Lausunto luonnoksesta verohallinnon ohjeeksi rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (11) Verohallinto Sari Wulff Lausunto luonnoksesta verohallinnon ohjeeksi rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta Lausunnon antajasta Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta verohallinnon ohjeeksi rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta. RAKLIa on kuultu käsittelyssä olevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa. RAKLI on antanut lakiehdotuksesta lausunnot , sekä RAKLI pitää tärkeänä saada viranomaisten käyttöön verovalvonnassa ja talousrikollisuuden torjumisessa tarvittavaa vertailutietoa. RAKLI haluaa kiinnittää erityistä huomiota laeissa edellytettyjen menettelyjen soveltamisrajauksiin kunnossapitotöissä ja pienissä korjaustöissä sekä tietosisältöön ja ilmoitusten korjauksiin liittyviin käytännön menettelyihin liittyviin haasteisiin. Verohallinnon ilmoitusmenettelyjä koskevat ohjeet soveltuvat mielestämme pienillä täsmennyksillä uudis- ja korjausrakennustyömaille, joissa työ on projektiluonteista ja toteutetaan ajallisesti tai alueellisesti rajattuna työmaana. Näille nimetään myös työtä johtava päätoteuttaja. Kiinteistöjen ja liikenneväylien ylläpitotoiminta sekä sen piiriin kuuluvat pienet korjaukset ovat sen sijaan ongelmallisia määriteltäessä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien ja kuulumattomien huolto-, kunnossapito- ja korjaustöiden rajauksia. Nämä työt ovat myös useissa tapauksissa sellaisia, ettei niihin työn

2 LAUSUNTO 2 (11) luonteesta johtuen nimetä erikseen päätoteuttajaa, jolloin myös päätoteuttajalle asetetut ilmoitusvelvollisuudet siirtyvät työn tilaajalle. Kiinteistönhoito- ja huoltotöiden yhteydessä tehdyt ylläpitokorjaukset ja muut vastaavat arvonlisäverolain kannalta rakentamistyöksi katsottavat työt eivät ole urakkakohtaisesti johdettua toimintaa. Ohjeessa tulisi eriyttää projektiksi organisoidut uudisja korjausrakentamistyöt sekä jatkuvaan kunnossapitoon liittyvät rakentamistyöt toisistaan. Kunnossapitoon liittyvien rakentamistöiden osalta tulee määritellä ilmoitusmenettelyt sekä tietosisältö ottaen huomioon toiminnan luonne, alan sopimusrakenteista johtuvat menettelyt sekä talous- ja muista tietojärjestelmistä saatavissa oleva tieto. Urakkaa ja työntekijöitä koskevia tietoja ei valtaosassa tapahtumia ole mahdollista ilmoittaa kunnossapitotöissä etukäteen. Näillä töillä ei myöskään ole työmaa-avainta tai työnumeroa ja pieniä töitä on vaikea kohdistaa ajallisesti edes kuukausitasolla. Vuosisumman arviointi on myös hyvin vaikeaa. Suuremmissa kiinteistöissä voidaan katsoa, että peräkkäin tapahtuvat kunnossapitotyöt muodostavat käytännössä jatkuvan työmaan. Tällöin myös tietojen säilyttämisvelvoitetta ei ole mahdollista kytkeä työn valmistumiseen. Ohjetta tulee edelleen täsmentää määrittelemällä tarkemmin käsitteet ja sen, mitä töitä ilmoitusvelvollisuus koskee. Erityisesti maa- ja vesirakentamisen kunnossapitotyöt esimerkiksi liikenneväylien ja verkostojen jatkuvan kunnossapidon osalta jäävät tulkinnanvaraisiksi. Aluehallintoviraston rakentamistöitä koskevat ohjeet, jotka perustuvat VNA 205/2009 perustelumuistion mukaisiin linjauksiin, eivät ole riittävän yksityiskohtaiset. Ohje ei nykyisessä muodossaan ota kantaa, miten kiinteistöalan moniportaisissa juridisissa hallintamuodoissa ilmoitusmenettelyjä käytännössä sovelletaan. Kiinteistönomistajilla on käytössään konsernitason sopimuksia, kiinteistöyhtiötasoisia sopimuksia sekä erilaisia osakkuuksiin ja vuokrasopimuksiin pohjautuvia sopimusrakenteita. Hallinnollisen taakan keventämiseksi tulisi näihin liittyvät ilmoitusmenettelyt ja tietojen yhdistäminen käsitellä verohallinnon ohjeessa.

