HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖALUEEN TARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖALUEEN TARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2005"

Transkriptio

1 HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖALUEEN TARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 25 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 Anne Åkerberg ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 25. Tarkkailussa ovat mukana Heinolan kaupunki, Stora Enso Oyj ja Suomen Kuitulevy Oy. Ohjelmassa oli vuonna 25 normaali vedenlaatuseuranta klorofyllinäytteineen 8 syvännehavaintopaikalla, kuukausittainen virtahavaintopaikkaseuranta kolmella asemalla, päällyslevästö- eli perifytontutkimus ja pohjaeläintutkimus. Vuoden 25 keskivirtaama Kymijoessa (Vuolenkoskella) oli hyvin lähellä pitkänajan keskiarvoa. Alkuvuoden virtaamat olivat suuria ja loppuvuoden normaalia pienempiä. Kymijoen ainevirtaamat olivat vuonna 25 hieman normaalia suurempia. Heinolan alueen jätevesikuormitus on vuosina 23-5 ollut selvästi pienempää kuin 21-2, mikä on seurausta Enson kuormituksen vähenemisestä. Heinolan alueen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyivät kuormituksen alapuolen fysikaalis-kemiallisessa vedenlaadussa edelleen alusveden hapenvajauksena. Selvimmin alusveden happivaje näkyi loppukesästä, jolloin happi oli lähes loppunut Maitiaislahdella, Kymenvirrassa ja Matinsalmessa. Muutoin jätevesien vaikutukset näkyivät kuormituksen alapuolella yleensä vain lievinä muutoksina fysikaalis-kemiallisessa vedenlaadussa. Heinäkuussa alusvedessä näkyi selvää jätevesivaikutusta Kymenvirrassa, Maitiaislahden suualueella ja Matinsalmessa. Fosfori on levien kasvua rajoittava ravinne Heinolan alapuolisessa vesistössä. Perifytonmäärät olivat suurimpia Matinsalmessa, mutta erot eivät enää viime vuosina ole olleet niin suuria kuin aiemmin. Virtahavaintopaikkaseurannan perusteella Kymijoen vedenlaatu ei juuri muutu Jyrängönvirrasta Vuolenkoskelle; ainoastaan ammoniumtyppipitoisuus oli Vuolenkoskella korkeampi kuin Jyrängönvirrassa. Vuonna 25 fosforipitoisuuksissa ei ollut eroa. Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailun lisäksi tässä julkaisussa on raportoitu Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaan velvoitetarkkailutulokset Maitiaislahdelta, Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vesien purkua Kymenvirtaan koskevia vesistötarkkailutuloksia, Oy Mankala Ab:n voimalaitoksen velvoitetarkkailutulokset Arrajärveltä ja Iitin kunnan vesistötarkkailutulokset Kymijoen Virransillalta.

3 SISÄLLYS Tiivistelmä sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Menetelmät Fysikaalis-kemialliset ja bakteerimääritykset Kasviplanktonin a-klorofylli Perifytontutkimus 2 3 Sää ja vesiolot 2 4 Kuormitus Stora Enso Oyj Suomen Kuitulevy Oy Heinolan kaupungin puhdistamo Kokonaispistekuormitus Kokonaiskuormitus 8 5 Heinolan alapuolisen vesistön yhteistarkkailu Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu syvännehavaintopaikoilla Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu virtahavaintopaikoilla Veden hygieeninen laatu Kasviplankton Perifyton 21 6 Stora Enso Packaging Oy:n velvoitetarkkailu Maitiaislahdella 23 7 Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vesien purku Kymenvirtaan Johdanto Näytteenotto ja analyysit Kuormitus Vesistötarkkailun tuloksia 28 8 Oy Mankala Ab:n velvoitetarkkailu Arrajärvellä 3 9 Iitin kunnan vesistötarkkailu Virransillalla 33 1 Muut tutkimukset alueella Kalataloudellinen tarkkailu Säännöstely ja siihen liittyvät tutkimukset Yhteenveto 35 Viitteet 4 Liitteet 1-1

4 JOHDANTO Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailussa seurataan vesialueen Ruotsalainen- Konnivesi veden laatua ja jätevesikuormituksen vaikutuksia vesistön tilaan. Alueen vesistökuormittajilla Heinolan kaupungilla, Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehtaalla ja Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehtaalla on Itä-Suomen vesioikeuden määräämä velvoite (ISVEO 79/94/1, ) tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Vesiylioikeus päätöksellään 12/1995 ( ) pysytti luvanhaltijoille määrätyt tarkkailuvelvoitteet. Velvoite on toteutettu kuormittajien yhteistarkkailuna, joka vuonna 25 noudatti Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymää tarkistettua tarkkailuohjelmaa (lausunto 3Y23-123, YLO/val/127A/5, ). Käytännön vesistötutkimuksista on vastannut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Voimassa olevan ohjelman mukaan vuoden 25 vesistötarkkailuun kuului: - vuosittainen fysikaalis-kemiallinen vedenlaatuseuranta 8 asemalla kolme kertaa vuodessa (kartta liite 1.1, koordinaatit liite 2) - virtahavaintopaikkaseuranta 3 näyteasemalla (kartta liite 1.1, koordinaatit liite 2) kerran kuukaudessa. Tämä seuranta palvelee erityisesti ainevirtaamien laskentaa. - rehevöitymisseurantaan kuuluvat kasviplanktonin klorofylli a mittaukset kesäja elokuun näytteenottokerroilla 8 syvänneasemalla - rehevöitymisseurantaan kuuluva perifyton- eli päällyslevästötutkimus 1 näyteasemalla (kartta liite 1.2, koordinaatit liite 2) kesällä - rehevöitymisseurantaan kuuluva pohjaeläintutkimus lokakuussa Vuonna 25 rehevöitymisseurantaan tuli joitakin muutoksia. Piilevämenetelmä otettiin koeluontoisesti käyttöön jokavuotisen keinoalustamenetelmän rinnalle. Keinoalustatutkimusjaksojen lukumäärä väheni samalla kolmesta yhteen. Joka neljäs vuosi tehtävän pohjaeläintutkimuksen rinnalle otettiin koeluontoisesti käyttöön surviaissääsken kotelonahkamenetelmä vuosiksi 25 ja 29. Pohjaeläintutkimuksen tulokset raportoidaan omassa julkaisussaan. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 25 osalta myös: - Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaan velvoitetarkkailututkimukset Maitiaislahdella (kirje nro 139/5 Mivy 1991) (kartta liite 1.3, koordinaatit liite 2) - Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan jätevesien purun vesistötarkkailun tuloksia. Ohjelma on Paavo Ristola Oy:n laatima ja Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymä ( , YLO/lup/8/1). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

