V A K K A - S U O M E N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V A K K A - S U O M E N"

Transkriptio

1 V A K K A - S U O M E N l i i kennejär j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a U u s i k a u p u n k i L a i t i l a P y h ä r a n t a K u s t a v i Ta i v a s s a l o V e h m a a M i e t o i n e n V a k k a - S u o m e n s e u t u k u n t a k u n t a y h t y m ä T u r u n t i e p i i r i L - S l ä ä n i n h a l l i t u s R a t a h a l l i n t o k e s k u s S a a r i s t o m e r e n m e r e n k u l k u p i i r i Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen

2

3 ALKUSANAT Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on tukea seutukunnan kehittämistavoitteita, laatia liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma sekä sitoutua aiesopimuksella sovittujen kehittämistavoitteiden ja -toimenpiteiden edistämiseen. Samalla työ tukee käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laadintaa. Osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu viisi osaselvitystä: A. Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat B. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen C. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu D. Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys E. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma Suunnittelutyön tilaajia ovat Vakka-Suomen kunnat, Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä, Varsinais-Suomen liitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos. Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu seitsemän kuntaa: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Mietoinen. Nyt käsillä olevassa osaselvityksessä Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen on kuvattu Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän nykytila, asetettu tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle ja määritetty keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman tavoitteena on ollut konkreettisten, kohtuullisen lyhyellä aikavälillä toteutettavien toimenpiteiden löytäminen. Työssä on kuitenkin otettu kantaa myös hyvinkin pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin maankäytön kehittämisratkaisuihin joukkoliikenteen näkökulmasta. Pitemmän tähtäimen kysymystä seudullisen raideliikenteen toteuttamisesta on käsitelty samanaikaisesti laaditussa osaselvityksessä Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys. Tässä raportissa asiaa on sivuttu vain lyhyesti luvussa Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen osaselvityksen laatimista on ohjannut Vakka-Suomen seutulipputyöryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Helena Lindström Heli Pohjankukka Risto Jaakola Anna-Liisa Meskus Matti Uotinen Turkka Kataja Leena Hoikkala Marja Kärkkäinen Pertti Postinen Peter Ulmanen Tapani Siirava Hannu Uimaniemi Kai Vanamo Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Kustavin kunta Taivassalon kunta Vehmaan kunta Laitilan kaupunki Mynämäen kunta Pyhärannan kunta Mietoisten kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto Oy Matkahuolto Ab J. Vainion Liikenne Oy Oras Liikenne Oy Osaselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Sakari Somerpalo ja Mikko Seila Linea Konsultit Oy:stä. 2

4 SISÄLTÖ 1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA Seudulliset joukkoliikenneyhteydet Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet Kuntien sisäinen joukkoliikenne MATKUSTAJAINFORMAATIO LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT MATKUSTUSKYSYNTÄ Työmatkaliikenne Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen Muita yhteystarpeita RAHOITUS Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset Joukkoliikenteen valtionavustukset Lipputuet Kelan korvaamat kuljetukset Kokonaisrahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen ja kuljetuspalveluihin JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEKSI JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTEKIJÄT JA MAANKÄYTÖN KEHITYS LIIKENNÖINTI, LINJASTOT JA AIKATAULUT Yhteydet Turkuun Uudenkaupungin, Laitilan, Pyhärannan ja Rauman väliset yhteydet Muita liikennetarpeita PYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN LIPPUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN SEUDULLINEN HENKILÖLIIKENNELOGISTIKKO Seudullisen henkilöliikennelogistikon tarve Kokemuksia muualta Kustannukset, rahoitus ja jatkotoimenpiteet YHTEISKUNNAN KULJETUSKUSTANNUKSET JA MATKOJEN YHDISTELY Matkojen yhdistelyn tarve ja hyödyt Matkapalvelukeskuksen perustaminen YHTEISTYÖ SEKÄ JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINTI JA HALLINTO