3 LAUSUNTO 3 (11) RAKLI pitää tärkeänä, että verohallinnolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä olla antamatta kaikkia tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen. Tähän liittyvät ohjeet ovat hyvin merkittävässä roolissa, kun tilaajat kehittävät omia toimintatapojaan ja talous- ja tietojärjestelmiään. Erityisesti tämä korostuu jo aiemmin mainituissa kunnossapitotöissä ja korjauksissa. Arvonlisäverolain rakentamispalveluksi katsottavien töiden ilmoitusmenettelyä koskeviin tulkintoihin esitämme myös helpotuksia, koska esimerkiksi hissien tai valvonta- ja turvajärjestelmien huoltoon liittyvien töiden osalta emme näe verovalvonnallisia perusteita sisällyttää niitä ilmoitusvelvollisuuden alaisiin töihin. Lisäksi kiinteistönhoitopalvelujen yhteydessä tehtävät, erikseen veloitettavat korjaustyöt tulisi vapauttaa ilmoitusvelvollisuuden piiristä. Ohjetta tulee tämän osalta vielä kehittää jäljempänä esitettävien kommenttien pohjalta. Ilmoitusten antamiseen ja tietojen korjaamiseen sekä säilyttämiseen liittyviin ongelmakohtiin esitämme jäljempänä tarkempia kommentteja. RAKLI haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, missä muodossa verottaja voi antaa ilmoittajille palautetta havaitsemistaan epäselvyyksistä tai esille tulleista toimittajia koskevista laiminlyönneistä. Palautetieto tilaajatahoille on erityisen tärkeää, jotta tilaaja voi osaltaan reagoida sopimuskumppaninsa velvoitteiden hoitamisessa esille nousseisiin ongelmiin. Näissä tilanteissa toimittaja ei välttämättä pysty täyttämään sopimuksenmukaisia velvoitteitaan. Verottajan palautetieto on tilaajille tärkeää hankkeen läpiviennin ja tilaajan vastuullisen toiminnan kannalta. Olemme liittäneet lausuntoomme myös koosteen kiinteistönomistajilta saamiamme yksityiskohtaisia kommentteja sekä laajasti suurten kiinteistönomistajien näkökulmia kuvastavan KESKO-konsernin lausunnon ohjeluonnokseen. Nämä ovat lausuntomme liitteinä 1 ja 2.

4 LAUSUNTO 4 (11) Ilmoittamisvelvollisuus ja yhteinen rakennustyömaa Yhteinen rakennustyömaa on rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 205/ :n 1 kohdassa määritelty koskevan työpaikkaa, jolla rakennustyötä tekee samanaikaisesti tai peräkkäin useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Tämä määritelmä soveltuu hyvin työturvallisuutta koskevien säädösten soveltamiseen laajasti uudis- ja korjausrakentamiseen sekä kunnossapitoon, mutta ei ole käytännössä selkeä ilmoittamisvelvollisuutta rajattaessa. Pienet kunnossapitotyöt, kuten vikakorjaukset ja pienimuotoiset tilakorjaukset ja -muutokset sisältyvät työturvallisuusnäkökulmasta TTurvL 2 1 kohdan mukaiseen yhteisen työmaan määritelmään. Yhteinen rakennustyömaa- käsite kattaa laajasti pienetkin korjaus- ja kunnossapitotyöt, joissa ei ole nimettyä päätoteuttajaa. Tällaisissa tapauksissa päätoteuttajan velvoitteet siirtyvät rakennuttajalle eli viime kädessä kiinteistön omistajalle. Kiinteistöjen sekä erilaisten liikenneväylien ja verkostojen omistajilla on hyvin suuri määrä operatiivisesti nopealla aikataululla toimeksi annettavia pieniä korjaus- ja kunnossapitotöitä, jotka eivät luonteeltaan ole rakennustyömaaksi katsottavaa toimintaa, mutta täyttävät yhteisen työmaan määritelmän. Toimenpide käynnistyy vikailmoituksella tai huoltotilauksella ja toimeksiannot pohjautuvat vuosisopimuksiin tai pidemmäksi määräajaksi solmittuihin palvelusopimuksiin, joihin jo sovelletaan tilaajavastuulain määräyksiä. Jo yhdellä suurella kiinteistön omistajalla on tuhansia korjaus- ja kunnossapitotapahtumia vuodessa, joita tilaajan tulee jatkossa tulkita tapahtumakohtaisesti, kuuluvatko ne yhteisen työmaan käsitteen alle ja kuuluvatko ne siten ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tämän jälkeen ilmoitusvelvollisuudesta voi vapautua verohallinnon ohjeen mukaisesti tilanteissa, joiden arvo on vähäinen. Nämä tulkintatilanteet tulisi kuitenkin kyetä ennakkoon tunnistamaan ja määrittelemään ohjeistuksessa, jotta tilaajat voivat kehittää ilmoitusmenettelyjä tukevat toimintatavat ja toteuttaa hallinnolliset menettelyt ja tietojärjestelmämuutokset.