5 - Mankala Oy:n velvoitetarkkailututkimukset Arrajärvellä (ennakkolupa , Itä-Suomen vesioikeus , nro 92/Va II/84) (kartta liite 1.4, koordinaatit liite 2) - Iitin kunnan Virransillan vesistötarkkailun (as 79, kartta liite 1.4, koordinaatit liite 2) tulokset. 2 MENETELMÄT 2.1 FYSIKAALIS-KEMIALLISET- JA BAKTEERIMÄÄRITYKSET Fysikaalis-kemialliset määritykset sekä bakteerimääritykset tehtiin pääasiassa SFSstandardien mukaan (liite 3). Analyysit teetettiin Ewica laboratoriot Oy:ssä (entinen Kymen ympäristölaboratorio Oy). 2.2 KASVIPLANKTONIN A-KLOROFYLLI Kasviplanktonin klorofylli a -näytteet otettiin syvännehavaintopaikoilta kesä- ja heinäkuussa 25. Näytteet otettiin syvyysvyöhykkeestä -4 m. Kasviplanktonin klorofylli a - määritys tehtiin standardin SFS-5772 (etanoliuutto, CP_E) mukaan pakastetuista suodattimista. 2.3 PERIFYTONTUTKIMUS Perifytontutkimus tehtiin Vesi- ja ympäristöhallinnon laatimien ohjeiden mukaan 1. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 samalla menetelmällä. Kasvualustoina käytettiin kertakäyttöisiä, kirkkaita polykarbonaattimuovilevyjä, kooltaan 1 x 15 cm. Alustat pestiin ja huuhdeltiin vedellä huolellisesti laboratoriossa ennen inkubointia. Järvimallisessa telineessä oli aina asennettuna 4 levyä, jotta teline olisi tasapainossa. Levyistä jätettiin kuitenkin yksi, jo etukäteen merkitty, aina tutkimatta, joten rinnakkaisia tuloksia saatiin aina 3. Kolmen viikon mittaisia inkubointijaksoja oli kesällä 25 uuden ohjelman mukaan vain yksi. Inkuboinnin jälkeen levyt laitettiin yksittäin muovipusseihin ja kuljetettiin laboratorioon. Kaikki näytteet pakastettiin ennen klorofylli a-pitoisuuden analysoimista. Klorofylli a:n määritysmenetelmä on SFS 5772 (etanoliuutto). 3 SÄÄ JA VESIOLOT Joulukuu 24 oli tavallista lauhempi ja sateisempi. Vielä vuoden päättyessä suuria järviä oli osin avoimena 2, esim. Konniveden Konniselkä jäätyi vasta (Huhtiniemi Aleksi, suullinen tiedonanto). Tammikuussa 25 hyvin lauha sää jatkui (kuva 1, liite 4). Tammikuun sadanta rikkoi ennätyksiä, ja poikkeuksellisen suuri osa sadannasta tuli vetenä. Helmikuussa järvien jäät olivat selvästi keskimääräistä ohuempia. Helmihuhtikuussa satoi erittäin vähän, maaliskuussa vain seitsemäsosa normaalista. Tämä on 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

6 vähemmän kuin kertaakaan viimeisen 5 vuoden aikana. Maaliskuu oli tavanomaista kylmempi. Talven kovimmat pakkaset olivat maaliskuussa, lähes 25 C. Huhtikuun alku oli tavallista lämpimämpi, ja lumet sulivat nopeasti. Loppukuun takatalvi toi kuitenkin lumipeitteen hetkeksi takaisin. Viimeksi samanlainen takatalvi koettiin Tulvahuiput jäivät pieniksi. Etelä-Suomessa jäät lähtivät viikon pari tavanomaista aiemmin, Konnivedestä 1.5. Touko-kesäkuussa satoi tavallista enemmän. Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä. Heinäkuun alku oli helteinen ja erittäin kuiva, loppukuussa satoi runsaammin. Pintavesien lämpötila oli keskimääräistä korkeampi. Säteilysumma oli kesällä 25 normaali, tosin kesäkuussa keskimääräistä pienempi (liite 4). Elokuussa satoi keskimääräistä enemmän. Syys-lokakuussa satoi puolet normaalimäärästä. Syys-lokakuun vaihteen keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Yli 15 asteen lämpötiloja mitattiin lähes lokakuun puoliväliin saakka. Lokakuun lopulle sattui kuitenkin talvisäinen viikko, jolloin pakkasten lisäksi saatiin ensi lumet etelärannikkoa myöten. Marraskuu oli ennätyksellisen leuto, noin 4 astetta normaalia lämpimämpi. Sademäärä oli keskimääräistä suurempi. Koko maa peittyi lumeen kuun lopulla. Järvet jäätyivät pari kolme viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Vielä vuoden päättyessä suuria järviä oli osin avoimena, Konnivesi jäätyi kuitenkin jo lt oc sademäärä mm Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Lahdessa vuonna 25 ja ajanjaksolla (Ilmatieteen laitos). Alkuvuoden virtaamat olivat suuria (kuva 2). Tammi-maaliskuussa vettä virtasi noin 4 % tavallista enemmän. Vuoden maksimivirtaama mitattiin (Vuolenkoski 45 m 3 /s). Huhtikuusta syyskuuhun virtaamat olivat lähes normaalilla tasolla. Loppuvuoden virtaamat olivat normaalia pienempiä, noin 6 % keskimääräisestä virtaamasta. Vuoden minimivirtaama (115 m 3 /s) mitattiin Vuoden 25 keskivirtaama oli Vuolenkoskella 236 m 3 /s, joka on hyvin lähellä keskimääräistä virtaamaa (MQ m 3 /s) (liite 5). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 3

7 45 m³/s % Kuva 2. Vuolenkosken virtaama (m 3 /s) 25 ja sekä Vuolenkosken vuoden 25 eri kuukausien keskivirtaaman osuus (%) ajanjakson keskiarvoista (Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä). Konnivettä ja Ruotsalaista on säännöstelty vuodesta 1959 lähtien Vuolenkosken padon avulla tulvasuojelullisista ja voimataloudellisista syistä. Säännöstellyssä tilanteessa vedenkorkeutta pidetään koko avovesikauden ja alkutalven melko tarkasti korkeudessa NN+77,4m ja sitä on lupaehtojen mukaan laskettava noin 6 senttimetrillä helmikuun alusta huhtikuun loppuun korkeuteen NN+76,8m. Kevätkuopan ajon aikainen vedenkorkeuden lasku oli vuonna 25 noin 66 cm ja lasku alkoi 3.2. (kuva 3). Vedenkorkeuden nosto on sallittu 1.5. alkaen, jonka jälkeen vedenpinta nostetaan hyvin nopeasti takaisin korkeuteen NN+77,4m. Vuoden 25 kevätkuoppatilanne ei poikennut normaalista säännöstelykäytännöstä. 77,6 77,4 77,2 77, 76,8 76,6 76,4 76, Kuva 3. Konniveden vedenkorkeus (NN + m) vuonna 25 ja ajanjaksolla (Hertta). 4 KUORMITUS Itä-Suomen vesioikeus antoi lokakuussa 1994 Enso Oy:lle (nyk. Stora Enso Oyj), Suomen Kuitulevy Oy:lle ja Heinolan kaupungille jätevesiluvat (päätös nro 79/94/1). Vesiylioikeus myöhensi päätöksellään ( , 12/1995, 1995/26) Enso Oy:n ja Suomen Kuitulevy Oy:n osalta uusien, tiukempien lupaehtojen voimaantuloa. Kesällä 24 Itä-Suomen ympäristölupavirastolta tuli uudet ympäristöluvat, mutta luvista on valitettu, ja ne ovat vielä käsiteltävänä Vaasan hallinto-oikeudessa. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

8 4.1 STORA ENSO OYJ Enson vuonna 25 voimassa olevan jätevesiluvan (Itä-Suomen vesioikeus nro 79/94/, , Vesiylioikeus , 12/1995, 1995/26) mukaan jätevesien mukana vesistöön joutuva päästö saa olla enintään seuraava: - BOD7 2 kg/d ja tavoitearvo 3,5 kg/tuotetonni - COD Cr 6 kg/d ja tavoitearvona 1 kg/tuotetonni - kiintoaine (SS) 8 kg/d - kokonaisfosfori (P) 1 kg/d Päästörajat tulee saavuttaa yhden kalenterikuukauden keskiarvona kalenterivuorokautta ja tuotetonnia kohti. Kiintoaineen luparaja ylittyi helmi- ja maaliskuussa sekä fosforiraja maaliskuussa (kuva 4). Ylitykset johtuivat sähköisistä ja mekaanisista ongelmista sekä biologisen prosessin runsaasta mikrokokkikasvusta ja flotaatio-ongelmista. Flotaatiolaitokselle asennettiin kesällä kemikaalinannostelija tehostamaan kemikaalien käyttöä. Tuotanto oli pysähdyksissä toukokuun puolivälistä heinäkuun alkuun työtaistelusta johtuen. Kuormitus oli hieman suurempaa kuin edellisenä vuonna. Typpi-, kiintoaine- ja fosforikuormitus on kuitenkin laskenut kolmasosaan vuoden 22 tasosta. BOD-kuormitus oli noin 6 % vuoden 22 tasosta. 4.2 SUOMEN KUITULEVY OY Suomen Kuitulevy Oy:n vuonna 25 voimassa olevan jätevesiluvan (Itä-Suomen vesioikeus nro 79/94/, , Vesiylioikeus , 12/1995, 1995/26) mukaan jätevesien mukana vesistöön joutuva päästö saa olla enintään seuraava: - BOD7 12 kg/d ja tavoitearvo 8 kg/tuote-m 3 - COD Cr 26 kg/d ja tavoitearvona 18 kg/tuote-m 3 - kiintoaine 2 kg/d - kokonaisfosfori 2 kg/d Päästöarvot tulee saavuttaa yhden kalenterikuukauden keskiarvona käyntivuorokautta kohti. Suomen Kuitulevy Oy:n kuormitus ylitti BOD 7 :n luparajat helmi-huhtikuussa, COD Cr :n osalta helmi-, huhti- ja toukokuussa ja fosforin osalta huhtikuussa 25 (kuva 5). Suurimpia ylitykset olivat huhtikuussa, jolloin myös BOD:n ja COD:n tavoitekuormitusarvo ylittyi tuote-kuutiometriä kohti laskettuna. Toukokuussa ylittyi vielä COD:n tavoitearvo. Kiintoainekuormitus oli lupaehtojen mukaista. Kaiken kaikkiaan kuormitus oli edellisvuotisella tasolla, tosin kiintoainekuormitus on pienentynyt. Talviaikaan Kuitulevyn toisen selkeytysaltaan pinta on vaihdellut säännöstellyn vesistön pinnan mukaan, jolloin allastilavuus on pienentynyt ja selkeytysprosessin tulos heikentynyt. Kuormituksen pienentämiseen tähtäävän haihdutuslaitoksen asennustyöt alkoivat kesäkuussa 25 ja koekäyttö lokakuussa. Laitoksen vedenkäsittelykyky ei ollut Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 5

