RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2018

Transkriptio

1 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2018 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on käsitelty Ruotsalainen-Konnivesi -alueen vedenlaadun yhteistarkkailun tulokset vuodelta Tarkkailussa ovat mukana Heinolan kaupunki, Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas ja Suomen Kuitulevy Oy. Ohjelmassa oli vuonna 2018 vedenlaatuseuranta klorofyllinäytteineen 8 syvännehavaintopaikalla ja kuukausittainen vedenlaatuseuranta kolmella virtapaikalla. Lisäksi ohjelmassa oli perifytonja rantavyöhykkeen pohjaeläintutkimukset. Julkaisussa on raportoitu myös Flutingtehtaan vesistötarkkailutulokset, Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaan velvoitetarkkailutulokset Maitiaislahdelta, Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vesien purun vesistötarkkailu ja Oy Mankala Ab:n voimalaitoksen velvoitetarkkailu Arrajärveltä. Kymijoen virtaamat Vuolenkoskella olivat keskikesään asti keskimääräistä suurempia ja pienenivät loppuvuotta kohden. Konniveden lähivaluma-alueelta tulevasta ravinnekuormituksesta noin 60 % oli peräisin Heinolan alueen jätevesistä. Vuonna 2018 jätevesikuormitus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Flutingtehdas on alueen suurin pistekuormittaja, tosin typpikuormitusta tulee eniten kaupungin jäteveden-puhdistamolta. Jätevesien vaikutuksia ei juurikaan näkynyt päällysvedessä. Maaliskuussa Kymenvirran ja elokuussa Kymenvirran sekä Matinsalmen alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli koholla. Matinsalmen alusveden happitilanne oli normaalia huonompi. Myös Saunasaaren - Löysinselän alueella happikyllästys oli selvästi alentunut. Elokuussa Maitiaislahden suualueen hapettomassa alusvedessä pitoisuudet olivat koholla. Maitiaislahti erottuu rehevyydellään muusta Konnivedestä. Klorofyllipitoisuuksien mukaan Maitiaislahti oli rehevä, Ruotsalainen sekä Konniselkä karua ja muu Konniveden tutkimusalue lievästi rehevä. Pohjoinen Arrajärvi oli rehevä, eteläinen ylirehevä. Perifytontarkkailussa levämäärät olivat yleisesti ottaen pieniä. Perifytontutkimusten pitkän aikavälin ( ) tulokset osoittivat, että Ruotsalaisen vertailupisteiden keskimääräiset levämäärät ovat kasvaneet. Sen sijaan kuormituspisteiden tuntumassa valtaosalla Konniveden näytepisteistä levämäärissä oli havaittavissa hidas laskeva trendi. Pohjaeläinindeksin perusteella näytepisteet oli luokiteltavissa hyvin karuiksi tai karuiksi. Ainoastaan Maitiaislahti erottui selvästi kaikista muista näytepisteistä, indeksiarvon ilmentäessä lievästi karua pohjanlaatua. Pistekuormituksen vaikutus ei ollut näilläkään mittareilla havaittavissa. Jyrängönvirran ja Vuolenkosken vedenlaadussa ei ollut suurta eroa. Ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuudet olivat Vuolenkoskella yleensä lievästi korkeampia kuin Jyrängönvirrassa. Heinolan alueen nykyinen kuormitus ei siis juuri näy alapuolisen Kymijoen vedenlaadussa.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 MENETELMÄT 2 3 SÄÄ JA VESIOLOT 2 4 KUORMITUS Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehdas Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamo Kokonaispistekuormitus Kokonaiskuormitus 10 5 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILU Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu syvännehavaintopaikoilla Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu virtahavaintopaikoilla Veden hygieeninen laatu Kasviplankton 22 6 HEINOLAN FLUTINGTEHTAAN VESISTÖTARKKAILU Flutingtehtaan ylimääräinen vesistötarkkailu Kuitukasan vesistötarkkailu 27 7 STORA ENSO PACKAGING OY:N VELVOITETARKKAILU MAITIAISLAHDELLA 28 8 KUUSAKOSKI OY:N RAJAVUOREN KAATOPAIKAN TASAUS- ALTAAN VESIEN PURKU KYMENVIRTAAN Johdanto Näytteenotto ja analyysit Kuormitus Vesistötarkkailun tuloksia 34 9 OY MANKALA AB:N VELVOITETARKKAILU ARRAJÄRVELLÄ YHTEENVETO 38 VIITTEET 42 LIITTEET 1-7 Liite 1 Kartat Liite 2 Havaintopaikkojen koordinaatit ja määritykset Liite 3 Säätila 2018 Liite 4 Virtaamat 2018 Liite 5 Jätevesikuormitus 2018 Liite 6 Ainevirtaamat 2018 Liite 7 Vedenlaatutulokset 2018

4 JOHDANTO Vesialueen Ruotsalainen-Konnivesi vedenlaatua ja jätevesikuormituksen vaikutuksia vesistön tilaan seurataan alueen yhteistarkkailussa. Alueen vesistökuormittajilla Heinolan kaupungilla, Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehtaalla ja Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehtaalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston/etelä-suomen aluehallintoviraston/korkeimman oikeuden määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoite on toteutettu kuormittajien yhteistarkkailuna, joka vuonna 2018 noudatti Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymää tarkistettua tarkkailuohjelmaa (lausunto 0300Y , YLO/val/127A/05, , päivitys piilevien ja rantavyöhykkeen pohjaeläinten osalta , hyväksyntä HAMELY/246/07.00/2010). Käytännön vesistötutkimuksista on vastannut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Voimassa olevan ohjelman mukaan vuoden 2018 vesistötarkkailuun kuului: - vuosittainen fysikaalis-kemiallinen vedenlaatuseuranta 8 paikalla kolme kertaa vuodessa (Liite 1.1 kartta, Liite 2 koordinaatit) - virtahavaintopaikkaseuranta 3 näytepaikalla (Liite 1.1 kartta, Liite 2 koordinaatit) kerran kuukaudessa. Tämä seuranta palvelee erityisesti ainevirtaamien laskentaa. - rehevöitymisseurantaan kuuluvat kasviplanktonin klorofylli a mittaukset kesäja elokuun näytteenottokerroilla 8 syvännepaikalla - rehevöitymisseurantaan kuuluva perifyton- eli päällyslevästötutkimus ja rantavyöhykkeen pohjaeläintutkimus. Tässä julkaisussa käsitellään vuoden 2018 osalta myös: - Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvitehtaan velvoitetarkkailututkimukset Maitiaislahdella (velvoitteet tarkkailuun ympäristöluvassa Heinolan ympäristölautakunnan päätös Y03/ ) (Liite 1.1 kartta, Liite 2 koordinaatit). - Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan jätevesien purun vesistötarkkailun tuloksia ( , HAMELY/426/07.00/2010) - Mankala Oy:n velvoitetarkkailututkimukset Arrajärvellä (ennakkolupa , Itä-Suomen vesioikeus , nro 92/Va II/84) (Liite 1.2 kartta, Liite 2 koordinaatit) - Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehtaaan nollakuitukasan vesistötarkkailu ( , HAMELY/33/07.00/2010). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 1

5 2 MENETELMÄT Fysikaalis-kemialliset määritykset sekä bakteerimääritykset tehtiin pääasiassaa SFS- standardien mukaan (Liite 2). Analyysit teetettiin akkreditoidussa Kymen Ympäristö- laboratorio Oy:ssä. Laboratorion Finas akkreditointinumero onn T SÄÄÄ JA VESIOLOT Vuonna 2018 tammikuu oli tavanomaista leudompi, helmi-maaliskuu kylmempi (Kuva 1). Eteläisessä Suomessa järvet jäätyivät monin paikoin vasta tammikuussa (Suomen ympäristökeskus 2018). Sademäärä jäi helmi- ja heinäkuussa puoleenn tavanomaisesta, toukokuussa kolmasosaan. Huhtikuussa satoi runsaasti. Maan eteläosassa järvijäät lähtivät huhtikuun lopulla. Jäiden lähtö oli 2000-luvulle myöhäinen, mutta pitkän ajan keskiarvoihin nähden tavanomainen. Touko- ja heinäkuu olivat o ennätyslämpimiä. Elo- puolet syyskuu ja marraskuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Loka-marraskuussa satoi keskimääräisestä. Vuoden sademäärä, 456 mm, oli pitkän ajan keskiarvoa (Heinola mm) selvästi pienempi. Kuva 1. Vuoden 2018 kuukausisademäärät ja keskilämpötilat sekää vuosien keskiarvot Heinolan Asemantaustan sääasemalta (lähde: Ilmatieteenlaitos). Vuosi oli lämmin ja vähäsateinen. Kymijoen virtaamat olivat keskikesään asti keskimääräistä suurempia ja pienenivät loppuvuotta kohden (Kuva 2). Vuoden minimivirtaama (Vuolenkoski 94 m 3 /s) mitattiin Virtaama oli suurimmillaa an 5.5. (405 m 3 /s). Vuoden V 2018 keskivirtaama Vuolenkoskella, 251 m 3 /s, oli pitkän ajan keskivirtaaman tasoa (MQ m 3 /s) (Liite 4). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

6 Kuva 2. Kymijoen vesistön virtaama Vuolenkoskella (m 3 /s) 2018 ja sekä Vuolenkosken vuoden 2018 eri kuukausien keskivirtaaman osuus (%) ajanjakson keskiarvoista (OIVA( ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Virtaamat olivat alkuvuodesta keskimääräistä suurempia ja loppuvuodesta keskimääräistä pienempiä. Konnivettä ja Ruotsalaista on säännöstelty vuodesta 1959 lähtien Vuolenkosken padon avulla tulvasuojelullisista ja voimataloudellisistaa syistä. Säännöstellyssä tilanteessa vedenkorkeutta pidetään koko avovesikauden ja alkutalven melko tarkasti korkeudessa NN+77,40m, ja sitä lasketaan lumitilanteesta riippuen yleensä 30/40/60 senttimetrillä 6.3./20.2./11.2. alkaen. Vuoden alussa vedenkorkeus oli tasolla NN+77,30 m ja sulamisvesille tilaa tekevän ns. kevätkuopan ajon aikainen vedenkorkeuden lasku oli vain noin 20 cm ja alkoi vasta (Kuva 3). Huhtikuun puolestaa välistä vedenpinta nostettiin takaisin korkeuteen NN+77,40m kesäkuun alkuun mennessä. Konniveden teoreettinen viipymä on 19 vuorokautta, joten sitä voidaan pitäää läpivirtausjärvenä. Kuva 3. Konnivedenn vedenkorkeus (NN + m) vuonna 2018 ja ajanjaksolla (OIVA). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 3

7 4 KUORMITUS 4.1 STORA ENSO OYJ HEINOLAN FLUTINGTEHDAS Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden kuormitukset ovat kuukausi- ja vuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat (VaHO , Dnro 00498/14/5101, Dnro 00601/14/5101): kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo BOD kg/d 800 kg/d CODCr 5000 kg/d 4000 kg/d Fosfori 9 kg/d 8 kg/d Kiintoaine 1000* kg/d 650 kg/d Typpi (tavoitearvo) 110 kg/d 90 kg/d * 3 kk:n liukuva keskiarvo Päästöarvot lasketaan kalenterikuukauden ja vuoden keskiarvoina kalenterivuorokautta kohti. Vuonna 2018 COD ja BOD ylittivät niukasti lupaehdon toukokuussa. COD:n päiväluparaja ylittyi toukokuussa kerran. Fosforin kuormitus ylitti lupaehdon helmi-, touko- ja elokuussa (Kuva 4). Typen vuositavoitearvo ylittyi, lisäksi maalis-, touko- ja lokakuun kuukausitavoitearvot ylittyivät. Toukokuun ylitykset johtuivat tehtaan seisokissa tyhjennetyn ilmastusaltaan oletettua hitaammasta bakteeritoiminnan käynnistymisestä. Kokonaisuudessaan kuormitus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Verrattuna 10 vuoden takaisiin kuormituslukuihin, kuormitus oli vuonna 2018 ravinteiden ja COD:n osalta nyt suurempaa. 4.2 SUOMEN KUITULEVY OY:N HEINOLAN TEHDAS Suomen Kuitulevy Oy:n ympäristöluvan (ESAVI/77/04.08/2013, ) mukaan vesistöön johdettavan jäteveden kuormitus saa vuorokausi-, kuukausi- ja vuosikeskiarvona olla enintään seuraava ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien: vrk kk v (tav.) BOD 7 kgo 2 /vrk COD Cr kgo 2 /vrk kiintoaine kg/vrk kokonaisfosfori kg/vrk 1 0,5 Vuosikeskiarvot ovat tavoitteita. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

8 Kuva 4. Stora Enso Oyj:n Heinolan Flutingtehtaan kuormitus eri kuukausina vuonna 2018 (kg/vrk). Kuvaan on myös merkitty kunkin kuormitusparametrin kuukausiluparaja. Lupaehdoissa oli joitakin ylityksiä. Lähde: Stora Enso Heinolan Flutingtehdas. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 5

9 Suomen Kuitulevyn kuormitus oli lupaehtojen mukaista vuonna 2018 lukuun ottamatta maalis-kesäkuun kiintoainekuormitusta. Ylitykset johtuivat mm. roskaisten vesien määrän virheellisistä virtaamamittaustuloksista, lämpimän järviveden aiheuttamasta putkiston ja näytteenottopaikan limoittumisesta sekä tehtaalla olleesta huoltoseisokista, jonka alussa putkistoa on huuhdeltu ja sen seurauksena irronnutta sakkaa on todennäköisesti joutunut näytteeseen (Kuva 5). Vuoden 2018 kiintoaine- ja ravinnekuormitus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Kuormitus on kasvanut verrattuna tilanteeseen 10 vuotta sitten. 4.3 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (ESAVI 70/04.08/2, , VaHo 16/0336/3, ) mukaiset lupaehdot ovat: Neljännevuosikeskiarvoina BOD 7ATU 10 mg O 2 /l ja 95 % Kok. P 0,3 mg /l ja 95 % Näytekohtaisina (=sallitaan kaksi näytettä, jotka eivät täytä lupaehtoja) COD Cr 125 mg O 2 /l ja 75 % Kiintoaine 35 mg/l tai 90 % Jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Kokonaistypen poistotehovaatimus vuosikeskiarvona laskettuna on 70 % alkaen, siihen saakka 70 %:n poistoteho on tavoitteellinen. Lupaehdot täyttyivät jakson tasolla tarkasteltuna lukuun ottamatta ensimmäisen, kolmannen ja neljännen jakson fosforituloksia (Kuva 6). Kiintoaine- ja COD-tulokset olivat yksittäisille näytteille asetettujen rajojen mukaisia. Typpitulokset eivät olleet lupaehtojen mukaisia. Typen poistotehon vuosikeskiarvo ei ollut tavoitteen mukainen. Vuonna 2018 kuormitus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Verrattuna 10 vuoden takaiseen kuormitukseen, kuormitus on muuten vähentynyt, mutta kiintoainekuormitus on kasvanut. 4.4 KOKONAISPISTEKUORMITUS Heinolan alueen jätevesikuormituksessa tapahtui merkittävää vähenemistä 1990-luvulla ja vuonna Verrattuna tilanteeseen 10 vuotta sitten, fosfori- ja happea kuluttava kuormitus on kasvanut (Kuva 7, Liite 5). Vuonna 2018 kuormitus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Flutingtehdas on muuten alueen suurin pistekuormittaja, mutta typpikuormitusta tulee eniten kaupungin jätevedenpuhdistamolta. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