5 1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 1.1 JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA Seudulliset joukkoliikenneyhteydet Vakka-Suomen joukkoliikenneyhteyksien perustan muodostavat valtatien 8 liikenne, Uudestakaupungista ja Kustavintien suunnasta Turkuun liikennöivät linjat, Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Rauman sekä Uudenkaupungin ja Taivassalon välinen liikenne. Valtatien 8 liikenne on suurelta osin Turun ja Rauman välistä pitempimatkaista pika- ja vakiovuoroliikennettä, muilta osin runkolinjojen palvelutarjonta perustuu Vakka-Suomen omaan matkustuskysyntään. Tätä runkoliikennettä täydentävät vuorotarjonnaltaan selvästi harvemmat keskustaajamien ulkopuolisilla alueilla liikennöivät linjat ja vuorot, jotka palvelevat lähinnä koulumatkoja. Kuva 1. Yleiskuva Vakka-Suomen linja-autoliikenteen (linja- ja ostoliikenne) reiteistä ja määristä (lähde: Länsi-Suomen lääninhallituksen liikennerekisteri). Rekisterin tiedot hiljaisempien linjojen reiteistä ovat osin virheelliset, esim. Pyhärannassa poikittaisia koulumatkavuoroja on todellisuudessa Rohdaisten kohdalla ja etelämpänä suuntautuen Laitilaan. Kustavintiellä sekä Uusikaupunki-Turku-välillä liikennöi Vainion Liikenne Oy. Seutukunnan pohjoisosassa Uudenkaupungin ja Laitilan sekä Uudenkaupungin ja Rauman välisistä vuoroista suurimman osan hoitaa Oras Liikenne Oy. Valtatiellä 8 on useiden liikennöitsijöiden vakiovuoroliikennettä (mm. Oras Liikenne Oy, Vainion Liikenne Oy, Pohjolan Liikenne ja Lauttakylän Auto Oy). Lisäksi alueella on eri liikennöitsijöiden hoitamaa lääninhallituksen ja kuntien ostoliikennettä. 4

6 Kuva 2. Vakka-Suomen joukkoliikenteen runkolinjasto ja vuorotarjonta (vuoroa/ talviarkipäivä keväällä 2005 molemmat suunnat yhteensä) Vuoropalvelutaso on paras valtatiellä 8. Myös Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Turun sekä Mietoisten ja Turun välillä on tiheä vuorotarjonta. Vielä Kustavi-Taivassalo- Turku ja Uusikaupunki-Pyhäranta-Rauma yhteysvälien vuorotarjontaa voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Tilanne kuitenkin on muuttumassa. Oras Liikenteen seutukunnan pohjoisosassa tähän saakka pääosin lipputuloperusteisena ajemat linja-autovuorot väleillä Uusikaupunki-Pyhäranta- Rauma, Uusikaupunki-Laitila ja Laitila-Pyhäranta uhkaavat supistua lähes kokonaan. Työ- ja koulumatkatarpeiden edellyttämät yhteydet jouduttaneen ainakin osittain turvaamaan lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteenä. Uudenkaupungin ja Turun välinen liikenne jakaantuu neljälle reitille: suurin osa vuoroista ajaa Kustavintietä, Y-tietä ja Lokalahdentietä Mietoisten ja Vehmaan kautta tai valtatietä 8 ja Lokalahdentietä Mynämäen ja Vehmaan kautta. Muutama vuoro kulkee Laitilan tai Taivassalon 5

7 kautta. Uuteenkaupunkiin matkaavien kannalta ongelmana on se, että matka-aika venyy useimmilla vuoroilla puoleentoista tuntiin. Nopeita suoraan Y-tietä ja Kustavintietä ajavia vuoroja, jotka eivät poikkea Mietoisten kirkolle, Vinkkilään ja Lokalahdelle, on vain muutama Matka-ajat ja nopeudet henkilöautolla ja joukkoliikenteellä Turkuun matka-aika (min) nopeus (km/h) M atka-aika, henkilöauto M atka-aika, joukkoliikenne (minj M atka-aika, joukkoliikenne (maxj 0 0 Nopeus, henkilöauto Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Nopeus, joukkoliikene (min) Nopeus, joukkoliikene (max) Kuva 3. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen matka-aikojen vaihtelu) Taulukko 1. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen minimi- ja maksimiaika) sekä kulkutapojen matka-aikasuhde Matka-aika Turkuun/Turusta (Turussa Kauppatori tai la-asema, kehyskunnissa keskusta tai lähin pikavuoropysäkki) Matka-ajat (min) eri kulkutavoille Nopeudet (km/h) eri kulkutavoilla Matka-aikasuhde kunta tieyhteys (km) auto * JL, min JL, max auto JL, min JL, max min max Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa * ruuhkattomissa olosuhteissa nopeusrajoitusten mukaan Kuvassa 3 ja taulukossa 1 on havainnollistettu vakiovuorobussien aikataulun mukaista matka-aikaa Turun keskustasta (linja-autoasemalta) lähtien. Matka-ajat on poimittu Matkahuollon aikatauluhakupalvelusta ja aikataulujulkaisuista, eivätkä ne sisällä kävely- tai odotusaikoja. Vertailutietona oleva henkilöauton matka-aika on kesänopeusrajoitusten mukainen matka- 6

8 aika ruuhkattomissa olosuhteissa. Sitä voidaan pitää jonkin verran liian hyvänä käytännön liikenneolosuhteisiin verrattuna. Luvut kuvaavat matka-aikoja kunnan keskustaan. Linja-automatkojen aikaviiveet henkilöauton ajoaikaan verrattuna aiheutuvat pysäkkiviiveiden lisäksi juuri linjaston mahdollisista kiertomatkoista automatkan reittiin verrattuna. Lisäksi Turkuun ajetaan Raisiosta ruuhkaista Satakunnantietä pitkin, kun taas autolla nopein yhteys kulkee moottoritien kautta. Kuvassa 4 on tarkasteltu Vakka-Suomen joukkoliikennetarjonnan suhdetta seudun väestön sijoittumiseen. Kuvasta näkyy se, että runkolinjasto kattaa melko hyvin suurimmat asutustaajamat, mutta iso osa vanhojen tienvarsien kylistä ja tienvarsiasutuksesta on jäänyt melko kauas päälinjoista. Kuva 4. Vakka-Suomen runkolinjat suhteessa asutukseen 7

