TEKNISEN LAUTAKUNNAN ESITYKSET VUODEN 2011 TALOUSARVIOON JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAAN

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta TEKNISEN LAUTAKUNNAN ESITYKSET VUODEN 2011 TALOUSARVIOON JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAAN TEKNLTK 107 Kaupungininsinööri Kaupunginhallitus on ( 222) antanut jäljempänä selostetut vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi :n 5 kohdalla kaupunki konsernin strategian päivityksen vuoteen 2012 sekä elinkeino- ja pal velu ohjel man päi vi tyk sen ( :t 6 7/ ). Henki löstöohjelma hyväksyttiin valtuuston ko kouksessa Kaupunkikonsernin strategiatarkistukseen 2010 liit ty vä toimenpideohjelma valmistuu elokuussa. Tähän asiakirjaan sisältyvät toi men piteet tulee ottaa huomioon vuoden 2011 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Toimintaa ohjaavat myös kaupungin val tuus ton hyväksymät konserniohjeet. Lisäksi on otettava huo mioon kau pun gin valtuuston joulukuussa 2009 hyväksymä talouden tasa pai not ta mi nen ja toimen pideohjelma Kaupunkikonsernin perusasiakirjan päätavoitteiden mukaan kaupunki ja kau punkiyhtiöt tuot ta vat riittävät kuntapalvelut kuntalaisille yhteistyössä Kai nuun maakunnan, yri tysten ja naapurikuntien kanssa tavoitteenaan myön teinen väestökehitys ja ihmisten menestys, hyvä työllisyys ja terve kun ta talous. Kesäkuussa 2009 kaupunginvaltuusto käsitteli kaupunkikonsernin päi vitettyä strategialuonnosta. Vuoden 2011 toi minnan suunnit te lus sa tulee kai kissa lin jauksissa ottaa huomioon rat kai sujen vaikutus väestön mää rään, mi tä ensisijaisesti ohjaa työpaikkatar jonta. Tähän pyritään yh teis työl lä paitsi edellä lueteltujen sidos ryhmien kanssa myös lisäämällä kaikin mah dollisin tavoin eri toimialojen ja toimipaikkojen yhteistyötä kau pun ki or ga nisaation sisäl lä. Toimialojen tulee ottaa talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa huomioon strategian 2010 päivityksessä keskeisiksi muutoskohteiksi valitut pai noalat niihin liittyvine toimenpiteineen. Näiden valmistelu tulee vas tuuttaa ja sopia työn te kijöiden kanssa seurannan mittareista. Toimialojen tu lee myös talousarvion tekstiosassa tuoda esille, kuinka talousarvion toi men pi teet to teut tavat konsernistrategiaa, konserniohjeen mukaisia tavoitteita ja talou den ta sa pai not tamis- ja toimenpideohjelmaa. Kaupun ginhallitus edel lyt tää, että hen ki lös tö pääsee osallistumaan talousarvion laadintaprosessiin riit tä väs ti ja vai kut ta maan työlle asetettaviin tavoitteisiin. Henkilöstön osal lis ta mi ses ta tulee esit tää lyhyt kuvaus. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväk syt tävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yh teydessä valtuuston on hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitel-

2 man ensimmäinen vuosi. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan teh tä vien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai yli jäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos ta lous arvion laatimisvuoden ta seeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen ali jäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yh tey des sä on päätettävä yksi löi dyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla ali jäämä katetaan valtuus ton erikseen päättämänä kattamiskautena. Valtuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja ta loudelliset tavoitteet, osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voi ma va rat koko suunnitelmakaudelle sekä päättää investointiosan hank keista ja han keryhmistä. Taloussuunnitelmavuosien tiedossa olevat kustan nustason muutokset otetaan huomioon suunnitelmassa. Tuloarvio Valtionosuudet Vuoden 2010 alussa toteutetun uudistuksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kus tannukset, esi- ja perusopetuksen 6-15-vuotiaiden ikäluokan mukaan mää räytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kus tannukset sekä taiteen perusopetus ja asukaskohtainen kuntien kult tuu ri toi mi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saa tuun euromäärään lisätään yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) ko ro tuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten koti seutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon valtionosuuteen teh tä vät vähennykset ja lisäykset. Valtionosuusjärjestelmän tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nol lattiin, otetaan huomioon vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena, ellei päätöstä jostakin syystä muuteta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden korotuksen odotetaan olevan noin kaksi prosenttia. Indeksitarkistuksena on otettu huomioon 1,7 prosenttia (arvio). Arvio kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi oma ra hoi tus osuu deksi on euroa asukasta kohden, jossa nousua on noin kak si pro senttia. Rahoitusosuus vastaa suunnilleen 34,10 tasolla olevaa val tion osuusprosenttia. Prosentti kuvaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien vä lillä, ei yksittäisen kunnan saamaa valtionosuuden määrää. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,97 euroa/asukas sisältäen 1,7 pro sentin indeksitarkistuksen. Verotulot