10 Kuva 5. Suomen Kuitulevy Oy: :n Heinolan tehtaan kuormitus eri kuukausina vuonna 2018 (kg/vrk).( Lisäksi kuvaan on merkitty kunkin kuormitusparametrin luparaja. Kuormituss pysyi luparajoissa lukuun ottamatta maalis-kesäkuun kiintoainetulosta. Lähde: Suomenn Kuitulevy Heinola. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 7

11 Kuva 6. Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamon kiintoaine-, COD-, C BOD-,, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ja -reduktioprosentit kuukausittain/vuosineljänneksittäin Luparajat vaakaviivoina. Lupaehdot eivät fosforin ja typen osalta täyttyneet. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

12 Kuva 7. Heinolan alueen pistekuormituksenn kehitys viimeisen 10 vuoden aikana. Fosfori- ja happea kuluttava kuormitus oli nyt suurempaa kuin 10 vuotta sitten. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 9

13 4.5 KOKONAISKUORMITUS Virtahavaintopaikkojen vedenlaatutietojen ja virtaamatietojenn avulla voidaan laskea ko. paikkojen ainevirtaamat, jolloin tiedetään Konniveteen n yläpuolisista vesistöistä (Ruotsalainen, Räävelinreitti) tulevat ainemäärät ja vastaavasti Konnivedestä alapuoliseen vesistöön virtaavat ainemäärät (Kuva 8, Liite 6). Jyrängönvirran virtaamaa ei mitata, joten sen osalta ainevirtaamien laskemisessa on käytetty yläpuolisen Kalkkisen kuukausi- joten keskivirtaamia. Sulkavankosken virtaamia ei ole enää mitattuu vuoden 2003 jälkeen, sen osalta on käytetty vuosien keskiarvoja. Kuva 8. Kokonaisravinteiden ja kiintoaineenn kuukausikohtaiset ainevirtaamat (kg/vrk) vuonna 2018 Jyrängönvirrassa (Kalkkisten virtaama), Vuolenkoskella ja Sulkavankoskella. Fosforivirtaamat olivat suurimmillaan touko-heinäkuussa, typpivirtaama tammi-huhtikuussa ja kiintoainevirtaamaa kesä- kuussa. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

14 Koko vuoden tasolla tarkasteltuna Kymijoen ainevirtaamat olivat Vuolenkoskella vuonna 2018 keskimääräistä tasoa. Vuonna 2018 Kymijoen fosfori- ja kiintoainevirtaamat olivat suurimmillaan kesäkuussa (Kuva 8). Typpivirtaamat olivat suurimmillaan tammikuussa. Kiintoainepitoisuus oli kesä- ja elokuuta lukuun ottamatta alle määritysrajan 1 mg/l, ja laskennassa käytettiin tuolloin pitoisuutena arvoa 0,5 mg/l. Konniveteen kohdistuvasta ravinteiden kokonaiskuormituksesta voidaan esittää arvio, jossa on huomioitu sekä hajakuormitus että pistekuormitus (Taulukko 1). Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitustiedot on otettu suoraan vuoden 2018 kuormitustiedoista, muut tiedot ympäristöhallinnon vesistömallimallijärjestelmän (WSFS) VEMALA kuormituslaskentamallista. Mallin mukaan alueelle tulevat ja lähtevät fosforikuormat olivat merkittävästi suurempia kuin vedenlaatuaineistoon ja virtaamatietoihin perustuvissa ainevirtaamalaskelmissa, jotka ovat mukana taulukossa vertailun vuoksi, mutta typen osalta tulokset olivat samaa tasoa. Arvion mukaan vuonna 2018 Konniveden valumaalueelta tulevasta fosforikuormituksesta 52 % ja typpikuormituksesta 64 % (fosfori 3,1 t/v, typpi 120 t/v) oli peräisin Heinolan alueen jätevesikuormituksesta (Taulukko 1). Lähivaluma-alueen osuus Konniveteen kokonaisuudessaan tulevasta kuormituksesta oli 12 % fosforista ja 5 % typestä. Eniten ravinteita tuli yläpuolisesta vesistöstä eli Ruotsalaisen suunnasta. Räävelinreitin osuuden kokonaiskuormituksesta arvioitiin olevan aiempien vuosien tasoa, reilu 2 %. Taulukko 1. Arvio Konniveteen kohdistuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta vuonna Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitustiedot on otettu suoraan vuoden 2018 kuormitustiedoista. Muut tiedot perustuvat vesistömallijärjestelmän VEMALA osion (V1) kuormitustietoihin ja ainevirtaamiin vuoden 2018 osalta. Ruotsalaisesta tuleva ja Konnivedestä poistuva ravinnevirtaama on esitetty vertailun vuoksi myös yhteistarkkailun vedenlaatutuloksiin ja virtaamatietoihin perustuvin ainevirtaamalaskelmin. Fosfori Typpi kg/v % tn/v % Konniveden lähivaluma-alue pistekuorma ,5 64 teollisuus ,5 19 yhdyskunnat pelto ,8 4 metsä ,6 20 haja-asutus ,2 1,2 laskeuma ,1 11 Yhteensä ainevirt.laskelma ainevirt.laskelma Ruotsalaisesta (14.141) tuleva Räävelin-reitiltä (14.171) tuleva Yhteensä alueelle tuleva Alueelta lähtevä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

15 5 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILU 5.1 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU SYVÄNNEHAVAINTOPAIKOILLA Vuoden 2018 syvännehavaintopaikkojen näytteet haettiin maalis-, kesä- ja elokuussa (Liite 7.1 tulokset). Virtaama oli vuoden näytteenottokerroista suurimmillaan maaliskuussa. Syvännenäytteenottokierroksen yhteydessä otettiin myös Flutingtehtaan kuitukasan tarkkailuun liittyvä vertailunäyte näytepisteeltä 4 ja Kuusakosken Rajavuoren kaatopaikan suotovesien tarkkailuun liittyvät näytteet Ku2 ja Ku3 jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolelta (kartta Liite 1.1). Yhteistarkkailun näytepisteellä 5, joka sijaitsee noin 350 m kuitukasasta alavirtaan, on kuitukasan tarkkailuun liittyen lisätty kiintoaineanalyysi otettavaksi kaikilta syvyyksiltä. Näytepisteet olivat: Ruotsalainen, kuormituksen yläpuolinen näytepiste 0 Jyrängönvirta yläpuolinen Ku2 ja alapuolinen Ku3 Maitiaislahden suualue 3 Kymenvirta Rautsalo 4 ja Rautsaari 5 Konnivesi Matinsalmi 6, Löysinselkä 7, Saunasaaren alue 8, Isosaaren alue 9 ja Konniselkä 11. Maaliskuu ( ) Jäänpaksuus oli Kymenvirran Rautsalossa vain 7 cm, Matinsalmessa (6) 11 cm, muualla cm. Lunta oli 1-12 cm. Vesimassa oli tasalämpöistä tavanomaista laajemmalla alueella Rautsalossa, Matinsalmessa, Isosaaren ja Saunasaaren alueella. Muualla vesi oli niukasti lämpötilakerrostunut pinnan ja pohjan lämpötilaeron ollessa Maitiaislahden suulla 3,5 astetta, muualla enintään 1,6 astetta. Alusveden happikyllästys oli Konniselällä (näytepiste 11, 40 m) ja Ruotsalaisella (0, 47 m) noin 60 %, tasalämpöisillä pisteillä noin 87 %, Löysinselällä (7, 26 m) noin 52 % ja Maitiaislahden suun näytepisteellä (3, 6 m) huonoin, 36 % (Kuva 9). Maitiaislahden suulla (3) alusveden sähkönjohtavuus oli hieman koholla, alkaliteetti ja ph alhaisia (Kuva 12). Kymenvirran Rautsaaren (5) alusvedessä sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus ja ammoniumtyppipitoisuus olivat hieman koholla (Kuvat 11-12). Konniselällä (11) sähkönjohtavuus oli hieman koholla 35 metrissä, kuten oli myös vuosi sitten. Kesäkuu (4., ) Näytteenottoaikaan päällysveden lämpötila oli lämpötilakerrostuneilla alueilla noin o C, paitsi Maitiaislahden suulla (3) 16 o C. Tasalämpöisessä Jyrängön- (Ku2 ja Ku3) ja Kymenvirrassa (4 ja 5) veden lämpötila oli 12 o C. Lämpötilaeroa pinnan ja pohjan välillä oli syvimmillä alueilla 9 astetta. Lämpötilan harppauskerros oli metrissä. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

16 Kesäkuussa alusveden happitilanne oli hyvä koko alueella, hieman muita alhaisempi Maitiaislahden suulla (3) (Kuva 9). Vedenlaatu oli melko samanlaista koko alueella ja eri syvyyksissä (Kuvat 10-12). Päällysveden typpipitoisuus oli hieman muita suurempi Löysinselän alueella (7). Konniselän (11) väliveden typpipitoisuus oli hieman koholla. Elokuu ( ) Näytteenottoaikaan päällysvesi oli keskimääräistä lämpimämpää, 22 o C. Vesimassa oli Jyrängönvirran ylimmällä näytepisteellä (Ku2) lähes tasalämpöistä. Kymenvirrassa (5) lämpötilaero päällys- ja alusveden välillä oli 3,5 C, Matinsalmessa (6) 6 C, Maitiaislahden suulla (3) 10 C ja muualla o C. Tyypilliseen tapaan Maitiaislahden suulla (3) happi oli lopussa alusvedestä (Kuva 9). Happi oli vähissä myös Matinsalmen (6) alusvedessä. Jyrängönvirran (Ku2) tasalämpöisessä vedessä happitilanne oli erittäin hyvä. Ruotsalaisen (as 0) ja Konniselän (as 11) syvillä alueilla alusveden happitilanne oli hyvä. Kymenvirta-Löysinselkä-Isosaari alueella happikyllästys oli %, Saunasaaren alueella vain 30 % (Kuva 9). Löysinselän alueella happikyllästys oli selvästi alentunut, 44 %, jo 15 metrissä. Hapettomuus näkyi Maitiaislahden suualueen (3) alusvedessä hieman kohonneena sähkönjohtavuutena (Kuva 12) ja kohonneena alkaliteettina, kokonaistyppipitoisuutena, ja väriarvona. Hapettomissa oloissa nitriitti-nitraattityppeä ei ollut, mutta sen sijaan ammoniumtyppeä oli melko runsaasti (Kuva 11). Alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli koholla Kymenvirrassa (5) ja Matinsalmessa (6). Alusveden fosforipitoisuus oli hieman koholla Isosaaren alueella (9). Jyrängönvirran alapuolisen pisteen (Ku3) ammoniumtyppipitoisuus oli hieman koholla alusvedessä (Kuva 11). Kokonaistyppipitoisuus oli hieman koholla Löysinselän alueella 20 metrissä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

17 Kuva 9. Alusveden hapen kyllästysaste (%) näytepisteillä maalis-, kesä- ja elokuussa Ruotsalainen (=kuormituksen yläpuolinenn näytepiste) ), Ku2 Jyrängönvirta jätevedenpuhdistamon yläpuolinen, Ku3 alapuolinen,, 3 Maitiaislahden suu, 4 Kymenvirta Rautsalo, 5 Kymenvirta Rautsaari, 6 Matinsalmi, 7 Löysinselkä, 8 Saunasaaren alue, 9 Isosaaren I alue, 11 Konniselkä. Maaliskuussa happitilanne oli huonon Maitiaislahden suulla. Kesäkuussa happitilanne oli hyvä. Elokuussa happi oli loppunut Maitiaislahde en suulla ja oli vähissä MatinsalmessM sa. Ruotsalaisella ja Konniselällä sekä tasalämpöisellä KU2:lla happitilanne oli hyvä. Löysinselkä-Saunasaari-Isosaari alueellaa oli hieman hapenvajausta. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

18 Kuva 10. Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) 1 m:n ja pohja-1m syvyyksillä maalis-, kesä- ja elokuussa 2018 Heinolan syvännehavaintopaikoilla. 0 on kuormituksen yläpuolinen vertailupiste. Kohonneita alusveden fosforipitoisuuksia mitattiin elokuussa Maitiaislahden suulla (3) ja Kymenvirrassa (5).( Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

19 Kuva 11. Ammoniumtyppipitoisuus (µg/l) 1 m:n ja pohja-1m syvyyksillä Konnivedellä kesä- ja elokuussa on kuormituksen yläpuolinen vertailuvesistö Ruotsalainen. Kesäkuussa pitoisuudet olivat Maitiaislahden suualueen (3) alusvettä lukuunn ottamatta pieniä. Elokuussa Maitiaislahden (3), Kymenvirrann (5) ja Matinsalmen (6) alusvedessä pitoisuudet olivat koholla. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

20 Kuva 12. Sähkönjohtavuus (ms/m) Konnivedellä eri syvyyksissä maalis-, kesä-- kohonneita sähkönjohta- vuuksia esiintyi Maitiaislahden suun (3) alusvedessä. ja elokuussa on kuormituksen yläpuolinen vertailuvesistö Ruotsalainen. Lievästi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

21 Vedenlaatumuuttujien vaihtelu eri näytteenottokerroilla Happamuutta kuvaavan ph-arvon erot olivat vähäisiä. Kaikki pintaveden ph tulokset olivat välillä 6,9 7,4. Alhaisimmat ph-arvot alusvedessä olivat 6,5, lukuun ottamatta Maitiaislahden suualueen poikkeuksellisen alhaista alusveden ph:ta (5,2) maaliskuussa. Veden puskurikykyä kuvaava alkaliteettiarvo oli yleensä vakaa eri näytepisteiden, ajankohtien ja syvyyksien välillä. Lähes kaikki havainnot olivat välillä 0,23 0,26 mmol/l, mikä kuvaa veden hyvää puskurikykyä. Alusveden hapettomuus nosti alusveden alkaliteettia elokuussa Maitiaislahden suulla, 0,41 mmol/l. Alkaliteetti oli poikkeuksellisen alhainen Maitiaislahden suulla maaliskuussa, 0,02 mmol/l. Pintaveden kiintoainepitoisuus oli koko tutkimusalueella alhainen, mikä osaltaan kertoo veden kirkkaudesta. Talvella pitoisuus oli alle 1 mg/l ja kesä- ja elokuussa alle 1-1,8 mg/l, paitsi elokuussa Maitiaislahden suulla 2,2 mg/l. Kymenvirran näytepisteillä 4 ja 5 kiintoaine analysoidaan kaikilta syvyyksiltä, mutta väli- ja alusvedessäkin pitoisuudet olivat alle 1-1,7 mg/l. Veden väriarvot olivat mg Pt/l, mikä osoittaa veden lievää humusleimaa. Ainoat poikkeukset tästä olivat elokuussa Maitiaislahden suun (3) hapettoman alusveden tulos 120 mgpt/l ja Matinsalmen 40 mgpt/l. Syvännehavaintopaikoilla tutkittiin avovesikaudella myös liukoisia ravinteita. Nitriittinitraattityppeä oli päällysvedessä kesäkuussa noin 180 μgn/l ja elokuussa noin 160 μgn/l. Tuotantokauden aikaiset päällysveden ammoniumtyppipitoisuudet olivat luonnontilaisella tasolla eli <5-24 μgn/l. Maitiaislahden suulla (3) alusvedessä pitoisuus oli elokuussa 380 µg/l, Kymenvirrassa 130 µg/l ja Matinsalmessa 150 µg/l (Kuva 11). Liuenneen fosforin pitoisuudet olivat päällysvedessä 2-4 µg/l. Mineraaliravinteiden typpi-fosforisuhde ((NO2+NO3)N+NH4-N/liuk.fosfori) vaihteli välillä Mikäli mineraaliravinteiden typpi-fosforisuhde on yli 12, pidetään fosforia rajoittavana tekijänä ja mikäli suhde on alle 5, on typpi rajoittava (Forsberg ym. 1978). Mineraaliravinteiden suhdeluvun perusteella fosfori on siis selkeästi minimiravinne koko tutkimusalueella. Suhdeluvut olisivat vielä suurempia, mikäli liuenneen fosforin arvona käytettäisiin liuenneen kokonaisfosforin asemasta leville kaikkein käyttökelpoisinta liuennutta fosfaattifosforia (DRP). Kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhde vaihteli välillä Mikäli kokonaisravinteiden typpi-fosforisuhde on yli 17, on fosfori levien kasvua rajoittava tekijä, ja mikäli suhde on alle 10, on typpi kasvun minimitekijä (Forsberg ym. 1978). Tämän mukaan koko tutkimusalue on myös kokonaisravinteiden perusteella selvästi fosforirajoitteinen. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

