja niihin liittyviä esimerkkejä, autenttisuutta edistävät toimintamallit ja verkkotyökalut (blended) Missä teoriamaisemassa liikutaan? Miten tästä eteenpäin autenttisuuden edistämisessä verkkopedagogisen T&K-toiminnan kehittäminen, ratkaisuna design based research? 2

3 MIKSI AUTENTTISUUTTA VERKKO-OPETUKSEEN? OPETUKSEEN? EPÄILYKSIÄ JA RISTIRIITAA? Ammattikorkeakouluopetuksen pedagogisessa kehittämisessä - korostetaan työelämälähtöisyyttä - lisätään virtuaaliopetusta Voidaanko työelämälähtöisyyttä edistää virtuaaliopetuksen avulla? Miten ne saadaan tukemaan toisiaan mielekkäällä tavalla? TEKSTIÄ JA TIEDONSIIRTOA? - Miltä opetus verkossa näyttää tänä päivänä? Edistääkö syvää oppimista, asiantuntijuuden kehittymistä? - Opettajajohtoista pedagogiikkaa, tiedonsiirtämisen lähestymistapa? - Tekstipohjaista? - Viikoittaiset sisällöt, yksinkertaiset aktiviteetit, erillinen arviointi lopussa? 3

4 OPPIMISEN UUDET HAASTEET Jaettu ja horisontaalinen asiantuntijuus, kollektiivinen oppiminen, verkostojen kollektiivinen älykkyys, tieto ilmenee verkostoissa Globaali toiminta, mobiili- ja hajautettu työ, liikkuva oppiminen Oppiminen työn ja koulutuksen rajapinnoilla, organisaatioiden välinen oppiminen ( ristipölytys, vrt. Paavola, Hakkarainen & Seitamaa-Hakkarainen 2006), teoria <reflektio> käytäntö Asiantuntijaohjauksen ja mentoroinnin monet mahdollisuudet oppimisen syventämisessä uudenlaisten pedagogisten ja teknologisten ratkaisujen tarve jakaminen (sharing), blendaukset, modulaarisuus, uudelleenkäytettävyys uudenlaisen ohjauskulttuurin luominen; ohjausresurssin muodostavat opettaja, vertaisoppijat ja työelämäasiantuntijat tiivistyvä verkottuminen, boundary crossing Tärkeä osa tulevaisuuden oppimisympäristöjä ovat oppilaitosten väliset verkottumiset, yritykset/työelämäorganisaatiot ja asiantuntijat sekä erilaiset virtuaaliset mahdollisuudet näiden blendauksessa. 4

5 AUTENTTISUUS mitä se on? 1) todellisia työelämän ongelmia, jotka kytkevät oppijat asiantuntijoiden työskentelykulttuuriin 2) tutkivaa otetta, joka harjoittaa ajattelun taitoja ja metakongnitiivisia taitoja 3) keskusteluja oppijayhteisössä ja 4) oppijan valtauttamista valintojen kautta (Rule 2006) autenttisuus todentuu ei oppijassa, tehtävässä eikä ympäristössä vaan näiden kaikkien dynaamisessa vuorovaikutuksessa (Barab ym. 2000) Autenttisella oppimisella viitataan oppimiseen ympäristössä, joka tarjoaa oppijalle mahdollisuuden harjoittaa aidoissa työtilanteissa käytettäviä työtapoja, menetelmiä, kognitiivisia prosesseja sekä hyödyntää autenttisia lähteitä ja materiaalia (Leppisaari, Silander & Vainio 2006) 5

6 AUTENTTISEN OPPIMISEN YHDEKSÄN N ELEMENTTIÄ (Herrington & Oliver 2000; Herrington & Herrington 2006) 1. AUTHENTIC CONTEXT Autenttinen oppimisympäristö/konteksti / relevantti ja rikas työelämän näkökulmasta 2. AUTHENTIC ACTIVITY Autenttinen toiminta / tehtävät todellisen elämän kysymykset ja tehtävät 3. EXPERT PERFORMANCES Asiantuntijaosaamisen mallintaminen miten asiantuntija ajattelee ja toimii / yhteys asiantuntijaajatteluun ja työtapoihin 4. MULTIPLE PERSPECTIVES Monipuoliset ja moniammatilliset näkökulmat 6