3 Kuntaliiton kesäkuussa 2010 tekemän arvion mukaan kunnallisveron tili tyk set ovat vuonna 2010 hieman yli 15,0 mrd. euroa, jossa vähennystä vuodesta 2009 on 2,4 pro sent tia. Vuonna 2011 tilitysten arvioidaan olevan 15,7 mrd. euroa eli 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilitykset kunnille vuonna 2010 arvioidaan 1,4 mrd. eu roksi. Vuonna 2011 odotettu ker tymä on 1,6 mrd. euroa ja vuonna ,4 mrd. euroa. Kaupungille ennakoidaan tilitettävän kunnallisveroa vuonna 2010 noin 21 milj. euroa, jossa vähennystä vuodesta 2009 on 1,9 prosenttia. Vuonna 2011 kun nallisveron tilityksen arvioidaan olevan samansuuruinen kuin vuonna Vuoden 2012 arvio on 21,5 milj. euroa ja vuonna ,1 milj. eu roa. Maksut Tuloperusteista päättäminen on keskeinen osa talousarvion hyväksymistä. Kos ka kaikki tulot ovat talousarvion tasapainottamisessa samanarvoisia, on hal lintokuntien annettava talousarvioesityksessään selvitys maksujen riittä vyy destä ja maksuperusteiden oikeellisuudesta ja tehtävä tarvittaessa esitys uusista maksuista ja uusista maksuperusteista. Talousarvion yhtenä lähtö koh ta na on, että nykyisiä taksoja ja maksuja tulee korottaa kustannustason nou sua vastaavasti ja uusia harkita taloudenohjauksen näkökulmasta. Menoarvio Kunta-alan palkkamenojen kasvu oli 4,1 prosenttia vuonna 2009 ja vuonna 2010 palkkamenojen arvioidaan olevan 2,5 prosenttia edellisvuotta suu rem mat. Vuonna 2011 kasvun ennakoidaan olevan yhtä suuri. Kuntaliitto arvioi palk kamenojen kasvavan vuosina 2012 ja ,8 prosenttia/vuosi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 lop puun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Sopi muk sen palkankorotukset kohdistuvat ajalle Muut mah dol lisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimuskausi nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin vajaan prosentin. Työnantajan palkkaperusteisen ennakkomaksun arvioitu maksuprosentti KuEL-palkoista on 16,0 vuonna Vuoden 2011 var hais eläke menope rus teinen maksu (varhe-maksu) perus tuu niihin eläke me noi hin, jotka ai heu tu vat vuosina alka neista työkyvyt tö myys eläk keistä, työttö myys eläk keistä ja yksilöllisistä var hais eläkkeistä sekä kun tou tustuista, joiden al ka mi sesta on vuoden 2011 alkuun mennessä alle 36 kuukautta. Eläke meno pe rus teinen KuEL-maksu voi daan budjetoida kertomalla vuo delta 2010 pe rit tä vien eläkemeno perus teisten ennakkolaskujen yhteis mää rä luvulla 1,02. Var hais eläkemenoperusteisissa maksuissa euromäärän vuodelle 2011 saa ker to mal la vuoden 2010 ennakkomaksun määrän kertoimella 0,79.

4 Tukityöllistämiseen käytetään kaupungin rahoitusosuutena enintään saman ver ran kuin vuoden 2010 työllistämisohjelmassa. Työllistetyille mahdollisesti mak settavat erilliskorvaukset on otettava huomioon kunkin lautakunnan ta lous arviossa. Vuonna 2010 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 1,5 pro senttia. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuo den maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset hei nä kuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 ku lut ta ja hin tojen arvioidaan kohoavan 2,5 prosenttia. Kaupungin maksuosuus Kainuun maakunnan tuottamiin peruspalveluihin on maakunnan alustavien maksuosuuslaskelmien mukaan noin 30,9 milj. euroa ja maksuosuusprosentti on 60,7 prosenttia. Maksuosuuden kasvu on noin 1,1 milj. euroa vuodesta Vuoden 2012 maksuosuus on tä mänhetkisen arvion mukaan vajaat 33,3 milj. euroa ja vuoden ,5 milj. euroa. Tavoitteet Pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi hallintokuntien tulee suorittaa kaikkien me no jen ja toimintojen kriittinen tarkastelu. Sama tarkastelu on suoritettava myös sisäisissä palveluissa kustan nusten minimoimiseksi. Toiminnan suun nit te lus sa tulee ko rostumaan toimi alojen ja kaupunkiyhtiöiden ja myös kun tien kes kinäinen ja väli tön yhteistyö. Talouden alijäämien katta mis vel voi te edel lyt tää, että toimin to jen sopeuttamista jatketaan menojen alentamiseksi myös vuo sina Talousarviossa ja -suunnitelmassa on hyväksyttävä kunnan toiminnalliset ja ta loudelliset tavoitteet. Tavoitteet voivat olla sanallisia. Sa nal lis ten tavoit tei den lisäksi sovitaan mitattavista tavoitteista. Lakisääteisiä tavoitteita tulee vält tää. Tavoitteen tulee olla todennettavissa, mihin tarvitaan tavoitteita ku vaavia mittareita. Myös sanallisen tavoitteen toteutumista voidaan arvioida. Henkilöstöä koskevia tavoitteita tulee asettaa siten, että arvioinnissa voidaan myö hemmin seurata muun muassa henkilöstön määrää, rakennetta, kiertoa, osaa mista ja työkykyä sekä henkilöstön työn tuloksellisuutta ja laatua. Näiden ta voitteiden toteutumista seurataan myös erillisessä henkilö stötilin päätökses sä. Henkilöstön luonnollinen poistuma käytetään pääsääntöisesti hyväksi ja uut ta henkilöstöä palkataan ainoastaan korjaamaan rakenteellisia vinou tu mia. Mää räaikaista ja tilapäistä henkilöstöä saa palka ta ainoastaan poikkeus ta pauk sis sa. Toiminnallisina tavoitteina esitetään suoritteita sekä taloudellisuudelle (esi mer kiksi euroa/oppilas), vaikuttavuudelle ja tuottavuudelle asetettavia tavoit tei ta. Vaikuttavuutta osoittaa palvelutuotannon kyky tyydyttää kun talaisten tar peet. Vaikuttavuutta on myös kunnan itselleen asettamien ta voit teiden saa vut tamisen aste. Tuottavuus on suoritteiden ja tuotannon tekijöiden suhde (esi merkiksi hoitopaikkoja/hoitaja, käyttöaste: toteutu nut/maksi mi kapa si teetti). Lomake 1. käyttötalous.

5 Liitteenä on kaupunginhallitus- ja lautakuntakohtaiset enimmäisnettomäärä ra ha raamit, joissa rajoissa hallintokuntien tulee antaa omat esityksensä. Kau pun ginhallitus korostaa, että an net tu raami on kaupun gin hallituksen talous arviovalmistelua ohjaava, mutta kau punginhallitus voi alentaa talous arvio määrärahojen kattamisen tai valtion ta lousarvio- ja muiden päätösten taikka mui den syiden vuoksi vuoden 2011 sa moin kuin vuosien netto määräraharaamia. Ta lous ar vio raami ei ole kaupun gin val tuus ton päätöksen te koa rajoittava lopullinen net to määräraharatkaisu. Investoinnit Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat vuosille Useam man vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. In ves tointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai han ke ryh mille. Investointiosassa arvioidaan talousarvio vuonna tarvittava mää rä raha ja esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu määrä rahan tarve. Investointien rahoitus osuuk sina esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet inves toin tei hin. Esitys tehdään lomakkeilla 2. ja 2.1. Investointiosassa esitetään ainoastaan sellaiset rakentamis- ja peruskorjaus koh teet, joiden arvonlisäveroton kustannusarvio on vähintään euroa ja jois ta tehdään suunnitelmanmukaiset poistot. Vuosikuluksi kirjattavan me non ja investoinniksi taseeseen aktivoitavan perusparannusmenon raja saattaa olla vaikeasti määritettävissä. Perusparannusmenon tuntomerkkejä ovat edellä mai nitun aktivointirajan saavuttaminen, omaisuuden käyttötar koituksen muut tuminen ja/tai laatutason paraneminen. Käyttöomai suuden kunnossa pi to sisällytetään käyttötalousosaan vuosikuluksi. Investointiesityksiä talousarvioon tehtäessä on otettava huomioon kaupun gin hallituksen :ssä 210 tekemä esitys investointihankkeista maa kun taohjelman toteuttamissuunnitelmaan Esitykset tehdään ilman arvonlisäveroa, mutta kustannusarvioihin sisältyvä oman käytön vero tulee sisällyttää määrärahaesitykseen. Irtaimesta omaisuudesta esitetään investointiosassa vähintään euron (il man arvonlisäveroa) suuruinen hankinta. Kunkin hallintokunnan tulee talousarvioesitykseensä sisällyttää perusteltu esi tys investoinneista, jotka kaupunginhallitus asettaa tärkeysjärjestykseen mää rä rahojen puitteissa. Lähtökohtana on, että investointien nettomenot ovat to den näköisesti suunnitelmapoistoja pienemmät. Käyttösuunnitelma Talousarvioesitykseen sisällytetään nykyisen tehtäväjaon mukainen käyttö suun nitelma, joka tarkistetaan kaupunginvaltuuston talousarviopäätök-

6 sen jäl keen. Myös käynnissä olevien, rahoituksen saaneiden ja suunniteltujen pro jek tien alustavat käyttösuunnitelmat tulee sisällyttää talousarvioesityk seen. Yk sittäisiä määrärahoja ei voi esittää nettomääräisinä. Talousarvioesityksen jättäminen Ta lousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset tulee toimittaa kaupunginhalli tuk selle osoitettuina talousjohtajalle viimeistään Aikaraja on eh do ton. Lisätietoja antaa kaupungininsinööri Hannu Huotari, puhelin Kaupungininsinöörin päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää aloittaa vuoden 2011 talousarvioeh dotusten ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun kaupunginhallituksen talousarvion laadintaohjeiden ja toimialan vas tuuyksikköjen valmistelujen pohjalta. Liite. Päätös: Tekninen lautakunta yksimielisesti hyväksyi päätös ehdo tuksen.