22 Näkösyvyys oli talvella Maitiaislahdenn suulla 2,8 metriä, Ruotsalaisella 4 m ja muualla 4,3-5,2 m. Kesäkuussa näkösyvyyttää oli Ruotsalaisella 4,14 m, muualla 2,8-3,6 m. Elokuussa Ruotsalaisella ja Konniselällää oli näkösyvyyttä 4,5 m, Löysinselkä-Saunasaaren alueella 4,2 m ja muualla 3-3,9 m (Kuvaa 13). Kuva 13. Näkösyvyys (m) Ruotsalaisen-Konniveden syvännehavaintopaikoilla kesä- ja elokuussa Vähiten näkösyvyyttä oli Maitiaislahden suulla (3) ja Kymenvirrassa (4-5), eniten Ruotsalaisella (0) ja Konniselällä (11). 5.2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU VIRTAHAVAINTOPAIKOILLA Vedenlaatutuloksia on joka kuukaudelta a kaikilta kolmelta näytepaikalta (Liite 7.2). Kiintoainepitoisuus Kiintoainepitoisuudet olivat kaikilla virtahavaintopaikoilla todella alhaisia.. Pitoisuudet olivat yleensä alle määritysrajan 1 mg/l. Ainoastaan kesäkaudella pitoisuudet p ylittivät muutaman kerran määritysrajan ollen 1, 0 1,6 mg/l.. Sähkönjohtavuus Veden sähkönjohtavuuden vuodenaikai svaihtelu oli vuonna 2018, kuten aiemminkin, hyvin vähäistä, eikä Jyrängönvirran ja Vuolenkosken arvoissa ollut eroa. Räävelinreitiltä tulevan t veden sähkönjohtavuus oli yleisesti alhaisempi kuin Kymijoen pääreitin, poikkeuksena maaliskuun normaalia korkeampi tulos kuten edellisenäkin vuonna (Kuvaa 14). Väri Veden väri oli Konniveden pääreitillä vuonna 2018 vakaa, noin 25 mg Pt/l. Räävelinreitiltä purkautuva vesi oli ruskeampaa, mgpt/l (Kuva 14). Typpi Kokonaistyppipitoisuus oli maksimissaan Vuolenkoskellaa 690 µg/l tammikuussa, pienimmillään Sulkavankoskella syyskuussa 410 µg/l. Muulloin kokonaistyppipitoisuudet olivat µg/ /l (Kuva 14) ). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

23 Kuva 14. Veden sähkönjohtavuus (ms/m), väri (mgpt/l) ja kokonaistyppi (µg/l) virtahavaintopaikoilla eri näytteenottokerroilla vuonna Sulkavankoskenn veden sähkönjohtavuus oli alhaisempi ja väriarvo korkeampi kuin Kymijoen pääreitillä. Typpipitoisuuksissa ei juuri ollut eroa. Nitriitti-nitraattitypepelloilta tulevastaa typpikuormasta on nitraattia. Tuotantokau uden aikanaa nitraattipitoisuus laski, koska levät ottavat nitraatin käyttöönsä. Syksyllä pitoisuudet lähtivät taas nousuun. Pääreitin nitraattipitoisuudet eivät juuri eronneet toisistaan. Sulkavankoskesta purkautuvassa vedessä oli selvästi vähemmän nitraattia kuin Kymijoenn pääreitillää (Kuva pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtikuussa, jolloinn suurin osa esim. 15), elo-syyskuussa vain 75 µg/l. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

24 Ammoniumtyppipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu on lähes päinvastainen verrattuna nitraattityppeen (Kuva 15). Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin talvella ja korkeimmat loppukesällä (Kuva 15). Ammoniumtyppipitoisuudet olivat normaalia vesistötasoa, usein alle 5, kesällä maksimissaan 16 μg/l. Jyrängönvirrassa pitoisuudet olivat usein hieman muita pienempiä. Fosfori Kymijoen fosforipitoisuus vaihteli melko vähän, se oli yleensä 5-9 µg/l (Kuva 15). Keskiarvojen mukaan fosforipitoisuus oli hieman suurempi Vuolenkoskella (6,3 µg/l) kuin Jyrängönvirrassa (5,8 µg/l) ja suurinta Sulkavankoskella (7,7 µg/l). Heinolan alueen pistekuormituksesta aiheutuva laskennallinen pitoisuusnousu (pistekuormitus/virtaama) oli vuonna 2018 tasoa 0,4 µg/l. Liuenneen kokonaisfosforin pitoisuus oli noin 3 µg/l eikä Jyrängönvirran ja Vuolenkosken välillä ollut juurikaan eroa. 5.3 VEDEN HYGIEENINEN LAATU Konniveden ja Ruotsalaisen pintaveden hygieenistä laatua tutkittiin kesällä syvännehavaintopaikoilla. Kesän 2018 fekaalisten enterokokki- ja E. coli-tulosten mukaan vesistön hygieeninen tila oli näytteenottokerroilla erinomainen, eli bakteerimäärät olivat aina selvästi alle EU-normien mukaisen (STM asetus 177/2008) uimaveden toimenpiderajan (400 enterokokkia/100ml, 1000 E. colia/100ml) ja uimaveden erinomaisen laatuluokituksen mukaisia (200 enterokokkia/100ml, 500 E. colia/100ml). Yhteistarkkailun näytepaikoilla enterokokkeja ja E. coleja oli kesäkuussa 0-12 pmy/100 ml sekä elokuussa 0-37 pmy. Eniten E. coleja (noin 35 pmy) oli elokuussa Matinsalmessa (6) ja Kymenvirrassa (5). Kolimuotoisia bakteereja oli kesällä pmy/100 ml. Korkeimmat bakteerimäärät esiintyivät elokuussa Kymenvirrassa ja Löysinselkä - Saunasaaren alueella. Vähiten kolimuotoisia oli Ruotsalaisella ja Konniselällä. Vanhoissa uimavesiasetuksissa (STM 292/96 ja 41/99) uimaveden laadun arvioinnissa otettiin huomioon myös kolimuotoisten bakteerien kokonaismäärä. Kolimuotoisten bakteerien raja-arvona oli tuolloin pmy/100 ml. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

25 Kuva 15. Veden nitriitti-nitraatti-, ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuus (µg/l) virtahavaintopaikoilla eri näytteenottokerroilla vuonna Sulkavankosken vedessä oli vähemmän nitraattia ja enemmän fosforia kuin Kymijoen pääreitillä. Ammoniumpitoisuudet olivat JyrängönvirraJ assa hieman muita pienempiä. 5.4 KASVIPLANKTON Kasviplanktonin klorofylli-a:taa analysoidaan kesä- ja elokuussa 8 syvännehavaintopaikalta (Liite 7.1). Rehevän Maitiaislahden (as 3) elokuun tulos erottui selvästi joukosta (Kuva 16). 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

26 Klorofyllipitoisuudet olivat kesä- ja elokuun tulosten keskiarvona Maitiaislahden suulla 8,6 µg/l, Ruotsalaisella 3,0 µg/l ja muualla 3,9-4,8 µg/l. Kuva 16. Ruotsalainen-Konniveden syvännehavaintopaikkojen klorofyllipitoisuus (µg/l) kesä- ja elokuun näytteenottokerroilla vuonna 2018 ja tulosten keskiarvo. MaitiaislahdenM n suualue (3) erottui selvästi muusta alueesta kuten yleensäkin. Kesän 2018 vesinäytteenoton yhteydessä havaittiin vain vähän levää. ELY-keskus seurasi levätilannetta viikoittain 13 havaintopaikalla eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämettä.. Niistä 11:llä havaittiin kesän aikana sinilevää, mutta useimmilla vain vähäisiää määriä (Hämeen ELY/Järviwiki 2018). Koko maan tilanteesta kertovan valtakunnallisen leväseurannan (Suomen ympäristökeskus 2018b) mukaan sinilevä runsastui monilla seurantajärvillä normaalikesää aiemmin jo kesäkuun lopulla ja sitä esiintyi keskimääräistä enemmän seuraavan kuuden viikon ajan. Elokuun alussa levätilanne palasi tavanomaiseksi. Rehevyysluokituksen mukaan Ruotsalainen ja Konniselkä olivat karuja ja muu tutkimusalue lievästi rehevää. Rehevyysluokituksen mukaan vesistöö on karu, mikäli klorofyllipitoisuus on alle 4 µg/l, lievästi rehevä arvoilla 4-10 µg/l, rehevä arvoilla µg/l ja erittäin rehevä, mikäli kasvukaude en klorofyllipitoisuuden keskiarvo on µg/l (Oravainen 1999). Tuotantokauden 2018 päällysveden fosforipitoisuuksien perusteella alue oli karua eli fosforipitoisuus oli alle 10 µg/l, lukuunn ottamattaa lievästi rehevää Maitiaislahden suun aluetta. 6 HEINOLAN FLUTINGTEHTAAN VESISTÖTARKKAILU 6.1 FLUTINGTEHTAAN YLIMÄÄRÄINEN VESISTÖTARKKAILU Stora Enso Heinolan Flutingtehtaalla imuvesisäiliön ylikaadon seurauksena klo 3:00-3:45 noin 50 m 3 kiertovettä pääsi vesistöön. Päästön COD-kuormaksi on arvioitu noin 5000 kg. Poikkeustilanteiden vesistötarkkailuohjelma mukaiset näytteet otettiin 9.3. purkuputken yläpuolelta Rautsalon luoteiskulmalta (4) ja noin 200 m Flutingtehtaan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

27 purkuputkesta alavirtaan (ap).( Lisäksi näytteet otettiin Ruotsalainen Konnivesi velvoitetarkkailun näytepisteeltä 5, joka sijaitsee noin 480 m purkuputkesta alavirtaan Rautsaaren kohdalla, sekä Konniveden näytepisteiltä 6, 7 ja 8. 8 Pinta- ja välivedessä ei ollut havaittavissa jätevesien vaikutuksiaa (Kuvat 17-19). Yläpuolisella pisteellä 4 eikä Konniveden pisteillä 6, 7 ja 8 havaittu jätevesien vaikutuksia millään syvyydellä. Pisteen 7 alusvedessä fosforipitoisuuss oli hiukan koholla, mutta pitoisuus oli samaa kuin 7.3. otetuissa yhteistarkkailun näytteissä. Kuva 17. Ammoniumtyppipitoisuudet 9.3. Konniveden näytepisteillä. Kuva 18. Sähkönjohtavuudet Konniveden näytepisteillä. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

28 Kuva 19. Kemiallinen hapenkulutus 9.3. Konniveden näytepisteillä. Näytepisteiden ap ja 5 alusveden (200 m) analyysituloksissa näkyi jätevesien vaikutus (Kuvat 17-19). Pisteiden ap ja 5 alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli koholla. Myös COD ja sähkönjohtavuus olivat hieman koholla, pisteellä ap myös m fosfori.. Flutingtehtaan jätevesien vaikutus näkyi siis lievästi Kymenvirran alusvedessä ainakin noin 500 metrin päähän purkuputkesta, muttaa ei 1-3 km:n päässä KonnivedenK n näytepisteillä. Flutingtehtaalta pääsi keittoliuosta yhteiskanaalin kautta k vesistöön n. 20 m 3. Vesistönäytteet haettiin Yhteiskanaalista otetun näytteen pitoisuudet olivat erittäin korkeita: CODcr oli mg/l, sulfaattipitoisuuss mg/l, m natriumpitoisuus mg/l ja sähkönjohtavuus ms/m. Päästön aiheuttamaa vesistökuormitus oli tämän näytteen perusteella CODcr kg, sulfaatti kg ja natrium kg. Poikkeustilanteiden vesistötarkkailuohjelma mukaiset näytteet otettiin purkuputken yläpuolelta Rautsalon luoteiskulmalta (4) ja noinn 200 m FlutingtehtaF aan purkuputkesta alavirtaan (ap). Lisäksi näytteet otettiin Ruotsalainen Konnivesi velvoitetarkkailun näytepisteeltä 5, joka sijaitsee noin 4800 m purkuputkesta alavirtaan Rautsaaren kohdalla, sekä Konniveden näytepisteiltä 6, 7 ja 8. Ensimmäisellä purkuputken alapuolisella näytepisteellä (ap) pintaveden p sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi-, sulfaatti- ja natriumpitoisuus olivat hieman kohollaa (Kuvat 20-22). Löysinselän alueella (7) pintaveden osforipitoisuus oli korkeampi kuin muilla pisteillä. Pisteen ap alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli hieman korkeampi kuin muilla pisteillä (Kuva 22). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

29 Kuva 20. Kemiallinen hapenkulutus Konniveden näytepisteillä. Kuva 21. Sähkönjohtavuus Konniveden näytepisteillä. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

30 Kuva 22. Ammoniumtyppipitoisuudet Konniveden näytepisteillä. Päästön vaikutus näkyi seuraavana a päivänä lievästi noin n 200 m Flutingtehtaan purkuputkesta alavirtaan Kymenvirra ssa, mutta ei 1-3 km:n päässä Konniveden näytepisteillä. Ajoittain alusvedessä näkyy myös normaalitilanteessa jätevesien vaikutusta. 6.2 KUITUKASAN VESISTÖTARKKAILU Kuitukasan vesistötarkkailunäytteet otetaan yhteistarkkailunäytteenoton yhteydessä. Vertailunäytteet otetaan kuitukasasta vajaa 1 km ylävirtaann Rautsalon luoteiskulmalta. Yhteistarkkailun näytepisteellä 5, joka sijaitsee noin 350 m kuitukasasta alavirtaan, on kuitukasan tarkkailuun liittyen lisätty kiintoaineanalyysi otettavaksi kaikiltaa syvyyksiltä. Kiintoainepitoisuudet olivat määritysrajan tuntumassa, maksimissaankin vain 1,7 mg/l. Kesäkuussa kuormitusvaikutuksia ei näkynyt. Elokuussa alapuolisen pisteen alusveden kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuuss olivat hieman kohollaa (Kuvat 23 & 24). Yläpuolisen pisteen vedenlaatuun vaikuttaa kaupungin jätevedenpuj uhdistamon sekä Kuitulevyn jätevedet ja alapuoliselle pisteellä lisäksi Flutingtehtaan jätevedet. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