7 AUTENTTISEN OPPIMISEN YHDEKSÄN N ELEMENTTIÄ (Herrington & Oliver 2000; Herrington & Herrington 2006) 5. COLLABORATIVE CONSTRUCTION OF KNOWLEDGE Yhteinen tiedonrakentelu, yhteisöllinen työskentely ja jakaminen verkossa 6. REFLECTION Reflektio / mahdollisuus reflektoida ja keskustella 7. ARTICULATION Artikulaatio / tietämyksen ilmaiseminen, ulkoistaminen, argumentointi esiintyminen puhumalla ja kirjoittamalla 7

8 AUTENTTISEN OPPIMISEN YHDEKSÄN N ELEMENTTIÄ (Herrington & Oliver 2000; Herrington & Herrington 2006) 8. COACHING AND SCAFFOLDING Ohjaus / opettajan, toisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden tuki verkossa 9. AUTHENTIC ASSESSMENT Autenttinen arviointi 8

9 1. AUTENTTINEN OPPIMISYMPÄRIST RISTÖ OMINAISPIIRTEITÄ: Autenttinen ympäristö fyysinen tai virtuaalinen ympäristö, joka on mahdollisimman todellinen, relevantti ja rikas todellisen elämän näkökulmasta sekä mahdollistaa yksilölliset joustavat valinnat opiskeluprosessissa skenaariot, metaforat kuinka työtä tullaan tekemään globaali työelämäkonteksti, kollektiivisuus, jakaminen/sharing ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: oppimisalustoista reaaliaikaisten sovellusten käyttöön virtuaalitiimeissä työskentely 9

10 2. AUTENTTISET TEHTÄVÄT OMINAISPIIRTEITÄ: Autenttinen toiminta ja tehtävät selkeät tavoitteet ja kytkentä todelliseen elämään, miten tietoa käytetään, real-world transfer, kysymykset muotoa know how tehtävällä on aito tarkoitus ja se tehdään asiakkaalle/kohderyhmälle tiedon tuottaminen, tiedon kanssa työskentely ei tiedon toistaminen oppimistehtävät - kompleksisia, eivät etukäteen tarkoin määriteltyjä, lukkoonlyötyjä - haasteellisia ja edellyttävät opiskelijoilta paneutumista ja merkittävää ajan ja älyllisten resurssien investoimista - integroitavissa ja sovellettavissa erilaisiin sisältöalueisiin, monialaisia - mahdollistavat erilaisia ratkaisuja ja tulosten moninaisuuden 10

11 3. ASIANTUNTIJAOSAAMINEN OMINAISPIIRTEITÄ: Asiantuntijuuden jakaminen mahdollisuus päästä tutustumaan, miten asiantuntijat ajattelevat ja työskentelevät todellisissa tilanteissa asiantuntijan ajattelu- ja toimintaprosessien mallintaminen yhteys ja jakaminen eri tasoisten asiantuntijoiden kesken ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: videot, äänitteet, simulaatiot, haastattelut, podcastit, online journalit harjoittelut, mahdollisuus jakaa kertomuksia (narratiivit), caset www (globaalit oppimisyhteisöt), linkit, listat, verkkokeskustelut aikaisemmat opiskelijoiden projektien tuotokset? / Yksilön mahdollisuudet, työministeri Tarja Filatov 11

12 4. MONIPUOLISUUS OMINAISPIIRTEITÄ: Monipuolinen, rikas sisältö ja erilaiset roolit erilaisia, vaihtoehtoisia näkökulmia, ei vain yksi, esim. tentti-/tekstikirjan näkökulma mahdollisimman monipuolinen tausta-aineisto erilaiset lähteet/resurssit mahdollistavat sen, että opiskelijat voivat tutkia tehtävää eri toimijoiden/asianosaisten rooleista ja näkökulmista käsin ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: digitaaliset kirjastot, tietopankit, hakukoneet yhteistoiminnallisen palapelin ja vertaisarvioinnin käyttö ositetussa ryhmätehtävässä 12