9 suunnitteluarvojen mukainen, joten muutostöitä tehdään vielä talven 25-6 aikana. Jo nykyisellä kapasiteetilla voidaan estää keväiset luparajaylitykset. Toinen selkeytysallas tullaan myöhemmin purkamaan. Stora Enso Oyj, BOD luparaja 2 kg/vrk kg/vrk Stora Enso Oyj, COD Cr kg/vrk luparaja 6 kg/vrk Stora Enso Oyj, kiintoaine kg/vrk luparaja 8 kg/vrk Stora Enso O yj, fosfori kg/vrk luparaja 1 kg/vrk Kuva 4. Stora Enso Oyj:n Heinolan Flutingtehtaan kuormitus eri kuukausina vuonna 25 (kg/kalenterivrk). Lisäksi kuvaan on merkitty kunkin kuormitusparametrin luparaja. Lähde: Stora Enso Heinolan Flutingtehdas. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

10 Suomen Kuitulevy, BOD7 2 kg/vrk luparaja 12 kg/vrk Suomen Kuitulevy, COD Cr kg/vrk luparaja 26 kg/vrk Suomen Kuitulevy, kiintoaine kg/vrk luparaja 2 kg/vrk Suomen Kuitulevy, fosfori kg/vrk 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, luparaja 2 kg/vrk Kuva 5. Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehtaan kuormitus eri kuukausina vuonna 25 (kg/käyntivrk). Lisäksi kuvaan on merkitty kunkin kuormitusparametrin luparaja. Lähde: Suomen Kuitulevy Heinola. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 7

11 4.3 HEINOLAN KAUPUNGIN PUHDISTAMO Itä-Suomen vesioikeuden (no 79/94/1) antaman päätöksen mukaan Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamon jäteveden BOD 7 ATU -arvon tulee olla alle 15 mg/l ja fosforipitoisuuden alle,5 mg/l. Puhdistustehon tulee olla molempien tekijöiden suhteen vähintään 9 %. Kaikki edellä esitetyt arvot tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset mukaan lukien. Heinolan kaupungin puhdistamo täytti vuonna 25 luvan pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset lukuun ottamatta pientä fosforipitoisuuden ylitystä kolmannella jaksolla (taulukko 1). Puhdistamon kuormitus oli selvästi pienempää kuin edellisvuonna. BOD-kuormitus väheni puolet, fosforikuormitus kolmasosan, typpikuormitus neljäsosan sekä kiintoaine- ja COD-kuormitus 15 % edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 1. Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamon lupaehdot ja BOD7ATU- ja kokonaisfosforipitoisuus ja -reduktioprosentit eri vuosineljänneksillä 25. Lupaehdot BHK7ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 9 % Kokonaisfosforipitoisuus <.5 mg/l, puhdistusteho >9 % Laskentajakso 1/4 2/4 3/4 4/4 BHK7ATU mg/l 4,5 4,4 8,6 5,1 reduktio % Kok.P mg/l,25,21,57,29 reduktio % KOKONAISPISTEKUORMITUS Heinolan alueen jätevesikuormitus oli vuosina 23-5 selvästi pienempää kuin 21-2 (kuva 6, liite 6). Kuormituksen väheneminen johtui pääasiassa Enson kuormituksen vähentymisestä. Vuoden 25 kokonaistyppikuormitus pieneni kaupungin puhdistamon kuormituksen vähennyttyä. Vuonna 25 Kuitulevy oli alueen suurin BOD-kuormittaja. Stora Enso on edelleen alueen suurin kiintoaine-, COD- ja fosforikuormittaja. Suurin kokonaistyppikuormittaja on edelleen Heinolan kaupunki. Jätevesien happea kuluttava BOD- ja COD-kuormitus oli vuoden 25 sisällä suurimmillaan huhtikuussa, typpi-, fosforija kiintoainekuormitus maaliskuussa. 4.5 KOKONAISKUORMITUS Virtahavaintopaikkojen vedenlaatutietojen ja virtaamatietojen avulla voidaan laskea ko. paikkojen ainevirtaamat, jolloin tiedämme Konniveteen yläpuolisista vesistöistä (Ruotsalainen, Räävelinreitti) tulevat ainemäärät ja vastaavasti Konnivedestä alapuoliseen vesistöön virtaavat ainemäärät (kuva 7, liite 7). Jyrängönvirrasta ei ole mitattuja virtaamatietoja. Tämän vuoksi Jyrängönvirran osalta ainevirtaamat on laskettu käyttäen 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

12 yläpuolisen Kalkkisen kuukausikeskivirtaamia. Vuodesta 24 lähtien ei enää mitattu Sulkavankosken virtaamia. Virtaamatietoina on käytetty vuosien keskiarvoja. BOD7-kuormitus kg/vrk Enso Kuitulevy Heinolan kaupunki Kiintoainekuormitus 25 2 kg/vrk Fosforikuormitus 3 25 kg/vrk Typpikuormitus kg/vrk Kuva 6. Heinolan alueen pistekuormituksen kehitys viimeisen 1 vuoden ajalta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 9

13 Kokonaisfosfori kg/vrk Jyrängönvirta Vuolenkoski Sulkavankoski Kiintoaine 4 3 kg/vrk Kokonaistyppi 2 15 kg/vrk Kuva 7. Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen kuukausikohtaiset ainevirtaamat (kg/vrk) vuonna 25 Jyrängönvirrassa (Kalkkisten virtaama), Vuolenkoskella ja Sulkavankoskella. Koko vuoden tasolla tarkasteltuna Kymijoen ainevirtaamat olivat Vuolenkoskella vuonna 25 hieman normaalia suurempia. 24 ainevirtaamat olivat ennätyksellisen suuria ja 23 koko tarkkailuohjelman ajan pienimpiä. Vuonna 25 Kymijoen virtaamat ja myös ainevirtaamat olivat tammi-maaliskuussa suurimmillaan (kuva 7). Pienimmillään ainevirtaamat olivat loppuvuodesta. Kiintoainevirtaama määräytyy lähes täysin virtaamaarvojen mukaan, sillä kiintoainepitoisuus oli virtahavaintopaikoilla yleisimmin alle määritysrajan (= 1 mg/l). Tällöin pitoisuutena käytettiin arvoa,9 mg/l. Konniveteen kohdistuvasta ravinteiden kokonaiskuormituksesta voidaan esittää arvio, jossa on huomioitu sekä hajakuormitus että pistekuormitus. Taulukossa 2 on esitetty vuoden 25 kuormitusarviot. Konniveden valuma-alueen (14.13) osalta ravinnekuormitusarvio perustuu lähinnä VEPS:iin eli Suomen ympäristökeskuksen Vesistökuormituksen arviointi ja hallintajärjestelmään. VEPS:in uusi versio otettiin käyttöön vuonna 24, mutta 1 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