9 1.1.2 Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet Vakka-Suomen kuntia palveleva joukkoliikenteen terminaaliverkko on esitetty kuvassa 5. Uudessakaupungissa ja Laitilassa on Matkahuollon linja-autoasemat, jotka tarjoavat lämpimät odotustilat ja lipunmyyntipalvelut. Muissa kunnissa on Matkahuollon asiamiespiste, josta on saatavissa Matkahuollon lippuja. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Lähin rautatieasema on Turussa, samoin lentokenttä. Kuva 5. Joukkoliikenteen terminaaliverkko Valtatiellä 8 liikennöi pikavuoroliikennettä Turusta Raumalle, Poriin ja Vaasaan. Laitilassa pikavuorot käyvät linja-autoasemalla. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Suurin osa Turun ja Porin välisestä liikenteestä kulkee Yläneen ja Euran kautta, mutta Raumalle päättyvistä vuoroista on jatkoyhteyksiä Poriin. Raumalta on jatkoyhteyksiä myös sisämaan suuntaan, mm. Tampereelle. Muilta osin Vakka-Suomen kaukoliikenneyhteydet linja-autolla perustuvat Turun linja-autoasemalta lähteviin jatkoyhteyksiin. 8

10 Kuva 6. Pikavuoroliikenteen linjasto ja vuoromäärä (vuoroa/talviarkipäivä molemmat suunnat yhteensä) ja pikavuoropysäkit Eräät Vakka-Suomen linja-autovuorot jatkavat Turussa linja-autoasemalta edelleen rautatieasemalle ja satamaan. Yhteydet Ruotsin lauttoihin ovat hyvät, mutta yhteydet juniin heikommat. Se on ongelma erityisesti Tampereen suunnan yhteyksien kannalta, sillä Tampereelle ei ole tarjolla sujuvia jatkoyhteyksiä Turusta tai Raumalta myöskään linja-autolla varsinkaan aamulla. Tilannetta parantaisi Turun matkakeskuksen toteutuminen, jolloin kaikki joukkoliikennetoiminnot siirtyisivät saman katon alle. Matka Turun lentoasemalle edellyttää Turussa vaihtoa lentoasemalle liikennöivälle bussilinjalle linja-autoaseman pysäkillä. Parhaillaan on käsittelyssä hakemus Raumalta Turun lentoasemalle ajavalle pikavuoroparille (aamulla lentoasemalle, illalla pois), joka toisi lentokenttäyhteyden myös Laitilan ja Pyhärannan pikavuoropysäkeiltä. Helsinki-Vantaan lentoasemalle Turun linja-autoasemalta on pikavuoroyhteys pääsääntöisesti tunnin, sydänyöllä kahden tunnin vuorovälillä. 9