5 LAUSUNTO 5 (11) Esimerkkejä korjaus- ja kunnossapitotöistä, jotka lähtökohtaisesti ovat yhteisiä työmaita ja joihin sovelletaan ilmoitusmenettelyjä sekä tietojen 6 vuoden säilytysvelvoitetta: -vuokralaisen vaihtuessa tehtävät pienetkin korjaukset -kiinteistön ja sen laitteistojen vikakorjaukset ja kunnossapito -vesi-, viemäri- tai lämpöputken rikkoontuminen tai sähkökaapelin katkeaminen -liikenneväylien kunnossapitotyöt -päällysteen osittainenkin uusiminen ja reikien korjaaminen -huvivenesataman laiturin korjaus -tiealueiden vesakoiden raivaus -sähkö-, automatiikka- ja tietoliikenneverkkojen korjaukset -ulkoliikuntapaikkojen kunnostaminen -valomainoksen korjaus tai vaihtaminen Yksityiskohtaisia kommentteja verohallinnon ohjeluonnokseen 1.1 Tiedonantovelvollisuus Kunnossapitotoimintaa ja korjauksia koskeva maininta on lisättävä tekstiin. 1.2 Määritelmät Työmaa-avain ei ole yleisesti tunnettu termi, tästä voisi olla maininta alkuteksteissä tai määritelmissä. Urakkamuotoja koskevaa tekstiä voisi täsmentää esimerkiksi seuraavasti: Urakan suoritusvelvollisuuden laajuuden perusteella urakkamuodot jaetaan pääurakkamuotoihin, osaurakkamuotoihin ja suunnittele rakenna muotoihin. Jokaisesta päämuodosta on useita erilaisia sovelluksia. Pääurakkamuodoista useimmiten käytetään kokonaisurakkaa tai jaettua urakkaa. Kokonaisurakassa työn tilaaja tekee sopimuksen yhden urakoitsijan kanssa. Tämä urakoitsija voi tehdä aliurakkasopimuksia, mutta näiden töiden tekijä eivät ole sopimussuhteessa työn alkuperäisen tilaajan kanssa. Jaetussa urakassa tilaaja tekee erilli-

6 LAUSUNTO 6 (11) siksi osiksi jaetuista urakoista erilliset urakkasopimukset. Jaetussa urakassa eri urakoitsijoiden välillä ei ole lainkaan sopimussuhdetta. Sivu-urakka voi olla kuitenkin alistettu pääurakkaan. Suunnittelua sisältävissä urakoissa urakoitsija vastaa myös suunnittelusta. Osaurakkamuotoja kutsutaan usein projektinjohtorakentamiseksi. Työn tilaaja jakaa urakan osaurakoihin, jolloin rakennustyöstä tehdään erilliset sopimukset tilaajan kanssa. Kappaleeseen tulee lisätä ohjeessa esiintyvät rakentamista ja rakentamispalvelua sekä kunnossapitoa ja korjausta koskevat määritelmät. 2.1 Kuka on tiedonantovelvollinen Tässä tulisi tarkemmin määritellä, miten tilaaja voi esimerkiksi konsernirakenteessa yhdistää urakkatietojen ilmoituksia ja miten vastuut näissä tilanteissa määräytyvät. Tiedonantovelvollisiksi tulisi täsmentää rakentamispalvelua tilaavat. 2.2 Mistä töistä tiedot on annettava Arvonlisäverolaissa tarkoitettuja rakentamispalveluja ja niihin liittyviä yksittäisiä tulkintoja ei tulisi sellaisenaan soveltaa korjaus- ja kunnossapitotöitä koskevaan ilmoitusmenettelyyn. Kiinteistön- ja väylänpidon kannalta tulisi ohjeessa selventää, mitkä työt voidaan vapauttaa ilmoitusmenettelyn piiristä, koska niiden merkitys on taloudellisista ja verovalvonnallisista syistä vähäinen. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi olemassa olevien kiinteistöjen yleistä käyttöä palvelevien varusteiden ja laitteiden korjaaminen, huoltaminen ja säätäminen. Kiinteistönhoitopalvelujen yhteydessä tehtävät, erikseen veloitettavat korjaustyöt tulisi vapauttaa ilmoitusvelvollisuuden piiristä. Perusparannukseksi luettavat projektina johdetut työt, kuten putkisto- ja sähköremontit, vesikattojen uusiminen, rakennuksen julkisivu- ja sisäremontit. piha-alueen ja ajoluiskien päällystetyöt kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Kiinteistöjen käyttäjien suoraan toimittajilta tilaamat korjaus- ja muutostyöt tulisi käsitellä ohjeessa. Tämän osalta on myös tarpeen määritellä tarkemmin,