31 Kuva 23. Kokonaistyppipitoisuudet 7.6. ja 9.8. kuitukasan ylä- (4) jaa alapuolisella (5) näytepisteellä pinta- ja alusvedessä. Kuva 24. Kokonaisfosforipitoisuudet 7.6. ja 9.8. kuitukasan ylä- (4) ja alapuolisella (5) näytepisteellä pinta- ja alusvedessä. 7 STORA ENSO PACKAGING OY: :N VELVOITETARKKAILU MAITIAISLAHDELLA Stora Enso Packaging Oy:n toiminta Heinolassa loppui tammikuussa Tehtaalta ei ole vuoden 2008 jälkeen johdettu Maitiaislahteen kuin jäähdytys- ja hulevedet. Ajoittain lahden alueelle voi työntyä Jyrängön- ja Kymenvirran välillee johdettujaa jätevesiä, mutta suoraaa jätevesikuormitusta Maitiaislahte een ei ole. Maitiaislahden vesistötutkimuksen näytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa ns. lähtevästä jätevedestä (Packaging) ja kolmesta vesistötarkkailupisteestä (Liite 1.1 kartta, Liite 2 koordinaatit). Lisäksi Maitiaislahden suulla on yksi Heinolan yhteistarkkailuun liittyvä näytepiste (Hein3) (Liite 1.1 kartta). Näytteenottokaivoon meni vuoteen 2008 asti osa Packaging Oy:n jätevesistä, vuosina vain mahdollisten ylivuotojen aikana. Nykyisin Packagingin kiinteistöltä sinne meneee vain hulevesiä. Lisäksi kaivoonn tulee kaupungin viemärin ylivuotovesiä. Kaivon kautta Maitiaislahteen menevistä vesimääristä ei ole tietoa, joten kuormitusta ei voi laskea. Maaliskuussa pitoisuudet olivat keskimääräistää pienempiä ja elokuussa aiempaa pienempiä (Taulukko 2). 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

32 Taulukko 2. Packaging Oy:n entisen jätevesikaivon vedenlaatu vuoden 2018 näytteenottokerroilla. Lisäksi taulukossa on vertailun vuoksi esitetty Heinolann jätevedenpuhdistamollee tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien keskiarvot vuonna Pvm Kiintoaine mg/l Johtokyky ms/m BOD 7 ATU mg/l COD C Cr mg/ /l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Fek.enter pmy/ 100ml Kolibak. pmy/ 100ml E.coli pmy/ 100ml tul.jv läh.jv ,8 24,4 24,1 4, ,8 122 <3 204 < , <100 < <1000 < Packaging Oy:n lähialueella (ML4) on matalaa, syvyyttä vain 2-3 metriä, joten happitilanne pysyi siellä vuonna 2018 normaaliinn tapaan hyvänä (Liite 7.3 tulokset, Kuva 22). Kerrostuneisuusaikoina alusveden happitilanne oli huono Maitiaislahden syvännealueilla (ML3 ja ML5). Kuten edellisinäkin vuosina, happi oli loppunut alusvedestä elokuussa sekä lahden perukassaa että rautatiesillan alueella ja vedessä oli rikkivedynn haju (Kuva 25). Rautatiesillan luona happi olii lähes loppu jo 5 m:stäkin. Maaliskuussa Maitiaislahden perukassaa (ML3) alusveden pitoisuudet olivat koholla. Kesäja elokuussa alusveden fosforipitoisuus oli hieman koholla perukassa (Kuva 26). Elokuussa syvännealueilla (ML3 ja ML5) alusveden väri, alkaliteetti, ravinne- ja perukassa myös kiintoainepitoisuudet olivat hiemann koholla (Kuva 27). Kuva 25. Alusveden hapen kyllästysaste (%) Maitiaislahden näyteasemilla eri näytteenottokerroilla vuonna Näytepisteellä 4 on matalaa ja happikyllästys pysyi korkealla. Pisteillä 3 ja 5 alusvesi oli elokuussa hapetonta kuten edellisinäkin vuosina. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

33 Kuva 26. Maitiaislahden näytepisteiden kokonaisfosforipitoisuus (µ µg/l) päällys-- ja alusvedessä eri näytteenottokerroilla vuonna 2018 (Huom. pisteellä 4 näyte vain 1 metristä). Fosforipitoisuus oli korkeimmillaan elokuussa perukan alusvedessä. 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

34 Kuva 27. Maitiaislahden näytepisteiden kokonaistyppipitoisuus (µg/l) päällys- ja alusvedessä eri näytteenottokerroilla vuonna Typpipitoisuus oli hieman koholla perukan alusvedessä maalisja elokuussa. Kaikki E. coli ja enterokokkimäärät, pmy, jäivät selvästi sosiaali- s ja terveysministeriön asetuksessa 35/2008 annettujen yksittäisten tulosten uimaveden toimenpiderajasta (400 enterokokkia/100 ml, 1000 E.colia/100 ml). Aiemmin asetuksessa annettiin raja-arvo myös koliformisille bakteereille, joita piti olla alle pmy/100 ml. Suurimmat kokonaiskoli- määrät mitattiin elokuussa, jolloin koliformisia bakteereja oli enimmillään e 1400 pmy/ /100 ml rautatiesillan luona (ML5). Tuotantokauden 2018 päällysveden osforipitoisuuksien mukaan Maitiaislahden perukka oli lievästi rehevä rehevä ja muu aluee lievästi rehevää. Fosforipitoisuuss oli suurimmillaan kesällää perukan pintavedessä, 20 µg/l (Kuva 26). MaitiaislahdM den päällysveden typpipitoisuus oli kesällä keskimäärin 560 µg/l (Kuva 27), noin 50 µg/l enemmän kuin Konnivedellä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

35 Maitiaislahti oli klorofyllipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä - erittäin rehevä kesän tulosten keskiarvon ollessa 15 µg/l (Kuva 28). Maitiaislahdella, kuten yleensäkin rehevillä alueilla, kasviplanktonin määrän ajallinen vaihtelu on suurta. Rehevyyss oli voimakkainta Packagingin kohdalla, kun yleensä rehevintä on ollut lahden pohjukassa. p 8 KUUSAKOSKI OY:N RAJAVUOREN KAATOPA IKAN VESIEN PURKUU KYMENVIRTAAN TASAUSALTAAN 8.1 JOHDANTO Kuva 28. Klorofyllipitoisuus (µg/l) Maitiaislahden näytepisteillä ML33 - ML5 ja Maitiaislahden suulla (Heinola3, Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailu) kesä- k ja elokuun näytteenotto- kerroilla vuonna Maitiaislahti oli kesänn klorofyllipitoisuuksien mukaan m rehevä. Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan purunn tarkkailun hoiti vuonna 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry (Åkerberg 2019). Purun vesistötulokset tulee tarkkailu- jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tasausaltaasta ajettiin vuonna 2018 vettä yhteensä noin m 3. Vesien kokonaismä äärä oli hieman suurempi kuin parina edellisenä vuonna. ohjelman mukaan käsitellä myös tässä yhteistarkkailujulkaisussa. Rajavuoren kaatopaikan asausaltaann vedet ajettiin säiliöautolla Heinolan kaupungin 8.2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT T Kuormituksen laskennassaa käytettiin säiliöautoista otettujen kuuden näytteen pitoisuuskeskiarvoja. Näytteistä analysoitiin kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, rikki, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaistyppi, ammoniumtyppi jaa kokonaisfosfori. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

36 Kolmessa laajemmassa analyysissa tutkittiin lisäksi TOC, fenolit, VOC, rauta, mangaani, kalsium, magnesium, piioksidi, bromidi ja liukoiset metallit (Al, As, Br, Cd, Cr, Cu, Pb, Zn). Kymenvirrasta otettiin vesinäytteet jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- (Ku2) ja alapuolelta (Ku3) kesä- ja elokuussa (Liite 1.1 kartta, tulokset Liite 7.4). Näytteenottosyvyydet ovat 1 m, 5 m, 10 m ja puoli metriä pohjan yläpuolelta. Näytteistä tutkittiin sähkönjohtavuus, ph, kemiallinen hapenkulutus, kloridi, happi, kokonaistyppi ja fosfori sekä ammoniumtyppi. 8.3 KUORMITUS Tyypillistä tasausaltaan vedelle oli erittäin korkea kloridipitoisuus ja sen seurauksena korkea sähkönjohtavuus. Myös hapenkulutuksen arvot olivat suuria ja vedessä oli myös runsaasti typpeä, joka oli lähes kokonaisuudessaan ammoniumtyppenä. Säiliöautosta otettujen näytteiden tulosten perusteella voidaan laskea Rajavuoren kaatopaikan jätevesien purusta Kymenvirtaan aiheutuva kuormitus, kun tiedetään vesistöön johdettujen jätevesien kokonaismäärä. Kloridin ja typen kuormitus Kymenvirtaan oli vuonna 2018 kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kiintoaineen, fosforin, BOD:n ja COD:n poistoteho puhdistamolla oli % kaikista siellä käsittelyistä jätevesistä, typen osalta 33 %. Kloridin osalta on oletuksena, että puhdistamokäsittely ei vähennä kloridipitoisuutta. Kuormitus on ollut suurinta vuonna 2009 (Kuva 29). Kun Rajavuoren kuormitusta verrataan muuhun Heinolan alueen pistekuormitukseen, niin Rajavuoren purun typpikuormitus Kymenvirtaan oli noin 7 % Heinolan alueen pistekuormituksen kokonaistyppikuormasta (Taulukko 1, Liite 5, kaatopaikan kuormitus sisältyy kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitukseen). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

37 Kuva 29. Vuosina tasausaltaista ajetun suotovesimäärän sekä typen ja kloridin ainevirtaaman kehitys. Vuoden 2015 vesimäärästä 11 % käsiteltiinn jätevedenpuhdistamolla, jolloin Kymenvirtaan menevä typpikuormitus oli noin 6 % pienempää kuin lähtökuormitus. Vuonna 2016 käsiteltiin 97 % vesistä, jolloin typpikuormitut us pieneni 28 %. Vuonnaa 2017 kaikki vedet käsiteltiin 44 %:n ja vuonna %:n typenpoistoteholla. 8.4 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSIA Vertailupiste Ku2 sijaitsee jätevedenpj uhdistamon purkupaikan yläpuolella ja piste Ku3 alapuolella (Liite 1.1 kartta). Näytepaikat sijaitsevat voimakkaiden virtausten alueella, eikä veteen muodostuu selvää lämpötilakerrostuneisuutta. Elokuussa alapuolisella pisteellä oli lievää lämpötilakerrostumista; pinnan jaa pohjan välillä oli lämpötilaeroa 3 astetta. Tuolloin myös alusveden happitilanne oli hiemann heikentynyt, 66 %. Vesialue oli fosforitasoltaan karua ja typpipitoisuuss oli kirkkaiden vesien tasoa. Alusveden fosforipitoisuus oli hieman korkeampi alapuolisellaa pisteellä. Ammoniumtyppipitoisuus oli hieman korkeampi alapuolisella pisteellä, ero oli suurin elokuussa alusvedessä (Kuva 30). Kloridipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin yläpuolisella pisteellä (Kuva 30). 34 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

38 Kuva 30. Kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuuss Kuusakoski Oy:n Kymenvirran näytepisteillä päällys- ja alusvedessä vuoden 2018 näytteenottokerroilla. YP2/Ku2 sijaitseee jätevedenpuhdistamon purkupisteen paikan yläpuolella ja piste AP3/Ku3 alapuolella. Jätevesien vaikutusta v alapuolisen ammoniumtyppipitoisuuteen oli havaittavissa. 9 OY MANKALA AB:N VELVOITET TARKKAILU ARRAJÄRVELLÄÄ Arrajärven vedenlaatuseuranta liittyy Oy Mankalaa Ab:n voimalaitoksenn velvoitetarkkailu- vuodesta 2010; aiemmat talvinäytteet onn otettu jo helmikuun alussa. tutkimuksiin (Liite 1.2 kartta, Liite 7.55 tulokset). Talvinäytteet on otettu maaliskuussa a Kapea, matala salmi erottaa Arrajärven etelä- ja pohjoisosan toisistaan. Talvella pohjoisen Arrajärven (1=038) päällysveden ravinnepitoisuudet olivatt hyvin lähellä alueen läpi virtaavan Kymijoen pitoisuuksia (vrt. Vuolenkosken tulokset). Fosforipitoisuudett olivat alhaisia (Kuva 31). Vesi oli tasalämpöistä ja vesipatsaan happitilanne melko hyvä (Kuva 32). Näkösyvyyttää oli aiempaa vähemmän, 2,2 m. Kesällää pohjoinenn Arrajärvi (1)( oli fosfori- ja klorofyllipitoisuuden mukaann lievästi rehevä - rehevä (Kuvat 31 ja 33). Klorofyllipito oisuus oli keskimääräi stä tasoa. Typpipitoisuus oli melko pieni. Kesäinen näkösyvyys oli pohjoisella Arrajärvellä hieman keskimääräistä pienempi, 1,4 m (Kuva 31). Alusveden happitilanne oli nyt kuten yleensäkin erinomainen veden ollessa lämpötilakerrostumatonta (Kuva 32). Hygieeniseltä laadultaan pohjoisen Arrajärven vesi oli erittäin hyvää; vedessä oli yksi fekaalinen enterokokki. e. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

39 Kuva 31. Veden fosforipitoisuus (µg/l) 1 m:ssä ja alusvedessää Arrajärvenn pohjoisella (1) ja eteläisellä (2) näytepisteellä talvi- ja kesänäytteenotossa vuosinaa Vedessä oli talvella selvästi vähemmän fosforia kuin kesällä. Pohjoisella Arrajärvellä oli selvästi vähemmän fosforia kuin eteläisellä. Talvinäytteenottoaikaan rehevällä eteläisellä Arrajärvellä (2=037) vesi oli lievästi lämpötilakerrostunutta ja alusvedessä oli hapenpuutettaa (Kuva 32). Pintaveden fosforipitoisuus oli paikan keskimääräistä tasoa (Kuva 31). Väriarvo ja typpipitoisuus olivat humuspitoisten vesien tasoa. Kuva 32. Alusveden happikyllästys Arrajärven pohjoisella (näyte 4 m) ja eteläisellä (näyte 7 m) näytepisteellä talvi- ja kesänäytteenotossa vuosina Alusveden happitilanne oli molemmilla vuoden 2018 tutkimuskerroilla hyvä pohjoisella Arrajärvellä. Eteläisellä Arrajärvellä alusveden happitilanne oli talvella alentunut ja kesällä happi oli loppunut. Kesäisen näytteenoton ajoittuminen suhteessa lämpötilakerrostuneisuuteen vaihtelee vuosittain. Elokuun 2018 lopussa eteläisellä Arrajärvellä (2) vesi v oli lämpötilakerrostunutta ja happi oli loppunut alusvedestä (Kuva 32). Edellisen kerran k happi on ollutt loppu kesänäytteenottoaikaan vuonna Klorofyllipitoisuus oli aiempaa a suurempi (Kuva 33). Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien mukaan vesialue oli erittäin rehevä - ylirehevä (Kuvat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

40 ja 33). Alusveden fosforipitoisuus oli aiempaa suurempi (Kuva 31). Näkösyvyyttä oli metri (Kuva 34). Hygieeniseltä laadultaan eteläisen Arrajärven vesi oli erittäin hyvää; vedessä oli fekaalisia enterokokkeja 2 pmy/100 ml. Kuva 33. Arrajärven a -klorofyllipitoisuus (µg/l) heinä-elokuussa vuosina Levämäärää kuvaava pitoisuus oli vuonna 2018 eteläisellä Arrajärvellä aiempaa suurempi. s Kuva 34. Näkösyvyys (dm) Arrajärvellä elokuussa vuosina Näkösyvyyss oli elokuussa 2018 hieman keskimääräistä pienempi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