11 1.1.3 Kuntien sisäinen joukkoliikenne Vakka-Suomen kuntien sisäisiä yhteyksiä palveleva joukkoliikenne voidaan ryhmitellä järjestämistavan mukaan esimerkiksi seuraavasti Suurin osa alueen kuntien sisäisestä joukkoliikennetarjonnasta muodostuu luvussa käsitellyistä kuntien välisistä seudullisista yhteyksistä, jotka samalla palvelevat myös kuntien sisäisiä yhteysvälejä. Kuntien sisäiset koululaisvuorot, jotka ovat joko liikenneluvilla liikennöitäviä vuoroja tai kuntien kaikille matkustajille avointa ostoliikennettä. Suuri osa kuntien koululaiskuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytössä. Mahdollisimman suuri osa kunnan ostamista koululaiskuljetuksista tulisi järjestää kaikille avoimena liikenteenä. Varsinkaan koululaistakseissa ei kuitenkaan aina ole tilaa muille matkustajille. Kuntien sisäiset asiointi- ja palveluliikenteen vuorot. Palveluliikenteellä tarkoitetaan kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota tavallista joukkoliikennettä enemmän. Palveluliikenteessä liikennöidään usein pikkubussein ja taksein ja kalusto soveltuu myös esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille. Vakka-Suomessa palveluliikennettä on Uudessakaupungissa ja Laitilassa. 1.2 MATKUSTAJAINFORMAATIO Kattava linja-autoliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa Matkahuollon asemilta ja asiamiespisteistä sekä puhelimitse Matkahuollon puhelinpalvelusta. Paikkakuntien väliset linja-autoliikenteen vakio- ja pikavuoroaikataulut löytyvät myös Matkahuollon internetsivujen (www.matkahuolto.fi) hakupalvelusta. Lisäksi tekstitelevisiosta on mahdollista saada aikataulutietoa linja-autojen pikavuoroliikenteestä. Kirjallisia aikataulukoosteita on laadittu Varsinais-Suomen expressbusvuoroista (myös tiesuunnittain). Muilta osin aikataulujulkaisut ovat liikennöitsijäkohtaisia. Kustavintien liikenteessä sekä Uusikaupunki-Turku-linjoilla tämä toimii hyvin, koska Vainion Liikenne Oy ajaa kaikki vuorot. Muualla matkustajan kannalta olisi parempi, jos kaikki vuorot löytyisivät samasta aikataulukirjasta. Aikataulut ovat esillä myös Uudenkaupungin ja Laitilan linja-autoasemilla sekä Matkahuollon asiamiespisteissä. Pysäkeillä ei juurikaan ole aikataluinformaatiota, ainoastaan Pyhärannan keskustan pysäkeille on laadittu aikatauluyhdistelmiä vapaaehtoisvoimin. Junaliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa asemien lisäksi VR:n puhelinpalvelusta ja internetsivujen (www.vr.fi) hakupalvelusta. Junaliikenteestä on myös saatavissa yhteyskohtaisia ja koko liikenteen kattavia aikatauluvihkosia. Myös tekstitelevisiosta saa tietoa junien aikatauluista. Valtakunnallinen joukkoliikenteen reitti- ja aikataulupalvelu on juuri otettu käyttöön. Matka.fi muodostaa annettujen tietojen perusteella matkareitin aikatauluineen osoitteesta osoitteeseen koko maassa. Erona muihin valtakunnallisiin aikatauluhakuihin on se, että matka.fi yhdistää eri joukkoliikennevälineitä matkaketjuiksi yhdellä haulla. Palvelu helpottaa matkojen suunnittelua, koska asiakkaan ei tarvitse hakea liikennevälineiden aikatauluja useista lähteistä. Matka.fi toimii myös ruotsiksi ja englanniksi. Palvelussa on vielä puutteita, mutta testausta ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. 10

12 Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla kootun Internet-palvelun tietoaineisto käsittää joukkoliikenteen valtakunnalliset ja paikalliset aikataulut. Aikataulut päivitetään järjestelmään noin kahden viikon välein. Aikatauluja matka.fi:ssä on noin kuukaudeksi eteenpäin. Aikataulutiedot ovat peräisin Matkahuollon, VR Osakeyhtiön, pääkaupunkiseudun YTV:n sekä useiden kaupunkien ja kuntien tietokannoista. Tässä vaiheessa tiedot ovat täysin kattavat bussien pika- ja vakiovuoroista sekä junaliikenteestä. Paikallisliikenteestä kattava tieto on YTValueella, Tampereella, Joensuussa, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Oulussa sekä osittain eräillä muilla paikkakunnilla. Tarkoituksena on, että lento- ja laivaliikenne tulevat mukaan myöhemmin. Palvelussa mukana olevien YTV:n, Matkahuollon ja VR:n omat aikataulujen hakupalvelut toimivat jatkossakin normaalisti. Järjestelmässä on koko Suomen tiestö ja kartta-aineistot. Reittipalvelussa on 18 miljoonaa osoitenumeroa, kadunnimeä tai kohdetta, vuoroa, erilaista reittiä ja yli pysäkkiä. Kirjoittamalla tarkan lähtö- ja tulo-osoitteen sekä halutun matkustusajankohdan palvelun käyttäjä saa ehdotuksia nopeimmista tai vähiten vaihtoja sisältävistä matkaketjuista. Matka voi koostua esimerkiksi kävelystä, bussimatkasta ja junamatkasta. Reitti- ja aikataulutiedot saadaan kävelyosuuksineen. Järjestelmä antaa useita ehdotuksia, joista jokaisesta saa karttatietoa ja tarkat pysäkkiaikataulut. Matkalle ilmoitetaan arvioitu matka-aika, jossa myös kävelyosuudet on huomioitu. Jos kävelymatka on pitkä, järjestelmä ehdottaa taksin käyttämistä. Myös taksien tilausnumerot löytyvät palvelusta. 1.3 LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT Seutu- ja työmatkaliput Kaikki Vakka-Suomen kunnat ovat mukana Vakka-Suomen seutulippussa, joka kattaa Vakka-Suomen lisäksi Mynämäen alueen. Seutulippu on 30 päivän älykortti, jolla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa. Seutulippu ladataan Matkahuollon älykortille. Sen käyttäjältä voidaan periä lisämaksuja, kuten pikavuoro- ja yölisät. Vaikka seutulippualueeseen kuuluva kunta ei olisi mukana seutulipussa, muiden kuntien seutulippulaiset voivat matkustaa vapaasti kunnan alueella. Seutulipun ohella on käytössä vastaavanlainen 30 päivää voimassa oleva Vakka-Suomen työmatkalippu, joka oikeuttaa matkustamaan myös Vakka-Suomen kunnista Turkuun ajavien vuorojen kyydissä. Mynämäki ei ole mukana työmatkalipussa. Laitila ja Pyhäranta ovat mukana myös Satakunnan seutulipussa, joka kattaa koko Satakunnan alueen. Mietoinen on vastaavasti mukana Turun seutulipussa, joka kattaa Turun kaupunkiseudun ja sen kehyskunnat. Muihin lipputuotteisiin verrattuna seutulippu on päivittäin linja-autoa käyttävälle selvästi halvempi. Lipun käyttäjän kotikunta subventoi lipun hintaa maksamalla normaalin sarjalipun ja seutulipun hinnan erotuksen. Kunta saa vuorostaan 48 % maksuosuudestaan valtionapuna Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Kelan koulumatkatukeen oikeutetut toisen asteen opiskelijat, joiden kotikunnat ovat liittyneet sopimukseen, voivat ostaa opiskelijaseutulipun. Seutu- ja työmatkalipun hinnoittelun kautta kunnilla on käytössään merkittävä joukkoliikenteen suosioon vaikuttava väline. Tällä hetkellä Taivassalon työmatkalippu näyttäisi olevan hinnoiteltu suhteellisen korkeaksi normaalitaksaan verrattuna, mikä näkyy myös lipun käyttömäärissä. 11