7 LAUSUNTO 7 (11) missä tilanteissa kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevien laitteiden korjaaminen ja kunnossapitotyöt on vapautettu ilmoitusmenettelystä. Tätä kysymystä joudutaan tarkastelemaan mm. seuraavissa kiinteistötyypeissä: kauppa, terveydenhoito, opetus, tutkimus, erilaiset verkostoja ja järjestelmiä palvelevat laitetilat, teollisuus, energiantuotanto ym. Suunnittelua, valvontaa ja muuta niihin verrattavaa palvelua koskevaa rajausta tulisi selkeyttää maininnalla, että ilmoitusvelvollisuus ei koske rakennuttamistai projektinjohtopalveluja. Suunnittua sisältävissä urakkamuodoissa voidaan tekstiä täsmentää siten, että urakoitsijan ilmoittamaan urakkasummaan sisällytetään suunnittelua koskeva osa, mutta urakoitsijan ei tarvitse ilmoittaa omia tilauksia koskevissa ilmoituksissaan suunnittelua koskevia palveluja. Ohjeen kiinteistönhoito ja huoltotyötä koskevia rajauksia tulisi laajentaa myös maa- ja vesirakentamista sekä väylä- ja verkostorakenteita koskevin esimerkein. Näitä olisivat mm. liikenneväylien talvikunnossapito, vesakoiden raivaus, merkinnät, puhtaanapito ym. toiminnot. Peräkkäin tapahtuvien sopimusten raja-arvoa laskettaessa tulisi ohjetta täsmentää. Miten tulkitaan tilauskohtaisia vahinko- ja vikakorjauksia tai laskutyönä toteutettavia muutostöitä. Määräytyykö raja-arvo sopimuskohtaisesti, puitesopimuksessa tilauskohtaisesti, kohdekohtaisesti vai voisiko rinnalla soveltaa kuukausittaisiin maksuihin pohjautuvaa raja-arvoa? 2.4 Urakkatietojen tietosisältö Ohjeessa tulisi eriyttää projektiksi organisoidut uudis- ja korjausrakentamistyöt sekä jatkuvaan kunnossapitoon liittyvät rakentamistyöt toisistaan. Kunnossapitoon liittyvien rakentamistöiden osalta tulee määritellä ilmoitusmenettelyt sekä tietosisältö ottaen huomioon toiminnan luonne, alan sopimusrakenteista johtuvat menettelyt sekä talous- ja muista tietojärjestelmistä saatavissa oleva tieto. Vuosi- ja puitesopimuksia ei useinkaan yksilöidysti kohdisteta yksittäisille kohteille, vaan tilaajan koko kiinteistömassaan. Kunnossapitotöissä tilaukset voi-

8 LAUSUNTO 8 (11) daan useimmiten kohdistaa laskutustietojen perusteella jälkikäteen työkohteeseen, mutta ei kaikissa tilanteissa. Urakkaa koskevia tietoja ei valtaosassa tapahtumia ole mahdollista ilmoittaa etukäteen ja pieniä töitä on vaikea kohdistaa ajallisesti edes kuukausitasolla. Vuosisumman arviointi on myös hyvin vaikeaa, erityisesti jos se tulee kohdistaa kohteelle. Suuremmissa kiinteistöissä voidaan katsoa, että peräkkäin tapahtuvat kunnossapitotyöt muodostavat käytännössä jatkuvan työmaan. Miten näiden osalta menetellään? Miten konsernirakenteessa tai kiinteistömanageriyhtiötä käytettäessä määritellään ilmoittaja? Kiinteistön