14 vuoden 23-5 hajakuormitustietoja ei sinne ole päivitetty. Tältä osin on käytetty vuoden keskiarvotietoja. Teollisuuden, yhdyskuntien ja jätteenkäsittelyn kuormitustiedot on otettu suoraan vuoden 25 kuormitustiedoista. VEPS käyttää tietolähteinään useita ympäristöhallinnon tietokantoja, kuten pistekuormitus-tietokantaa (VAHTI). Tietokantojen lisäksi VEPS:in tietolähteenä on malleihin, tilastoihin tai tutkimuksiin perustuvia arvioita eri kuormituslähteistä. Yläpuolisesta vesistöstä eli Ruotsalaisesta ja Räävelinreitiltä tulevien ravinnevirtaamien osalta käytettiin hyväksi edellä esitettyjä vuoden 25 ainevirtaamalaskelmia. Vuoden 25 kuormitusarvion perusteella Konniveden valuma-alueelta tulevasta ravinnekuormituksesta noin 55 % oli peräisin Heinolan alueen jätevesikuormituksesta (taulukko 2). Konniveteen kokonaisuudessaan tulevasta kuormituksesta valuma-alueen osuus oli fosforista 11 % ja typestä 4 %, mikä on edellisvuoden tasoa, mutta erityisesti fosforin osalta aiempia vuosia pienempää. Eniten ravinteita tulee tietenkin yläpuolisesta vesistöstä eli Ruotsalaisen suunnasta. Räävelinreitin osuuden kokonaiskuormituksesta arvioitiin olevan edellisvuosien tasoa, noin 2 %. Taulukko 2. Konniveteen kohdistuvan fosfori- ja typpikuormituksen arvio vuodelta 25. Konniveden valuma-alueen osalta kuormitusarvio perustuu VEPSin vuoden hajakuormitustietojen keskiarvoihin. Teollisuuden, asutuksen ja jätteenkäsittelyn kuormitustiedot on otettu suoraan saaduista kuormitustiedoista. Ruotsalaisesta ja Räävelinreitiltä tuleva ravinnekuormitusarvio perustuu ainevirtaamalaskelmiin. Fosfori kg/vuosi % Typpi kg/vuosi % Konniveden valuma-alue - Teollisuus , ,1 - Yhdyskunnat , ,8 - Jätteenkäsittely, ,6 - Maatalous 464 7, ,9 - Metsätalous 18 3, ,6 - Haja-asutus 482 8, ,4 - Laskeuma 582 9, ,9 - Luonnonhuuhtouma , ,6 - Hulevesi 6,1 36,2 Yhteensä Konniveden valuma-alue, yht , ,3 Ruotsalainen , ,5 Räävelinreitti , ,2 Yhteensä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 11

15 5 HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILU 5.1 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU SYVÄNNEHAVAINTOPAIKOILLA Vuoden 25 syvännehavaintopaikkojen näytteet haettiin maaliskuun lopulla, toukokesäkuun vaihteessa ja heinäkuun lopulla (tulokset liite 8.1). Virtaama oli vuoden näytteenottokerroista suurimmillaan maaliskuussa. Myös pistekuormitus oli näytteenottoajankohdista suurimmillaan maaliskuussa. Maaliskuu ( ) Asemilta 5 ja 8 ei saatu otettua lainkaan talvinäytteitä heikkojen jääolojen vuoksi. Muilla asemilla jäänpaksuus vaihteli välillä 2-6 cm. Matinsalmessa (as 6) ja Isosaaren (as 9) luona vesimassa oli tasalämpöistä. Muuallakin lämpötilaeroa pinnan ja pohjan välillä oli vain noin asteen verran, paitsi Maitiaislahden suulla (as 3) kaksi astetta. Alusveden happitilanne oli paras Matinsalmessa (as 6, 7 m) ja Isosaaren alueella (as 9, 25 m) (kuva 8). Hyvä happitilanne selittyy sillä, että vesimassa oli sekoittunutta. Heikosti lämpötilakerrostuneilla Ruotsalaisella (as, 47 m), Konniselällä (as 11, 47 m) ja Löysinselän alueella (as 7, 27 m) oli lievää hapenvajausta. Maitiaislahden suulla (as 3, 6 m) alusveden happikyllästys oli normaalia suurempi, 43 %. Silti alusveden laatu ei ollut kovin hyvä: ravinnepitoisuudet, väriarvo, sähkönjohtavuus ja alkaliteetti olivat koholla. Suualueen alusveden fosforipitoisuus, 1 µg/l, on korkein mitattu pitoisuus nykyisen tarkkailuohjelman aikana. Samoihin aikoihin näytteenoton kanssa Maitiaislahden suulla olevan Enson voimalaitoksen lauhde- ja jäähdytysvesikanaalin (kartta liite 1.3) edustalta ruopattiin edelliskesänä pesuvesien mukana sinne joutunutta tuhkaa. Ruoppauksen seurauksena alusveteen sekoittuu pohjasedimentin hienoainesta ja veteen vapautuu sedimentin sisältämiä ravinteita, mikä näkyy läheisen vesistötarkkailupisteen alusveden tuloksissa. Konniselällä (as 11) alusveden kemiallinen hapenkulutus oli lievästi koholla. Ruotsalaisella (as ) päällysveden typpipitoisuus oli kohonnut ilmeisesti sulamisvesien vaikutuksesta. Muutoin vesi oli näytteenottoaikaan fysikaalis-kemialliselta laadultaan melko tasalaatuista koko tutkimusalueella (kuvat 9 ja 1). Kesäkuu (3.5. & ) Näytteenottoaikaan pintavedet olivat 1-11 o C, Maitiaislahden suulla 13 o C. Näytteenottoaikaan tutkimusalueella vallitsi lämpötilakerrostuneisuus, pinnan ja pohjan lämpötilaeron ollessa Ruotsalaisella ja Maitiaislahden suulla noin 5,5 o C, muualla 3-4 o C, paitsi Kymenvirrassa (as 5) vesi oli tasalämpöistä. Kesäkuussa kevättäyskierron jälkeen alusveden happitilanne oli koko tutkimusalueella hyvä, Maitiaislahden suulla hieman muita alempi (kuva 8). Maitiaislahden suulla (as 3) pintavedessä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat hieman muita 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

16 korkeampia (kuvat 9 ja 1). Konniselällä (as 11) alusveden kemiallinen hapenkulutus oli koholla kuten jo maaliskuussakin. Alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli hieman koholla Löysinselän alueella (as 7) ja Kymenvirrassa (as 5). Näytteenottoaikaan Rajavuoren kaatopaikan vanhan tasausaltaan purku (kappale 7) oli juuri loppumaisillaan, mutta sen vaikutusta ei nyt ollut selvästi nähtävissä. O 2 -kyll.% a lu svesi III O2-kyll.% alusvesi, VI O2-kyll.% alusvesi, VII Kuva 8. Alusveden hapen kyllästysaste (%) tutkimusasemilla maalis-, kesä- ja heinäkuussa 25. As Ruotsalainen, 3 Maitiaislahti, Konnivesi: 5 Kymenvirta, 6 Matinsalmi, 7 Löysinselkä, 8 Saunasaaren alue, 9 Isosaaren alue, 11 Konniselkä. Heinäkuu ( ) Elokuun näytteet otettiin vuonna 25 jo heinäkuun lopulla. Näytteenottoaikaan päällysveden keskilämpötila oli Konnivedellä 2 o C. Vesimassa oli lämpötilakerrostunutta koko alueella. Virtausalueella sijaitsevilla asemilla 5 (Kymenvirta) ja 6 (Matinsalmi) sekä Maitiaislahden suulla pinnan ja pohjan välinen lämpötilaero oli noin 9 o C, muualla o C. Konnivedellä lämpötilan harppauskerros sijaitsi 1-15 metrin syvyydessä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 13