41 Arrajärven vedenpintaa säännöstellään Mankalan voimalaitok ksella. Lupaehdoissa viitataan vedenpinnankorkeusasteikkoon nro Tämä asteikko sijaitsee Mankalan voima- Arrajärven vedenpinnan korkeutta kuvaa Kymenkäänteessä, Kettujärvessä oleva korkeus- asteikko nro Vedenpinta onn yleensä hieman korkeammallaa Kettujärvessä ja laitoksen yläpuolella Linnasaaren kohdalla (Liite 1.2 kartta). Asteikkoa A paremmin samalla myös Arrajärvessää kuin Linnasaaren luona (Kuvaa 35). Vedenkorkeus myös vaihtelee Kettujärvessä ja Arrajärvessä enemmän kuin LinnasaarenL n luona. Vesi oli korkeimmillaan huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin myös virtaamat olivat suurimmillaan (virtaamat kts. Kuva 2). Kesällä Kettujärven vedenkorkeus laski. Kuva 35. Vedenkorkeus (NN+00cm) vedenkorkeusasemilla (Kettujärvi) ja (Kymijoki, Linnasaari) vuonna Lähde: : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. 10 YHTEENVETO Tässä julkaisussa on käsitelty vuoden 2018 tulokset Ruotsalainen-Konnivesi -alueen- yhteistarkkailusta (Heinolan kaupunki, Stora Enso Oyj Flutingtehdas ja Suomen Kuitulevy), Flutingtehtaan vesistötarkkailusta, Storaa Enso Packaging Oy: n Heinolan aaltopahvitehtaan velvoitetarkkailusta Maitiaislahdelta, Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaan vesien purkua Kymenvirtaan koskevista vesistötarkkailusta ja Oy Mankala Ab:n voimalaitoksen velvoitetarkkailusta Arrajärveltä. Heinolann vesistöalueen yhteistarkkailu piti vuonna 2018 sisällään syvännepaikkojen vedenlaatuseurannan, klorofyllitutkimuksen ja kuukausittaisen virtahavaintopaikkojen seurannan. Lisäksi ohjelmaan kuului perifytontutkimukset ja rantavyöhykkeen pohjaeläintutkimukset, jotka on raportoitu tässä julkaisussa omana osionaan. 38 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

42 Vuonna 2018 tammikuu oli tavanomaista leudompi, helmi-maaliskuu kylmempi. Eteläisessä Suomessa järvet jäätyivät monin paikoin vasta tammikuussa. Sademäärä jäi helmi- ja heinäkuussa puoleen tavanomaisesta, toukokuussa kolmasosaan. Huhtikuussa satoi runsaasti. Maan eteläosassa järvijäät lähtivät huhtikuun lopulla. Jäiden lähtö oli luvulle myöhäinen, mutta pitkän ajan keskiarvoihin nähden tavanomainen. Touko- ja heinäkuu olivat ennätyslämpimiä. Elo-syyskuu ja marraskuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Loka-marraskuussa satoi puolet keskimääräisestä. Vuoden sademäärä oli pitkän ajan keskiarvoa selvästi pienempi. Kymijoen virtaamat olivat keskikesään asti keskimääräistä suurempia ja pienenivät loppuvuotta kohden. KONNIVESI Verrattuna tilanteeseen 10 vuotta sitten, fosfori- ja happea kuluttava kuormitus on kasvanut. Vuonna 2018 kuormitus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Flutingtehdas on muuten alueen suurin pistekuormittaja, mutta typpikuormitusta tulee eniten kaupungin jätevedenpuhdistamolta. Jätevesien kokonaiskuormitus oli vuonna 2018 yhteensä 9 kiloa fosforia, 330 kiloa typpeä, 530 kiloa kiintoainetta ja 770 kiloa happea kuluttavaa orgaanista ainetta (BOD 7 ) vuorokaudessa. Jätevesikuormitus oli vuonna 2018 pääsääntöisesti lupaehtojen mukaista. Flutingtehtaalla oli joitakin lupaehtojen ylityksiä. Kuitulevyn kuormitus oli lupaehtojen mukaista lukuun ottamatta maalis-kesäkuun kiintoainetuloksia. Heinolan jätevedenpuhdistamolla oli ylityksiä fosfori- ja typpituloksissa. Pistekuormitustietojen, ainevirtaamalaskelmien ja ympäristöhallinnon vesistömallin mukaan Konniveden lähivaluma-alueelta tulevasta fosforikuormituksesta 52 % ja typpikuormituksesta 64 % oli peräisin Heinolan alueen jätevesistä. Konniveteen kokonaisuudessaan tulevasta kuormituksesta lähivaluma-alueen osuus oli 12 % fosforista ja 5 % typestä. Suurin osa ravinteista kulkeutuu Konniveteen yläpuolisesta vesistöstä eli Ruotsalaisesta. Vuonna 2018 pienimmillään fosforia virtasi Ruotsalaisesta Konniveteen 37 kg/vrk joulukuussa ja enimmillään 178 kg/vrk toukokuussa. Talvella alusveden happikyllästys oli Konniselällä ja Ruotsalaisella noin 60 %, tasalämpöisillä pisteillä noin 87 %, Löysinselällä noin 52 % ja Maitiaislahden suun näytepisteellä huonoin, 36 %. Kuten edellisenäkin vuonna, Maitiaislahden suulla alusveden sähkönjohtavuus oli hieman koholla, alkaliteetti ja ph alhaisia. Kymenvirran Rautsaaren alusvedessä sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus ja ammoniumtyppipitoisuus olivat hieman koholla. Konniselällä sähkönjohtavuus oli hieman koholla 35 metrissä, samoin oli Räävelinreitiltä tulevassa vedessä, kuten oli myös vuosi sitten. Loppukesästä Maitiaislahden suulla happi oli tyypilliseen tapaan lopussa alusvedestä. Hapettomuus näkyi kohonneena alkaliteettina, kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuutena, sekä väriarvona. Happi oli vähissä Matinsalmen alusvedestä. Jyrängönvirran tasalämpöisessä vedessä happitilanne oli erittäin hyvä. Ruotsalaisen ja Konniselän syvillä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

43 alueilla alusveden happitilanne oli myös hyvä. Kymenvirta-Löysinselkä-Isosaari alueella happikyllästys oli %, Saunasaaren alueella vain 30 %. Löysinselän alueella happikyllästys oli selvästi alentunut, 44 %, jo 15 metrissä. Alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli koholla Kymenvirrassa ja Matinsalmessa. Alusveden fosforipitoisuus oli hieman koholla Isosaaren alueella. Jyrängönvirran alapuolisen pisteen ammoniumtyppipitoisuus oli hieman koholla alusvedessä. Näkösyvyys oli talvella Maitiaislahden suulla 2,8 metriä, Ruotsalaisella 4 m ja muualla 4,3-5,2 m. Kesäkuussa näkösyvyyttä oli Ruotsalaisella 4,1 m, muualla 2,8-3,6 m. Elokuussa Ruotsalaisella ja Konniselällä oli näkösyvyyttä 4,5 m, Löysinselkä-Saunasaaren alueella 4,2 m ja muualla 3-3,9 m. Hygieeniseltä laadultaan vesi on hyvää uimavettä koko tutkimusalueella. Klorofyllipitoisuuksien mukaan Ruotsalainen ja Konniselkä olivat karuja ja muu tutkimusalue lievästi rehevää. Fosforipitoisuuksien perusteella alue oli karua eli alle 10 µgp/l, lukuun ottamatta lievästi rehevää Maitiaislahden suun aluetta. Fosfori oli levien kasvua rajoittava ravinne koko tutkimusalueella. Virtahavaintopaikkojen kuukausittaisten tulosten perusteella Kymijoen vedenlaadun muuttuminen Jyrängönvirralta Vuolenkoskelle on melko vähäistä. Kiintoainepitoisuudet ylittivät niukasti määritysrajan muutaman kerran. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat Jyrängönvirrassa usein hieman muita pienempiä. Fosforipitoisuus oli hieman suurempi Vuolenkoskella kuin Jyrängönvirrassa ja suurinta Sulkavankoskella. Sulkavankosken veden sähkönjohtavuus on normaalisti alhaisempi kuin Kymijoen pääreitillä, poikkeuksena tähän oli maaliskuun normaalia korkeampi tulos, samoin oli edellisenä vuonna. Virtapaikkojen vedenlaatutulosten perusteella Heinolan alueen jätevesikuormitus ei juuri näy alapuolisen Kymijoen vedenlaadussa. FLUTINGTEHTAAN KUORMITUS KYMENVIRTAAN Flutingtehtaalla imuvesisäiliön ylikaadon seurauksena kiertovettä pääsi vesistöön maaliskuun alussa. Jätevesien vaikutus näkyi lievästi Kymenvirran alusvedessä ainakin noin 500 metrin päähän purkuputkesta, mutta ei 1-3 km:n päässä Konniveden näytepisteillä. Flutingtehtaalta pääsi syyskuussa keittoliuosta vesistöön. Päästön vaikutus näkyi seuraavana päivänä noin 200 m päässä olevan näytepisteen pintavedessä lievänä sähkönjohtavuuden, sulfaatti- ja natriumpitoisuuden nousuna. Kuitukasan vesistötarkkailutuloksissa kiintoainepitoisuudet olivat määritysrajan tuntumassa, maksimissaankin vain 1,7 mg/l. Kesäkuussa kuormitusvaikutuksia ei näkynyt. Elokuun lopussa alapuolisen pisteen alusveden kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuus olivat hieman koholla. 40 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

44 MAITIAISLAHTI Kesän 2018 päällysveden fosforipitoisuuksien mukaan Maitiaislahden perukka oli lievästi rehevä rehevä ja muu alue lievästi rehevää. Klorofyllipitoisuuksien mukaan Maitiaislahti oli lievästi rehevä - erittäin rehevä. Kuten edellisinäkin vuosina, happi oli loppunut alusvedestä elokuussa sekä lahden perukassa että rautatiesillan alueella. Kerrostuneisuuskausien huono happitilanne näkyi pitoisuuksien nousuna alusvedessä. Näytteenottokaivossa, johon Packaging Oy:n Maitiaislahteen johdettavat jätevedet aikanaan menivät ja johon nykyisin Packagingin hulevesien lisäksi tulee ainakin kaupungin tulvaviemärin vesiä, pitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. KUUSAKOSKI OY:N KUORMITUS KYMENVIRTAAN Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan tasausaltaiden vedet ajettiin säiliöautolla Heinolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tasausaltaiden veden kloridipitoisuus oli erittäin suuri ja sen seurauksena sähkönjohtavuusarvot olivat korkeita. Tasausaltaan vedessä oli myös runsaasti typpeä, joka oli lähes täysin ammoniumtyppenä. Kloridin ja typen kuormitus Kymenvirtaan oli vuonna 2018 kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Rajavuoren kaatopaikkavesien typpikuormitus Kymenvirtaan oli noin 7 % Heinolan alueen jätevesien kokonaistyppikuormasta. Kuusakosken näytepaikat sijaitsevat voimakkaiden virtausten alueella, joten happitilanne pysyy yleensä hyvänä. Elokuussa alapuolisella pisteellä oli lievää lämpötilakerrostumista. Tuolloin myös alusveden happitilanne oli hieman heikentynyt, 66 %. Lievää jätevedenpuhdistamon ja/tai kaatopaikan jätevesien vaikutusta oli havaittavissa alusveden fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudessa. Kloridipitoisuuksissa ei näkynyt kaatopaikkavesien vaikutusta. ARRAJÄRVI Mankala Oy säännöstelee Arrajärven vedenkorkeutta Mankalan voimalaitoksella. Arrajärven vedenkorkeus pidetään lähes vakaana. Arrajärven ja erityisesti sen eteläisen alueen ongelmana on hajakuormituksesta aiheutuva rehevyys. Talvella pohjoisen Arrajärven päällysveden ravinnepitoisuudet olivat hyvin lähellä alueen läpi virtaavan Kymijoen pitoisuuksia. Kesällä pohjoinen Arrajärvi oli fosfori- ja klorofyllipitoisuuden mukaan lievästi rehevä - rehevä. Kesäinen näkösyvyys oli pohjoisella Arrajärvellä hieman keskimääräistä pienempi, 1,4 m. Alusveden happitilanne oli nyt kuten yleensäkin erinomainen veden ollessa lämpötilakerrostumatonta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

45 Eteläisellä Arrajärvellä vesi oli lievästi lämpötilakerrostunutta talvinäytteenottoaikaan ja alusvedessä oli hapenpuutetta. Elokuussa vesi oli lämpötilakerrostunutta ja happi oli loppunut alusvedestä. Edellisen kerran happi on ollut loppu kesänäytteenottoaikaan vuonna Klorofyllipitoisuus ja alusveden fosforipitoisuus olivat aiempaa suurempia. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien mukaan vesialue oli erittäin rehevä ylirehevä. Näkösyvyyttä oli metrin verran. VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S-O., Claesson, A. & Forsberg, A Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt Int. Ver Limnol. 21: Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. - Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry. Suomen ympäristökeskus 2018a. Vesitilannekatsaukset. Ympäristöhallinnon www-sivut, > Ajankohtaista > Vesitilannekatsaukset. Suomen ympäristökeskus 2018b. Valtakunnallinen leväyhteenveto Ympäristöhallinnon wwwsivut , > Ajankohtaista > Levätilannekatsaukset. Åkerberg, A Kuusakoski Oy:n Rajavuoren loppusijoitusalueen velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta Kymijoen vesi ja ympäristö ry. 42 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

46 LIITTEET 1 Kartat 1.1 Näytepisteet ja jätevesien purkupaikat Heinolan vesialueella 1.2 Arrajärven näytepisteet 2 Havaintopaikkojen koordinaatit, määritysmenetelmät ja merkintöjen selityksiä 3 Säätila Heinolan säähavaintoasemalla vuonna Kalkkisten, Vuolenkosken ja Sulkavankosken kuukausikeskivirtaamat Heinolan alueen jätevesien keskimääräinen vuorokausikuormitus Ainevirtaamat vuonna Vedenlaatutulokset 7.1 Heinolan alapuolisen vesistöalueen tulokset 2018 (syvänne) 7.2 Heinolan alapuolisen vesistöalueen virtahavaintoasemien tulokset Maitiaislahden vesistötarkkailutulokset Kuusakoski Oy:n vesistötarkkailutulokset Mankala Oy:n Arrajärven seurannan tulokset 2018

47 LIITE 1.1

48 ARRAJÄRVEN NÄYTEPISTEET LIITE 1.2

49 LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT ARRAJ / 037 = Arrajärvi 2 ( ) ARRAJ / 038 = Arrajärvi 1 ( ) FLUTING / 4 = Konnivesi 4, yp ( ) FLUTING / 5 = Konnivesi 5 ( ) FLUTING / ap = Konnivesi, ap ( ) HEIN95 / 00 = Ruotsalainen 00 ( ) HEIN95 / 11 = Konnivesi 11 ( ) HEIN95 / 3 = Maitiaislahti 3 ( ) HEIN95 / 5 = Konnivesi 5 ( ) HEIN95 / 6 = Konnivesi 6 ( ) HEIN95 / 7 = Konnivesi 7 ( ) HEIN95 / 8 = Konnivesi 8 ( ) HEIN95 / 9 = Konnivesi 9 ( ) HEIN95 / V12 = Kymij Vuolenk 084 ( ) HEIN95 / V13 = Sulkavankoski V13(Räävelin re) ( ) HEIN95 / V14 = Jyrängönvirta V14 ( ) PAKENS / 2 = Lähtevä jätevesi PAKENS / 3 = Maitiaislahti 3 ( ) PAKENS / 4 = Maitiaislahti 4 ( ) PAKENS / 5 = Maitiaislahti 5 ( ) MÄÄRITYKSET levä = Levätilanne () 1 = levää vähän 0 = ei levää Kok.syv. = Kokonaissyvyys () Näk.syv. = Näkösyvyys () Ilm.lt. = Ilman lämpötila () Pilv. = Pilvisyys () 8 = täyspilvistä 7 = 7/8 pilvessä 6 = 6/8 pilvessä 5 = 5/8 pilvessä 4 = 4/8 pilvessä 3 = 3/8 pilvessä 2 = 2/8 pilvessä 1 = 1/8 pilvessä 0 = ei pilviä Tuulnop. = Tuulen nopeus () Tuulsuunt = Tuulen suunta () NW = Luode SW = Lounas SE = Kaakko W = Länsi S = Etelä E = Itä Lumi = Lumen paksuus () Jää = Jään paksuus () lt = Lämpötila (Lämpötila) Happi = Happi, vesi, titr. (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990) Happi-% = Hapen kyllästysaste, vesi, titr. (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990) Kiint GF/C = Kiintoaine, vesi (GF/C 1,2 µm) (SFS-EN 872:2005) Kiint GF/A = Kiintoaine, jätevesi/liete (GF/A 1,6 µm) (SFS-EN 872:2005) Sähk = Sähkönjohtavuus, vesi, konduktometr. (SFS-EN 27888:1994) Alkal. = Alkaliteetti, luonnonvesi, titr.4.5, 4.2 (Titrimetrinen, SFS 3005:1981, SFS-EN ISO :1996, mod.) ph = ph, vesi (SFS 3021:1979) Väri = Väriluku, vesi, komparatiivinen (SFS-EN ISO 7887:1995) Tapiontie COD Mn = 2 COD(Mn), C, KOUVOLA vesi, titrimetrinen (SFS 3036:1981) Puhelin (05)