13 5. YHTEINEN TIEDONRAKENTELU OMINAISPIIRTEITÄ: Yhteinen tiedonrakentelu ongelma, jota ei voi yksin ratkaista / tuotos, jota ei voi yksin laatia, tarvitaan koko ryhmän aktiivista sitoutumista ja ponnistelua tehtävien tuettava yhdessä tekemistä parit ja tiimit/ryhmät mieluummin kuin yksilöt monimuotoisten yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen teknologian avulla (ryhmien välinen, kv-yhteydet) verkkoyhteisöllisyyden erilaiset muodot ja niitä edistävät työkalut oman oppimisprosessin lisäksi voi olla mukana toisten prosesseissa ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: ryhmätehtävät ja keskustelut (synkroniset ja asynkroniset) wikit, chatit, virtuaalikokoukset ym. aihekohtaiset jakelulistat, linkit asiantuntijayhteisöihin 13

14 6. REFLEKTIO OMINAISPIIRTEITÄ: Reflektio hyvät tehtävät tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden reflektointiin, vaihtoehdoista keskusteluun, valintojen tekemiseen ja omien käsitysten muodostamiseen metakognitiivisten taitojen oppiminen kollaboraation mahdollisuudet kollektiivinen reflektio oman osaamisen peilaaminen opettajien, asiantuntijoiden ja toisten opiskelijoiden osaamiseen ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: esim. blogit, journalit, oppimispäiväkirjat, e-portfoliot, käsitekartat vertaisvalmennus tai mentorointi (reflektiota tukevat kysymykset) keskustelut ja vertaisarviointi mahdollistavat vertailun toisiin oppijoihin, 14 samoin oppimisprosessin tallentuminen

15 7.. ESIINTYMINEN / Tietämyksen ulkoistaminen OMINAISPIIRTEITÄ: Keskustelun mahdollisuus, julkinen esiintyminen, omien näkemysten esilletuominen ja perustelu hiljaisen tiedon sanoittaminen ja esiin nostaminen oman osaamisen puhuminen tai kirjoittaminen toisille omalle ryhmälle, sidosryhmille aidot tuotokset työelämälle ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: äänitteet, videoclipit, VOIP, dokumentit, verkkokeskustelun eri mahdollisuudet väittelyt, argumentaatioharjoitukset 15

16 8. AUTENTTINEN OHJAUS OMINAISPIIRTEITÄ: Ohjaus / scaffolding / coaching / mentoring opettajan tuki oppimiseen, opettaja tukija / tutori / mentori enemmän kuin opettaja vertaistuki / muiden oppimisympäristössä opiskelevien tuki, osaavampien opiskelijoiden hyödyntäminen työelämäasiantuntijoiden tuki aito mukanaolo opiskelijan prosessissa, erityisesti sen kriittisissä kohdissa ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: keskustelualustojen käyttö asiantuntijoiden linkittäminen oppimisympäristöön PBL-tutoriaalit verkossa CASE: verkkomentorointi,

17 9. AUTENTTINEN ARVIOINTI OMINAISPIIRTEITÄ: Autenttinen arviointi monipuolinen ja kokonaisvaltainen, koko oppimisprosessin arviointi (ei niinkään tuotosten vasta lopussa) arviointi kytkeytyy saumattomasti oppimistehtäviin ja kollaboratiivisesti tuotettaviin hiottuihin tuotoksiin jatkuvaa kehittävää arviointia tukee monipuolinen oman osaamisen viestintä, oppijan aktiivisuus itsearviointi, vertaisarviointi, ryhmäarviointi työelämäasiantuntijoiden antama palautearviointi tuotoksista ESIMERKKEJÄ VERKOSSA: e-portfoliot videot, dokumentit, www-sivut esitykset, verkkokeskustelut Arviointi 2:07 17

18 AUTENTTISUUDEN TEORIAMAISEMAA Autenttinen oppiminen (Herrington, Oliver & Reeves 2003; Herrington & Herrington 2006) Situationaalinen oppiminen (Lave & Wenger 1991) Käytäntöyhteisö-ajattelu (Wenger 1999) ja innovatiiviset tietoyhteisöt (Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lehtinen 2004) Asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen (Bereiter & Scardamalia 1993; Tynjälä 2003; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004; Eteläpelto & Tynjälä 1999) Konnektivismi (Siemens 2004) Mobiilioppimisen teoriat (Sharpels, Taylor & Vavoula 2005) Actor-Network Theory (Latour 2005) Mentoroinnin teoriat (Bierema & Merriam 2002; Klasen & Clutterbuck 2004) Kognitiivinen, opetuksellinen ja sosiaalinen läsnäolo (Garrison & Anderson 2003) Mielekkään oppimisen teoriat (Jonassen 1995;Nevgi & Tirri )

19 AUTENTTISUUTTA VERKKOPEDAGOGISEN T&K:n AVULLA AUTENTTISUUDEN EDISTÄMINEN MERKITSEE HAASTETTA: 1. Pedagogisille toimintamalleille, ohjaukselle ja opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittämiselle > passiivisen opetettavan tiedon omaksumisen sijaan opiskelijoille on mahdollistettava aktiivinen rooli tiedon tuottajina - T&K -toiminnan jalkauttaminen osaksi opetusta 2. Sisällöntuotannolle ja toteutuksille ja niissä käytettäville digitaalisille työkaluille (wikit, blogit, podcasting ja muu sosiaalinen media aidosti käyttöön) 3. Tutkimus- ja kehitystyölle (kehittävä tutkimus, design based research, käytännön toimijoiden ja tutkijoiden yhteinen kehitystyö). Tutkijaverkosto autenttisen oppimisen (AMK) ympärille, autenttisuuden mallintaminen 4. Virtuaaliopetuksen laadunarviointiin 19

20 POHDITTAVIA KYSYMYKSIÄ: - Autenttisen opetuksen/oppimisen tila ammattikorkeakouluissa? Hyvät käytänteet esiin, vertaisarvioitaviksi ja mallinnettaviksi! - Onko virtuaaliopetus enää erillinen kehitettävä asia? - Syntyykö autenttisuus oppimiseen ja opetukseen vasta kun tieto- ja viestintätekniikka on monipuolisesti käytössä? - Yritämmekö edelleen tehdä samoja vanhoja asioita uutta tekniikkaa kevyesti hyödyntäen? - Miten päästään uuden sukupolven tasolle virtuaaliopetuksen hyödyntämisessä? - T&K on osa opetusta Tuleeko siitä autenttista virtuaaliopetuksen tämänhetkisillä malleilla? Kehitämmekö ja tuemmeko me vain perinteistä opettajajohtoista opetusta uusilla välineillä? 20

21 Lähteet: Jan Herringtonin autenttisuus-sivustoja: Barab, S.A., Squire, K.D. & Dueber, W A co-evolutionary model for supporting the emergence of authenticity. Educational Technology Research and Development 48(2), Bennett, S., Harper, B. & Hedberg, J Designing real life cases to support authentic design activities. Australian Journal of Educational Technology 18(1), Bereiter, C. & Scardamalia, M Surpassing ourselves: An inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago: IL: Open Court. Bierema, L. L. & Hill, J. R. (2005). Virtual Mentoring and HRD. Advances in Developing Human Resources 7 (4), Bonk, C. J., Kim, K., Zeng, T Future directions of blended learning in higher education and workplace settinngs. In Bonk, C. J. & Graham, C. R. (Eds.) Handbook of blended learning: Global Perspectives, local designs. San Francisco, CA: Pfeiffer Publishing. Boud, D Creating the space for reflection. In D. Boud, P. Cressey & P. Docherty (Eds.) Productive reflection at work. London and New York: Routledge, Fullerton, H Observation of teaching. In H. Fry, S. Ketteridge & S. Marshall (Eds.) A Handbook for Teaching and Learning in Higher Education. Enhancing academic practice. London and New York: RoutledgeFalmer, Garrison, D. R. & Anderson, T E-Learning in the 21st Century. A Framework for Research and Practice. London and New York: RoutledgeFalmer. Hakkarainen, K., Paavola, S. & Lipponen, L Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin. Aikuiskasvatus, Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E Communities of Networked Expertise. Earli. Amsterdam: Elsevier. Herrington, J. & Oliver, R An instructional design framework for authentic learning environments. Educational Technology Research and Development 48,

22 Lähteet: Herrington, J Authentic elearning in higher education: Design principles for authentic learning environments and task. E-Learn 2006 World Conference on E-Learning in Corporatte, Government, Healthcare, & Higher Education. CD. October Honolulu, Hawaiji, USA. Herrington, J., Oliver, R. & Reeves, T. C Patterns of engagement in authentic online learning environments. Australian Journal of Educational Technology 19(1), Herrington, A. & Herrington, J Authentic Learning Environments in Higher Education. Information Science Publishing. Jaakkola, T Anna oppijan kohdata opittavan ilmiön monimutkaisuus. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Opi ja onnistu verkossa aihiot avuksi. Käsikirja opettajille, kouluttajille ja tekijöille. Helsinki: Opetushallitus, Jonassen, D Supporting communities of learners with technology: a vision for integrating technology with learning in schools. Educational Technology 35(4), Kahne, J. & Westheimer, J A Pedagogy of collective action and collective reflection. Preparing teachers for collective school leadership. Journal of Teacher Education 51(5), Klasen, N. & Clutterbuck, D. (2004). Implementing Mentoring Schemes. Oxford: Elsevier. Korhonen, V Kehittävää työelämäorientaatiota tukeva ohjaus. Teoksessa A-R. Nummenmaa, M. Lairio, V. Korhonen & S. Eeerola (toim.) Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä Tampere University Press. Lave, J. & Wenger, E Situated learning. Legitimate peripheral participation. Cambridge; Cambrige University Press. Latour, B Reassembling the Social: An Introduction to Actor-Network Theory. Oxford: Oxford University Press Leitch, R. & Day. C Action research and Reflective Practice: towards a holistic view. Educational Action Research 8(1), Leppisaari, I., Silander, P. & Vainio, L Autenttisuus ammattikorkeakoulun virtuaaliopetuksen haasteena. Teoksessa M. Ylikarjula (toim.) Ihmettelyä ja oppimista tutkimuksen äärellä: Opettaja oman työnsä tutkijana symposiumin III artikkelit, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun julkaisuja,

23 Lähteet: Leppisaari, I. & Vainio, L. 2006a. Online mentoring - to Developing Teachers' Online Pedagogy Expertise in Content Producing Teams. In C. M. Crawford (Ed.) Proceedings of Society for Information Technology and Teacher Education, 17th International Conference, March 20-24, 2006, Orlando, Florida, Leppisaari, I. & Vainio, L Teachers as Peer Evaluators of Learning Object Pedagogical Quality in the Virtual Polytechnic. EDUCAUSE Australasia 2007-konferenssi Melbourne, Australia. Nevgi, A. & Tirri, K Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Kasvatusalan tutkimuksia Research in Educational Science 15. Suomen kasvatustieteellinen seura. Turku: Painosalama. Siemens, Connectivism: A Learning Theory for the Digital Age. Available: Paavola, A. & Hakkarainen, K. & Seitamaa-Hakkarainen, P Tutkivan oppimisen periaatteita ja käytäntöjä: tialoginen tiedonluomisen malli. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY Opimateriaalit Oy Sharples, M., Taylor, J., Vavoula, G Towards a Theory of Mobile Learning. In Proceedings of mlearn 2005 Conference, Cape Town. Tuomi-Gröhn, T., Engeström, Y. & Young, M From Transfer to Boundary-crossing Between School and Work as a Tool for Developing Vocational Education: An Introduction. In T. Tuomi- Gröhn & Y. Engeström (Eds.) Between school and work: New perspectives on transfer and boundary-crossing. Amsterdam: Pergamon, Tynjälä, P Oppiminen ja koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja5(3), Tynjälä, P., Välimaa, J. & Sarja. A Pedagogical perspectives on the relationships between higher education and working life. Higher Education 46: Tynjälä, P., Kekäle, T.& Heikkilä, J Työelämälähtöisyys koulutuksessa. Teoksessa E. Olkkonen (toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto toeteutuksia ja kokemuksia. Julkaisu 2. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. 23