Diabeetikon sosiaaliturva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeetikon sosiaaliturva"

Transkriptio

1 2015 Diabeetikon sosiaaliturva

2 Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Vuorisalo Toimittaja: Johanna Häme-Sahinoja Taitto: Aino Myllyluoma Kannen kuva: Jyrki Salmi, Parus Major, talitiainen. CC-lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0, https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/2.0/ Paino: Kirjapaino Hermes Oy, 2015 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Tilaukset: Diabeteskeskus/Materiaalitilaukset Kirjoniementie Tampere p f

3 Lukijalle Sosiaaliturvaan ja -etuuksiin liittyvät kysymykset voivat tuntua mutkikkailta, ja niitä koskeva tieto on hajallaan. Erityisesti diabeetikoille suunnattua sosiaaliturvaa ei ole. Tähän oppaaseen on koottu yleisestä sosiaali turvasta sellaiset kokonaisuudet, joista voi olla hyötyä diabetekseen sairastuneelle eri tilanteissa ja elämänvaiheissa. Tukimuotoihin ja etuuspäätöksiin vaikuttavat aina monet seikat, ja omassa asiassa kannattaa kysyä neuvoa sairaalan, terveyskeskuksen tai kotikunnan sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta sekä Kansaneläkelaitoksen toimistosta. Sosiaaliturvaa koskeva tieto vanhenee nopeasti, joten sosiaaliturva-asioita on hyvä seurata oma-aloitteisesti. Diabeetikon sosiaaliturva -opas ilmestyy painettuna vuosittain. Se julkaistaan myös pdf-muodossa internetissä osoitteessa Tampereella helmikuussa 2015 Riitta Vuorisalo Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva

4 Sisältö 1 Sairaanhoitokustannusten korvaaminen Lääkärinpalkkiot, lääkärin määräämä tutkimus ja hoito Hammashoito Lääkkeet Matkat Maksukatot Diabeetikon hoitotarvikkeet Valitusmenettely hoitotarvikkeista Tukea pitkäaikaissairauden kustannuksiin vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle Omaishoidon tuki Vammaispalvelut Vammaisen pysäköintilupa Sairauspäiväraha Toimeentulotuki Diabeetikkolapsen sosiaaliturva Lapsen avosairaanhoidon ja sairaalahoidon maksut Alle 16-vuotiaan vammaistuki Erityishoitoraha Lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha Sopeutumisvalmennus Päivähoito ja koulu Tilapäinen hoito Tukihenkilö Omaishoidon tuki Diabetes ja opintotuki Ammatinvalinta Ajokortti Varusmiespalvelus Kuntoutus Kuntoutukseen hakeutuminen Kuntoutusvaihtoehtoja Kuntoutusajan toimeentulo Diabeetikon sosiaaliturva 2015

5 11 Apuvälineet Työkyvyttömyys ja toimeentulo Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke Lapsikorotus Takuueläke Verotus Invalidivähennys Haittaluokitus Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Autoveron palautus invalideille Autoveron huojennus invalideille Vapautus ajoneuvoveron perusverosta Kotitalousvähennys Hoitoon hakeutuminen Kiireettömään hoitoon pääseminen kotimaassa Hoito toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä Ennakkoluvalla hoitoon EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin Sairausvakuutusturva kansainvälisissä tilanteissa EU- ja Eta-maat ja Sveitsi Kahdenkeskiset sosiaaliturvasopimukset Reseptit, reseptilääkkeet ja hoitotarvikkeet Vapaaehtoiset henkilövakuutukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asema ja oikeudet Potilaan velvollisuudet Syrjinnän kielto Oikeus hyvään hallintoon ja neuvontaan Sosiaalihuollon asiakkaana Terveydenhuollon asiakkaana Muutoksenhaku Muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto Tukea ja tietoa Diabetesliitosta ja paikallisista yhdistyksistä Diabeetikon sosiaaliturva

6 1 Sairaanhoitokustannusten korvaaminen Kunnan velvollisuutena on järjestää asukkaidensa perusterveydenhuolto sekä huolehtia siitä, että asukkaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon. Näistä palveluista kunta perii yleensä maksun. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi terveyskeskus-, poliklinikka- ja sairaalapäivämaksu. Näistä julkisen terveydenhuollon kustannuksista Kansaneläkelaitos (Kela) ei maksa korvauksia. Asiakasmaksut on sidottu kansaneläkeindeksiin, ja ne tarkistetaan joka toinen vuosi. Viimeksi maksut muuttuivat 1. tammikuuta Kunnat voivat alentaa asiakasmaksua tai jättää sen kokonaan perimättä yksilöllisen tilannearvion perusteella. Asiakasmaksulaki velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät tekemään näin, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai hänen mahdollisuutensa täyttää elatusvelvollisuutensa. Kela korvaa sairausvakuutuksen perusteella osan yksityislääkärin palkkioista sekä osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta, hammashoidosta, lääkkeistä ja matkoista. Kela maksaa korvausta myös yksityissairaalassa annetun hoidon kustannuksista. 1.1 Lääkärinpalkkiot, lääkärin määräämä tutkimus ja hoito Kela on vahvistanut yksityisen lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä tutkimukselle ja hoidolle taksan, joka ilmaisee suoraan potilaalle maksettavan korvauksen määrän Taksa ei ole yläraja sille, minkä suuruisen palkkion yksityinen terveydenhuollon palvelun tuottaja voi periä potilaalta. Yleensä palkkio on taksaa suurempi. Esimerkiksi erikoislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä korvattava taksa on 16,50 euroa. Jos lääkäri perii palkkiota 65 euroa, Kela korvaa 16,50 euroa. Asiakas maksaa itse loput 48,50 euroa (+toimistokulut ja mahdolliset laitosmaksut). Kela on julkaissut korvaustaksat verkossa: Jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin antamaa hoitoa Kela ei korvaa. 1.2 Hammashoito Koko väestö on iästä riippumatta oikeutettu terveyskeskuksen antamaan hampaiden hoitoon. Maksu hoidosta määräytyy hoidon antajan koulutuksen 6 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