13 Taulukko 2. Linja-autoliikenteen taksoja vuonna Matkahuollon lipunhinnat kunnan keskustasta Turun keskustaan vakiovuorolla. LIPUNHINNAT KUNTAKESKUKSISTA TURUN KESKUSTAAN EUROA Vakka-Suomen seutulippu (30 päivää) Vakka-Suomen työmatkalippu (30 päivää) Matkahuolto: 44 matkan sarjalippu Matkahuolto: 22 matkan sarjalippu Matkahuolto: kertalippu Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kertalippu: aikuinen Kuva 7. Seutulippualueet 12

14 Taulukko 3. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 seutulippua / asukas Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehm aa Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynnin kehitys Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 8. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina

15 Taulukko 4. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 Turussa työssä käyviä työmatkalippua / työssäkäyvä työmatkalippua / asukas Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynnin kehitys Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 9. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina Muut lipputuotteet Seutu- ja työmatkalippujen ohella linja-autoliikenteessä on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollon lipputuotteita ovat mm: sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit), koululaisten kausikortti, arvokortti, kertamaksut ja veteraanilippu. Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemassa erilaisia alennuksia kuten esimerkiksi opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä menopaluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hinnoittelu lukuunottamatta 44 matkan sarjalippua, jonka hinnan liikenne- ja viestintäministeriö toistaiseksi vahvistaa, sillä se toimii perustana seutulipun alennusten laskemiselle. Yrittäjillä saattaa siten olla omia taksoja tai alennuksia. Bussiyritykset voivat periä myös tiettyjä lisiä, esim. pikavuorolisää tai yölisää. 14

16 1.4 MATKUSTUSKYSYNTÄ Työmatkaliikenne Vakka-Suomen suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Mietoisista ja Uudestakaupungista Turun kaupunkiseudulle, Pyhärannasta Raumalle sekä Uudenkaupungin ja Laitilan välillä molempiin suuntiin. Työmatkavirtojen perustella voidaan sanoa, että Vakka-Suomen kunnista Mietoinen kuuluu selkeästi Turun työssäkäyntialueeseen, 30 % mietoislaisten työmatkoista suuntautuu Turkuun. Turun työssäkäyntialue ulottuu kuitenkin vahvana Vehmaalle ja Taivassaloon ja kasvavassa määrin Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin saakka. Pyhäranta puolestaan kuuluu selkeästi Rauman työssäkäyntialueeseen, joka ulottuu heikompana myös Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Uusikaupunki ja Laitila puolestaan muodostavat Vakka-Suomen oman työssäkäyntialueen ytimen, johon suuntautuu kohtuullisen suuria työmatkavirtoja lähikunnista Pyhärannasta ja Vehmaalta sekä lähikaupungeista Raumalta ja Turusta. Työssäkäynti Turussa ja Raumalla on kasvanut selvästi vuosien varrella. Turun ja Rauman työssäkäyntialueiden laajeneminen ei silti ole merkinnyt Vakka-Suomen omien työmarkkinoiden supistumista, vaan päinvastoin myös Vakka-Suomen kuntien välinen työssäkäynti on lisääntynyt. Myös Turun ja Rauman seuduilta Vakka-Suomeen suuntautuva työssäkäynti on kasvanut. Onkin selvästi nähtävissä, että aikaisempien melko selvästi rajautuvien työssäkäyntialueiden sijaan aluerakenne muuttuu kohti toistensa kanssa limittyviä työ- ja asuntomarkkina-alueita. Samanaikaisesti kuntatasolla Uusikaupunki ja Laitila ovat jo muotoutuneet toiminnallisesti kaksoiskaupungiksi, joilla on käytännössä yhteiset työ-, asunto- ja palvelumarkkinat. Kuva 10. Vakka-Suomen kuntien työssäkäyvän väestön työpaikkojen sijainti vuonna

