V A K K A - S U O M E N
|
|
- Ida Pauliina Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 V A K K A - S U O M E N l i i kennejär j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a U u s i k a u p u n k i L a i t i l a P y h ä r a n t a K u s t a v i Ta i v a s s a l o V e h m a a M i e t o i n e n V a k k a - S u o m e n s e u t u k u n t a k u n t a y h t y m ä T u r u n t i e p i i r i L - S l ä ä n i n h a l l i t u s R a t a h a l l i n t o k e s k u s S a a r i s t o m e r e n m e r e n k u l k u p i i r i Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen
2
3 ALKUSANAT Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on tukea seutukunnan kehittämistavoitteita, laatia liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma sekä sitoutua aiesopimuksella sovittujen kehittämistavoitteiden ja -toimenpiteiden edistämiseen. Samalla työ tukee käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laadintaa. Osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu viisi osaselvitystä: A. Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat B. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen C. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu D. Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys E. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma Suunnittelutyön tilaajia ovat Vakka-Suomen kunnat, Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä, Varsinais-Suomen liitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos. Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu seitsemän kuntaa: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Mietoinen. Nyt käsillä olevassa osaselvityksessä Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen on kuvattu Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän nykytila, asetettu tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle ja määritetty keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman tavoitteena on ollut konkreettisten, kohtuullisen lyhyellä aikavälillä toteutettavien toimenpiteiden löytäminen. Työssä on kuitenkin otettu kantaa myös hyvinkin pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin maankäytön kehittämisratkaisuihin joukkoliikenteen näkökulmasta. Pitemmän tähtäimen kysymystä seudullisen raideliikenteen toteuttamisesta on käsitelty samanaikaisesti laaditussa osaselvityksessä Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys. Tässä raportissa asiaa on sivuttu vain lyhyesti luvussa Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen osaselvityksen laatimista on ohjannut Vakka-Suomen seutulipputyöryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Helena Lindström Heli Pohjankukka Risto Jaakola Anna-Liisa Meskus Matti Uotinen Turkka Kataja Leena Hoikkala Marja Kärkkäinen Pertti Postinen Peter Ulmanen Tapani Siirava Hannu Uimaniemi Kai Vanamo Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Kustavin kunta Taivassalon kunta Vehmaan kunta Laitilan kaupunki Mynämäen kunta Pyhärannan kunta Mietoisten kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto Oy Matkahuolto Ab J. Vainion Liikenne Oy Oras Liikenne Oy Osaselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Sakari Somerpalo ja Mikko Seila Linea Konsultit Oy:stä. 2
4 SISÄLTÖ 1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA Seudulliset joukkoliikenneyhteydet Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet Kuntien sisäinen joukkoliikenne MATKUSTAJAINFORMAATIO LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT MATKUSTUSKYSYNTÄ Työmatkaliikenne Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen Muita yhteystarpeita RAHOITUS Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset Joukkoliikenteen valtionavustukset Lipputuet Kelan korvaamat kuljetukset Kokonaisrahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen ja kuljetuspalveluihin JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEKSI JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTEKIJÄT JA MAANKÄYTÖN KEHITYS LIIKENNÖINTI, LINJASTOT JA AIKATAULUT Yhteydet Turkuun Uudenkaupungin, Laitilan, Pyhärannan ja Rauman väliset yhteydet Muita liikennetarpeita PYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN LIPPUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN SEUDULLINEN HENKILÖLIIKENNELOGISTIKKO Seudullisen henkilöliikennelogistikon tarve Kokemuksia muualta Kustannukset, rahoitus ja jatkotoimenpiteet YHTEISKUNNAN KULJETUSKUSTANNUKSET JA MATKOJEN YHDISTELY Matkojen yhdistelyn tarve ja hyödyt Matkapalvelukeskuksen perustaminen YHTEISTYÖ SEKÄ JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINTI JA HALLINTO