omistaja, tilaaja ja ilmoittaja eivät ole aina samassa organisaatiossa. Ulkomaalaisen ilmoittajan ja urakoitsijan tiedot voisi ohjeessa jaotella selvyyden vuoksi erikseen. Yhteyshenkilön tiedoissa osoite ei tule olla pakollinen. Miten työmaan numero tai työmaa-avain määräytyy, jos kyseessä on olemassa oleva kiinteistö? Tilaajilla on useita samaan kiinteistöön kohdistuvia vaihtuvia hankenumeroita. Uudiskohteessa voi myös olla peräkkäin useita työnumeroita sekä päätoteuttajia hankkeen eri vaiheissa ja urakoissa. Urakkasumma ja kohdekuukauden aikana maksettu määrä tulisi riittää, laskutettujen tietojen sisällyttäminen aiheuttaa useita tulkintakysymyksiä (ei maksukelpoiset, virheelliset, puutteelliset, korjaukset, hyvitykset, ). Miten toimitaan, kun urakan alku- ja päättymispäivämäärät ei ole tiedossa tai muuttuvat? Kohdekuukauden määräytyminen on täsmennettävä laskujen osalta (saapuminen, kirjaus kirjanpitoon, maksu?). Maksuja suoritetaan urakan päättymisajankohdan jälkeen vielä useiden kuukausien päästä, rakentamispalvelua sisältävissä elinkaarisopimuksissa jopa esim. 25 vuoden ajan. Miten ei toimintaa-kenttiä täytetään kunnossapitotöiden osalta?

9 LAUSUNTO 9 (11) 3.1 Kuka on tiedonantovelvollinen (työntekijätiedot) Kunnossapitotöiden osalta on hyvä korostaa, että mikäli työhön ei ole nimetty ilmoitusvelvollisuudesta vastuullista päätoteuttajaa, tiedonantovelvollisuus on tilaajalla itsellään. 3.2 Mistä töistä tiedot on annettava? Rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen numeron (VNA 205/2009) voisi lisätä tekstiin. Työmaalla työskentelevien listaan voisi lisätä myös vuokralaiset ja käyttäjät, jos he tekevät töitä yhteisellä rakennustyömaalla. Aluehallintoviraston tarkempi ohje ei ollut lausuntopyynnön liitteenä, mutta AVIn luonnosvaiheessa ollut ohje ei ole riittävän yksityiskohtainen ratkaistaessa verohallinnon ilmoitusmenettelyyn liittyviä määritelmiä ja tarvittavia rajauksia. 3.3 Mistä töistä työntekijätietoja ei tarvitse toimittaa? Tavarantoimitusten säännöllisyyteen pohjautuva määrittely ei ole käytännössä toimiva eikä tarkoituksenmukainen menettely arvioitaessa työmaalla työskentelyä ja tietojen ilmoittamista. Esimerkiksi ahtaiden kaupunkikeskustojen työmaille voi tulla kymmeniä pieniä toimituksia päivässä. Käytännössä tämä määräys johtaisi sitten siihen, että jokainen työmaalle tavaraa toimittava pitäisi viedä työntekijälistoihin ja jos kuormanpurku työmaalle kestää vaikkapa 5 min, kestäisi paperityöt sitten minuuttia ja katu tai työmaan piha olisi tukossa kuljetusajoneuvon vuoksi. Kuljetusalan harmaan talouden torjuntatoimia ei tule kohdistaa rakennusalan velvoitteiksi. Esitämme, että tavarantoimitusten kuljettajat tulkitaan työmaahenkilöstöön ainoastaan siinä tapauksessa, jos kuljetukseen liittyy muuta työmaalla suoritettavaa työtä. Prosessien käynnissä pitämiseen liittyvät kunnossapitotyöt on rajattu pois VNA 205/2009 piiristä ja siten vapautettu myös ilmoitusmenettelystä. Tätä kysymystä tulisi tarkastella myös mm. seuraavissa kiinteistötyypeissä: kauppa, terveydenhoito, opetus, tutkimus, erilaiset verkostoja ja järjestelmiä palvelevat laitetilat, teollisuus, energiantuotanto ym.

