Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen

Transkriptio

1 Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus Futurex seminaari Tuire Palonen

2 Nousevat alat, uusi asiantuntijuus Tutkinnon jälkeisen koulutuksen vaatimukset asettuvat usein yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista ja tarpeista, esimerkiksi: teknologiassa tapahtuvasta kehittymisestä, Globalisoitumisesta, ympäristöongelmista tai niiden ehkäisemisestä, tietorurvallisuudesta tai yksinkertaisesti siitä, että kokonaan uudentyyppisiä asiantuntijoita ja osaajia tarvitaan jollekin alalle. Uudet tehtävät lomittuvat usein aikaisemman osaamisen yhteyteen. Joskus syntyy kokonaisia uusia ammattikuntia ja uusia tapoja toimia. Tämä on erityinen haaste sekä koulutusjärjestelmälle että työpaikoille.

3 Ammatit eivät ole pysyviä tai muuttumattomia instituutioita Ammattien osaamisvaatimuksissa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Joskus kokonaisia ammattikuntia kuihtuu tai syntyy. Esimerkiksi lainsäädännön muutokset saattavat hetkessä luoda tarpeen kouluttaa uusia ammattilaisia. Koulutusjärjestelmien kannalta erityisen tärkeitä ovat sellaiset hetket, jolloin tarvitaan kokonaan uusia ammattikuntia tai kun jokin osa-alue tunnustetaan virallisesti omaksi alakseen. Muutoksen takaa löytyy siis erilaisia työntövoimia ( change drivers ). (Dover ym )

4

5 Uusia ammattikuntia syntyy eri syistä: - Säädökset. Lainsäädäntötyön ja poliittisten päätösten vaikutukset (esimerkkejä oppiksista: energiatehokkuusasiantuntijat, jätevesiasiantuntijat). - Moniammatillisuus. Yhteiskunnallinen tarve moniammatillisiin tehtäviin, joihin voidaan myös hakeutua monen koulutusammatin kautta (esimerkkejä oppiksista: velkaneuvojat, monikulttuurisuustyö). - Hybridit ammatit. Asiantuntijuus kapeutuu, mutta laajenee relevanteille lähitieteille. Usein takana on silti yksi koulutusammatti (esimerkkejä oppiksista: diabeteshoitajat, geriatrinen hoitotyö). - Innovaatiot.Tarvitaan kokonaan uusi tapa järjestää osaaminen (esimerkkejä oppiksista: tautimallipatologia).

6 Missä muutos tuntuu? Kun koulutetaan uusia ammattilaisia, kyse ei ole pelkästään siitä, että koulutetaan yksittäisiä ihmisiä, vaan vaatimukset ovat huomattavasti isommat: Ammattikäytännöt muuttuvat miten luodaan mekanismit niiden päivittymiselle? Yksilöiden aikaisempi osaaminen vaikuttaa uuden oppimiseen, joskus jopa sitä vaikeuttaen. Aikaisempi osaaminen pitää yhdistää ja integroida uuteen osaamiseen niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin tasolla. Vaikutukset tuntuvat myös työvälineissä ja rutiineissa.

7 tietoperusta Kognitiiviset prosessit ammattikäytännöt Sisäinen yhdentyminen Keskinäiset vuorovaikutussuhteet Yielder, Ammatillisen asiantuntijuuden käsitteet ja niiden keskinäissuhteet

8 Miten tämä liittyy koulutukseen? Ei pidä kouluttaa pelkkiä yksilöitä. Kertakouluttautumisen sijasta täytyy miettiä kokonaisia konteksteja; yhteisöjä, verkostoja, työpaikkoja jne. Aikaa tarvitaan paljon. Uusien metodien kohdalla pitää varautua ongelmiin ja epäonnistumisiin. Pohdi: miten eri alojen toisistaan poikkeavaa tietoperustaa voisi yhtenäistää tai pitäisikö sitä yhtenäistää? Lisää huomiota tietovarantoihin ja tiedonvaihtoon eri asiantuntijoiden kesken! Kriittisyyttä siihen, mitä tietoa välitetään.

9 Päätelmiä: Jatko- ja täydennyskoulutusmallien tulisi joustavasti tukea kokonaan uudella tavalla rakentuneiden asiantuntijuusalojen kehittymistä. Iso ongelma on se, miten tällaisilla aloilla, joilla ei ole olemassa olevaa auktorisoitua asiantuntemusta, luodaan uskottava koulutusmalli, tuotetaan tarkoituksenmukaiset sisällöt ja varmistetaan laatukontrolli. Asiantuntijuus on teoreettisesta tiedosta, käytännöllisestä tiedosta, toiminnan säätelyä koskevasta tiedosta ja sosiokulttuurisesta tiedosta muodostunut integroitunut kokonaisuus, jonka syvällinen kehittäminen edellyttää näiden tiedonmuotojen kytkemistä toisiinsa.

10 Yhä haasteellisempiin tehtäviin tarttuminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen on keskeinen asiantuntijauran piirre. Asiantuntijuus on samanaikaisesti sekä olemassa olevien parhaiden käytäntöjen suvereenia hallintaa että adaptiivista ja uutta luovaa. Asiantuntijatyö on luonteeltaan kollektiivista ja verkostoitunutta ja asiantuntijayhteisöissä määritetään pitkälti toiminnan laadun kriteerit. Asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää osallistumista asiantuntijatyön sosiaalisiin käytäntöihin. Tämä on erityisen tärkeää uusien ammattien kohdalla. Tarvitaan mekanismeja, jotka tukevat pitkäkestoista ja uutta luovaa tarkoituksellista harjoittelua ja näin mahdollistavat asiantuntijuuden tavoittelun.

11 Kirjallisuutta: Dower, C., O Neil, E., Hough, H.J. (2001). Profiling the professions. A model for evaluating emerging health professions. Center for the Health Professions. University of California, San Francisco. Fourcade, M. (2006). The Construction of a Global Profession: The Transnationalization of Economics. American Journal of Sociology 112 (1), Saatavana Hargreaves, A. (2000). Four Ages of Professionalism and Professional Learning. Teachers and Teaching: History and Practice, 6(2), Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S., & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise: Educational and professional perspectives. Amsterdam: Elsevier. Lehtinen, E. & Palonen, T Asiantuntijuuden luonne ja osaamisen tunnistamisen haasteet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13(4), Talwar, R., Hancock, T. (2010). The shape of jobs to come. Possible New Careers Emerging from Advances in Science and Technology ( ). Final Report. January Fast Future Research Yielder, J. (2004). An integrated model of professional expertise and its implications for higher education. International Journal of Lifelong Education : downloaded from