7 mukaan. Lisäksi suoritetuista toimenpiteistä peritään aina erillinen maksu niiden laadun ja laajuuden mukaan. Näistä kustannuksista Kela ei maksa korvauksia. Terveyskeskuksissa hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Ellei erityistä tarvetta ilmene, yksityinen hammashoito on korvattavaa joka toinen kalenterivuosi. Jos hammaslääkäri toteaa, että hampaiden tarkastuksia tai hammashoitoa tarvitaan enemmän, Kela korvaa taksansa mukaan. Korvaus koskee hammaslääkärin tekemää tutkimusta, ehkäisevää hoitoa sekä suun alueen sairauden ja hammassairauden hoitoa. Yksityisen suuhygienistin antama ohjaus ja hoito korvataan, jos hammaslääkäri on määrännyt ne. Myös hammashuollon aiheuttamia matka- ja lääkekustannuksia korvataan. On tärkeää, että diabeetikko kertoo hammashoidossa diabeteksestaan. Hammaslääkäri arvioi hoitokäynnillä hampaiden tarkastustiheyden ja merkitsee sen tietojärjestelmään. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa on määritelty diabeetikon hammashoidon tarve. Se antaa hyvät perusohjeet hammaslääkäreille. Jos diabetesta hoitava lääkäri toteaa suussa olevan ongelmia, hän voi tehdä lähetteen hammaslääkärille. Tarvittaessa hoito voidaan korvata kerran kalenterivuodessa. Laitoshoidossa olevalla ei ole oikeutta hammashoidon korvauksiin. 1.3 Lääkkeet Sairauden hoitoon tarkoitettujen lääkärin määräämien lääkkeiden aiheuttamat kulut korvataan kokonaan tai osittain. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle on, että lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääkkeen korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan. Korvausluokat Lääkkeen hinnasta saa Kela-korvausta lääkkeelle määritellyn korvattavuusprosentin verran. Korvausluokkia on kolme: peruskorvaus 35 prosenttia alempi erityiskorvaus 65 prosenttia ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Lääkkeen ostajan on maksettava ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä kolmen euron omavastuu jokaisesta yhdellä kertaa ostetusta valmisteesta. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa yhden insuliinin lunastaminen maksaa kolme euroa ja kahden eri insuliinin lunastaminen kuusi euroa. Diabeetikon sosiaaliturva

8 Sillä ei ole merkitystä, lunastetaanko lääkkeet yhdessä vai useammassa erässä. Esimerkkejä lääkekorvauksista eri korvausluokissa: Peruskorvaus (35 %) Esimerkki: Lääke maksaa Kela korvaa 35 % Asiakas maksaa omavastuuosuuden 20 euroa 7 euroa 13 euroa Alempi erityiskorvaus (65 %) Esimerkki: Lääke maksaa Kela korvaa 65 % Asiakas maksaa omavastuuosuuden 40 euroa 26 euroa 14 euroa Ylempi erityiskorvaus (100 %) Esimerkki: Lääke maksaa Kela korvaa Asiakas maksaa lääkekohtaisen omavastuuosuuden 50 euroa 47 euroa 3 euroa Apteekki voi luovuttaa kerralla yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeet. Peruskorvauksen saa esittämällä apteekissa reseptin ja Kela-kortin. Kaikkein uusimmista lääkkeistä ei välttämättä saa korvausta lainkaan. Erityiskorvattavuuden ehtona on, että sairaus on pitkäaikainen ja vaikea. Erityiskorvauksen saamiseksi tarvitaan lääkärintodistus sairaudesta ja lääkehoidon tarpeesta. Potilaan on itse toimitettava tämä B-lääkärintodistus ja täytetty hakemus Kelaan tai työpaikkakassaan. Oikeus erityiskorvaukseen myönnetään siitä päivästä, jolloin lääkärin kirjoittama B-todistus on saapunut Kelaan. Kela ilmoittaa erityiskorvausoikeudesta kirjeellä. Vanha Kela-kortti korvataan uudella, johon on merkitty erityiskorvausoikeus eli sairauden korvausnumero. Apteekissa tulee tämän jälkeen aina esittää lääkemääräyksen lisäksi Kela-kortti korvauksen saamiseksi Verensokeria alentavat lääkkeet Diabeteksen lääkehoidon erityiskorvausoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että diabetes on osoitettu seuraavasti: 8 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