17 Kokonaisfosfori III 25 Ammoniumtyppi VI 25 ug/l ug/l pohja-1 Kokonaisfosfori VI m pohja-1 2 ug/l Ammoniumtyppi VII pohja Kokonaisfosfori VII ug/l ug/l m pohja-1 1m pohja-1 Kuva 9. Kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus (ug/l) 1 m:n ja pohja-1m syvyyksillä maalis-, kesä- ja heinäkuussa 25 Heinolan syvännehavaintopaikoilla. Jätevesien vaikutus näkyi alusveden happitilanteessa (kuva 8). Kymenvirrassa (as 5), Matinsalmessa (as 6) ja Maitiaislahden suulla (as 3) happi oli lähes loppu. Löysinselkä- Saunasaari-Isosaari -alueella (as 7-9) alusveden happikyllästysaste oli noin 6 %. Ruotsalaisella (as ) ja Konniselällä (as 11) happitilanne oli hyvä. Alusvedessä näkyi selvää jätevesivaikutusta Kymenvirrassa (as 5), Maitiaislahden suualueella (as 3) ja Matinsalmessa (as 6) (kuvat 9-1). Kymenvirran alusveden ravinnepitoisuudet olivat nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta korkeita - hapettomissa oloissa vallitsevana typen muotona on ammoniumtyppi. Myös sähkönjohtavuusarvo oli koholla. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

18 COD mg O2/l III 25 Sähkönjohtavuus III ms/m m pohja-1 1 väli pohja-1 COD mg O2/l VI 25 Sähkönjohtavuus VI ms/m m pohja-1 1 väli pohja-1 COD mg O2/l VII 25 Sähkönjohtavuus VII ms/m m pohja-1 1 väli pohja-1 Kuva 1. COD Mn-pitoisuus (O2 mg/l) ja sähkönjohtavuus (ms/m) eri syvyyksissä maalis-, kesä- ja heinäkuussa 25 Heinolan syvännehavaintopaikoilla. Vedenlaatumuuttujien vaihtelu eri näytteenottokerroilla Veden happamuutta kuvaavan ph-arvon osalta alueelliset erot olivat kullakin näytteenottokerralla vähäisiä. Päällysveden ph-arvo oli kesällä hieman suurempi kuin talvella johtuen perustuotannon ph-tasoa kohottavasta vaikutuksesta. Alhaisimmat pharvot esiintyivät alusvedessä huonoissa happioloissa, ja ne olivat tasoa 6,4. Veden puskurikykyä kuvaava alkaliniteettiarvo oli vakaa eri asemien, ajankohtien ja syvyyksien välillä. Suurin osa havainnoista oli välillä,22-,24 mmol/l, mikä kuvaa hyvää puskurikykyä. Alusveden huono happitilanne tai hapettomuus nostaa alusveden alkaliniteettia maksimit olivat maalis- ja heinäkuussa 25 Maitiaislahden suulla mitatut,48 ja,41 mmol/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 15

19 Kiintoainepitoisuus on koko tutkimusalueella matala, mikä kuvaa veden kirkkautta. Suurin osa havainnoista oli luokkaa alle 1 mg/l. Pintaveden tuloksissa erottui Ruotsalaisen muita korkeampi kiintoainepitoisuus (2,3 mg/l) heinäkuussa. Veden väriarvot olivat pääasiassa tasoa 2-25 mg Pt/l, mikä osoittaa lievää humusleimaa. Suurimmat väriarvot mitattiin Maitiaislahden suualueen (as 3) alusvedestä: maaliskuussa 6 ja heinäkuussa 55 mg Pt/l. Syvännehavaintopaikoilla tutkitaan avovesikaudella myös liukoisia ravinteita. Nitriittinitraattityppeä oli päällysvedessä kesäkuussa 2-22 µg/l, paitsi Maitiaislahden suulla pitoisuus oli 14 µg/l, ja heinäkuussa muualla µg/l, Maitiaislahden suulla 62 µg/l. Tuotantokauden aikaiset päällysveden ammoniumtyppipitoisuudet olivat luonnontilaisella tasolla eli 3-16 µg/l. Alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli korkea heinäkuussa Kymenvirrassa (as 5). Tuolloin pitoisuus oli koholla myös Maitiaislahden suulla ja Matinsalmessa (kuva 9). Liuenneen fosforin pitoisuudet olivat yleensä hyvin pieniä, 1-4 µg/l, Maitiaislahden suulla 5-6 µg/l. Mineraaliravinteiden typpi-fosforisuhde (NO2+NO3+NH4 / liuenn. fosfori) vaihteli kesäkuussa Maitiaislahden suun (as 3) 29:sta Isosaaren alueen (as 9) 227:ään, ja heinäkuussa Maitiaislahti 12 Konniselkä 135. Mikäli mineraaliravinteiden typpifosforisuhde on yli 12, pidetään fosforia rajoittavana tekijänä ja mikäli suhde on alle 5, on typpi rajoittava 3. Mineraaliravinteiden suhdeluvun perusteella fosfori on siis selkeästi minimiravinne koko tutkimusalueella, Maitiaislahden heinäkuun tulos tosin aivan rajalla. Suhdeluvut olisivat vielä suurempia, mikäli liuenneen fosforin arvona käytettäisiin liuenneen kokonaisfosforin asemasta leville kaikkein käyttökelpoisinta liuennutta fosfaattifosforia (DRP). Kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhde vaihteli välillä 26-92; pienimmillään ravinteiden välinen suhde oli Maitiaislahdella (as 3). Mikäli kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhde on yli 17, on fosfori levien kasvua rajoittava tekijä, ja mikäli suhde on alle 1, on typpi kasvun minimitekijä 3. Tämän mukaan koko tutkimusalue on myös kokonaisravinteiden perusteella selvästi fosforirajoitteinen. Näkösyvyys antaa jonkintasoisen yleiskäsityksen jätevesien suorista, näkyvistä vaikutuksista alapuolisessa vesistössä. Maaliskuussa Ruotsalaisella ja Konniselällä oli näkösyvyyttä 7 m, Maitiaislahden suulla vajaa 3 m ja muualla noin 5-6 m. Kesällä Ruotsalaisella ja Konniselällä oli näkösyvyyttä 5 m, Maitiaislahden suulla 2 ½ m ja muualla 3 ½-4 ½ m (kuva 11). 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

20 Kesäkuu Heinäkuu Näkösyvyys m Näkösyvyys m Kuva 11. Näkösyvyys (m) kesänäytteenottokerroilla Ruotsalaisen-Konniveden syvännehavaintopaikoilla vuonna FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU VIRTAHAVAINTOPAIKOILLA Vedenlaatutuloksia on joka kuukaudelta kaikilta kolmelta asemalta (liite 8.2). Kiintoainepitoisuus Kiintoainepitoisuudet olivat kaikilla virtahavaintoasemilla todella alhaisia, eli yleensä alle määritysrajan (=1 mg/l), ja suurimmillaankin vain 1,4 mg/l. Sähkönjohtavuus Veden sähkönjohtavuuden vuodenaikaisvaihtelu oli vuonna 25 hyvin vähäistä, eikä Jyrängönvirran ja Vuolenkosken arvoissa ollut eroa. Räävelinreitiltä tulevan veden sähkönjohtavuus on yleisesti selvästi alhaisempi kuin Kymijoen pääreitin (kuva 12). Väri Veden väri oli Konniveden pääreitillä vuonna 25 vakaa, 2-25 mg Pt/l. Räävelinreitiltä purkautuva vesi on väriltään ruskeampaa. Räävelinreitin veden väriarvo laski vuoden loppua kohden virtaamien pienentyessä (kuva 12). Typpi Jyrängönvirrassa ja Vuolenkoskella kokonaistyppipitoisuudet olivat pääasiassa välillä µg/l (kuva 12). Räävelinreitillä typpipitoisuudet olivat erityisesti keväällä hieman suurempia. Maksimipitoisuus, 76 µg/l, mitattiin Jyrängönvirrasta kesäkuussa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet noudattivat vuonna 25 tyypillistä vuodenaikaisvaihtelua. Pitoisuudet olivat suurimmillaan keväällä ylivirtaama-aikaan, koska suurin osa esim. pelloilta tulevasta typpikuormasta on nitraattia. Tuotantokauden aikana nitraattipitoisuus laskee, koska levät ottavat nitraatin käyttöönsä. Syksyllä pitoisuudet lähtevät taas nousuun. Pääreitin asemien nitraattipitoisuudet eivät eronneet toisistaan. Sulkavankoskesta purkautuvassa vedessä on vähemmän nitraattia kuin Kymijoen pääreitillä (kuva 13). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 17