17 Taulukko 5. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirtojen suuntautuminen vuonna 2003 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNNAN KUNTIEN TYÖMATKALIIKENTEEN MÄÄRÄ JA SUUNTAUTUMINEN TYÖPAIKKAKUNTA/ KOTIKUNTA Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Loimaan seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Muu Suomi Yhteensä Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Loimaan seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Muu Suomi Yhteensä Kuva 11. Vakka-Suomen kuntien suurimpien työmatkavirtojen suuntautuminen (vähintään 50 hengen työmatkavirrat) vuonna

18 Kuvassa 12 on tieverkolle sijoiteltuna pienalueiden väliset työmatkavirrat, jotka sisältävät myös suurempien kuntien sisäisiä virtoja. Tarkastelu osoittaa, että työmatkaliikenteen kannalta merkittävimpiä yhteyksiä ovat kantatie 43 Uudenkaupungin ja Laitilan välillä ja edelleen länteen, valtatie 8, Kustavintie, Lokalahdentie (mt 196) ja Y-tie (mt 194) Uudestakaupungista Turkuun sekä Pyhärannantie (mt 196 ja mt 1960) Uudestakaupungista ja Pyhärannasta Raumalle. Tilastoaluejaosta johtuen kaikki virrat eivät sijoitu todellisille reiteille, esimerkiksi Pyhärannan pohjoisosan työmatkaliikenne Raumalle kulkee pitkin maantietä Kuvan perusteella voidaan sanoa, että joukkoliikenteen runkolinjasto vastaa hyvin työmatkaliikenteen pääsuuntia. Kuva 12. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirrat sijoiteltuna tieverkolle. Pyhärannan pohjoisosassa liikenteen sijoittuminen verkolle kuvautuu todellisuudesta poiketen, koska mallin tieverkosta puuttuu maantie 1960 Reilan kautta Raumalle. Turussa ydinkeskusta on selvästi suurin työpaikkakeskittymä myös vakkasuomalaisten työmatkojen kannalta, mutta kasvava määrä työmatkoja suuntautuu yliopiston, Yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan alueelle. Tämä asettaa haasteita myös joukkoliikenneyhteyksien kehittämiselle. 17

19 Kuva 13. Vakkasuomalaisten työssäkäyntialueet Turussa Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen Seudun kuntien yläasteen ja lukion koulumatkat suuntautuvat seuraavasti: Uusikaupunki Uudessakaupungissa on yläaste ja lukio keskustassa, lisäksi myös Kalannissa on yläaste. Laitila Laitilassa on yläaste ja lukio keskustassa. Pyhäranta Pyhärantalaiset käyvät yläastetta ja lukiota sekä Laitilassa, Uudessakaupungissa että Raumalla. Vehmaa Vehmaalla on oma yläaste Vinkkilässä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä ja Turussa, jonkin verran myös Uudessakaupungissa. Kustavi Kustavilaiset käyvät yläastetta Taivassalossa. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Uudessakaupungissa ja Turussa. 18

20 Taivassalo Taivassalossa on oma yläaste. Lukiota käydään Mynämäellä ja Turussa, satunnaisesti Uudessakaupungissa. Ammatillisten oppilaitosten matkoista suuri osa suuntautuu Uudenkaupungin Novidaan. Mietoinen Mietoislaiset käyvät yläastetta Mynämäellä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Turussa. Muiden oppilaitosten osalta tärkeimmät suunnat ovat seuraavat: Novida Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa. Novidassa käy oppilaita Vakka-Suomen kuntien ohella jonkin verran myös seudun ulkopuolelta. Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova toimii pääosin kahdella eri paikkakunnalla, Laitilassa ja Raumalla. Opetusta järjestetään tarvittaessa muuallakin, mm. Uudenkaupungissa. Laitilan toimipiste sijaitsee keskustan eteläpuolella 8-tien varrella. Muut ammattioppilaitokset ja korkeakoulut Tärkeimmät yhteystarpeet ovat Turkuun, Raumalle, Poriin, Helsinkiin ja Tampereelle Muita yhteystarpeita Työ- ja koulumatkojen lisäksi muita joukkoliikenteen järjestämisessä huomioon otettavia kuntien välisiä joukkoliikenteen yhteystarpeita aiheuttavat erityisesti kuntien yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vakka-Suomen yhteinen aluesairaala sijaitsee Uudessakaupungissa. Pyhärannan terveyskeskus ja vanhainkoti ovat Laitilassa (tulevaisuudessa terveyskeskus on mahdollisesti Uudessakaupungissa) ja Mietoisten terveyskeskus Mynämäellä. Kustavilla on Vehmaan kanssa yhteinen Vehmaan kuntakeskuksessa Vinkkilässä sijaitseva vanhainkoti. 19