5 1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 1.1 JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA Seudulliset joukkoliikenneyhteydet Vakka-Suomen joukkoliikenneyhteyksien perustan muodostavat valtatien 8 liikenne, Uudestakaupungista ja Kustavintien suunnasta Turkuun liikennöivät linjat, Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Rauman sekä Uudenkaupungin ja Taivassalon välinen liikenne. Valtatien 8 liikenne on suurelta osin Turun ja Rauman välistä pitempimatkaista pika- ja vakiovuoroliikennettä, muilta osin runkolinjojen palvelutarjonta perustuu Vakka-Suomen omaan matkustuskysyntään. Tätä runkoliikennettä täydentävät vuorotarjonnaltaan selvästi harvemmat keskustaajamien ulkopuolisilla alueilla liikennöivät linjat ja vuorot, jotka palvelevat lähinnä koulumatkoja. Kuva 1. Yleiskuva Vakka-Suomen linja-autoliikenteen (linja- ja ostoliikenne) reiteistä ja määristä (lähde: Länsi-Suomen lääninhallituksen liikennerekisteri). Rekisterin tiedot hiljaisempien linjojen reiteistä ovat osin virheelliset, esim. Pyhärannassa poikittaisia koulumatkavuoroja on todellisuudessa Rohdaisten kohdalla ja etelämpänä suuntautuen Laitilaan. Kustavintiellä sekä Uusikaupunki-Turku-välillä liikennöi Vainion Liikenne Oy. Seutukunnan pohjoisosassa Uudenkaupungin ja Laitilan sekä Uudenkaupungin ja Rauman välisistä vuoroista suurimman osan hoitaa Oras Liikenne Oy. Valtatiellä 8 on useiden liikennöitsijöiden vakiovuoroliikennettä (mm. Oras Liikenne Oy, Vainion Liikenne Oy, Pohjolan Liikenne ja Lauttakylän Auto Oy). Lisäksi alueella on eri liikennöitsijöiden hoitamaa lääninhallituksen ja kuntien ostoliikennettä. 4
6 Kuva 2. Vakka-Suomen joukkoliikenteen runkolinjasto ja vuorotarjonta (vuoroa/ talviarkipäivä keväällä 2005 molemmat suunnat yhteensä) Vuoropalvelutaso on paras valtatiellä 8. Myös Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Turun sekä Mietoisten ja Turun välillä on tiheä vuorotarjonta. Vielä Kustavi-Taivassalo- Turku ja Uusikaupunki-Pyhäranta-Rauma yhteysvälien vuorotarjontaa voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Tilanne kuitenkin on muuttumassa. Oras Liikenteen seutukunnan pohjoisosassa tähän saakka pääosin lipputuloperusteisena ajemat linja-autovuorot väleillä Uusikaupunki-Pyhäranta- Rauma, Uusikaupunki-Laitila ja Laitila-Pyhäranta uhkaavat supistua lähes kokonaan. Työ- ja koulumatkatarpeiden edellyttämät yhteydet jouduttaneen ainakin osittain turvaamaan lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteenä. Uudenkaupungin ja Turun välinen liikenne jakaantuu neljälle reitille: suurin osa vuoroista ajaa Kustavintietä, Y-tietä ja Lokalahdentietä Mietoisten ja Vehmaan kautta tai valtatietä 8 ja Lokalahdentietä Mynämäen ja Vehmaan kautta. Muutama vuoro kulkee Laitilan tai Taivassalon 5
7 kautta. Uuteenkaupunkiin matkaavien kannalta ongelmana on se, että matka-aika venyy useimmilla vuoroilla puoleentoista tuntiin. Nopeita suoraan Y-tietä ja Kustavintietä ajavia vuoroja, jotka eivät poikkea Mietoisten kirkolle, Vinkkilään ja Lokalahdelle, on vain muutama Matka-ajat ja nopeudet henkilöautolla ja joukkoliikenteellä Turkuun matka-aika (min) nopeus (km/h) M atka-aika, henkilöauto M atka-aika, joukkoliikenne (minj M atka-aika, joukkoliikenne (maxj 0 0 Nopeus, henkilöauto Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Nopeus, joukkoliikene (min) Nopeus, joukkoliikene (max) Kuva 3. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen matka-aikojen vaihtelu) Taulukko 1. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen minimi- ja maksimiaika) sekä kulkutapojen matka-aikasuhde Matka-aika Turkuun/Turusta (Turussa Kauppatori tai la-asema, kehyskunnissa keskusta tai lähin pikavuoropysäkki) Matka-ajat (min) eri kulkutavoille Nopeudet (km/h) eri kulkutavoilla Matka-aikasuhde kunta tieyhteys (km) auto * JL, min JL, max auto JL, min JL, max min max Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa * ruuhkattomissa olosuhteissa nopeusrajoitusten mukaan Kuvassa 3 ja taulukossa 1 on havainnollistettu vakiovuorobussien aikataulun mukaista matka-aikaa Turun keskustasta (linja-autoasemalta) lähtien. Matka-ajat on poimittu Matkahuollon aikatauluhakupalvelusta ja aikataulujulkaisuista, eivätkä ne sisällä kävely- tai odotusaikoja. Vertailutietona oleva henkilöauton matka-aika on kesänopeusrajoitusten mukainen matka- 6
8 aika ruuhkattomissa olosuhteissa. Sitä voidaan pitää jonkin verran liian hyvänä käytännön liikenneolosuhteisiin verrattuna. Luvut kuvaavat matka-aikoja kunnan keskustaan. Linja-automatkojen aikaviiveet henkilöauton ajoaikaan verrattuna aiheutuvat pysäkkiviiveiden lisäksi juuri linjaston mahdollisista kiertomatkoista automatkan reittiin verrattuna. Lisäksi Turkuun ajetaan Raisiosta ruuhkaista Satakunnantietä pitkin, kun taas autolla nopein yhteys kulkee moottoritien kautta. Kuvassa 4 on tarkasteltu Vakka-Suomen joukkoliikennetarjonnan suhdetta seudun väestön sijoittumiseen. Kuvasta näkyy se, että runkolinjasto kattaa melko hyvin suurimmat asutustaajamat, mutta iso osa vanhojen tienvarsien kylistä ja tienvarsiasutuksesta on jäänyt melko kauas päälinjoista. Kuva 4. Vakka-Suomen runkolinjat suhteessa asutukseen 7
9 1.1.2 Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet Vakka-Suomen kuntia palveleva joukkoliikenteen terminaaliverkko on esitetty kuvassa 5. Uudessakaupungissa ja Laitilassa on Matkahuollon linja-autoasemat, jotka tarjoavat lämpimät odotustilat ja lipunmyyntipalvelut. Muissa kunnissa on Matkahuollon asiamiespiste, josta on saatavissa Matkahuollon lippuja. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Lähin rautatieasema on Turussa, samoin lentokenttä. Kuva 5. Joukkoliikenteen terminaaliverkko Valtatiellä 8 liikennöi pikavuoroliikennettä Turusta Raumalle, Poriin ja Vaasaan. Laitilassa pikavuorot käyvät linja-autoasemalla. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Suurin osa Turun ja Porin välisestä liikenteestä kulkee Yläneen ja Euran kautta, mutta Raumalle päättyvistä vuoroista on jatkoyhteyksiä Poriin. Raumalta on jatkoyhteyksiä myös sisämaan suuntaan, mm. Tampereelle. Muilta osin Vakka-Suomen kaukoliikenneyhteydet linja-autolla perustuvat Turun linja-autoasemalta lähteviin jatkoyhteyksiin. 8
10 Kuva 6. Pikavuoroliikenteen linjasto ja vuoromäärä (vuoroa/talviarkipäivä molemmat suunnat yhteensä) ja pikavuoropysäkit Eräät Vakka-Suomen linja-autovuorot jatkavat Turussa linja-autoasemalta edelleen rautatieasemalle ja satamaan. Yhteydet Ruotsin lauttoihin ovat hyvät, mutta yhteydet juniin heikommat. Se on ongelma erityisesti Tampereen suunnan yhteyksien kannalta, sillä Tampereelle ei ole tarjolla sujuvia jatkoyhteyksiä Turusta tai Raumalta myöskään linja-autolla varsinkaan aamulla. Tilannetta parantaisi Turun matkakeskuksen toteutuminen, jolloin kaikki joukkoliikennetoiminnot siirtyisivät saman katon alle. Matka Turun lentoasemalle edellyttää Turussa vaihtoa lentoasemalle liikennöivälle bussilinjalle linja-autoaseman pysäkillä. Parhaillaan on käsittelyssä hakemus Raumalta Turun lentoasemalle ajavalle pikavuoroparille (aamulla lentoasemalle, illalla pois), joka toisi lentokenttäyhteyden myös Laitilan ja Pyhärannan pikavuoropysäkeiltä. Helsinki-Vantaan lentoasemalle Turun linja-autoasemalta on pikavuoroyhteys pääsääntöisesti tunnin, sydänyöllä kahden tunnin vuorovälillä. 9
11 1.1.3 Kuntien sisäinen joukkoliikenne Vakka-Suomen kuntien sisäisiä yhteyksiä palveleva joukkoliikenne voidaan ryhmitellä järjestämistavan mukaan esimerkiksi seuraavasti Suurin osa alueen kuntien sisäisestä joukkoliikennetarjonnasta muodostuu luvussa käsitellyistä kuntien välisistä seudullisista yhteyksistä, jotka samalla palvelevat myös kuntien sisäisiä yhteysvälejä. Kuntien sisäiset koululaisvuorot, jotka ovat joko liikenneluvilla liikennöitäviä vuoroja tai kuntien kaikille matkustajille avointa ostoliikennettä. Suuri osa kuntien koululaiskuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytössä. Mahdollisimman suuri osa kunnan ostamista koululaiskuljetuksista tulisi järjestää kaikille avoimena liikenteenä. Varsinkaan koululaistakseissa ei kuitenkaan aina ole tilaa muille matkustajille. Kuntien sisäiset asiointi- ja palveluliikenteen vuorot. Palveluliikenteellä tarkoitetaan kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota tavallista joukkoliikennettä enemmän. Palveluliikenteessä liikennöidään usein pikkubussein ja taksein ja kalusto soveltuu myös esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille. Vakka-Suomessa palveluliikennettä on Uudessakaupungissa ja Laitilassa. 1.2 MATKUSTAJAINFORMAATIO Kattava linja-autoliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa Matkahuollon asemilta ja asiamiespisteistä sekä puhelimitse Matkahuollon puhelinpalvelusta. Paikkakuntien väliset linja-autoliikenteen vakio- ja pikavuoroaikataulut löytyvät myös Matkahuollon internetsivujen ( hakupalvelusta. Lisäksi tekstitelevisiosta on mahdollista saada aikataulutietoa linja-autojen pikavuoroliikenteestä. Kirjallisia aikataulukoosteita on laadittu Varsinais-Suomen expressbusvuoroista (myös tiesuunnittain). Muilta osin aikataulujulkaisut ovat liikennöitsijäkohtaisia. Kustavintien liikenteessä sekä Uusikaupunki-Turku-linjoilla tämä toimii hyvin, koska Vainion Liikenne Oy ajaa kaikki vuorot. Muualla matkustajan kannalta olisi parempi, jos kaikki vuorot löytyisivät samasta aikataulukirjasta. Aikataulut ovat esillä myös Uudenkaupungin ja Laitilan linja-autoasemilla sekä Matkahuollon asiamiespisteissä. Pysäkeillä ei juurikaan ole aikataluinformaatiota, ainoastaan Pyhärannan keskustan pysäkeille on laadittu aikatauluyhdistelmiä vapaaehtoisvoimin. Junaliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa asemien lisäksi VR:n puhelinpalvelusta ja internetsivujen ( hakupalvelusta. Junaliikenteestä on myös saatavissa yhteyskohtaisia ja koko liikenteen kattavia aikatauluvihkosia. Myös tekstitelevisiosta saa tietoa junien aikatauluista. Valtakunnallinen joukkoliikenteen reitti- ja aikataulupalvelu on juuri otettu käyttöön. Matka.fi muodostaa annettujen tietojen perusteella matkareitin aikatauluineen osoitteesta osoitteeseen koko maassa. Erona muihin valtakunnallisiin aikatauluhakuihin on se, että matka.fi yhdistää eri joukkoliikennevälineitä matkaketjuiksi yhdellä haulla. Palvelu helpottaa matkojen suunnittelua, koska asiakkaan ei tarvitse hakea liikennevälineiden aikatauluja useista lähteistä. Matka.fi toimii myös ruotsiksi ja englanniksi. Palvelussa on vielä puutteita, mutta testausta ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. 10
12 Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla kootun Internet-palvelun tietoaineisto käsittää joukkoliikenteen valtakunnalliset ja paikalliset aikataulut. Aikataulut päivitetään järjestelmään noin kahden viikon välein. Aikatauluja matka.fi:ssä on noin kuukaudeksi eteenpäin. Aikataulutiedot ovat peräisin Matkahuollon, VR Osakeyhtiön, pääkaupunkiseudun YTV:n sekä useiden kaupunkien ja kuntien tietokannoista. Tässä vaiheessa tiedot ovat täysin kattavat bussien pika- ja vakiovuoroista sekä junaliikenteestä. Paikallisliikenteestä kattava tieto on YTValueella, Tampereella, Joensuussa, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Oulussa sekä osittain eräillä muilla paikkakunnilla. Tarkoituksena on, että lento- ja laivaliikenne tulevat mukaan myöhemmin. Palvelussa mukana olevien YTV:n, Matkahuollon ja VR:n omat aikataulujen hakupalvelut toimivat jatkossakin normaalisti. Järjestelmässä on koko Suomen tiestö ja kartta-aineistot. Reittipalvelussa on 18 miljoonaa osoitenumeroa, kadunnimeä tai kohdetta, vuoroa, erilaista reittiä ja yli pysäkkiä. Kirjoittamalla tarkan lähtö- ja tulo-osoitteen sekä halutun matkustusajankohdan palvelun käyttäjä saa ehdotuksia nopeimmista tai vähiten vaihtoja sisältävistä matkaketjuista. Matka voi koostua esimerkiksi kävelystä, bussimatkasta ja junamatkasta. Reitti- ja aikataulutiedot saadaan kävelyosuuksineen. Järjestelmä antaa useita ehdotuksia, joista jokaisesta saa karttatietoa ja tarkat pysäkkiaikataulut. Matkalle ilmoitetaan arvioitu matka-aika, jossa myös kävelyosuudet on huomioitu. Jos kävelymatka on pitkä, järjestelmä ehdottaa taksin käyttämistä. Myös taksien tilausnumerot löytyvät palvelusta. 1.3 LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT Seutu- ja työmatkaliput Kaikki Vakka-Suomen kunnat ovat mukana Vakka-Suomen seutulippussa, joka kattaa Vakka-Suomen lisäksi Mynämäen alueen. Seutulippu on 30 päivän älykortti, jolla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa. Seutulippu ladataan Matkahuollon älykortille. Sen käyttäjältä voidaan periä lisämaksuja, kuten pikavuoro- ja yölisät. Vaikka seutulippualueeseen kuuluva kunta ei olisi mukana seutulipussa, muiden kuntien seutulippulaiset voivat matkustaa vapaasti kunnan alueella. Seutulipun ohella on käytössä vastaavanlainen 30 päivää voimassa oleva Vakka-Suomen työmatkalippu, joka oikeuttaa matkustamaan myös Vakka-Suomen kunnista Turkuun ajavien vuorojen kyydissä. Mynämäki ei ole mukana työmatkalipussa. Laitila ja Pyhäranta ovat mukana myös Satakunnan seutulipussa, joka kattaa koko Satakunnan alueen. Mietoinen on vastaavasti mukana Turun seutulipussa, joka kattaa Turun kaupunkiseudun ja sen kehyskunnat. Muihin lipputuotteisiin verrattuna seutulippu on päivittäin linja-autoa käyttävälle selvästi halvempi. Lipun käyttäjän kotikunta subventoi lipun hintaa maksamalla normaalin sarjalipun ja seutulipun hinnan erotuksen. Kunta saa vuorostaan 48 % maksuosuudestaan valtionapuna Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Kelan koulumatkatukeen oikeutetut toisen asteen opiskelijat, joiden kotikunnat ovat liittyneet sopimukseen, voivat ostaa opiskelijaseutulipun. Seutu- ja työmatkalipun hinnoittelun kautta kunnilla on käytössään merkittävä joukkoliikenteen suosioon vaikuttava väline. Tällä hetkellä Taivassalon työmatkalippu näyttäisi olevan hinnoiteltu suhteellisen korkeaksi normaalitaksaan verrattuna, mikä näkyy myös lipun käyttömäärissä. 11
13 Taulukko 2. Linja-autoliikenteen taksoja vuonna Matkahuollon lipunhinnat kunnan keskustasta Turun keskustaan vakiovuorolla. LIPUNHINNAT KUNTAKESKUKSISTA TURUN KESKUSTAAN EUROA Vakka-Suomen seutulippu (30 päivää) Vakka-Suomen työmatkalippu (30 päivää) Matkahuolto: 44 matkan sarjalippu Matkahuolto: 22 matkan sarjalippu Matkahuolto: kertalippu Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kertalippu: aikuinen Kuva 7. Seutulippualueet 12
14 Taulukko 3. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 seutulippua / asukas Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehm aa Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynnin kehitys Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 8. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina
15 Taulukko 4. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 Turussa työssä käyviä työmatkalippua / työssäkäyvä työmatkalippua / asukas Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynnin kehitys Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 9. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina Muut lipputuotteet Seutu- ja työmatkalippujen ohella linja-autoliikenteessä on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollon lipputuotteita ovat mm: sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit), koululaisten kausikortti, arvokortti, kertamaksut ja veteraanilippu. Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemassa erilaisia alennuksia kuten esimerkiksi opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä menopaluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hinnoittelu lukuunottamatta 44 matkan sarjalippua, jonka hinnan liikenne- ja viestintäministeriö toistaiseksi vahvistaa, sillä se toimii perustana seutulipun alennusten laskemiselle. Yrittäjillä saattaa siten olla omia taksoja tai alennuksia. Bussiyritykset voivat periä myös tiettyjä lisiä, esim. pikavuorolisää tai yölisää. 14
16 1.4 MATKUSTUSKYSYNTÄ Työmatkaliikenne Vakka-Suomen suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Mietoisista ja Uudestakaupungista Turun kaupunkiseudulle, Pyhärannasta Raumalle sekä Uudenkaupungin ja Laitilan välillä molempiin suuntiin. Työmatkavirtojen perustella voidaan sanoa, että Vakka-Suomen kunnista Mietoinen kuuluu selkeästi Turun työssäkäyntialueeseen, 30 % mietoislaisten työmatkoista suuntautuu Turkuun. Turun työssäkäyntialue ulottuu kuitenkin vahvana Vehmaalle ja Taivassaloon ja kasvavassa määrin Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin saakka. Pyhäranta puolestaan kuuluu selkeästi Rauman työssäkäyntialueeseen, joka ulottuu heikompana myös Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Uusikaupunki ja Laitila puolestaan muodostavat Vakka-Suomen oman työssäkäyntialueen ytimen, johon suuntautuu kohtuullisen suuria työmatkavirtoja lähikunnista Pyhärannasta ja Vehmaalta sekä lähikaupungeista Raumalta ja Turusta. Työssäkäynti Turussa ja Raumalla on kasvanut selvästi vuosien varrella. Turun ja Rauman työssäkäyntialueiden laajeneminen ei silti ole merkinnyt Vakka-Suomen omien työmarkkinoiden supistumista, vaan päinvastoin myös Vakka-Suomen kuntien välinen työssäkäynti on lisääntynyt. Myös Turun ja Rauman seuduilta Vakka-Suomeen suuntautuva työssäkäynti on kasvanut. Onkin selvästi nähtävissä, että aikaisempien melko selvästi rajautuvien työssäkäyntialueiden sijaan aluerakenne muuttuu kohti toistensa kanssa limittyviä työ- ja asuntomarkkina-alueita. Samanaikaisesti kuntatasolla Uusikaupunki ja Laitila ovat jo muotoutuneet toiminnallisesti kaksoiskaupungiksi, joilla on käytännössä yhteiset työ-, asunto- ja palvelumarkkinat. Kuva 10. Vakka-Suomen kuntien työssäkäyvän väestön työpaikkojen sijainti vuonna
17 Taulukko 5. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirtojen suuntautuminen vuonna 2003 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNNAN KUNTIEN TYÖMATKALIIKENTEEN MÄÄRÄ JA SUUNTAUTUMINEN TYÖPAIKKAKUNTA/ KOTIKUNTA Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Loimaan seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Muu Suomi Yhteensä Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Loimaan seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Muu Suomi Yhteensä Kuva 11. Vakka-Suomen kuntien suurimpien työmatkavirtojen suuntautuminen (vähintään 50 hengen työmatkavirrat) vuonna
18 Kuvassa 12 on tieverkolle sijoiteltuna pienalueiden väliset työmatkavirrat, jotka sisältävät myös suurempien kuntien sisäisiä virtoja. Tarkastelu osoittaa, että työmatkaliikenteen kannalta merkittävimpiä yhteyksiä ovat kantatie 43 Uudenkaupungin ja Laitilan välillä ja edelleen länteen, valtatie 8, Kustavintie, Lokalahdentie (mt 196) ja Y-tie (mt 194) Uudestakaupungista Turkuun sekä Pyhärannantie (mt 196 ja mt 1960) Uudestakaupungista ja Pyhärannasta Raumalle. Tilastoaluejaosta johtuen kaikki virrat eivät sijoitu todellisille reiteille, esimerkiksi Pyhärannan pohjoisosan työmatkaliikenne Raumalle kulkee pitkin maantietä Kuvan perusteella voidaan sanoa, että joukkoliikenteen runkolinjasto vastaa hyvin työmatkaliikenteen pääsuuntia. Kuva 12. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirrat sijoiteltuna tieverkolle. Pyhärannan pohjoisosassa liikenteen sijoittuminen verkolle kuvautuu todellisuudesta poiketen, koska mallin tieverkosta puuttuu maantie 1960 Reilan kautta Raumalle. Turussa ydinkeskusta on selvästi suurin työpaikkakeskittymä myös vakkasuomalaisten työmatkojen kannalta, mutta kasvava määrä työmatkoja suuntautuu yliopiston, Yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan alueelle. Tämä asettaa haasteita myös joukkoliikenneyhteyksien kehittämiselle. 17
19 Kuva 13. Vakkasuomalaisten työssäkäyntialueet Turussa Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen Seudun kuntien yläasteen ja lukion koulumatkat suuntautuvat seuraavasti: Uusikaupunki Uudessakaupungissa on yläaste ja lukio keskustassa, lisäksi myös Kalannissa on yläaste. Laitila Laitilassa on yläaste ja lukio keskustassa. Pyhäranta Pyhärantalaiset käyvät yläastetta ja lukiota sekä Laitilassa, Uudessakaupungissa että Raumalla. Vehmaa Vehmaalla on oma yläaste Vinkkilässä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä ja Turussa, jonkin verran myös Uudessakaupungissa. Kustavi Kustavilaiset käyvät yläastetta Taivassalossa. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Uudessakaupungissa ja Turussa. 18
20 Taivassalo Taivassalossa on oma yläaste. Lukiota käydään Mynämäellä ja Turussa, satunnaisesti Uudessakaupungissa. Ammatillisten oppilaitosten matkoista suuri osa suuntautuu Uudenkaupungin Novidaan. Mietoinen Mietoislaiset käyvät yläastetta Mynämäellä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Turussa. Muiden oppilaitosten osalta tärkeimmät suunnat ovat seuraavat: Novida Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa. Novidassa käy oppilaita Vakka-Suomen kuntien ohella jonkin verran myös seudun ulkopuolelta. Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova toimii pääosin kahdella eri paikkakunnalla, Laitilassa ja Raumalla. Opetusta järjestetään tarvittaessa muuallakin, mm. Uudenkaupungissa. Laitilan toimipiste sijaitsee keskustan eteläpuolella 8-tien varrella. Muut ammattioppilaitokset ja korkeakoulut Tärkeimmät yhteystarpeet ovat Turkuun, Raumalle, Poriin, Helsinkiin ja Tampereelle Muita yhteystarpeita Työ- ja koulumatkojen lisäksi muita joukkoliikenteen järjestämisessä huomioon otettavia kuntien välisiä joukkoliikenteen yhteystarpeita aiheuttavat erityisesti kuntien yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vakka-Suomen yhteinen aluesairaala sijaitsee Uudessakaupungissa. Pyhärannan terveyskeskus ja vanhainkoti ovat Laitilassa (tulevaisuudessa terveyskeskus on mahdollisesti Uudessakaupungissa) ja Mietoisten terveyskeskus Mynämäellä. Kustavilla on Vehmaan kanssa yhteinen Vehmaan kuntakeskuksessa Vinkkilässä sijaitseva vanhainkoti. 19
21 1.5 RAHOITUS Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde Pääosa Vakka-Suomen joukkoliikenteestä on itsekannattavaa lipputulojen varassa toimivaa linjaliikennettä. Suunnittelualueen kuntien alueella liikennöivistä kaikille avoimen joukkoliikenteen talvivuoroista 85 % on linjaliikennettä, 11 % lääninhallituksen ostamaa kuntien välistä liikennettä ja 4 % kuntien ostoliikennettä. Kesällä ostoliikenteen osuus on suurempi. Kehityssuunta on kuitenkin sama kuin muualla Suomessa erityisesti työmatka- ja koululaisliikenteen ulkopuolinen liikenne siirtyy enemmän yhteiskunnan rahoituksen piiriin. Taulukko 6. Kuntien linja-autovuorojen määrä (vuoroa/viikko kesällä ja talvella) sekä sen jakautuminen lipputulojen varassa ajettavaan linjaliikenteeseen, lääninhallituksen ostoliikenteeseen ja kuntien ostoliikenteeseen. Linjaliikenne, vuoroa Lääninhallituksen ostoliikenne Kuntien ostoliikenne Yhteensä talvi kesä talvi kesä talvi kesä talvi kesä vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa vuoroa Kustavi % % % 5 3 % 8 9 % 8 6 % Laitila % % % % 22 4 % 14 4 % Mietoinen % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Pyhäranta % % % % 0 0 % 0 0 % Taivassalo % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Uusikaupunki % % % % % 4 1 % Vehmaa % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % YHTEENSÄ % % % % 92 4 % 26 2 % Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset Vakka-Suomen kuntien eri hallintokuntien yhteenlasketut kuljetuskustannukset ja avoimen joukkoliikenteen rahoitus on esitetty taulukossa 7 ja kuvassa 14. Kokonaisuudessaan kuntien taloudellinen panostus kuljetuksiin on vuodessa yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa ja summa on kasvusuunnassa. Vuonna 2003 opetustoimen matkalippuostojen ja tilausajojen osuus kuljetuskustannuksista oli yli 64 % ja sosiaalitoimen osuus 28 %. Kaikille avoimen joukkoliikenteen ostoihin ja seutulipputukeen kului ainoastaan 8 % kustannuksista. Joukkoliikenteelle kirjattuihin kuljetuskustannuksiin lukeutuvat kuntien ostamat linja-auto- ja taksivuorot sekä taksa-alennusten osto ja palveluliikenne. Koulutoimen kuljetuskustannukset muodostuvat esikoululaisten kuljetuksista, peruskoululaisten matkalipuista, lukion ja keskiasteen oppilaiden matkalipuista sekä ostetuista taksivuoroista ja tilausliikenteestä linja-autolla. Sosiaalitoimen kuljetuskustannuksiin kuuluvat esikoululaisten kuljetuksista, lasten päivähoidon kuljetuksista, sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista, kotipalveluun kuuluvista kuljetuksista, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista kuljetuksista muodostuvat kustannukset sekä muut kuljetusten korvaukset kuten esimerkiksi ruokapalvelun kuljetuskustannukset. 20
Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:
JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.
LisätiedotTyöraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011
1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,
LisätiedotPirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015
Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen
LisätiedotSeminaari , Laitila. Janne Virtanen
Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotJoukkoliikenne Kouvolassa
Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne
LisätiedotKoilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut
Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n
LisätiedotPALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678
PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus
LisätiedotVarsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.
Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:
LisätiedotLinjastoluonnos 1: 13
Kaupunginhallitus 388 17.12.2018 Lausunto linjasto 2021- projektin linjastovaihtoehdoista 506/08.01.00/2018 KAUPHALL 17.12.2018 388 Vs. kehitysjohtaja Jussi Teronen Tampereen seudun joukkoliikenne on pyytänyt
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen
Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE.
SATAKUNNAN LIIKENNE R SATAKUNNAN LIIKENNE R AIKATAULUT 88.. 311. 2.2016 POR I - RAUMA PORI - OLKILUOTO PORI - KANKAANPÄÄ Puheli n 010 820 6200 Puinnintie 8 28360 Pori Posthaantie 11 26510 Rauma Risto Rytin
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotJOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotKuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä
Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.- 29.10.2014 Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä
LisätiedotJoukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla
Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun
LisätiedotLiite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne
Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne Palvelutason ja peruspalveluiden saavutettavuuden kannalta tärkeät ELY-liikenteen vuorot Case: Puumala-Anttola, Juva, Haukivuori, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston
LisätiedotVakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Kustavi Taivassalo Vehmaa Mietoinen Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Turun tiepiiri L-S lääninhallitus Saaristomeren merenkulkupiiri
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila
LisätiedotRovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne
Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee
LisätiedotTampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat
Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotKOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEEN OSTOSOPIMUS ALKAEN YLEISINFO KAUPUNGISTA JA LIIKENTEESTÄ
KOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEEN OSTOSOPIMUS 4.6.2018 ALKAEN YLEISINFO KAUPUNGISTA JA LIIKENTEESTÄ SISÄLTÖ 1. Kouvolan kaupunki 1 2. Kouvolan joukkoliikenne 1 2.1 Matkustajavirta 1 2.2 Reittikartat 1 2.3 Lipputuotteet
LisätiedotIkäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:
Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen
LisätiedotMiten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks)
Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Joukkoliikenteen haasteet Porissa Kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen Hyvät pyöräilymahdollisuudet Paljon mopoja ja mopoautoja Vanhemmat
LisätiedotTurku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti
Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti Kysymyksiä ja vastauksia Mikä Turku-Uusikaupunki joukkoliikenteen työmatkapilotti on? Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valmet Automotive ja Turun kaupunki
LisätiedotToimintaympäristö muuttuu
Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotPorin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely
Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun
LisätiedotLipputuotteet ja asiakashinnat
Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida
LisätiedotSavonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta
Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924
LisätiedotHelppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari
Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1
LisätiedotLippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa
LisätiedotMaankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus
Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen
LisätiedotKustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan
Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia
LisätiedotJoensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä
Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 3303/02.02.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 14 Asianro 3303/02.02.00/2012 Henkilökuljetusten rahoitus Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2013 Henkilökuljetuskustannukset vuonna 2013 Kuopio, avoin joukkoliikenne
LisätiedotItsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija
Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotSELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA
ULKOPUOLELLA ESPOOSSA 1 (5) SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA Taustaa Espoon Kehä III:n sisäpuolisen alueen lähibussien linjastosuunnitelma hyväksyttiin HSL:n
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotLAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS
LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta
Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen
LisätiedotLiikkumiselle asetetut tavoitteet
Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria
LisätiedotLähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla
MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön
LisätiedotLentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI
2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu
LisätiedotAjankohtaista koulukuljetuksista
Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän
LisätiedotJoukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen
LisätiedotTURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO.
TURKU / KRIN / RISIO / LIETO / NNTLI / RUSKO www.foli.fi Runkolinjasto Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.8.2018 Saana Lehtinen suunnittelija TURKU / KRIN / RISIO / LIETO / NNTLI / RUSKO www.foli.fi Esityksen
LisätiedotAsiakaspalvelu- ja myyntipiste/-itä tulee olla pääsääntöisesti kaikissa linjan vaikutusalueen kunnissa.
5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä
LisätiedotASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella
LisätiedotRIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENNE 13.8.2012 2.6.2013
RIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENNE 13.8.2012 2.6.2013 Riihimäen kaupunki Katu- ja puistoyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki puh. (019) 758 4000 SISÄLLYSLUETTELO MATKUSTAJALLE 3 KAUPUNKILIPPU 3 KOULULAISTEN
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotOsaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet:
ALKUSANAT Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman joukkoliikennettä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu seutukunnan joukkoliikennejärjestelmää organisaation, joukkoliikennemuotojen, terminaaliverkon
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne
Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen
LisätiedotBussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.
Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus
LisätiedotLoviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan Yhteenveto
Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan Yhteenveto 7.6.2018 Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan tausta Työpajan tavoitteena oli löytää ideoita Loviisan joukkoliikenteen parantamiseksi.
LisätiedotHSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 41 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteen 5 liikennöintisuunnitelmat Liikennöintisuunnitelma Suunnittelupäällikkö
LisätiedotMinne menetkin Pirkanmaalla
Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat
LisätiedotUusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto
Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,
LisätiedotJuhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotMaakuntauudistus ja liikennetehtävät
Maakuntauudistus ja liikennetehtävät Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija Satakunnan kuntapäivä Pori Aluksi Liikenne on saavutettavuuspalvelua ja strateginen tekijä jokaiselle kunnalle ja alueelle. Maakuntauudistuksen
Lisätiedot5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama
LisätiedotLippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä
VARELY/4110/2016 LIITE 5: ELY-KESKUKSEN LIPPU-JA MAKSUJÄRJESTELMÄKUVAUKSET 12.12.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarjouskilpailu 2016/6 reittipohjaisista joukkoliikennepalveluista.
LisätiedotMaaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting
Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden
LisätiedotKatsaus Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannuksiin vuonna 2013
Katsaus Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannuksiin vuonna 2013 ESIPUHE Joukkoliikennelainsäädännön uudistuksen seurauksena Suomen linjaautoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen
LisätiedotLippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä
VARELY/920/2017 LIITE 5: ELY-KESKUKSEN LIPPU-JA MAKSUJÄRJESTELMÄKUVAUKSET 27.3.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarjouskilpailu 2017/3 reittipohjaisista joukkoliikennepalveluista.
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotLiikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.
5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotHenkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa
Henkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10 1.11.2018 Joensuu Valmistelutyöryhmä / WayStep Consulting Oy 2018 29.10.2018 Esityksen sisältö Miksi joukkoliikenne
LisätiedotHSL:n aluemuutosten vaikutukset Järvenpäässä Vaikutukset linjastoon, lippuihin, matkustamiseen ja talouteen
HSL:n aluemuutosten vaikutukset Järvenpäässä 1.1.2018 Vaikutukset linjastoon, lippuihin, matkustamiseen ja talouteen HSL:n aluemuutosten vaikutukset Järvenpäässä 1.1.2018 Yhteenveto muutoksista ja niiden
LisätiedotMiten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
LisätiedotHämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa
Hämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio, Hämeenlinnan seutu PLL vuosikokousseminaari
Lisätiedot5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama
LisätiedotHämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne
Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui 1.1.2009 yhteensä 66 131 henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue:
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotPori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto
Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto
LisätiedotTARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä
TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat
LisätiedotELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA
ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN KUOPIOON SUUNTAUTUVASSA MAASEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN ELY-keskuksen hankkimassa Kuopion seudun
LisätiedotVAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET
LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä
LisätiedotKouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti
Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
Lisätiedot60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
Lisätiedot