21 Sähkönjohtavuus 25 ms/m Jyrängönv Vuolenk Sulkavank Väri-arvo 25 mg Pt / l Kokonaistyppi ug / l Kuva 12. Veden sähkönjohtavuus (ms/m), väri (mg Pt/l) ja kokonaistyppi (µg/l) virtahavaintoasemilla eri näytteenottokerroilla vuonna 25. Ammoniumtyppipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu ei vastaa nitraattitypen vaihtelua vaan on yleensä lähes päinvastainen. Pääreitillä alhaisimmat pitoisuudet mitattiin alkuvuodesta ja korkeimmat loppukesällä (kuva 13). Sulkavankosken alkuvuoden suuret pitoisuudet poikkesivat normaalitilanteesta. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat pääreitillä normaalia vesistötasoa eli alle 5-11 µg/l. Pistekuormituksesta tuleva ammoniumtyppi näkyi siinä, että pitoisuudet olivat Vuolenkoskella (vuoden tulosten keskiarvo 6,7 µg/l) korkeampia kuin Jyrängönvirrassa (4,5 µg/l). 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

22 NO23-N ug / l Jyrängönv Vuolenk Sulkavank NH4-N 25 ug / l Kokonaisfosfori 25 ug / l Kuva 13. Veden nitriitti-nitraatti-, ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuus (µg/l) virtahavaintoasemilla eri näytteenottokerroilla vuonna 25. Fosfori Sekä ajallinen että alueellinen vaihtelu huomioon ottaen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli kolmella virtahavaintopaikalla välillä 5-9 µg/l (kuvat 13 ja 14). Keskiarvojen mukaan fosforipitoisuus oli sama Jyrängönvirrassa ja Vuolenkoskella (6,8 µg/l). Heinolan alueen pistekuormituksesta aiheutuva laskennallinen pitoisuusnousu (pistekuormitus/ virtaama) oli vuonna 25 tasoa,4 µg/l. Pitoisuusnousu on sama kuin viime vuonna, mutta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 19

23 aiempaa pienempi. Pitoisuusnousun pienentymiseen vaikuttaa viime vuosina vähentynyt fosforikuormitus. Liuennutta kokonaisfosforia oli noin 3 µg/l. Sulkavankoskella pitoisuudet olivat keväällä tavallista suurempia, 4-6 µg/l. Sekä Jyrängönvirrassa että Vuolenkoskella maksimi oli 4 µg/l. Jyrängönvirran ja Vuolenkosken tasossa ei ollut eroa (kuva 14). Kokonaisfosfori 25 Liukoinen fosfori ug/l ug/l Jyrängönv Vuolenk Sulkavank Jyrängönv Vuolenk Sulkavank Kuva 14. Kokonaisfosforin ja liuenneen kokonaisfosforin (ug/l) pitoisuudet virtahavaintoasemilla vuonna 25. Janan alapää on pienin mitattu arvo, yläpää suurin arvo, sininen laatikko mediaani ja poikkiviivat ovat ylä- ja alakvartiileja. 5.3 VEDEN HYGIEENINEN LAATU Konniveden ja Ruotsalaisen pintaveden hygieenistä laatua tutkitaan kesällä syvännehavaintopaikoilla. Kesän 25 fekaalisten streptokokkitulosten mukaan vesistön hygieeninen tila oli näytteenottokerroilla erinomainen, eli bakteerimäärät olivat aina selvästi alle EU-normien mukaisen (STM päätös 41/1999) uimaveden raja-arvon (2 kpl fek.streptokokkia/1ml). Fekaalisia streptokokkeja esiintyi tutkimusalueella kesä- ja heinäkuun näytteenottokerroilla vuonna 25-3 kpl/1ml. 5.4 KASVIPLANKTON Kasviplanktonin klorofylli-a tuloksia on kesältä 25 kesä- ja heinäkuulta 8 syvännehavaintoasemalta (liite 8.1). Rehevä Maitiaislahti erottuu selvästi muusta alueesta (kuva 15). Muuten pitoisuuksissa ei juuri ollut eroja. Konniselällä klorofyllipitoisuudet olivat noin 2,6 µg/l, Matinsalmessa 3,7 µg/l, Maitiaislahden suulla 17 µg/l ja muualla noin 3 µg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisvuonna, mutta pienempiä kuin 23, erityisesti Konniselällä, Ruotsalaisella, Kymenvirrassa ja Maitiaislahdella. Kesän 25 vesinäytteenoton yhteydessä havaittiin vain vähän levää. Hämeen ympäristökeskuksen seurantajärviin kuului Ruotsalaisen Kaivannonlahti. Siellä ei havaittu sinilevää koko kesänä 4. Suurin osa Hämeessä kesällä 25 tehdyistä sinilevähavainnoista oli runsaudeltaan vähäisiä ja havainnot painottuivat loppukesään. Levähavaintoja oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Hämeessä on havaittu myös suopursuruostesienen itiöiden muodostamia pintalauttoja, jotka värjäävät veden pinnan punaruskeaksi. Koko 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

24 maan tilanteesta kertovan valtakunnallisen leväseurannan 5 mukaan levätilanne sisävesillä oli rauhallinen. Leviä oli vähän heinäkuun alkuun saakka, jolloin sää lämpeni helteiseksi. Tällöin noin kolmanneksella havaintopaikoista oli sinilevää, mikä oli ajankohtaan nähden huomattavasti tavanomaista enemmän. Tällöinkin havaituista esiintymistä ainoastaan noin 2 % oli runsaita tai erittäin runsaita, muutoin levämäärät olivat vähäisiä. Loppukesästä sinilevää havaittiin sisävesillä tavanomaista vähemmän. 2 chl a ug/l VI VIII Kuva 15. Ruotsalainen-Konniveden syvännehavaintopaikkojen klorofyllipitoisuus (ug/l) kesä- ja heinäkuun näytteenottokerroilla vuonna 25. Oravainen 6 on esittänyt rehevyysluokituksen, jonka mukaan vesistö on karu, mikäli klorofyllipitoisuus on alle 3 µg/l, lievästi rehevä arvoilla 3-1 µg/l, rehevä arvoilla 1-2 µg/l ja erittäin rehevä, mikäli kasvukauden klorofyllipitoisuuden keskiarvo on yli 2 µg/l. Tämän luokituksen mukaan Ruotsalainen ja Konniselän alue on karua. Muu Konnivesi menee juuri lievästi rehevän puolelle. Maitiaislahden suualue on rehevä. Tuotantokauden 25 päällysveden fosforipitoisuudet olivat sen verran alhaisia, että niiden perusteella lähes koko tutkimusalue oli karun vesialueen puolella. Maitiaislahden suualueella oli lievästi rehevää. 5.5 PERIFYTON Perifyton- eli päällyslevästötutkimus tehtiin 1 asemalla (kartta liite 1.2, tulokset liite 9). Kesällä 25 perifytonmäärät olivat suurimpia Matinsalmessa (as 9), lähes kaksinkertaisia Ruotsalaiseen verrattuna. Parina viime kesänä myös Ruotsalaisen levämäärät ovat olleet normaalia suurempia (kuva 16). Levää kasvoi puolitoistakertaisesti Ruotsalaiseen verrattuna aivan eteläisellä Konnivedellä (as 13), Laivasaarten luona (as 14) ja Konnisaaren eteläpuolella (as 16). Rautsaaren eteläpuolella (as 21) levää kasvoi noin 3 % enemmän kuin Ruotsalaisella. Vähiten levää kasvoi Isosaaren koillispuolella (as 12), noin 6 % Ruotsalaisen tasosta. Tähtiniemessä (as 2), Kymenvirrassa (as 6) ja Vasikkasaaren alueella (as 19) levän kasvu oli samaa tasoa kuin Ruotsalaisella (kuva 17). Nykyiset pienemmät levämääräerot voivat selittyä sillä, että vuosina 23-5 fosforikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää (kuva 6), lisäksi vuosina 24-5 pistekuormituksesta aiheutuva fosforipitoisuuden kasvu on ollut aiempaa vähäisempää. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 21