50 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ COD Cr = COD(Cr), jätevesi, fotometrinen (ISO/DIS 15705:2001, SFS 5504:1988) BOD7-ATU = BOD7-ATU, jätevesi (Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 5508:1991) kok.n = N(tot), vesi, Aquakem (Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990) N kok. = N(tot), jätevesi, Kjeldahl (SFS 5505:1988, mod.) N(NO3+NO2) = N(NO3+NO2), vesi, Aquakem (Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990 (AK)) N(NH4) = Ammoniumtyppi, vesi, fotometr. (SFS 3032:1976) Kok.P = P(tot), vesi (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986) liuk.p = P(tot), vesi, liukoinen (Nuclepore) (Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986) Cl = Kloridi, vesi, IC (Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO :1995) SO4 = Sulfaatti, vesi, IC (Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO :1995) fek ent = Fek enterokokit vesistö+kaivo suod/100 (SFS- EN ISO /00) E.coli = E.coli talous,uima,vesistö /100 Colilert (Colilert) entero = Fek enterokokit talous/uima/ves Enterole (Enterolert) koli36 = Kolim. bakt talous/luonto/jäte Colilert (Colilert) Klorof. = Klorofylli-a, vesi (SFS 5772:1993) Na = Natrium, vesi, AAS-liekki (SFS 3017:1982, SFS 3044:1980) MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

51 LIITE 3 Säätila Heinolan säähavaintoasemalla (Ilmatieteen laitos) vuonna Kuukausi Keskilämpötila, 0 C Heinola Sademäärä, mm Heinola Tammi -3,6-6, Helmi -9,9-7, Maalis -6,3-2, Huhti 4,1 4, Touko 14,7 10, Kesä 15,2 14, Heinä 20,6 17, Elo 17,9 15, Syys 12, Loka 5,8 4, Marras 2,4-0, Joulu -3,3-4, X/ Σ 5,8 4,

52 LIITE 4 Kalkkisten ja Vuolenkosken kuukausikohtaiset keskivirtaamat vuonna Sulkavankosken (Räävelin reitti) kuukausikohtaiset keskivirtaamat vuosien virtaamatietojen perusteella. Kuukausikeskivirtaamat m 3 /s Kalkkinen Vuolenkoski Sulkavankoski kk ka Tammi ,6 Helmi ,1 Maalis ,0 Huhti ,4 Touko ,8 Kesä ,7 Heinä ,2 Elo ,1 Syys ,0 Loka ,2 Marras ,7 Joulu ,2 MQ ,1 NQ ,1 HQ ,3 MQ=keskivirtaama, NQ=minimivirtaama, HQ=maksimivirtaama

53 LIITE 5 Heinolan alueen jätevesien keskimääräinen vuorokausikuormitus 2018 Jätevesimäärä Kiintoaine BOD7 CODCr Kok. typpi Kok. fosfori m 3 /vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Stora Enso Oyj, Heinolan flutingtehdas ,6 Suomen Kuitulevy Oy, Heinolan tehdas ,4 0,004 Heinolan kaupungin ,0 jätevedenpuhdistamo Yhteensä ,6 Huom. Kuusakoski Oy:n Rajavuoren kaatopaikan suotovedet käsiteltiin Heinolan jätevedenpuhdistamolla, joten kaatopaikan kuormitus sisältyy puhdistamon kuormituslukuihin. Lisäksi suotovesistä Kymenvirtaan kulkeutui klorideja 1250 kg/vrk (oletuksella että puhdistamokäsittely ei vähennä kloridipitoisuutta).

54 LIITE 6 Ainevirtaamat vuonna Ainevirtaamien laskemisessa on Jyrängönvirran kuukausikeskivirtaamana käytetty Kalkkisten virtaamaa ja Sulkavankosken virtaamana vuosien keskiarvoja. Jyrängönvirta kk m3/s KA kok.p kok.n Kalkkinen kg/vrk kg/vrk kg/vrk ka Vuolenkoski kk m3/s KA kok.p kok.n kg/vrk kg/vrk kg/vrk ka Sulkavankoski kk m3/s KA kok.p kok.n ka kg/vrk kg/vrk kg/vrk 1 4, , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 97 1, , , , ,2 219 ka 5, ,4 219

55 1/3 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p fek ent E.coli entero koli36 Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml HEIN95 / 00 Ruotsalainen 00 Kok.syv. 52,3 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 5 cm; Jää 28 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 13,1 90 <1 6,9 7,0 30 7, ,2 13, ,3 12,8 88 6,8 0,24 7, ,4 12, ,8 12, ,8 12, ,9 12, ,0 11,9 84 6,8 7, ,3 11, ,8 8,2 59 6,9 0,25 6,5 25 6, HEIN95 / 3 Maitiaislahti 3 Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi 5 cm; Jää 31 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 12,6 86 <1 7,0 7,0 30 7, ,1 10,8 76 8,2 0,29 6, ,7 4, ,5 0,02 5,2 25 6, FLUTING / 4 Konnivesi 4, yp Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 5,2 m; Lumi 1 cm; Jää 7 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja al,jmä; levä 0 /3; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 12,6 86 <1 6,8 0,25 7,0 30 7, ,2 12,5 86 <1 6,8 0,25 7,0 30 7, ,2 12,7 87 <1 6,8 0,26 7,0 30 6, ,2 12,9 89 <1 6,8 0,25 7,0 30 7, ,2 12,9 89 1,3 6,7 0,25 7,0 25 7, FLUTING / ap Konnivesi, ap Kok.syv. 22,4 m; Näk.syv. 5,8 m; Lumi 1 cm; Jää 8 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja al,jmä; levä 0 /3; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SE; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) ,2 12,6 86 <1 6,8 0,25 7,0 30 6, ,2 12,6 86 <1 6,8 0,25 7,0 25 6, ,2 11,3 78 <1 6,8 0,25 7,0 25 7, ,2 11,6 80 <1 6,8 0,25 7,1 25 7, ,7 10,0 70 <1 11,0 0,23 6,8 35 8,

56 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p fek ent E.coli entero koli36 Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml FLUTING / 5 Konnivesi 5 Kok.syv. 23 m; Näk.syv. 4,6 m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja al,jmä; levä 0 /3; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 12,7 87 <1 6,7 0,25 7,0 25 6, ,2 12,6 86 <1 6,8 0,25 7,0 25 6, ,2 12,8 88 <1 6,8 0,25 7,0 25 6, ,2 12,7 87 <1 6,8 0,25 7,0 25 6, ,4 12,6 87 <1 9,0 0,24 6,8 30 7, HEIN95 / 6 Konnivesi 6 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 3,9 m; Lumi 4 cm; Jää 11 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja al jmä; levä 0 /3; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 13,3 91 <1 6,8 6,9 25 6, ,2 13,0 89 6,8 0, ,2 12,9 89 6,8 7,1 30 6, HEIN95 / 6 Konnivesi 6 Kok.syv. 9,6 m; Näk.syv. 5,2 m; Lumi 5 cm; Jää 12 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 12,9 89 <1 6,8 7,1 25 7, ,2 12,9 89 6,8 0,25 7, ,2 12,8 88 6,8 0,24 7,1 25 6, HEIN95 / 7 Konnivesi 7 Kok.syv. 27,5 m; Näk.syv. 4,9 m; Lumi 15 cm; Jää 24 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 11,1 76 <1 6,8 7,1 25 6, ,2 10, ,2 11,9 82 6,8 0,25 7, ,4 11, ,2 9,6 68 6,8 6, ,8 7,2 52 6,8 0,25 6,7 25 6, HEIN95 / 7 Konnivesi 7 Kok.syv. 29,6 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 12 cm; Jää 27 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja al jmä; levä 0 /3; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 13,1 90 <1 6,9 7,0 25 6, ,2 13, ,2 12,8 88 6,8 0, ,4 12, ,3 10,9 77 6, ,7 7,6 54 6,8 6,6 25 6, < Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /3

57 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p fek ent E.coli entero koli36 Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml HEIN95 / 8 Konnivesi 8 Kok.syv. 29,8 m; Näk.syv. 4,7 m; Lumi 3 cm; Jää 21 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja al jmä; levä 0 /3; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 12,7 87 <1 6,8 7,0 25 6, ,2 12, ,2 12,7 87 6,9 0, ,2 12, ,2 12,3 84 6, ,2 12,4 85 6,8 7,0 30 6, HEIN95 / 9 Konnivesi 9 Kok.syv. 26 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 4 cm; Jää 32 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 12,8 88 <1 6,8 7,1 25 7, ,2 12, ,2 12,7 87 6,7 0,24 7, ,2 12, ,2 12,5 86 6,7 7, ,2 12,6 86 6,7 0,24 7,1 30 6, HEIN95 / 11 Konnivesi 11 Kok.syv. 52,5 m; Näk.syv. 5,1 m; Lumi 6 cm; Jää 33 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -12 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 12,4 85 <1 8,2 7,1 30 7, ,2 10, ,4 10,6 73 6,7 0,24 7, ,5 10, ,8 11, ,9 10, ,0 10, ,0 9, ,3 7, ,2 10, ,6 8,7 62 6,6 0,23 6,8 30 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /3

58 1/3 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l HEIN95 / 00 Ruotsalainen 00 Kok.syv. 50,1 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,8 10,9 105 <1 7,0 7,4 25 5, < ,6 10, ,6 11, ,0 0,24 7, ,2 11, ,8 10, ,0 10, ,8 10, ,6 11, ,0 7, ,6 11, ,4 11,2 86 7,0 0,24 7,4 25 7, , HEIN95 / 3 Maitiaislahti 3 Kok.syv. 7,8 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,4 10, ,5 7,4 7,4 25 7, ,2 10, ,3 0,26 7, ,4 7,7 64 8,0 0,27 7,4 30 7, , FLUTING / 4 Konnivesi 4, yp Kok.syv. 19,6 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja al hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; 1 11,8 9,4 87 1, ,8 9,9 91 1, ,8 9,4 87 < ,8 9,4 87 < HEIN95 / 5 Konnivesi 5 Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) ,8 10,1 93 1,1 7,0 7,3 25 7, ,1 10,7 99 <1 7,1 0,24 7, ,2 9,6 89 1, ,2 10,1 94 1,1 7,0 7, < ,0 10,1 93 1,4 6,9 0,24 7,2 30 8, ,8

59 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l HEIN95 / 6 Konnivesi 6 Kok.syv. 8,8 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,6 9,8 94 1,5 6,7 7,3 30 8, ,0 9,9 94 6,9 0,25 7, ,8 9,1 80 6,9 0,24 6,9 25 8, , HEIN95 / 7 Konnivesi 7 Kok.syv. 28,4 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,0 9,4 89 1,1 6,8 7,3 30 8, ,4 9, ,6 10,0 88 6,9 0,24 7, ,2 9, ,8 10,4 83 7,3 7, ,8 9,1 73 6,9 0,24 6,9 25 7, , HEIN95 / 8 Konnivesi 8 Kok.syv. 27,6 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,6 8,9 85 1,2 6,9 7,3 30 8, ,6 10, ,2 10, ,9 0,24 7, ,0 10, ,0 10,9 96 6,8 7, ,2 10,8 94 6,9 0,24 7,0 25 7, , HEIN95 / 9 Konnivesi 9 Kok.syv. 24,8 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 14,2 10,1 98 1,1 6,8 7,3 25 7, ,0 10, ,0 10, ,8 0,24 7, ,8 10, ,6 11,0 87 6,9 6, ,4 11,2 88 6,7 0,23 7,0 30 7, ,1 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /3

60 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l HEIN95 / 11 Konnivesi 11 Kok.syv. 50,7 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt NW; 1 13,4 9,7 93 <1 6,7 7,3 30 7, ,6 9, ,6 9,8 94 6,7 0,23 7, ,2 10, ,8 10, ,4 10, ,2 9, ,8 11,4 89 6,6 6, ,6 10, ,4 10,2 78 6,5 0,22 6,9 30 7, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /3

61 1/3 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l HEIN95 / 00 Ruotsalainen 00 Kok.syv. 49,5 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt NW; 1 21,6 7,3 83 1,8 6,7 7,4 25 6, ,2 7, ,5 6,8 68 6,8 0,24 7, ,2 8, ,4 10, ,1 9, ,8 9, ,6 9,5 75 6,7 7, < ,6 10, ,6 9,5 75 6,8 0,24 6,9 30 6, < , HEIN95 / 3 Maitiaislahti 3 Kok.syv. 7,8 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 22,3 7,6 87 2,2 8,0 7,3 30 7, ,2 7,6 87 7,9 0,28 7, ,6 <0,5 5 8,5 0,43 6, , < FLUTING / 4 Konnivesi 4, yp Kok.syv. 21,1 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja al eki; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 22,0 7,1 81 1, ,7 7,1 81 1, ,2 7,6 86 < ,5 6,0 64 1, HEIN95 / 5 Konnivesi 5 Kok.syv. 21,6 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja al eki; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt S; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) ,0 7,2 82 1,1 7,2 7,3 30 7, ,9 7,8 89 1,1 7,1 0,26 7, ,9 5,9 63 1, ,5 7,2 77 1,1 6,9 7, ,3 5,6 59 1,7 7,0 0,27 6,8 30 6, ,9

62 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l HEIN95 / 6 Konnivesi 6 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 21,8 7,9 90 1,7 7,0 7,3 30 7, ,3 7,4 83 7,0 0,26 7, ,3 1,9 19 7,3 0,29 6,7 40 7, , HEIN95 / 7 Konnivesi 7 Kok.syv. 27,7 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 21,8 6,9 78 1,0 7,0 7,3 25 7, ,7 7, ,4 5,8 58 7,0 0,26 6, ,9 5, ,8 6,1 50 6,9 6, < ,3 6,1 49 7,0 0,25 6,6 30 6, < , HEIN95 / 8 Konnivesi 8 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 22,3 6,8 78 1,1 7,1 7,3 25 6, ,1 6, ,9 7,1 78 6,9 0,25 7, ,3 6, ,0 5,6 53 7,1 6, < ,4 3,5 31 7,0 0,26 6,7 25 6, < , HEIN95 / 9 Konnivesi 9 Kok.syv. 24,6 m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 22,1 8,0 91 <1 7,0 7,4 30 6, ,8 7, ,8 7,4 76 6,7 0,25 7, ,8 6, ,1 7,6 61 6,7 6, < ,7 5,9 47 6,8 0,24 6,7 30 6, < ,6 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /3

63 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l HEIN95 / 11 Konnivesi 11 Kok.syv. 50,9 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 24 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 22,3 7,8 90 <1 6,9 7,4 25 7, ,9 7, ,6 7,1 73 6,8 0,25 7, ,6 6, ,3 8, ,2 8, ,3 8, ,6 9,7 77 6,5 6, < ,6 9, ,2 8,6 68 6,6 0,23 6,8 30 7, < ,0 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /3

64 1/2 LIITE 7.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p SO4 fek ent E.coli koli36 Klorof. Na Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l mg/l FLUTING / 4 Konnivesi 4, yp Kok.syv. 19,8 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja JMä, JH; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,6 9,1 93 <1 6,5 0,27 7,1 25 6, , ,2 5 16,6 9,0 92 <1 6,5 0,26 7,1 25 6, , , ,6 8,8 90 <1 6,5 0,26 7,2 25 6, , , ,6 9,0 92 <1 7,1 0,27 7,5 25 6, , ,1 18,5 16,6 8,9 91 <1 6,5 0,25 7,1 25 6, , , , FLUTING / ap Konnivesi, ap Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 14:25; Näytt.ottaja JMä, JH; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,7 8,8 90 <1 7,3 0,26 7,0 25 7, >2400 6,5 5 16,6 9,0 92 <1 6,5 0,27 7,3 25 7, , , ,6 8,9 91 <1 6,7 0,26 7,1 25 7, , , ,5 8,8 90 1,0 6,6 0,27 7,1 25 7, , , ,4 8,6 88 2,1 6,5 0,25 7,0 25 7, , , , FLUTING / 5 Konnivesi 5 Kok.syv. 21 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja JMä, JH; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,7 8,8 90 <1 6,5 0,27 7,1 25 6, ,6 ~ ,2 5 16,6 9,0 92 <1 6,5 0,25 7,0 25 6, , , ,6 8,7 89 <1 6,6 0,27 7,1 25 6, , , ,5 8,7 89 <1 6,5 0,26 7,0 25 7, , , ,5 8,6 88 1,2 6,7 0,26 7,1 25 6, , , , HEIN95 / 6 Konnivesi 6 Kok.syv. 9 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja JMä, JH; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) ,3 8,8 90 1,1 6,5 7,1 25 7, , ,2 5 16,2 8,7 88 6,6 0,27 7, ,4 7 16,1 8,8 89 6,7 0,27 7,0 25 7, , ,4

65 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Stora Enso Heinola flutingtehtaan vesistötarkkailu (FLUTING) Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p SO4 fek ent E.coli koli36 Klorof. Na Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l mg/l HEIN95 / 7 Konnivesi 7 Kok.syv. 27 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JMä, JH; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,9 8,6 89 <1 6,6 7,0 25 7, ,3 ~ ,5 5 16,8 8, ,7 8,6 88 6,7 0,27 7, ,5 5,5 15 7,8 4, ,8 4,4 36 6,7 6, < ,8 5,2 26 6,4 4,1 33 6,9 0,26 6,5 25 7, < ,9 5, , HEIN95 / 8 Konnivesi 8 Kok.syv. 28 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä, JH; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 16,7 8,4 86 <1 6,9 7,1 25 7, ,6 ~ ,6 5 16,7 8, ,7 8,7 89 6,7 0,25 7, ,6 5, ,6 8, ,8 7,3 73 6,7 6, ,5 5, ,3 1,8 16 7,0 0,28 6,6 25 7, ,9 5, ,7 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05) /2

66 LIITE 7.2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 1/3 Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Kiint GF/C Sähk ph Väri kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p Näytepaikka oc mg/l ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 11:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,6 <1 6,6 7, < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,7 <1 5,4 6, < HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,6 <1 6,7 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 11:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -9 C-ast; 1 0,0 <1 6,7 7, < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 10:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -10 C-ast; 1 0,2 <1 5,5 6, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 12:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. -8 C-ast; 1 0,0 <1 6,7 7, < HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -5 C-ast; 1 0,4 <1 6,6 7, < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:20; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -12 C-ast; 1 0,6 <1 10,8 6, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, AL; Ilm.lt. -6 C-ast; 1 0,3 <1 6,7 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 13:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 1 0,6 <1 6,7 7, < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 0,7 <1 5,2 6, < HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 14:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 11 C-ast; 1 0,7 <1 6,7 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; 1 4,4 <1 6,8 7, < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 12:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 6,0 <1 5,4 6, <5 8 4 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

67 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 2/3 Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Kiint GF/C Sähk ph Väri kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p Näytepaikka oc mg/l ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 09:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 1 4,9 <1 6,7 7, < HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 12:00; Näytt.ottaja AL HR; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 15,2 1,0 7,1 7, < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:30; Näytt.ottaja AL HR; Ilm.lt. 16 C-ast; 1 15,7 1,6 5,6 7, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 16:00; Näytt.ottaja AL HR; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 14,7 1,3 7,0 7, < HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; 1 14,8 <1 6,7 7, HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 14 C-ast; 1 15,0 1,5 5,2 7, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 14:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 15,7 <1 6,8 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 10:30; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 22,2 1,4 6,9 7, HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 14:40; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 22 C-ast; 1 20,8 1,2 5,5 7, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 09:00; Näytt.ottaja al sk; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 21,6 1,4 7,1 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 10:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 17,8 <1 6,9 7, HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 18,0 1,3 5,7 7, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 18,2 <1 7,1 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 10:10; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 10,0 <1 6,8 7, <5 6 2 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

68 LIITE 7.2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a 3/3 Ruotsalainen-Konnivesi (HEIN95) Pvm. Hav.paikka lt Kiint GF/C Sähk ph Väri kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p Näytepaikka oc mg/l ms/m mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:45; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 8,0 <1 5,2 6, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 12:45; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 10,2 <1 6,9 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 10:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 1 7,1 <1 6,8 7, < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 1 6,1 <1 5,4 6, HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 8 C-ast; 1 7,0 <1 7,0 7, HEIN95 / V14 Jyrängönvirta V14 Klo 10:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 3,0 <1 6,9 7, <5 5 < HEIN95 / V13 Sulkavankoski V13(Räävelin re) Klo 09:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 1,0 <1 6,1 6, < HEIN95 / V12 Kymij Vuolenk 084 Klo 10:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 2,1 <1 7,0 7, <5 6 3 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

69 LIITE 7.3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Maitiaislahden tutkimus (PAKENS) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Cl E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l mg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l PAKENS / 3 Maitiaislahti 3 Kok.syv. 7,2 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 14 cm; Jää 35 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,2 12,9 89 <1 8,3 0,29 6,9 30 8, , ,1 9, ,7 3,0 22 <1 18,9 0,78 6, PAKENS / 4 Maitiaislahti 4 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. >2,3 m; Lumi 14 cm; Jää 36 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,4 13,3 92 <1 7,3 0,27 7,0 30 7, , PAKENS / 5 Maitiaislahti 5 Kok.syv. 10,3 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 15 cm; Jää 33 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja jmä al; Ilm.lt. -6 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt E; 1 0,3 12,2 84 <1 7,3 0,27 7,0 30 7, , ,2 9, ,5 4,4 32 <1 12,8 0,48 6,6 60 9, , ,0 3,4 25 <1 14,8 0,56 6, PAKENS / 3 Maitiaislahti 3 Kok.syv. 6,7 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja al hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,4 10, ,2 7,7 0,28 7,5 30 8, , ,4 4,8 40 6,3 13,6 0,65 7, , PAKENS / 4 Maitiaislahti 4 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. >2,4 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja al hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 15,8 10, ,9 7,5 0,27 7,5 30 7, , , PAKENS / 5 Maitiaislahti 5 Kok.syv. 10,1 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja al hr; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt NW; 1 16,6 10, ,8 7,6 0,27 7,5 30 7, , ,4 10,0 85 1,6 7,9 0,28 7,3 30 7, , ,2 2,7 21 1,2 13,0 0,49 7,7 50 9, , ,9 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

70 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Maitiaislahden tutkimus (PAKENS) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n Kok.P Cl E.coli entero koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l mg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml µg/l PAKENS / 3 Maitiaislahti 3 Kok.syv. 6,6 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 21,8 7,5 85 3,6 7,6 0,28 7,2 35 7, , ,1 <0, ,2 0,76 6, , PAKENS / 4 Maitiaislahti 4 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 21,5 7,5 85 3,5 7,5 0,29 7,3 35 7, , PAKENS / 5 Maitiaislahti 5 Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NW; 1 22,0 6,6 75 3,2 7,5 0,28 7,3 30 7, , ,0 0,9 9 2,6 7,7 0,29 6,5 40 7, , ,4 <0,5 4 4,1 12,2 0,58 6, , Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

71 LIITE 7.4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kuusakoski Oy:n Heinolan Rajavuoren kaatopaikka (KUURAJAV) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sähk ph COD Mn kok.n N(NH4) Kok.P Cl Näytepaikka oc mg/l % ms/m mgo2/l µg/l µg/l µg/l mg/l KUURAJAV / YP2 Konnivesi jvp yläpuolinen Kok.syv. 22,6 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt W; haju H; 1 11,6 10,6 97 6,8 7,1 7,4 530 <5 7 4,1 5 11,7 10,0 92 6,9 7,2 7, , ,7 10,2 94 6,8 7,1 7, , ,7 10,3 95 6,8 7,2 7,3 490 <5 5 4, KUURAJAV / AP3 Konnivesi jvp alapuolinen Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja AL HR; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt W; haju H; 1 11,8 9,1 84 6,8 7,2 6, ,2 5 12,0 9,9 92 6,9 7,2 7, , ,0 9,0 83 7,0 7,3 7, , ,0 9,8 91 7,0 7,3 7, , KUURAJAV / YP2 Konnivesi jvp yläpuolinen Kok.syv. 22,9 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja al eki; levä 1 /3; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; haju H; 1 21,8 7,5 85 6,8 7,5 6, ,8 5 21,5 7,5 85 6,8 7,4 6, , ,5 7,8 88 6,8 7,4 6, , ,5 7,3 83 6,9 7,4 6, , KUURAJAV / AP3 Konnivesi jvp alapuolinen Kok.syv. 19,4 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al eki; levä 1 /3; Ulkonäkö ei sameutt /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; haju H; 1 21,7 7,8 89 6,8 7,4 6, ,8 5 21,5 6,0 68 6,8 7,4 6, , ,5 7,8 88 6,8 7,3 6, , ,8 6,2 66 6,9 6,9 6, ,8 Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

72 LIITE 7.5 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Arrajärvi (ARRAJ) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n Kok.P entero Klorof. Näytepaikka oc mg/l % mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l ARRAJ / 037 Arrajärvi 2 Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 13 cm; Jää 33 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,2 11,0 75 1,0 9,2 0,37 6, ,4 6,7 48 9,1 6, ,8 5,5 39 8,8 6, ,5 3,7 27 9,3 0,45 6, ARRAJ / 038 Arrajärvi 1 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 13 cm; Jää 32 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja jk al; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SE; 1 0,4 11,0 76 <1 7,4 0,26 7,0 30 7, ,5 11,3 78 7,1 0,27 6,9 30 7, ARRAJ / 037 Arrajärvi 2 Kok.syv. 7,9 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,1 8,2 88 9,7 8,3 0,42 7, ,2 7,4 78 8,3 7, ,2 7,8 84 8,2 7, ,7 <0,5 5 11,9 0,88 6, ARRAJ / 038 Arrajärvi 1 Kok.syv. 4,1 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja al sk; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt NW; 1 19,1 8,5 92 5,6 7,1 0,29 7,4 30 7, ,5 19,2 8,5 92 7,1 0,29 7,3 35 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

73 PERIFYTON- JA RANTAVYÖHYKKEEN POHJAELÄINTUTKIMUKSET

74 SISÄLLYSLUETTELO 1 AINEISTO JA MENETELMÄT Perifytontutkimukset Rantavyöhyketutkimukset 1 2 TULOKSET Perifytontutkimukset Rantavyöhyketutkimukset 7 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 10 VIITTEET 11 LIITTEET Liite 1 Näytepisteiden surviaissääskilajisto elokuussa 2018 ja lajien suhteelliset runsaudet (%) Liite 2 Perifytontutkimusten tulokset.

75 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1.1 PERIFYTONTUTKIMUKSET Perifytonin eli päällyslevästön määriä tutkittiin kymmenellä näytepisteellä heinäkuun 2016 aikana (Kuva 1). Tutkimuksissa sovellettiin ympäristöhallinnon tekemää kansallista ohjeistusta (Mäkelä ym. 1992). Kullakin näytepisteellä levyjä inkuboitiin kolmen viikon ajan, inkubointisyvyyden ollessa 0,5 m. Kullakin pisteellä oli yksi teline johon oli kiinnitetty kolme levyä. Näytepisteiden vedenlaadun tarkastelua varten Konniveden näytepisteiden havaintojen keskiarvoja verrattiin Ruotsalaisen vertailualueen tulosten (pisteet 1 ja 2, Kuva 1) keskiarvoon jakamalla vertailuarvo kuormitettujen pisteiden arvoilla. Näin saadut viitteelliset veden laadun arvot jaettiin viiteen laatuluokkaan: erinomainen = > 0.8, hyvä = , tyydyttävä = , välttävä = ja huono = Levyiltä mitattuja klorofylli-a -pitoisuuksia tarkasteltiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja näytepisteiden aikasarjoihin ( ) sovitettiin lineaarisia ja taitekohta-regressiomalleja. Aineiston pitkän aikavälin muutoksia parhaiten kuvannut regressiomalli valittiin selitysasteen perusteella. 1.2 RANTAVYÖHYKETUTKIMUKSET Rantavyöhykkeen pohjaeläinnäytteitä kerättiin 11 näytepisteeltä (Kuva 1). Menetelmänä käytettiin ns. surviaissääskien kotelonahkamenetelmää (Chironomid Pupal Exuvial Technique, CPET, Wilson & Ruse 2005). Surviaissääskien aikuistuminen käynnistyy Etelä-Suomen olosuhteissa tyypillisesti huhti- toukokuun vaihteessa ja päättyy syys-lokakuussa (Raunio ym. 2007). Lajien aikuistumisajankohtien välillä on vuodenaikaista ja vuorokauden sisäistä vaihtelua (mm. Wilson & Ruse 2005). Jotta lajistosta saataisiin kattava kuva, on suositeltu että kotelonahkoja kerättäisiin kolmena tai neljänä eri kuukautena avovesikauden aikana (Wilson & Ruse 2005). Kustannusten karsimiseksi on usein kuitenkin tyydyttävä vain yhden ajankohdan näytteeseen. Konniveden tarkkailussa näytteitä kerättiin elokuun lopulla ( ). Aikaisempien tutkimusten perusteella tänä ajankohtana on mahdollista saada kattava otos niin karun kuin rehevän pohjanlaadun ilmentäjälajeista. Vuorokauden sisäisen vaihtelun aiheuttaman virheen vuoksi kotelonahkoja tulee kerätä kerääntymisalueilta tai ajelehtivaa aineista keräävistä pisteistä. Tällöin näytteen voidaan katsoa edustavan viimeisen kahden vuorokauden aikana aikuistuneista lajeja (Coffman 1973). Järviolosuhteissa kerääntymisalue tarkoittaa tuulen vastaista rantaa, jonne pinnalla ajelehtivaa ainesta on kerääntynyt. Surviaissääskien kotelonahkojen näytteenotossa sovellettiin eurooppalaista menetelmästandardia SFS-EN 15196:2006. Näytteenotto tapahtui haavimalla rantaveden pinnalla kelluvaa aineista käsihaavilla (havas 250 µm) (kuva 2). Ollakseen edustava, näytteen tulee sisältää vähintään 200 kotelonahkaa (Ruse 1993). Koska vain kotelonahkojen määrä on ratkaiseva, ei näytteenottoaikaa ole määritelty tai rajattu. Käytännössä riittävä määrä kotelonahkoja saavutettiin noin minuutin haavinnalla. Haavinnan jälkeen pussin sisältö tyhjennettiin vedellä täytettyyn ämpäriin. Ämpäristä poistetaan isoimmat roskat ja samalla arvioitiin kotelonahkojen määrää. Loppu aines kaadettiin siivilän (havas 250 µm) läpi ja seulontajäännös kaadettiin kierrekorkilliseen pulloon (0,5 l) ja säilöttiin etanolilla. Haavintaa jatkettiin, mikäli riittävää määrää kotelonahkoja ei ollut ensimmäisessä näytteessä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 1

76 Kuva 1. Konniveden perifyton- (vihreät pisteet) ja rantavyöhyketutkimuksien (punaiset pisteet) näytepisteiden sijainti. Näytepisteeltä 11 tutkittiin vain rantavyöhykkeen pohjaeläimistö. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

77 Kuva 2. Surviaissääskien kotelonahkojen näytteenottoa. Konniveden tarkkailun näytteet poimittiin yleensä parin seuraavan päivän kuluessa näytteenotosta. Poimintaa varten näytepulloa sekoitettiin ja siitä kaadettiin poiminta-alustalle pieni osa-näyte. Kaikki osanäytteen kotelonahat poimittiin ja laskettiin. Mikäli osanäytteen kotelonahkojen määrä ei ylittänyt vaadittua 200 yksilöä, kaadettiin poiminta-alustalle uusi osanäyte, josta poimittiin niin ikään kaikki kotelonahat. Kotelonahkojen määrityksessä hyödynnettiin Langtonin (1991) määrityskaavaa. Kaikki kotelonahat määritettiin vähintään suvulleen, mutta pääasiassa lajilleen. Näytepisteiden rehevyyden arvioinnissa hyödynnettiin ns. TEO-indeksiä, jossa indikaattorilajit on jaoteltu kahteen ryhmään: i) oligotrofian ja ii) eutrofian ilmentäjälajit (Paasivirran 2001, indeksin versio vuodelta 2010). Indeksin pienin mahdollinen arvo on 0 (ilmentäen hyvin karua pohjanlaatua) suurin 100 (ilmentäen hyvin rehevää pohjanlaatua). Tilastollisina menetelminä käytettiin ryhmittelyanalyysiä ja NMS-ordinaatioanalyysiä, jolla kuvattiin kaksiulotteisessa ordinaatiossa näytepisteiden eroja ja yhtäläisyyksiä lajistokoostumuksessa. Lisäksi Konniveden näytepisteiden (pisteet 3-11) tilaa arvioitiin vertaamalla lajistokoostumuista Ruotsalaisen vertailupisteiden lajistoon. Indeksinä käytettiin Sørensenin etäisyysindeksiä. Samankaltaisuusindeksissä luokkien erinomainen-hyvä raja kiinnitettiin 60 %:iin, ja seuraavat tilaluokat jaettiin tasavälein 15 %:n välein. Vuosien tulosten samankaltaisuutta testattiin Mantelin testillä. 2 TULOKSET 2.1 PERIFYTONTUTKIMUKSET Keinoalustoilta mitatut klorofylli a pitoisuudet olivat useimmilla näytepisteillä verrattain alhaisia, (keskiarvojen vaihteluväli 0,4-3,1 mg/m 2 ) (Kuva 3, Liite 1). Pienimmät levämäärät mitattiin Konniveden eteläosan näytepisteeltä (P.8) ja suurimmat Ruotsalaisen vertailupisteeltä (Kuva 3). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 3

78 Varianssianalyysin (ANOVA) perusteella erot näytepisteiden levämäärissä olivat tilastollisesti merkitseviä (F = 7.6, p < ). Koska vuoden 2018 aineistossa etenkin eteläisemmän vertailupisteen levämäärät olivat suhteellisen korkeita, sijoittuivat Konniveden näytepisteet viitteellisen, levämäärään pohjautuvan tila-arvion perusteella erinomaiseen luokkaan. Kuva 3. Näytepisteiden 1-10 keinoalustoilta mitattujen keskimääräiset klorofylli a määrät (mg/m 2 ) ja tulosten keskihajonnat. Ruotsalaisen vertailupisteiden 1 ja 2 tulokset on osoitettu sinisin pylväin. Konnivesi-Ruotsalaisen perifytontutkimusten tuloksia on kertynyt jaksolta Näytepisteiden levämäärissä on tapahtunut erilaisia ajallisia muutoksia. Vertailupisteiden levämäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman kasvaneet, mutta aineistoissa ei ollut havaittavissa taitekohtia (Kuva 4). Nouseva trendi oli kuitenkin molemmilla vertailupisteillä tilastollisesti merkitsevä. Kuormituspisteiden tuntumassa (pisteet 3 ja 4) levämäärät ovat pitkällä aikavälillä selvästi laskeneet ja trendit olivat myös tilastollisesti merkitseviä (Kuva 5). Konniveden näytepisteillä levämäärät ovat sen sijaan pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti laskeneet (Kuvat 6 ja 7). Ainoastaan pisteellä 6 levämäärät ovat pitkällä aikavälillä hieman nousseet. Myöskään Konniveden näytepisteiden aikasarjoista ei voitu havaita taitekohtia ja vuosienvälinen hajonta on ollut melko suurta. Näytepisteiden 5-10 levämäärien trendit eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

79 Kuva 4. Perifytontutkimusten vertailupisteiden (pisteet 1 ja 2) pitkän aikavälin ( ) tulokset (vuosittainen keskiarvo). Kuva 5. Konniveden kuormitettujen näytepisteiden (pisteet 3 ja 4) pitkän aikavälin ( ) tulokset (vuosittainen keskiarvo). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 5

80 Kuva 6. Konniveden näytepisteiden (pisteet 5, 6 ja 10) pitkän aikavälin ( ) tulokset (vuosittainen keskiarvo). Kuva 7. Konniveden näytepisteiden (pisteet 7, 8 ja 9) pitkän aikavälin ( ) tulokset (vuosittainen keskiarvo). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

81 2.2 RANTAVYÖHYKETUTKIMUKSET Rantavyöhykkeen surviaissääskitutkimuksissa tarkkailualueen 11 näytepisteeltä tavattiin elokuun lopun 2018 näytteenotossa 83 taksonia (Liite 2). Vuosien tarkkailussa taksonimäärät olivat kpl, eli alueen lajimäärä oli hieman aiempia vuosia pienempi. Suurimmat lajimäärät tavattiin pisteiltä 2 ja 4, ja pienimmät pisteiltä 8 ja 9 (Kuva 8). Ruotsalaisen ja Konniveden näytepisteiden lajisto koostui pääosin karuille järville ominaisista lajeista, kuten Parakiefferiella- ja Heterotrissocladius-sukujen lajeista. Poikkeuksen muodosti Maitiaislahden näytepiste, jolta tavattiin vain yksittäisiä karujen vesien tyyppilajeja ja niiden yksilömäärät olivat suhteellisen pieniä. Maitiaislahdella yleisiä olivat sen sijaan yleisiä ns. jokapaikan lajit (Procladius spp, ja Cladopelma viridulum). Pohjan rehevyyttä kuvaavan TEO-indeksin perusteella Ruotsalaisen vertailupisteet sekä Konniveden näytepisteet olivat indeksiarvojen perusteella hyvin karuja tai karuja (Kuva 8). näytepiste (P.11) oli luokiteltavissa lievästi karuksi. Kuva 8. Näytepisteiden 1-11 taksonimäärät ja rehevyys surviaissääskilajistoon perustuvan TEO-indeksin perusteella arvioituna. TEO-indeksin luokkarajat ovat: hyvin karu: 0-15, karu:16-35 ja lievästi karu: Näytepisteillä 1-10 indikaattorilajien yksilömääristä valtaosa muodostui myös oligotrofian eli karun pohjanlaadun ilmentäjälajeista (Kuva 9). Eniten karua pohjanlaatua ilmentävien lajien yksilöitä tavattiin Ruotsalaisen vertailupisteeltä (P.1) sekä konniveden keskiosan näytepisteeltä (P.6). Maitiaislahden näytepisteellä indikaattorilajeja oli yhteensä vain n. 14 % näytteen yksilömäärästä. Samankaltaisuusindeksin perusteella Konniveden näytepisteiden lajisto erosi tyypillisesti vain lievästi Ruotsalaisen vertailupisteiden lajistosta (Kuva 10). Sen sijaan Konniveden eteläosan ja Maitiaislahden osalta ero oli kohtalainen (Kuva 10). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 7

82 Kuva 9. Indikaattorilajien yhteenlaskettu suhteellinen runsaus näytepisteillä Kuva 10. Konniveden näytepisteiden 3-11 lajiston samankaltaisuus (%) Ruotsalaisen vertailupisteisiin nähden. Värien selitykset: tumman sininen = ei eroa vertailuyhteisöihin, vaalean sininen = lievä ero ja vihreä = kohtalainen ero. Ryhmittelyanalyysin perusteella Konnivesi-Ruotsalaisen näytepisteet olivat ryhmiteltävissä surviaissääskilajiston perusteella kolmeen ryhmään (Kuva 11). Lukumääräisesti suurimman ryhmän muodostivat Ruotsalaisen vertailupisteet sekä Kymenvirran ja Konniveden keskiosan näytepisteet. Toiseen ryhmään sijoittuivat Konniveden pohjois- ja eteläosion näytepisteet. Muista näytepisteistä lajistollisesti poikkeavan ryhmän muodostivat Maitilaislahti ja Konniveden piste 9 (Kuva 11). 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

83 Kuva 11. Näytepisteiden 1-11 sijoittuminen NMS-ordinaatioon lajistokoostumuksen ja lajien suhteellisten runsauksien perusteella. Mantelin testin perusteella vuosien surviaissääskiaineistoissa oli havaittavissa samankaltaisia säännönmukaisuuksia kuudessa vertailuparissa 15:sta (Taulukko 1). Korrelaatiot vaihtelivat vuosien välillä melko matalasta kohtalaisen korkeisiin (vaihteluväli r: 0,21 0,77). Näytepisteiden väliset erot ja samankaltaisuudet ovat olleet selkeimmät vuosien 2009/2010 ja 2012/2016 välillä. Vaikka lajistossa on luontaista vuosienvälistä vaihtelua, on tarkkailualueen näytepisteiden lajistokoostumuksessa ollut eri vuosina havaittavissa samanlaisia säännönmukaisuuksia. Vuosi 2018 oli näytepistekohtaisten samankaltaisuuksien valossa lähinnä vuotta Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019 9

84 Taulukko 1. Vuosien surviaissääskitutkimusten korrelaatiot ja niiden merkitsevyystasot. Vuosi r = 0,67 (p = 1 0,01) 2012 r = 0,62 (p = r = 0,64 (p = 1 0,08) 0,03) 2014 r = 0,48 (p = r = 0,56 (p = r = 0,32 (p = 1 0,01) 0,008) 0,14) 2016 r = 0,53 (p = r = 0,46 (p = r = 0,77 (p = r = 0,25 (p = 1 0,07) 0,09) 0,01) 0, r = 0,32 (p = 0,13) r = 0,36 (p = 0,08) r = 0,36 (p = 0,11) r = 0,44 (p = 0,014) r = 0,21 (p = 0,23) 1 Näytepisteiden lajimäärien korrelaatioissa oli lajistokoostumuksen tavoin suuria vuosien välisiä eroja (korrelaatiokertoimen vaihteluväli r: -0,10 0,94). Voimakkain korrelaatio näytepisteiden lajimäärissä oli vuosien 2012/2014 tuloksissa kun taas heikoin korrelaatio oli vuosien 2016/2018 välillä. 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Perifytontarkkailussa levämäärien alueellinen vaihtelu oli melko voimakasta vaikka levämäärät olivat yleisesti ottaen pieniä. Näytepisteiden väliset erot levämäärissä olivat myös tilastollisesti merkitseviä. Konniveden jätevesikuormituksella ei kuitenkaan näyttänyt olevan vaikutusta keinoalustoilta mitattuihin levämääriin. Perifytontutkimusten pitkän aikavälin ( ) tulokset osoittivat, että vertailupisteiden keskimääräiset levämäärät ovat kasvaneet. Sen sijaan kuormituspisteiden tuntumassa valtaosalla Konniveden näytepisteistä levämäärissä oli havaittavissa hidas laskeva trendi. Epäselvää on, mistä vertailupisteiden kasvaneet levämäärät johtuvat. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Ruotsalaisen kesäaikaisessa päällysveden laadussa on tapahtunut pitkällä aikavälillä sellaisia muutoksia, jotka ruokkivat päällyslevien kasvua. Ruotsalaisen vedenlaadun tarkkailupisteen päällysveden (1 m) pitkän aikavälin ( ) tulokset viittaavat siihen, että veden väriarvot ja kemiallinen hapenkulutus (COD) ovat nousset. Valuma-alueelta tuleva huuhtouma näyttää siten kasvaneen, joka voi olla yhteydessä myös kasvaneisiin kesäaikaisiin päällyslevämääriin. Rantavyöhyketutkimusten perusteella tarkkailualueen pohjien rehevyystasossa ei yleisesti ottaen ollut suurta vaihtelua. Pohjaeläinindeksin perusteella näytepisteet oli luokiteltavissa hyvin karuiksi tai karuiksi. Ainoastaan Maitiaislahti erottui selvästi kaikista muista näytepisteistä, indeksiarvon ilmentäessä lievästi karua pohjanlaatua. Jätevesien purkupisteiden alapuolella, Rautsaaren ympäristössä, ei ollut havaittavissa rehevöitymistä. Näytepisteiden lajistokoostumuksessa ja lajimäärissä oli eri tutkimusvuosien välillä useimmiten kohtalainen positiivinen korrelaatio, mutta 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/2019

85 joidenkin vuosien osalta korrelaatiot olivat myös heikkoja. Vaikka lajisto ja lajien runsaussuhteet vaihtelevat vuosien välillä, näyttäisi siltä, että alueelliset erot Konnivesi-Ruotsalaisella ovat pysyneet kutakuinkin samanlaisina tarkkailujaksolla VIITTEET Coffman, W. P Energy flow in a woodland stream ecosystem: II. The taxonomic composition and phenology of the Chironomidae as determined by the collection of pupal exuviae. Arch. Hydrobiol. 73: Langton P. H., 1991: A key to pupal exuviae of West Palaearctic Chironomidae. Privatelly published, Huntington, Cambridgeshire, UK. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallitus, sarja B 10, 86 s. Paasivirta, L Rantavyöhykkeen surviaissääsket järvien tyypittelyssä. Univeristy of Joensuu, Publications of the Karelian Institute 133: Päivitetty Raunio, J., Paavola, R. & Muotka, T Effects of emergence phenology, taxa tolerances and taxonomic levels on the use of the Chironomid Pupal Exuvial Technique in river biomonitoring. Freshwat. Biol. 52: Ruse, L Chironomid distribution in the River Pang in relation to environmental variables. Ph.D. Thesis. University of Bristol, 365 pp. SFS-EN 15196:2006. Water quality. Guidance on sampling and processing of the pupal exuviae of Chironomidae (Order Diptera) for ecological assessment. 8 s Wilson, R. S. & Ruse, L. P A guide to the identification of genera of chironomid pupal exuviae occurring in Britain and Ireland (including common genera from Northern Europe) and their use in monitoring lotic and lentic fresh waters. The Freshwater Biological Association, Special Publication No. 13. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 285/

86 LIITE 1. Näytepisteiden 1-11 surviaissääskilajisto elokuussa ( ) ja lajien suhteelliset runsaudet (%). LIITE 1