21 1.5 RAHOITUS Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde Pääosa Vakka-Suomen joukkoliikenteestä on itsekannattavaa lipputulojen varassa toimivaa linjaliikennettä. Suunnittelualueen kuntien alueella liikennöivistä kaikille avoimen joukkoliikenteen talvivuoroista 85 % on linjaliikennettä, 11 % lääninhallituksen ostamaa kuntien välistä liikennettä ja 4 % kuntien ostoliikennettä. Kesällä ostoliikenteen osuus on suurempi. Kehityssuunta on kuitenkin sama kuin muualla Suomessa erityisesti työmatka- ja koululaisliikenteen ulkopuolinen liikenne siirtyy enemmän yhteiskunnan rahoituksen piiriin. Taulukko 6. Kuntien linja-autovuorojen määrä (vuoroa/viikko kesällä ja talvella) sekä sen jakautuminen lipputulojen varassa ajettavaan linjaliikenteeseen, lääninhallituksen ostoliikenteeseen ja kuntien ostoliikenteeseen. Linjaliikenne, vuoroa Lääninhallituksen ostoliikenne Kuntien ostoliikenne Yhteensä talvi kesä talvi kesä talvi kesä talvi kesä vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa vuoroa Kustavi % % % 5 3 % 8 9 % 8 6 % Laitila % % % % 22 4 % 14 4 % Mietoinen % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Pyhäranta % % % % 0 0 % 0 0 % Taivassalo % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Uusikaupunki % % % % % 4 1 % Vehmaa % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % YHTEENSÄ % % % % 92 4 % 26 2 % Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset Vakka-Suomen kuntien eri hallintokuntien yhteenlasketut kuljetuskustannukset ja avoimen joukkoliikenteen rahoitus on esitetty taulukossa 7 ja kuvassa 14. Kokonaisuudessaan kuntien taloudellinen panostus kuljetuksiin on vuodessa yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa ja summa on kasvusuunnassa. Vuonna 2003 opetustoimen matkalippuostojen ja tilausajojen osuus kuljetuskustannuksista oli yli 64 % ja sosiaalitoimen osuus 28 %. Kaikille avoimen joukkoliikenteen ostoihin ja seutulipputukeen kului ainoastaan 8 % kustannuksista. Joukkoliikenteelle kirjattuihin kuljetuskustannuksiin lukeutuvat kuntien ostamat linja-auto- ja taksivuorot sekä taksa-alennusten osto ja palveluliikenne. Koulutoimen kuljetuskustannukset muodostuvat esikoululaisten kuljetuksista, peruskoululaisten matkalipuista, lukion ja keskiasteen oppilaiden matkalipuista sekä ostetuista taksivuoroista ja tilausliikenteestä linja-autolla. Sosiaalitoimen kuljetuskustannuksiin kuuluvat esikoululaisten kuljetuksista, lasten päivähoidon kuljetuksista, sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista, kotipalveluun kuuluvista kuljetuksista, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista kuljetuksista muodostuvat kustannukset sekä muut kuljetusten korvaukset kuten esimerkiksi ruokapalvelun kuljetuskustannukset. 20

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE.

SATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE. SATAKUNNAN LIIKENNE R SATAKUNNAN LIIKENNE R AIKATAULUT 88.. 311. 2.2016 POR I - RAUMA PORI - OLKILUOTO PORI - KANKAANPÄÄ Puheli n 010 820 6200 Puinnintie 8 28360 Pori Posthaantie 11 26510 Rauma Risto Rytin

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks)

Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Tekninen palvelukeskus, Omistamisen yksikkö, Katu- ja puistosuunnittelu (OM/ks) Miten joukkoliikenne toimii Porissa ja Porin seudulla? Joukkoliikenteen haasteet Porissa Kaupunkirakenne on väljä ja pientalovaltainen Hyvät pyöräilymahdollisuudet Paljon mopoja ja mopoautoja Vanhemmat

Lisätiedot

Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Kustavi Taivassalo Vehmaa Mietoinen Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Turun tiepiiri L-S lääninhallitus Saaristomeren merenkulkupiiri

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 41 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteen 5 liikennöintisuunnitelmat Liikennöintisuunnitelma Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA

ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KUOPION LIIKENNEALUEELLA ELY-KESKUKSEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN KUOPIOON SUUNTAUTUVASSA MAASEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN ELY-keskuksen hankkimassa Kuopion seudun