25 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 16. Päällyslevästön klorofylli a:n määrä (mg/m 2 ) tutkimusjakson keskiarvoina vuosina Asema 2 siirretty vuonna 23 Ruotsalaiselta Tähtiniemeen. Päällyslevästön klorofylli a:n suhteellinen määrä 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 5,25 5,5 7, Kuva 17. Päällyslevästön klorofylli a:n suhteellinen määrä (= asemalla mitattu arvo / Ruotsalaisen asemalla 1 mitattu arvo) vuosina Tulokset ovat tutkimusjakson keskiarvojen mukaisia. Asema 2 siirretty vuonna 23 Ruotsalaiselta Tähtiniemeen. Perifytontelineestä tutkittiin aina kolme levyä tulosten luotettavuuden arvioimiseksi. Suhteellinen keskihajonta oli 18 % (liite 9). Brownin 7 mukaan 2-25 %:n suuruinen vaihtelu rinnakkaisnäytteiden klorofylli a-määrissä ei ole epätavallista. Yhtään telinettä ei kadonnut eikä levyjä mennyt rikki. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

26 6 STORA ENSO PACKAGING OY:N VELVOITETARKKAILU MAITIAISLAHDELLA Maitiaislahteen tulee jätevesikuormitusta enää Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaalta, jossa painoväripitoiset pesuvedet puhdistetaan ultrasuodatuksella ja johdetaan jäähdytys- ja hulevesien kanssa Maitiaislahteen. Muut jätevedet (tärkkelyspitoiset prosessi- ja pesuvedet sekä saniteettivedet) johdetaan Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle, jonne kesästä 26 lähtien johdetaan myös ultrasuodatetut pesuvedet. Ajoittain lahden alueelle voi työntyä Jyrängön- ja Kymenvirran välille johdettuja jätevesiä. UPM Heinolan vaneritehtaan (entinen Schauman Wood Oy) tukkihautomon allasvedet on johdettu jo vuodesta 1998 lähtien Heinolan kaupungin puhdistamolle ja Maitiaislahteen johdetaan vain sadevesiviemärivedet. Maitiaislahden vesistötutkimukset liittyvät Packaging Oy:n velvoitetarkkailuun. Näytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa lähtevästä jätevedestä ja kolmesta vesistötarkkailupisteestä (kartta liite 1.3, koordinaatit liite 2). Lisäksi Maitiaislahden suulla on yksi Heinolan yhteistarkkailuun liittyvä näytepiste (as 3) (kartta liite 1.1). Packaging Oy:n Maitiaislahteen johdettavan jäteveden laatu vaihteli suuresti kolmella eri näytteenottokerralla, kuten yleensäkin (taulukko 4). Näytteenottokertojen perusteella kiintoainepitoisuudet ovat viime vuosina olleet suuria aina keväällä, samoin biologinen hapenkulutus, aiemmin myös fosforipitoisuus. Ravinnepitoisuudet olivat nyt edellisvuosia pienempiä. Bakteeritiheydet olivat suuria. Packaging Oy:n jätevesissä on vain ultrasuodatettuja pesuvesiä, joten sieltä tulevat bakteerit eivät ole ulosteperäisiä, mutta tuloksiin saattavat vaikuttaa myös kaupungin tulvaviemärin vedet. Jätevesien määrää ei varsinaisesti mitata, mutta keskimääräiseksi virtaamaksi on vuonna 25 arvioitu 4-5 m 3 /vrk. Tällä virtaamalla ja jäteveden ravinnepitoisuuksilla laskennallinen kuormitus olisi ollut vuonna 25 noin,5 grammaa fosforia ja 5-4 grammaa typpeä vuorokaudessa. Packaging Oy:ltä Maitiaislahteen tulevien jätevesien ravinnekuormitus on vuoden 25 näytteenottokertojen perusteella pientä. Taulukko 4. Packaging Oy:n lähtevän jäteveden laatu vuonna 25. Ravinnepitoisuudet on ilmoitettu µg/l. Pvm Kiintoaine mg/l Johtokyky ms/m BOD7 ATU mg/l CODCr mg/l Kok.N ug/l Kok.P ug/l Fek.streptokokit kpl/1ml Kolibak. kpl/ 1ml E.coli kpl/ 1ml , < , 6,5 12 < , Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 23

27 Packaging Oy:n velvoitetarkkailuasemista lähimpänä tehtaan purkuputkea sijaitsee ML4 (kartta liite 1.3, tulokset liite 8.3). Packaging Oy:n purkuputken lähialueella on matalaa, joten happitilanne pysyi asemalla ML4 vuonna 25, kuten yleensäkin, hyvänä. Tällä alueella on syvyyttä vain 2-3 metriä. Sekä Maitiaislahden perukassa (ML 3) että asemalla ML 5 alusvesi on yleensä käynyt hapettomaksi kerrostuneisuuskausina; myös vuonna 25 happi oli käytännöllisesti katsoen loppu. Asemalla ML5 happi oli heinäkuussa lähes loppu jo viiden metrin syvyydessä. Kesäkuussa alusveden happitilanne rautatiesillan luona (ML 5) oli melko hyvä (kuva 18). 1 happikyllästys-% ML3, 5m ML4, 1m ML5, 8m Kuva 18. Packaging Oy:n velvoitetarkkailututkimuksen Maitiaislahden näyteasemien alusveden hapen kyllästysaste (%) eri näytteenottokerroilla vuonna 25. Keväällä Maitiaislahden perukassa (ML3) lähes hapettoman alusveden väriarvo oli 1 mgpt/l, alkaliteetti oli kohonnut arvoon,88 mmol/l ja sähkönjohtavuus 2 ms/m. Kloridia oli 16 mg/l. Heinäkuun tuloksissa erottui purkuputken lähialueen (ML4) suuri kiintoainepitoisuus, 18 mg/l. Kaikki pintaveden bakteerimäärät jäivät selvästi alle EU-normien mukaisten (STM päätös 41/1999) uimaveden raja-arvojen (2 kpl fek. streptokokkia/1 ml, 5 kpl lämpökest. kolia/1 ml, 1 kpl koliformisia/1 ml). Suurimmat pintaveden kokonaiskolimäärät (34-44 kpl koleja/1 ml) mitattiin kaikilla näytepisteillä heinäkuussa. E. coleja oli pintavedessä enimmillään 2 kpl/1 ml Maitiaislahden perukassa toukokuun lopulla. UPM Heinolan vaneritehdas, joka sijaitsee Maitiaislahden perukassa (kartta liite 1.3) tyhjensi tukkihautomon runsaasti biologisesti hajoavaa materiaalia sisältävät allasvedet Maitiaislahteen vuoteen 1998 asti. Edelleen happi loppuu Maitiaislahden perukassa kerrostuneisuuskausina (kuva 19). Vaneritehdas sai uuden ympäristöluvan syyskuussa 24, mutta valitti luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen, josta päätöstä ei vielä ole saatu. Luvassa mm. määrättiin esittämään selvitys Maitiaislahden vesivarastointialueen pohjan tilasta ja kunnostusmahdollisuudesta. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

28 6 Happikyllästys-% <5 <5 <5 <4 <5 < maalis kesä elo Kuva 19. Alusveden happikyllästysprosentti Maitiaislahden perukassa (ML3) vuonna Tuotantokauden 25 päällysveden fosforipitoisuuksien mukaan Maitiaislahti on rehevää ja suualue lievästi rehevää (Hein3) (kuva 2). Alusveden fosforipitoisuus oli talvikerrostuneisuuden lopulla aiemmista vuosista poiketen korkein Maitiaislahden suulla (Hein3). Maitiaislahden päällysveden typpipitoisuus oli maaliskuussa 8-9 µg/l, korkein pohjukassa ja laski kohti suualuetta. Kesällä typpeä oli 5-6 µg/l (kuva 2). Kokonaisfosfori päällysvedessä Kokonaistyppi päällysvedessä Kok.P ug/l Kok.N ug/l ML3, 1m ML4, 1m ML5, 1m Hein3, 1m ML3, 1m ML4, 1m ML5, 1m Hein3, 1m Kokonaisfosfori alusvedessä Kokonaistyppi alusvedessä Kok.P ug/l Kok.N ug/l ML3, 5m ML5, 8m Hein3, 6m ML3, 5m ML5, 8m Hein3, 6m Kuva 2. Maitiaislahden tutkimusasemien kokonaisfosfori- ja typpipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä eri näytteenottokerroilla vuonna 25 (Huom. asemalla 4 näyte vain 1 metristä). Maitiaislahti on tuotantokauden 25 keskimääräisten klorofyllipitoisuuksien mukaan rehevää, pohjukassa ja rautatiesillan alueella erittäin rehevää (ML3&5) (kuva 21). Maitiaislahdella, kuten yleensäkin rehevillä alueilla, kasviplanktonin määrän ajallinen vaihtelu on suurta: kun vuonna 2 Maitiaislahden pohjukassa mitattiin kaikkien aikojen Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 25

29 suurin klorofyllipitoisuus, 421 µg/l, oli pitoisuus µg/l ja nyt 5 µg/l. Maitiaislahden klorofyllipitoisuuksissa ei ole havaittavissa mitään selvää kehityssuuntaa chl a ug/l ML3 ML4 ML5 Heinola3 chl a ug/l ML3 ML4 ML5 Heinola3 Kuva 21. Klorofylli-pitoisuus (ug/l) Maitiaislahden näyteasemilla ML3 - ML5 ja Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailun näyteasemalla 3 kesä- ja heinäkuun näytteenottokerroilla vuonna KUUSAKOSKI OY:N RAJAVUOREN KAATOPAIKAN TASAUSALTAAN VESIEN PURKU KYMENVIRTAAN 7.1 JOHDANTO Kuusakoski Oy on hoitanut Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan purun tarkkailun vuonna 25 itse 8. Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vedet puretaan Stora Enson purkuputken kautta Kymenvirtaan. Purun vesistötulokset raportoidaan Kuusakoski Oy:n suostumuksella myös tässä yhteistarkkailujulkaisussa, vaikka se ei enää nykyisin olisi välttämätöntä. Yhteensä jätevettä purettiin vuonna 25 Kymenvirtaan 27 4 m 3, joka on edellisvuotta vähemmän. Purku tapahtui kahdessa erässä; huhti-kesäkuussa ja loka-marraskuussa. Tasausaltaan vesiä purettiin Kymenvirtaan välisenä aikana yhteensä 15 2 m 3 ja yhteensä 12 2 m NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Tasausaltaiden vedestä tutkittiin mm. sähkönjohtavuus, COD Cr, kokonaistyppi ja fosfori, kloridi, metalleja ja AOX (liite 1). Jätevesien purun aikana otettiin näytteitä kuljetusauton säiliöstä. Näytteistä määritettiin viikoittain sähkönjohtavuus, BOD 7, kloridi ja kokonaistyppi. Jäteveden purkamisen vesistövaikutusten seuranta-asemat ovat näyteasema 4 (purkuputken yläpuoli) ja Heinolan alapuolisen vesistöosan tarkkailuohjelman näyteasema 5 (purkuputken alapuoli) (kartta liite 1.1). Ohjelman mukaan näytteet tulee ottaa asemilta 4 ja 5 viikko ennen jäteveden purkamisen aloittamista, viikoittain tyhjennyksen aikana ja viikko purkamisen lopettamisen jälkeen. Näytteenottosyvyydet ovat 1 m, 5 m, 1 m ja metri pohjan yläpuolelta. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26

30 7.3 KUORMITUS Säiliöautosta viikoittain otettujen näytteiden tulosten perusteella voidaan laskea Rajavuoren kaatopaikan jätevesien purusta Kymenvirtaan aiheutuva kuormitus, kun tiedetään vesistöön johdettujen jätevesien kokonaismäärä (taulukko 5). Keväällä vesistöön kohdistuva kloridikuormitus oli hieman suurempi syksyyn verrattuna. Typpikuormitus oli keväällä kolmanneksen suurempi syksyyn verrattuna. Kloridin ja typen kokonaiskuormitus oli vuonna 25 aiempia vuosia suurempaa. Kloridikuormitus oli myös vuonna 24 lähes yhtä suurta, mutta typpikuormitus oli nyt huomattavasti suurempaa kuin kolmena edellisenä vuonna. Taulukko 5. Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan jätevesien purun kuormitus Kymenvirtaan vuonna 25. Laskennassa on käytetty kuljetusauton säiliön tuloksia (vanha allas) & (uusi allas) (yht. 48 vrk) Jätevesiä 15 2 m (vanha allas), (uusi) & (vanha) (yht. 22 vrk) Jätevesiä 12 2 m 3 25 Jätevesiä 27 4 m 3 yht.kg kg/jaksovrk yht. kg kg/jaksovrk Yhteensä kg kloridi kok.typpi Tyypillistä vanhan tasausaltaan vedelle oli erittäin korkea kloridipitoisuus ja sen seurauksena myös korkea sähkönjohtavuus. Myös kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat suuria. Tasausaltaan vedessä oli myös runsaasti typpeä, joka oli lähes kokonaisuudessaan ammoniumtyppenä. Elohopeaa vedessä oli alle ilmoitusrajan,5 µg/l ja kadmiumia,2-2 µg/l. Liuottimia oli hieman. Uuden tasausaltaan vesi oli happea kuluttavan aineksen, typen ja kloridin suhteen selvästi laimeampaa kuin vanhan altaan vesi. Toisaalta kuparin pitoisuudet olivat suurempia, µg/l. Fenoleita tai liuottimia ei uuden altaan vedessä ollut. Kun Rajavuoren kuormitusta verrataan muuhun Heinolan alueen pistekuormitukseen, niin tasausaltaiden purun typpikuormitus oli vuoden 25 kevään purkujakson aikana saman suuruinen kuin Heinolan alueen kaikkien kolmen pistekuormittajan typpikuormitus purun aikana, syksyllä jopa sitä selvästi suurempaa (vrt. liite 6). Rajavuoren purun typpikuormitus oli samansuuruista kuin Enson ja Kuitulevyn koko vuoden typpikuormitus (taulukko 2). Kloridikuormitusta ei muilta kuormittajilta juuri tule. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 138/26 27

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2006

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2006 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 26 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 152/27 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2008

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2008 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 28 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 183/29 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2011

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2011 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2011 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 215/2012 ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2012

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2012 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2012 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Anne Åkerberg perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 227/2013

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2016

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2016 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2016 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 262/2017

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2015

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2015 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2015 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 257/2016 ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 23-213 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 243/214 Marja Anttila-Huhtinen & Janne Raunio ISSN 1458-864 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESIALUEEN

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 173/28 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 19/29 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 240/2014 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 220/2012 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-2002

KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-2002 KYMIJOEN ALAOSAN TILA VUOSINA 1985-22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 11/23 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 18.8.23 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan tilaa ja jätevesikuormituksen vaikutuksia vesialueella

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2000-2009

KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2000-2009 KYMIJOEN ALAOSAN JA MERIALUEEN PYHTÄÄ KOTKA HAMINA TILA VUOSINA 2-29 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 28/211 Kymijoen vesi ja ympäristö ry ISSN 1458-864 Kirjoittajat Marja Anttila Huhtinen (toim.)

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 153/27 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2009

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2009 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 29 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 2/21 Anne Åkerberg, Janne Raunio ja Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO VUOSIYHTEENVETO 29.1.2016 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 1 YLEISTÄ Heinolan jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2006

PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2006 PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 14/27 Anne Åkerberg ISSN 148-864 SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Aineisto ja menetelmät 1 3

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet otettiin 17.-18.7.

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2005

KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2005 KYMIJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 25 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 142/26 Anne Åkerberg ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon

Lisätiedot