10 LAUSUNTO 10 (11) Kiinteistössä peräkkäin tapahtuvien töiden osalta tulee tarkentaa, miten työntekijätietojen ilmoitusmenettely määräytyy. Työntekijätietoja ei ole kunnossapitotöissä pääsääntöisesti mahdollista ilmoittaa ennen työskentelyn alkua. Kunnossapitotöiden osalta tietosisältöä tulee rajata ja sopia sisällöstä yhdessä tilaajatahojen asiantuntijoiden kanssa. Ilmoituksen antajan identifioimiseksi tulisi riittää Y-tunnus/henkilötunnus. Ulkomaisen ilmoittajan osalta esitetään tarvittavat lisätiedot. Työntekijätietojen sisältöä tulee yksinkertaistaa ja työmaan kulkulupaluettelosta tulee saada tarvittavat tiedot. Osoite- ja puhelinnumerotietojen keräys ja ylläpito ei ole realistista eikä tarkoituksenmukaista. Työnantajan tunnistamiseksi riittää Y-tunnus. Ulkomaisen työnantajan ja työntekijän osalta esitetään tarvittavat lisätiedot. 4. Milloin tiedot on annettava? Kunnossapitotöiden osalta on tarpeen täsmentää tiedonantovelvollisuuden alkamista ja päättymistä. 5. Tietojen antamisen tapa Miten toimitaan tilanteissa, joissa sähköisen ilmoituksen antaminen ei olekaan mahdollista. Edellytykset laiminlyöntimaksulta välttymiseksi tulisi myös kuvata tässä yhteydessä sekä kohdassa Tietojen korjaaminen Kunnossapitotöiden osalta korjausilmoitusta edellyttävät muuttuneet tai virheelliset tiedot tulee määritellä erikseen yhdessä tilaajien kanssa toiminnan luonne huomioon ottaen. 7. Menettely, jos tietoja ei anneta Kunnossapitotöiden osalta on perusteltua ottaa ilmoitusmenettelyn laiminlyöntimaksuun siirtymäaikasäännökset.

11 LAUSUNTO 11 (11) 8. Tietojen säilyttämisaika Ilmoitustietojen ja sen perusteena olevien tietojen säilyttämisvelvoite olisi hyvä kuvata ohjeessa laajemmin. Kunnossapitotöiden osalta työmaan valmistumisvuosi ei ole käyttökelpoinen määrittely, vaan tulisi olla sidottu esimerkiksi ilmoitusvuoden päättymiseen? Ilmoitin.fi-palvelun arkistointiaika tulisi olla myös samanmittainen kuin ilmoitustietojen säilyttämisvelvoite. Ohjeluonnoksen viimeistelystä Ilmoitusvelvoitteiden täyttäminen edellyttää tilaajatahoilta yhtenäisiä toimintamalleja ja ilmoitusten tietojärjestelmiin pohjautuvaa automatisointia. Tapauskohtaista tulkintaa voidaan käyttää projektina hoidettavissa hankkeissa, mutta kunnossapitotoimintaan liittyvät velvoitteet tulee pystyä ennalta ohjeistamaan yksityiskohtaisesti, koska kiinteistöjen ja infrajärjestelmien määrä ja niihin kohdistuvat työt ovat muussa tapauksessa mahdoton hallita. Ehdotamme, että muodostamme kiinteistöjen ja infrajärjestelmien omistajista asiantuntijaryhmän verohallinnon avuksi ilmoitusmenettelyä koskevan ohjeen viimeistelemiseksi. Teemme mielellämme yhteistyötä sujuvan menettelyn luomiseksi. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ilpo Peltonen tekninen johtaja Liitteet: Liite 1. Kooste kiinteistönomistajien kommenteista ohjeluonnokseen Liite 2. KESKO-konsernin kommentit ohjeluonnokseen