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT Järvenpään JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT 6.6.2016 9.8.2016 Liikennöintikauden vaihtumisessa on vaihtelua liikennöitsijöittäin. Tarkista aikataulut tarvittaessa liikennöitsijältä tai Matkahuollosta. Koosteen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet:

Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: ALKUSANAT Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman joukkoliikennettä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu seutukunnan joukkoliikennejärjestelmää organisaation, joukkoliikennemuotojen, terminaaliverkon

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä VARELY/4110/2016 LIITE 5: ELY-KESKUKSEN LIPPU-JA MAKSUJÄRJESTELMÄKUVAUKSET 12.12.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarjouskilpailu 2016/6 reittipohjaisista joukkoliikennepalveluista.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6.2016-30.9.2016. Lataa aikataulut mukaasi tästä!

MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6.2016-30.9.2016. Lataa aikataulut mukaasi tästä! MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6. -.9. Lataa aikataulut mukaasi tästä! Mestarintie 3 780 Varkaus puh. 41 90 fax 0 741 91 email: soisalonliikenne@soisalonliikenne.com www.soisalonliikenne.com Sisällysluettelo

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 42 Asianro 4014/08.01.01/2014 Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkakohteiden liikennöintisuunnitelmat Kannusteurakkasopimukset Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012 Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA 1. Julkisen liikenteen rahoituksen kokonaistarkastelu 2. Kelan ja kuntien kuljetusten järjestj rjestäminen osana kokonaisuutta 3. Taksi- ja bussiyrittäjien kilpailutekijöiden

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013) Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä

Lisätiedot

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Luonnos 8.5.2009 Erkki Vähätörmä Itä-Uudenmaan liitto Palvelulinjan reititys Reititys on rakennettu siten, että linjalla on perusreitti,

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut 13.8.2013-1.6.2014 Sisällysluettelo Paikallisliikenne 13.8.2013-1.6.2014 Sivu LINJA1 Yliopisto - Keskusta - Mustola/Kiiskinmäki 1-5 LINJAT 1,2 Kanavansuu -

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys

2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys 2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys ESIPUHE Etelä-Pirkanmaan kunnat Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski ja Viiala käynnistivät seudullisen henkilökuljetuksia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO ARVIO JOUKKOLIIKENTEEN NYKYISESTÄ MÄÄRÄSTÄ Lipputyyppi Arvioidut matkat vuodessa Lipputyyppijakaumat I II III Yht. I II III Yht. Kertalippu, aikuinen 281

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014

KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014 KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014.. EDULLISET NÄYTTÖ- JA MATKAKORTIT VARKAUS-KORTTI Kelpaa Varkauden kaupungin alueella. Voimassa 30 päivää ensimmäisestä käytöstä. Rajaton

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

WALTTI LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄUUDISTUS MIKÄ MUUTTUU KOTKAN SEUDULLA?

WALTTI LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄUUDISTUS MIKÄ MUUTTUU KOTKAN SEUDULLA? WALTTI LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄUUDISTUS MIKÄ MUUTTUU KOTKAN SEUDULLA? www.kotka.fi/joukkoliikenne SUURIMMAT MUUTOKSET ASIAKKAILLE Samat tuotteet ja taksajärjestelmä käytössä koko seudulla (Hamina-Kotka-Pyhtää)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

KETJU. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU

KETJU. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus KETJU Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU Aluekohtainen raportti 9.12.2009 2 ESIPUHE... 3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT? Porvoo Porvoo KUVAT? Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 31.12.2008 Asukastiheys on 73 asukasta/km 2 Henkilöautotiheys oli 530 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden vuonna 2008 Porvoo Porvoon

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SYYSKUU 2005 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Lapin lääninhallitus 2 3 TIIVISTELMÄ Rovaniemen paikallisliikennealueen ulkopuolinen joukkoliikenne tukeutuu

Lisätiedot

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Dnro: 1518/08.01.00.01.00/2016 Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2017-2020 1 Tausta Salon kaupungin alueella tai sen kautta kulkee kolmen eri viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä.

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

1 Palvelutason määrittely

1 Palvelutason määrittely 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 27.10.2016 Johanna Vilkuna Sisältö Henkilöliikenteen toimintaympäristöstä Maakuntalakiluonnos

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2011 Jyväskylässä 21.3.2012 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014

Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014 Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014 Iisalmen kaupunki Keiteleen kunta Kiuruveden kaupunki Lapinlahden kunta Pielaveden kunta Sonkajärven kunta Varpaisjärven kunta

Lisätiedot

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Ympäristötoimiala Lautakunta: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Sopimuksen tarkoitus: Tällä sopimuksella lautakunta ja Turun kaupungin ympäristötoimialan johto ja

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Lapin ELY-keskus Viite:.Lapely/265/2016 Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Kemijärven kaupunginhallitus korostaa sitä, että valtionrahoitusta ei saa

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot