HYVÄSSÄ KASVUSSA Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko opetusta

Transkriptio

1 VIRTUAALINEN BENCHMARKING UUSI TAPA KEHITTÄÄ YHDESSÄ AUTENTTISTA VERKKO- OPETUSTA VERKKO OPETUKSEN KOKONAISMAISEMAA Leena Vainio HAMK Irja Leppisaari KPAMK Yhteyshenkilöpäivät Kuva: Tuomas Leppisaari

2 1. MILTÄ NÄYTTÄÄ VERKKO-OPETUKSEN TILA AMMATTIKORKEAKOULUISSA KKA:N ARVIOINTIIN PEILATEN? Irja Leppisaari, Pekka Ihanainen, Anne Nevgi, Veli Matti Taskila, Tarja Tuominen, Seppo Saari HYVÄSSÄ KASVUSSA Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko opetusta Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2008

3 ARVIOINNIN TAVOITE JA YDINALUEET KKA:n teema arviointi kehittäminen. Verkko opetus = verkon avulla kokonaan tai osin toteutettu opetus ja koulutus Tavoitteena oli saada tietoa verkko opetuksen nykytilasta ammattikorkeakouluissa YDINALUEET: Opetuksen ja oppimisen laatu sekä verkkopedagoginen asiantuntijuus Johtaminen ja strategiat VirtuaaliAMK:n ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminta Työelämäyhteydet ja ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen Opiskelumahdollisuudet sekä kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus

4 HYVÄT KÄYTÄNTEET Hyviä käytänteitä tarjosi 25 ammattikorkeakoulua Tarjotuista erottui 8 hyvätasoista koulutusta, joille tarjottiin mahdollisuutta pitää erillinen esitys seminaarissa Lisäksi muille tarjottiin mahdollisuutta osallistua ao. seminaarin posterinäyttelyyn, johon lopulta osallistui 11 amkia. Etelä Karjalan AMK Pientyöpaikkojen työsuojelu EVTEK AMK Tietojenkäsittelyn perusteet Hämeen AMK elearning osaaja erikoistumisopinnot Kemi Tornion AMK Aikuiskoulutuksen verkkotutkintomalli Keski Pohjanmaan AMK Lähijohtamisen erikoistumisopinnot Laurea AMK Kehittämisympäristö mallityötila Rovaniemen AMK Hoitotyön tietoperusta Satakunnan AMK Marketing Management

5 HYVÄ KÄYTÄNNE mahdollistaa oppimisen prosessimaisuuden ja täydentyvän etenemisen kohti kokonaistuotosta johtaa jonkin asian oppimiseen mahdollisimman autenttisesti sisältää aktiivisen, toimivan ja yhteisöllisen verkkotyöskentelyn mahdollistaa opiskelijalle aktiivisen roolin ja yksilöllisesti etenevän opiskeluprosessin tarjoaa todelliset opiskelumahdollisuudet myös etäältä, verkosta ja lähiopetuksesta muodostuu yhtenäinen oppimisympäristö on osa korkeakoulun verkkopedagogista toimintakulttuuria, ei vain yksittäisen opettajan varassa

6 VERKKO-OPETUKSEN KEHITYSSUUNTIA Perinteinen ja staattinen Innovatiivinen ja transformatiivinen Yksilöllinen Tekstipohjainen vuorovaikutus Kokonaan verkossa Opettajakeskeinen ohjaus Organisaatio- ja koulutusalakeskeinen toteutusmalli Kuva: Tuomas Leppisaari Yhteisöllinen Rikas media Blended / sulautuva opetus Vertais- ja asiantuntijaohjaus Opetusta, t&k:ta ja kansainvälisyyttä integroiva, monialainen, työelämää aktiivisesti hyödyntävä malli

7 KOHTI OPISKELIJAN AKTIIVISTA ROOLIA (Saari & Leppisaari 2008) Reflektiivisyys Ohjaus ja palaute Joustavuus ja vapaus Opiskelijaliikkuvuus OPISKELIJA- KESKEISYYS Aktiivisuus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Yhtenäinen ja selkeä oppimisympäristö Autenttisuus ja työelämälähtöisyys Pedagogiset, teknologiset ja organisationaaliset tekijät / näkökulmat (vrt. Yoon 2003)

8 AUTENTTISTA OPPIMISTA TUKEVAT VERKKOTOTEUTUKSET /Projektin toteutus 2008 HELMIKUU MAALISKUU Kerättiin caset VirtuaaliAMK yhteyshenkilöiden kautta 12 casea (= 12 amkia, 14 opettajaa) + vapaa pääsy kaikille, havainnoijia Käännettiin arviointikriteerit Projektin alkuseminaari verkossa Kuvaukset caseista verkkoon( HUHTI TOUKOKUU Virtuaaliset benchmarking tapaamiset Adobe Connect Pro:n kautta 5 istuntoa keväällä (ka 12 hlöä), nauhoitettiin Benchmarking parien itsearvioinnit ja parin opintojakson arvioinnit Arviot ja keskustelu liitettiin Ning ympäristöön (43 henkilöä kirjautunut) ELO MARRASKUU Yhteenvedot, tutkimus ( & J. Herrington ED MEDIA 2009) Loppuseminaari, asiantuntijapalaute (29.8; ACP seminaari & J. Herrington) Loppuraportointi, tiedotus, autenttisen oppimisen arviointityökalu portaaliin

9 AUTENTTISUUDEN VERTAILUKEHITTÄMINEN Kehitettiin virtuaali istuntoina ja sosiaalisen median työmenetelmin toteutettavaa benchmarking prosessia opettajien osaamisen tukemisen muotona BM:ssa verkko opetuskäytänteitä arvioidaan ja kehitetään vertaisten kanssa: Haluan oppia autenttisesta oppimisesta ja jakaa vertaisyhteisössä omaa osaamista (t3). BM sisältää vertailua ja kiinnostusta siihen, miten toiset opettavat verkossa. Samalla kun tutustutaan toisen opettajan verkkoopintojaksoon, peilataan sitä omaan: Haluan saada tietoa millainen on oma toteutukseni suhteessa muihin (t1). BM:ssa opitaan muilta toimintamalleja ja asetetaan omalle toiminnalle kehittämishaasteita. Haluan kehittää palautteen kautta opetustani. (t2) Tarkasteltavina autenttisen oppimisen elementit. Arviointityökaluna Elements of authentic learning as evaluation criteria based on Herrington & Oliver 2000.

10 AUTENTTISUUDEN VERTAILUKEHITTÄMINEN Toimintatapa oli kolmivaiheinen sisältäen asynkronista ja synkronista vuorovaikutusta: BM parit tutustuivat toistensa vertaisarvioitavaan aineistoon etukäteen. Etukäteisvalmistelu tapahtui Ningissä ja mahd. tutustumalla opintojaksoon. Virtuaalinen BM sessio ACP:ssa siten, että opettaja esitteli opintojaksonsa, pari kommentoi sitä kriteerien pohjalta ja käytiin yhteistä keskustelua. Keskustelu jatkui ns. jälkipuintina Ningissä

11

12

13 AUTENTTISEN OPPIMISEN ELEMENTIT (Herrington & Oliver 2000) 1) Autenttinen konteksti, todellisen työelämän ongelmat (Authentic context), 2) Autenttinen toiminta ja tehtävät (Authentic activity), 3) Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin (Expert performances), 4) Monipuoliset ja moniammatilliset näkökulmat (Multiple perspectives), 5) Kollaboratiivinen tiedonrakentelu (Collaboration), 6) Reflektio (Reflection), 7) Artikulaatio, tietämyksen sanoittaminen/jakaminen eri menetelmin (Articulation), 8) Ohjaus, valmennus ja mentorointi (Coaching and scaffolding) 9) Autenttinen arviointi (Authentic assessment). Elements of authentic learning as evaluation criteria Seuraavat slidet: pariarvio sinisellä, itsearviointi punaisella viivalla (N=5)

14 - Työelämälähtöinen konteksti melko vahva (ka 4), työelämä caseja - Osittain lineaarinen etenemistapa

15 Materiaali osittain opettajan valitsemaa ja tuottamaa, mutta myös luettavaa ja www-linkkejä työelämästä. Tekstipohjaista, jonkin verran videoklippejä, asiantuntijoiden haastatteluja. Tehtävien muoto ja kesto vaihtelee, usein (liian) monia pieniä tehtäviä, jotka opettaja strukturoinut valmiiksi. Haastavampia, paneutumista vaativia tehtäväkokoja - keskustelufoorumit, tehtävätyökalut, on-line foorumit, konferenssikirja

16 Verkkomateriaalit. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytössä muutamilla opintojaksoilla, eri tasoilla olevien opiskelijoiden asiantuntijuutta käytetään muutamissa esimerkeissä, erityisesti aikuisopetuksen caseissa. - keskustelufoorumit, wiki, posterit, toisten tehtävien jatkaminen

17 Tehtävien rakentamisella mahdollisuus tarkastella asioita /ongelmia eri rooleista, opiskelijoiden omat taustat hyödynnettävissä, moniammatillisuus; esim. opiskelijaryhmien yhdistely, moniammatilliset tiimit. -keskustelufoorumit, wikit, esitykset -ongelmana aikataulutukset Ongelmallisinta on rakentaa tehtävät keskustelufoorumeilla niin, että aitoa toisten oppimista tukevaa vuorovaikutusta syntyy teemat ja harvemmat keskustelufoorumit, vertaistyöskentely tuntuvat tukevan vuorovaikutuksen rakentumista opettajan kiinnitettävä huomiota tiedonrakentamiseen ryhmänä. - keskustelufoorumit, wikit, on-line konferenssit, esitykset

18 Vaatii harjoittelua, ohjeistusta, aikaa, tilaa ja rakennetta, jossa reflektointi on mahdollista, paluu aikaisempaan, vaiheistus, itse- ja vertaisarviointi, opettajan prosessinaikainen palaute Vertailu toisten tuotoksiin vertailu mallivastauksiin

19 Tekstimuotoisena paljon oman osaamisen esilletuomista opettajat useimmissa tapauksissa paneutuvat tuotokseen. Vertaisoppimista, kommentointia, argumentointia, ja monimuotoista osaamisen sanoittamista vasta harjoitellaan - esitykset, posterit, tehtävien jättö tehtäväalueelle, wikit, on-line ympäristöt

20 Ohjausta on saatavilla pääasiassa opettajilta, joissakin tapauksissa ohjausresurssissa mukana myös työelämän edustajia, vanhempia opiskelijoita tai oman opiskeluryhmän vertaistuki (esim. tiimit, ryhmät). Ohjauksen jäntevämpi sitominen oppimisprosessiin niin, että esim. tehtävien loppuunsaattaminen edellyttää sen hakemista eri tahoilta - keskustelufoorumit, wikit, on-line ympäristöt Arviointi useimmin opettajan tehtävänä, vertaisarviointia ja ryhmäarviointia vielä vähän. Miten rakennetaan aito prosessiarviointi. Miten hyödynnetään muitakin mahdollisuuksia kuin kirjallinen esitys. - Tehtävän arviointi palautekanavan kautta, esseet, tentit, keskustelut

21 4. YHTEENVETO Unelmaesimerkki koulutuksen ja teknologian vormulaattorista autenttisen verkko opetuksen kehittämisessä Mikä on sinun unelmasi, jota et vielä ole voinut tai rohjennut toteuttaa koulutusteknologian käytössä autenttisen opetuksen ja oppimisen edistämiseksi

22 INNOVATIIVINEN AUTENTTINEN VERKKO-OPETUS? UNELMA, JOKA ODOTTAA TOTEUTTAMISTA? Kuva: Tuomas Leppisaari

23 Lähteet: Herrington, J. & Oliver, R. (2000). An instructional design framework for authentic learning environments. Educational Technology Research and Development 48, Saatavilla: R&D.pdf Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V M., Tuominen, T. & Saari, S. (2008). Hyvässä kasvussa Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko opetusta (Growing well Developing together towards quality universities of applied sciences online education). Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2008. Helsinki. Saatavilla: Saari, S. & Leppisaari, I. (2008). Web based learning services experienced by the students in the Finnish UASs. Paper presented in EAIR, The European Higher Education Conference, the 30th Annual Forum, Polishing the silver: Are we really improving higher education?, , Copenhagen Denmark. Yoon, S. (2003). In Search of Meaningful Online Learning Experiences, New Directions for Adult and Continuing Education 100,