9 Paastoverinäytteen plasman glukoosipitoisuus (fp-gluk kapillaari- tai laskimoverestä) on vähintään 7,0 mmol/l tai kokoveren glukoosipitoisuus (fb-gluk) vähintään 6,1 mmol/l tai satunnainen plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on vähintään 11,1 mmol/l tai satunnainen kokoveren glukoosipitoisuus (B-gluk) on vähintään 10,0 mmol/l tai glukoosirasituskokeessa plasman glukoosipitoisuus (P-gluk) on kahden tunnin kohdalla määritettynä vähintään 11,1 mmol/l tai kokoveren glukoosipitoisuus (B-gluk) vähintään 10,0 mmol/l. tai veren hemoglobiini-a1c (B-HbA 1c ) on yhtä suuri tai suurempi kuin 48 mmol/mol (6,5 %). Tyypin 1 diabetesta sairastavalle myönnetään insuliinista erityiskorvaus (100 %). Kerralla ostettuna kolmen kuukauden lääkekohtainen omavastuuosuus on 3 euroa. Kela voi myöntää erityiskorvauksen tyypin 2 diabeteksen lääkehoidosta (tableteista sekä insuliineista ja muista ihon alle pistettävistä, verensokeria alentavista lääkkeistä) lääkärin lausunnon perusteella. Potilas voi hakea korvausta heti toimittamalla taudin toteamisesta laaditun B-lääkärintodistuksen Kelaan. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävistä, ihon alle pistettävistä suolistohormonilääkkeistä eli GLP-1-analogeista eksenatidivalmisteet Byetta ja Budyreon ovat rajoitetusti erityiskorvattavia (100 %:n korvausluokassa) Rajoitettu erityiskorvaus tarkoittaa sitä, että lääke korvataan vain tietyt ehdot täyttäville potilaille. Rajoitetun erityiskorvauksen voi saada, jos diabetes on vaikeahoitoinen, eikä suun kautta otettavilla lääkkeillä ole saavutettu riittävää hoitotasapainoa. Edellytyksenä on myös, että potilaan painoindeksi on hoitoa aloitettaessa 35 kg/m 2 tai enemmän. Korvauksen saamiseksi tarvitaan B-lääkärintodistus sisätautien tai endokrinologian erikoissairaanhoidon yksiköstä tai näiden alojen tai yleislääketieteen erikoislääkäriltä. Byetta-valmiste on 100 %:n mukaan korvattava myös perusinsuliinin rinnalla vaikeahoitoisessa tyypin 2 diabeteksessa. Diabeteslääke Victoza (vaikuttava aine liraglutidi) on 100-prosenttisesti, mutta rajoitetusti erityiskorvattava lääke. Victoza korvataan, kun valmistetta käytetään enintään annoksella 1,2 mg vuorokaudessa vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoidossa potilaille, joilla ei ole saavutettu riittävää diabetestasapainoa suun kautta otettavilla diabeteslääkkeillä mukaan lukien toisen linjan hoitovaihtoehdot ja Victoza-hoitoa aloitettaessa painoindeksi on vähintään 35 kg/m 2. Diabeetikon sosiaaliturva

10 Linagliptiinia sisältävä Trajenta-valmiste ja linagliptiinia ja metformiinia sisältävä Jentadueto-valmiste ovat erityiskorvattavia sadan prosentin korvausluokassa. Raskauden aikana ilmaantunut, usein tilapäinen insuliinin tarve aikaisemmin terveellä naisella ei oikeuta erityiskorvaukseen, ellei insuliinin tarve jatku pitkäaikaisena Sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytetyt lääkkeet Verenpainelääkkeet Diabeetikko saa verenpainelääkkeistä vähintään peruskorvausta. Lääkehoitoa pitää edeltää puolen vuoden lääkkeetön hoito, jos mahdollista. 65 prosentin erityiskorvauksen edellytyksenä on, että alapaine on puolen vuoden seurannan ja lääkkeettömän hoidon ajan vähintään 95 elohopeamillimetriä. Diabeettista munuaissairautta sairastaville voidaan myöntää erikoislääkärin lausunnon perusteella erityiskorvaus ilman painerajaa. Veren rasvoihin vaikuttavat lääkkeet Diabeetikko saa yleensä kolesterolilääkkeistä peruskorvauksen (35 %). Erityiskorvauksen voi saada, jos sairastaa kroonista sepelvaltimotautia ja jos kolesteroliarvot pysyvät riittävästä ruokavaliohoidosta huolimatta suurina. Kokonaiskolesterolin on tällöin oltava vähintään 5,5 millimoolia litrassa (mmol/l) tai LDL-kolesterolin vähintään 3,5 mmol/l. Kuituvalmiste guarkumin (Guarem) hinnasta korvataan 35 prosenttia Lihavuuslääkkeet Suomessa on myynnissä vain yksi lääkevalmiste lihavuuden hoitoon (orlistaatti, kauppanimi Xenical). Sille ei ole vahvistettu peruskorvausta, eli potilaan pitää maksaa hoito kokonaan itse. Lääkkeen ostohintaa ei lasketa mukaan maksukattoon Erektiolääkkeet Erektiohäiriöiden hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvauksen vain silloin, kun erektiohäiriö on erittäin vaikea ja sen aiheuttajana on vaikea perustauti. Vaikealla perustaudilla tarkoitetaan esimerkiksi leikkauksen tai tapaturman aiheuttamaa vaikeaa hermovauriota, kuten selkäydinvammaa. Muusta syystä johtuva vaikea erektiohäiriö ei oikeuta sairausvakuutuskorvaukseen. Esimerkiksi diabeteksesta johtuvien erektiohäiriöiden hoito ei kuulu korvauksen piiriin. Peruskorvausoikeus myönnetään vaikeaa perustautia hoitavan lääkärin tai asianomaisen alan erikoislääkärin laatiman B-todistuksen perusteella. 10 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

11 1.3.5 Viitehinta ja lääkevaihto Korvaus lasketaan osasta lääkkeistä viitehinnan perusteella. Viitehintaryhmän muodostavat keskenään vastaavat, samaa vaikuttavaa ainetta sisältävät myyntiluvalliset lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Viitehintaryhmälle asetettu viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella korvauksen suuruus ryhmään sisällytetyistä lääkevalmisteista voidaan laskea. Viitehinta lasketaan ryhmän halvimman valmisteen hinnasta lisäämällä siihen 1,50 2 euroa valmisteen hintatasosta riippuen. Viitehintajärjestelmässä ostaja voi vaikuttaa lääkkeestä aiheutuviin kustannuksiin. Jos ostaa lääkevalmisteen, jonka hinta on enintään viitehinnan suuruinen, korvausta maksetaan lääkkeen koko hinnasta korvausluokasta riippuen 100, 65 tai 35 prosenttia. Jos ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Lääkäri voi kieltää lääkevaihdon hoidollisin tai lääketieteellisin perustein, jolloin korvaus maksetaan normaalisti. Kelalla on internetissä palvelu, josta voi hakea tietoa lääkkeiden hinnoista ja keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Lääkehakupalvelun avulla voi myös tarkistaa, kuuluuko lääke korvausjärjestelmän piiriin ja mihin korvausluokkaan se kuuluu. Lääkehakuun pääsee Kelan etusivulta kohdasta Lääkehaku. Suurista lääkekustannuksista on mahdollista saada lisäkorvausta (ks. maksukatot, luku 1.5.2) Sähköinen lääkemääräys Sähköistä reseptiä käytettäessä lääkäri laatii lääkemääräyksen sähköisesti ja siirtää sen tietoverkossa valtakunnalliseen Reseptikeskukseen, jota Kela ylläpitää. Potilaalle ei enää anneta paperista lääkemääräystä. Apteekki toimittaa lääkkeen Reseptikeskuksen tietojen perusteella. Lääkkeet voi hakea haluamastaan apteekista. Missä tahansa apteekissa voi tarkistaa omien lääkemääräystensä voimassaolon ja toimittamattomien lääkkeiden määrät. Lääkärin on informoitava potilasta sähköisestä lääkemääräyksestä ja annettava potilasohje, jossa on tiedot lääkkeestä ja sen käytöstä. Potilaalla on oikeus kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä Tällöin hän saa lääkäriltään perinteisen paperisen reseptin. Ellei insuliinista ole sähköistä lääkemääräystä, kannattaa paperinen resepti pitää aina mukana. Insuliinivalmisteita ei saa apteekista ilman lääkärin kirjoittamaa lääkemääräystä. Tämä koskee myös hätätilanteita, esimerkiksi insuliinikynän tai -ampullin katoamista, rikkoutumista tai jäätymistä. Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan Omakanta-palvelussa osoitteessa Palveluun kirjaudutaan Diabeetikon sosiaaliturva

12 henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Alaikäisen lapsen huoltajalla on oikeus saada apteekista yhteenveto alaikäisen lapsensa sähköisistä resepteistä. Huoltaja ei kuitenkaan näe alaikäisen tietoja Reseptikeskuksen Omakanta-verkkopalvelussa. 1.4 Matkat Kela korvaa hoidosta, tutkimuksesta ja kuntoutuksesta aiheutuneita matkakuluja. Korvausta saa yleensä lähimmässä hoitopaikassa asioinnista. Matkakustannukset korvataan siltä osin kuin ne ylittävät 16 euroa yhdensuuntaiselta matkalta halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Mikäli joutuu turvautumaan taksikuljetukseen, matka on syytä tilata Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneen välityskeskuksen kautta. Jos tilaa matkan käyttämättä keskusta, matkakohtainen omavastuu on 32 euroa, eikä se kerrytä vuotuisten matkakustannusten kattosummaa. Matkakustannusten maksukatot, ks. luku Maksukatot Potilaan vuotuisten omavastuuosuuksien eli maksukattojen tarkoitus on estää kohtuuttoman maksurasituksen syntymistä. Nykyisin on kolme erillistä maksukattoa: kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille, lääkekustannuksille, sekä sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneille matkakustannuksille Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksut Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on 679 euron maksukatto kalenterivuotta kohti. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut yleensä maksutta. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 16,10 euroon maksukaton saavuttamisen jälkeen. Alle 18-vuotiaiden maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalveluiden, fysioterapian ja sarjahoidon sekä sairaalan poliklinikkojen ja päiväkirurgian maksut. Huomioon otetaan myös terveyden- ja sosiaalihuollon laitoksissa annetun lyhytaikaisen laitoshoidon maksut. Maksukattoon ei lasketa mukaan esimerkiksi hampaidenhoidosta, sairaankuljetuksesta ja lääkärintodistuksista aiheutuvia maksuja, yksityislääkärin lähetteen perusteella tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esimerkiksi röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja. 12 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

13 Asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Tätä varten saa terveyskeskuksesta seurantakortin. Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä, sillä ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin asiakas saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto Sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen vuosiomavastuuosuudet Lääkekustannukset Suurista lääkekustannuksista on mahdollista saada lisäkorvausta. Lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuuksille vahvistetaan vuosittain kattosumma. Vuonna 2015 se on 612,62 euroa. Kun tämä lääkärin määräämistä lääkkeistä itse maksettu summa ylittyy, potilas maksaa 1,50 euron omavastuun lääkettä kohden kalenterivuoden loppuun asti. Summassa huomioidaan vain sairausvakuutuslain mukaan korvattavat lääkkeet. Kela ilmoittaa rajan ylittymisestä kirjeellä. Matkakustannukset Jos sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutuneiden matkakustannusten omavastuuosuuksien yhteismäärä ylittää kalenterivuoden aikana 272 euroa, Kela maksaa ylimenevän osuuden loppuvuodelta kokonaan. Vuotuisessa omavastuuosuudessa otetaan huomioon asiakkaan tai hänen tarvitsemansa saattajan matkakustannusten omavastuuosuudet. Vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan sekä matkojen omavastuuosuudet että niitä pienemmät kertakustannukset. Omavastuuta pienemmistäkin matkakustannuksista kannattaa siksi toimittaa selvitys ja kuitit Kelaan. Kustannukset korvataan yleensä halvimman matkustustavan mukaan. Erityiskulkuneuvon, kuten taksin, tarpeesta tarvitaan hoitopaikan antama matkakorvaustodistus. Diabeetikon sosiaaliturva

14 2 Diabeetikon hoitotarvikkeet Diabeetikot saavat tarvitsemansa hoitotarvikkeet maksutta terveyskeskuksesta terveydenhuoltolain perusteella silloin kun niiden tarve ja määrä on kirjattu hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelma laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. Se on osa potilasasiakirjaa. Sen laatimisesta ja ylläpidosta vastaa potilasta hoitava lääkäri kotikunnan terveyskeskuksessa. Hoitotarvikkeiden maksuttomuus koskee myös kotisairaanhoitoa, sairaalapoliklinikoiden ja yksityislääkäreiden hoidossa olevia. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeet kunnille hoitotarvikejakelun periaatteista toteuttamisesta: (http://www. stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/ #fi) Markkinoilla on useita erilaisia mittareita, joihin jokaiseen on erilaiset liuskat. Jos hankkii verensokerinmittarinsa itse, on ennen mittarin hankkimista syytä selvittää terveyskeskuksesta, mihin mittareihin sieltä saa liuskoja. Suositeltavaa on, että sairaanhoitopiirissä olisi käytössä 5 7 erilaista mittaria, joihin saa liuskoja hoitotarvikejakelusta. Näistä mittareista diabeetikko voi valita itselleen käyttökelpoisimman. Insuliinikynistä tulisi olla saatavilla kaikkia markkinoilla olevia malleja ja niihin kuuluvia eripituisia neuloja. Tarvikejakelun lähtökohtana on potilaan hoitoon perustuva tarve. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan verensokerimittausten tarve riippuu muun muassa hoitomuodosta, sairauden vakaudesta ja päivärytmin vaihtelusta. Lääkäri ja potilas määrittelevät yhdessä omaseurannan tarpeen sekä mittausten välit ja tavoitteet. Vakiintuneessa tyypin 1 diabeteksessa tai vaikeahoitoisessa tyypin 2 diabeteksessa tarvitaan 35 liuskaa viikossa. Vakiintuneessa tyypin 2 diabeteksessa, johon ei liity insuliinihoitoa, tarvitaan 12 liuskaa viikossa. Insuliinihoitoinen tyypin 2 diabeetikko tarvitsee 20 liuskaa viikossa, kun diabetekseen ei liity lisäsairauksia. Jos diabeetikko käyttää liian matalalle verensokerille eli hypoglykemialle altistavaa lääkitystä, verensokeri tulee perusseurannan lisäksi mitata erityisesti seuraavissa tilanteissa: liian matalaa verensokeria epäiltäessä ennen ajoneuvolla ajamista vastuullista tai riskialtista tehtävää hoidettaessa poikkeavan fyysisen kuormituksen yhteydessä äkillisen sairastumisen yhteydessä. 14 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

15 Verensokerin omaseuranta on tarpeellista myös silloin, kun diabeteksen hoitomuotona on ruokavalio- tai tablettihoito. Lisää tietoa: www. kaypahoito.fi. Vuoden 2014 alusta alkaen on ollut mahdollista valita erikoissairaanhoidon yksikkö mistä päin Suomea tahansa. Mikäli diabetestasi hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja harkitset vaihtoa, sinun on hyvä ottaa huomioon se, että hoitotarvikkeet annetaan maksutta vain kotikunnan terveyskeskuksesta. Esimerkiksi insuliinipumppujen merkit vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Kotikunnan hoitotarvikejakelusta saat tarvikkeita maksutta vain kotikunnan alueella käytössä oleviin pumppumalleihin, et muihin. Tämä koskee myös kaikkia muita verensokerin omaseurantavälineitä. 2.1 Valitusmenettely hoitotarvikkeista Hoitotarvikkeiden määrän ja laadun määrittely kuuluu lääkärille, ja sen on perustuttava potilaan yksilöllisen tarpeeseen ja hoitosuunnitelmaan. Ellet saa tarvitsemiasi hoitotarvikkeita, pyydä asiasta kirjallinen päätös. Kirjallisesta päätöksestä voit kannella Aluehallintovirastoon. 3 Tukea pitkäaikaissairauden kustannuksiin vuotta täyttäneen vammaistuki Kansaneläkelaitos maksaa 16 vuotta täyttäneille vammaistukea. Tuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Se korvaa sairaudesta tai vammasta aiheutuvaa haittaa, avun tarvetta ja kustannuksia. Diabeetikon oikeus vammaistukeen ratkaistaan aina yksilöllisen tilanteen pohjalta. Arvioitaessa hakijan oikeutta vammaistukeen otetaan huomioon hänen kokonaistilanteensa. Vammaistukiasioissa kannattaa kysyä neuvoa Kelan toimistosta. Myös hoitopaikan sosiaalityöntekijä voi auttaa selvittämään asiaa. Vammaistuki on verotonta tuloa. Diabeetikon sosiaaliturva

16 Tuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan suuruuden, erityiskustannusten määrän sekä avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella. Tuen määrä: perusvammaistuki 93,28 /kk korotettu vammaistuki 217,66 /kk ylin vammaistuki 422,06 /kk Tuen edellytykset Tuen edellytyksenä on, että hakijan toimintakyky on heikentynyt. Se tarkoittaa, että sairaus tai vamma heikentää hänen kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai työ- ja opiskelutehtävistä. Sairauden tai vamman aiheuttama haitta arvioidaan yleensä lääketieteellisin perustein. Jotta tukea voi saada, sairauden tai vamman tulee aiheuttaa myös avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Erityiskustannuksilla tarkoitetaan sairauden aiheuttamia ylimääräisiä, tarpeellisina pidetyistä asioista aiheutuneita kustannuksia. Yleensä huomioidaan vain jatkuvat kustannukset, joita tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset, ylimääräiset vaatekustannukset ja erityisruokavalion noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Erityiskustannuksiksi ei lueta esimerkiksi normaaleja ruoka- ja vaatekuluja tai harrastustoiminnan, laitteiden hankinnan ja auton kuluja. Kelassa ei enää määritellä haittaluokkaa numeroin vammaistuen yhteydessä. Arvioitaessa haittaa vammaistukea varten, ei käytetä haittaluokkien yhdistämistä kuvaavaa taulukkoa sellaisenaan. Lääkäri voi kuitenkin käyttää taulukkoa apunaan kirjoittaessaan todistusta vammaistukea varten. Vammaistuen myöntämisen perusedellytyksenä on, että henkilöllä on sairaus, vika tai vamma, jonka seurauksena hänen toimintakykynsä on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että jokapäiväisessä elämässä tarvittavat toiminnot ovat vaikeutuneet. Lisäksi edellytetään sairaudesta tai vammasta aiheutuvaa a) vähintään olennaista haittaa tai b) säännöllistä, vähintään viikoittaista avuntarvetta tai c) ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai d) jatkuvia erityiskustannuksia. 16 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

17 Haitta on yksi vammaistuen monesta myöntämisperusteesta. Esimerkiksi perustuen saamiseksi edellytetään sekä olennaista haittaa että vähintään perustuen suuruisia erityiskustannuksia toimintakyvyn heikentymisen lisäksi. Kelan asiantuntijalääkäri arvioi jokaisen vammaistuen hakijan tilanteen kokonaisvaltaisesti. Diabeteksen aiheuttama haitta arvioidaan haittaluokituksen yleisen toiminnanvajauksen perusteella. Diabetes on nykyisessä haittaluokituksessa sijoitettu kohtaan 15: Yleinen toiminnanvajaus. Siinä todetaan, että insuliinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia on haittaluokaltaan 3 5 (lievä toiminnanvajaus) ja että insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia, on haittaluokaltaan 6 7 (keskivaikea toiminnanvajaus). Vammaistuessa olennainen haitta vastaa lähinnä haittaluokituksen kohdan 15 keskivaikeaa toiminnanvajausta. Ilman lisäsairauksia insuliinihoitoisesta diabeteksesta ei siten katsota aiheutuvan olennaista haittaa. Jos lisäsairauksia on kehittynyt, diabeteksesta voidaan arvioida aiheutuvan keskivaikea toiminnanvajaus ja siis olennaista haittaa. Jotta oikeus perusvammaistukeen syntyisi, edellytetään lisäksi vammaistuen suuruisia erityiskustannuksia. Jos diabeteksesta liitännäissairauksineen aiheutuu haittaluokituksen mukaista vaikeaa toiminnanvajausta (mikä vastaa huomattavaa haittaa), on se yksi korotetun vammaistuen myöntämisedellytyksistä. Vammaistuen myöntämisen perusedellytyksenä on, että hakijan toimintakyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman takia Mitä lääkärinlausunnosta pitää selvitä? Vammaistukea varten on lääkärinlausunto C -lomake. Se ohjaa lausuntoa kirjoittavaa lääkäriä tuomaan esiin vammaistuen kannalta olennaiset asiat. Lääkärinlausunto voi myös olla vapaamuotoinen. Olennaista on, että Kelan asiantuntijalääkäri pystyy lausunnon perusteella arvioimaan hakijan toimintakykyä, haittaa, avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta sekä sairauteen liittyviä erityiskustannuksia. Hoitavan lääkärin ei tarvitse määrittää haittaluokkaa. Sen sijaan tulee kuvata diabeetikon sairaushistoria lyhyesti ja kertoa nykylääkitys, lisäsairaudet ja niiden vaikeusaste. Samoin tulee kertoa, miten lisäsairaudet vaikuttavat potilaan toimintakykyyn ja jokapäiväiseen elämään. Oleellinen tieto on myös, tarvitseeko diabeetikko toisen ihmisen apua diabeteksen ja lisäsairauksien hoitamisessa, päivittäisissä perustoiminnoissa, kodinhoidossa tai asioinneissa. C-lausunnon toimintakykykohdan voi täyttää myös terveydenhoitaja tai esimerkiksi kotisairaanhoidon sairaanhoitaja. Diabeetikon sosiaaliturva

18 Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä, miten pitkään toimintakyky on ollut alentunut. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve tulee perustella, samoin syyt, joiden vuoksi aiheutuu erityiskustannuksia. Perusvammaistuen maksamisen edellytyksenä on, että sairaudesta tai vammasta aiheutuu sekä olennaista haittaa. Sairaudesta tai vammasta aiheutuneet erityiskustannukset Kela ottaa huomioon arvioidessaan vammaisetuuden tasoa. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi kotipalvelu-, lääkäri-, lääke- ja kuntoutuskulut, jotka hakija maksaa itse Kenellä on oikeus korotettuun tai ylimpään vammaistukeen? Korotettuun vammaistukeen saattaa olla oikeus, jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu huomattavaa haittaa tai huomattavia erityiskustannuksia tai jos ohjauksen, valvonnan ja avun tarvetta on säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että hakija tarvitsee toisen ihmisen apua viikoittain henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Vaikeasti vammainen on oikeutettu ylimpään vammaistukeen. Tuen voi saada myös sellainen hakija, joka tarvitsee runsaasti ohjausta tai valvontaa tai päivittäin paljon toisten apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan. Tuki voidaan myöntää myös erittäin huomattavien erityiskustannusten perusteella. Sokea, liikuntakyvytön tai varhaiskuuro on aina oikeutettu ylimpään vammaistukeen Milloin vammaistukea ei voi saada? Vammaistukea ei voida myöntää, jos hakija saa: Kelasta tai työeläkelaitoksesta vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuus eläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Yksilöllistä varhaiseläkettä tai vastaavaa etuutta ulkomailta. Tapaturman tai liikennevahingon perusteella maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai ansionmenetyskorvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingosta on kulunut vuosi. Maahanmuuttajan erityistukea. Kun vammaistuen saaja siirtyy vanhuuseläkkeelle, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hän voi hakea eläkettä saavan hoitotukea. 18 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

19 Esimerkkejä tuen myöntämiseen vaikuttavista erityiskustannuksista Diabeetikolle saattaa syntyä oikeus korotettuun tukeen, jos hänellä on diabeteksen lisäksi muita toimintakykyä alentavia sairauksia tai jos diabetes on aiheuttanut merkittäviä elinmuutoksia. Korotettua tukea voi saada myös sairaudesta johtuvan avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeen takia tai niiden aiheuttamiin kustannuksiin tai muihin erityiskustannuksiin. Edellytyksenä on, että kustannuksia on kuukautta kohti vähintään korotetun tuen verran. Erityiskustannuksia saattaa syntyä esimerkiksi kroonisen jalkahaavan hoidosta, jos joudutaan käyttämään paljon antibiootteja, paikallishoitoaineita ja sidoksia. Erityiskustannuksia voi syntyä myös kalliiden hoitovälineiden hankkimisesta. Sairaus saattaa aiheuttaa matkakustannuksia. Julkisia kulkuneuvoja voi olla mahdoton käyttää jalkavamman vuoksi, ja työmatkat on tehtävä omalla autolla. Osa oman auton käytöstä aiheutuvista kuluista voidaan ottaa huomioon tässä tilanteessa. Työmatkan pituus tulee ilmoittaa Kelaan. Samoin voidaan ottaa huomioon terveydenhuollosta, asioinnista ja sosiaaliseen elämään osallistumisesta saiheutuvia matkakustannuksia. Jos diabeetikolla on munuaissairaus, joka edellyttää proteiinin saannin rajoitusta, ruokavalion aiheuttamat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä erityiskustannuksiksi. Dialyysihoidon aikana ruokavalion ei katsota aiheuttavan erityiskustannuksia. Dialyysihoitoa saavat ovat yleensä oikeutettuja ylimpään tukeen. Elinsiirron jälkeen oikeus vammaistukeen arvioidaan aina uudelleen. Vammaistukiasioissa kannattaa kysyä neuvoja Kelan toimistosta. Myös hoitopaikan sosiaalityöntekijä voi auttaa selvittämään asiaa. 3.2 Eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Se korvaa sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn alentumisella tarkoitetaan sitä, että eläkkeensaajan kyky huolehtia itsestään ja selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai asioinnista kodin ulkopuolella on heikentynyt. Hoitotuen myöntämiseen vaikuttaa se, miten paljon hakija tarvitsee toisen apua, ohjausta tai valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan esimerkiksi liikkumista, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, pukeutumista ja ruokailua. Diabeetikon sosiaaliturva

20 Avun tarve sairaanhoitoon liittyvissä toimissa rinnastetaan edellä mainittuihin toimintoihin. Esimerkiksi riippuvuus jonkun toisen antamista insuliinipistoksista on lain tarkoittama peruste hoitotuen myöntämiselle. Eläkkeensaajan hoitotuki on kolmiportainen. Tuen suuruus määräytyy sen mukaan, miten paljon apua, ohjausta tai valvontaa eläkkeensaaja tarvitsee ja miten paljon hänellä on sairaudesta tai vammasta johtuvia erityiskustannuksia. Näitä erityiskustannuksia voivat olla esimerkiksi tarpeellisesta lääkehoidosta, erityisruokavaliosta, erityiskulkuneuvon käytöstä tai terveydenhuoltoon tehdyistä matkoista aiheutuvat kustannukset. Myös kunnan järjestämistä kotipalveluista perittäviä maksuja otetaan huomioon. Kertaluontoisia kustannuksia, jotka johtuvat esimerkiksi sairaalahoidosta, ei oteta huomioon. Tuen määrä vuonna 2013: perushoitotuki 62,48 /kk korotettu hoitotuki 155,53 /kk ylin hoitotuki 328,87 /kk Perustuki voidaan myöntää, jos avun tarve on säännöllistä viikoittain tai sairaudesta aiheutuu erityiskustannuksia vähintään pienimmän hoitotuen verran kuukaudessa. Korotettu tuki voidaan myöntää, jos avun tarve on jokapäiväistä ja aikaa vievää ja jos apua tarvitaan moniin henkilökohtaisiin toimintoihin tai sairaudesta aiheutuu erityiskustannuksia vähintään korotetun hoitotuen verran kuukaudessa. Ylin tuki voidaan myöntää, jos avun tarve on yhtämittaista tai sairaudesta aiheutuu erityiskustannuksia vähintään ylimmän hoitotuen verran kuukaudessa. Diabeetikko voi saada eläkettä saavan hoitotukea yleensä vasta, kun lisäsairaudet vaikeuttavat selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, kun ne aiheuttavat avun tarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa ainakin jossain määrin tai niistä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Hoitotukihakemuksessa ja sen liitteenä olevassa B- tai C-lääkärintodistuksessa tulee kertoa sairaustiedot sekä kuvata jokapäiväiseen selviytymiseen liittyvät ongelmat ja kustannusten aiheutuminen niin hyvin, että Kelan toimistossa voidaan niiden perusteella ratkaista oikeus hoitotukeen. 3.3 Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle Keliakiaa sairastaville 16 vuotta täyttäneille korvataan ruokavaliosta aiheutuvia lisäkustannuksia 23,60 euroa kuukaudessa. Korvaus kattaa osan 20 Diabeetikon sosiaaliturva 2015

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Diabeetikon sosiaaliturva

Diabeetikon sosiaaliturva 2016 Diabeetikon sosiaaliturva Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Vuorisalo Toimittaja: Johanna Häme-Sahinoja Taitto: Aino Myllyluoma Kannen kuva: Riitta Vuorisalo Paino: Kirjapaino

Lisätiedot

ISBN 978-952-486-141-0 (nid.) ISBN 978-952-486-142-7 (pdf)

ISBN 978-952-486-141-0 (nid.) ISBN 978-952-486-142-7 (pdf) DIABEETIKON SOSIAALITURVA 2013 Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Vuorisalo Toimittaja: Mervi Lyytinen Taitto: Aino Myllyluoma Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2013 ISBN 978-952-486-141-0

Lisätiedot

ISBN 978-952-486-122-9 (nid.) ISBN 978-952-486-134-2 (pdf) Luku 11.1 päivitetty 2.10.2012

ISBN 978-952-486-122-9 (nid.) ISBN 978-952-486-134-2 (pdf) Luku 11.1 päivitetty 2.10.2012 DIABEETIKON SOSIAALITURVA 2012 Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Vuorisalo Toimittaja: Mervi Lyytinen Taitto: Aino Myllyluoma Luku 11.1 päivitetty 2.10.2012 Paino: Hämeen Kirjapaino

Lisätiedot

Diabeetikon sosiaaliturva

Diabeetikon sosiaaliturva 2015 Diabeetikon sosiaaliturva Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Vuorisalo Toimittaja: Johanna Häme-Sahinoja Taitto: Aino Myllyluoma Kannen kuva: Jyrki Salmi, Parus Major, talitiainen.

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

ISBN 978-952-486-122-9 (nid.) ISBN 978-952-486-123-6 (pdf)

ISBN 978-952-486-122-9 (nid.) ISBN 978-952-486-123-6 (pdf) DIABEETIKON SOSIAALITURVA 2012 Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Vuorisalo Toimittaja: Mervi Lyytinen Taitto: Aino Myllyluoma Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2012 ISBN 978-952-486-122-9

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Lukijalle. Tampereella tammikuussa 2010. Riitta Koivuneva. Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto ry

Lukijalle. Tampereella tammikuussa 2010. Riitta Koivuneva. Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Kustantaja: Suomen Diabetesliitto ry Kirjoittaja: Riitta Koivuneva Toimittaja: Mervi Lyytinen Taitto: Aino Myllyluoma Paino: xxxxxx, Tampere 2010 ISBN 978-952-486-090-1 (nid.) ISBN 978-952-486-091-8 (pdf)

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri I Västra Nylands försäkringsdistrikt. Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011

Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri I Västra Nylands försäkringsdistrikt. Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011 Kelan etuudet läheisen sairastuessa Mats Enberg 8.12.2011 Kelan kortit Kela-kortti on Kelan asiakaskortti. Se voi olla kuvaton tai kuvallinen. Kuvallisia kortteja ei enää myönnetä. Kuvaton kortti annetaan

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb)

POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) POTILAAN SOSIAALITURVA-ASIOITA V. 2007 1. (Koks/ hb) TERVEYDENHUOLTO Maksut: - sairaalan hoitopäivämaksu 26 /vrk; poliklinikkamaksu 22 - sarjahoitomaksu 6 / käynti - max 45 kertaa - sakkomaksu 27 - maksukatto

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN ELÄKKEENSAAJAN ETUUDET PALVELUJEN HANKINTAAN Eläkkeensaajana sinun kannattaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat tuet ja vähennykset palvelujen hankinnassa. Tuen

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 10.1.2012/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 8.5.2013/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvauksista, lääkkeistä ja hoitotuista. Terhi Putaansuu 6.4.2013

Sairaanhoitokorvauksista, lääkkeistä ja hoitotuista. Terhi Putaansuu 6.4.2013 Sairaanhoitokorvauksista, lääkkeistä ja hoitotuista Terhi Putaansuu 6.4.2013 Korvausjärjestelmä 1.1.2013 alkaen Korvausten yleiset periaatteet eivät ole muuttuneet eli korvausta voi saada yksityislääkärin

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA. Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015

REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA. Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015 REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 1.10.2015 MITÄ KÄSITELLÄÄN? Sosiaaliturva ja palvelut perustuvat ihmisen toiminta- ja työkykyyn -> eivät tiettyyn

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2014 lukien

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2014 lukien Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2014 lukien Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 Sisällysluettelo 1. Omaishoidon tuen määritelmä ja myöntämisedellytykset... 1 2. Hoitopalkkion määrät ja kriteerit

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2010

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2010 4.2.2010/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2010 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015 7.1.2015/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Liite 3 TARKISTUSLISTA / palvelusuunnitelma ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Kela Lapsilisä Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat.

Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat. 1 Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat. 2 kelan sairaanhoitokorvaukset Lääkekustannusten korvaukset Potilas

Lisätiedot

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi

Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi Diabeteksen aiheuttaman haitan arviointi Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus 27.4.2011 Lääkärin arviota diabeteksen aiheuttamasta haitasta tarvitaan muun muassa haettaessa yli 16-vuotiaan vammaistukea

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / 08.02.2006 Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET (alle 65-vuotiaat) 1.9.2008 ALKAEN

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET (alle 65-vuotiaat) 1.9.2008 ALKAEN KIIMINGIN KUNTA Stl. 26.8.2008 39, Liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET (alle 65-vuotiaat) 1.9.2008 ALKAEN Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perusja

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016 21.1.2016/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot