V A K K A - S U O M E N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V A K K A - S U O M E N"

Transkriptio

1 V A K K A - S U O M E N l i i kennejär j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a U u s i k a u p u n k i L a i t i l a P y h ä r a n t a K u s t a v i Ta i v a s s a l o V e h m a a M i e t o i n e n V a k k a - S u o m e n s e u t u k u n t a k u n t a y h t y m ä T u r u n t i e p i i r i L - S l ä ä n i n h a l l i t u s R a t a h a l l i n t o k e s k u s S a a r i s t o m e r e n m e r e n k u l k u p i i r i Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen

2

3 ALKUSANAT Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on tukea seutukunnan kehittämistavoitteita, laatia liikenteen hoitamista ja liikenneväylien kehittämistä koskeva suunnitelma sekä sitoutua aiesopimuksella sovittujen kehittämistavoitteiden ja -toimenpiteiden edistämiseen. Samalla työ tukee käynnistymässä olevaa maakuntakaavan laadintaa. Osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu viisi osaselvitystä: A. Nykytila, tulevaisuudennäkymät ja toimintalinjan lähtökohdat B. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen C. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu D. Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys E. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma Suunnittelutyön tilaajia ovat Vakka-Suomen kunnat, Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä, Varsinais-Suomen liitto, Turun tiepiiri, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos. Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu seitsemän kuntaa: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Mietoinen. Nyt käsillä olevassa osaselvityksessä Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen on kuvattu Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän nykytila, asetettu tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle ja määritetty keskeisimmät kehittämistoimenpiteet. Suunnitelman tavoitteena on ollut konkreettisten, kohtuullisen lyhyellä aikavälillä toteutettavien toimenpiteiden löytäminen. Työssä on kuitenkin otettu kantaa myös hyvinkin pitkällä tähtäimellä vaikuttaviin maankäytön kehittämisratkaisuihin joukkoliikenteen näkökulmasta. Pitemmän tähtäimen kysymystä seudullisen raideliikenteen toteuttamisesta on käsitelty samanaikaisesti laaditussa osaselvityksessä Uusikaupunki Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys. Tässä raportissa asiaa on sivuttu vain lyhyesti luvussa Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen osaselvityksen laatimista on ohjannut Vakka-Suomen seutulipputyöryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Helena Lindström Heli Pohjankukka Risto Jaakola Anna-Liisa Meskus Matti Uotinen Turkka Kataja Leena Hoikkala Marja Kärkkäinen Pertti Postinen Peter Ulmanen Tapani Siirava Hannu Uimaniemi Kai Vanamo Uudenkaupungin kaupunki, puheenjohtaja Kustavin kunta Taivassalon kunta Vehmaan kunta Laitilan kaupunki Mynämäen kunta Pyhärannan kunta Mietoisten kunta Länsi-Suomen lääninhallitus Linja-autoliitto Oy Matkahuolto Ab J. Vainion Liikenne Oy Oras Liikenne Oy Osaselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Sakari Somerpalo ja Mikko Seila Linea Konsultit Oy:stä. 2

4 SISÄLTÖ 1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA Seudulliset joukkoliikenneyhteydet Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet Kuntien sisäinen joukkoliikenne MATKUSTAJAINFORMAATIO LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT MATKUSTUSKYSYNTÄ Työmatkaliikenne Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen Muita yhteystarpeita RAHOITUS Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset Joukkoliikenteen valtionavustukset Lipputuet Kelan korvaamat kuljetukset Kokonaisrahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen ja kuljetuspalveluihin JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEKSI JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTEKIJÄT JA MAANKÄYTÖN KEHITYS LIIKENNÖINTI, LINJASTOT JA AIKATAULUT Yhteydet Turkuun Uudenkaupungin, Laitilan, Pyhärannan ja Rauman väliset yhteydet Muita liikennetarpeita PYSÄKKIEN KEHITTÄMINEN LIPPUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN SEUDULLINEN HENKILÖLIIKENNELOGISTIKKO Seudullisen henkilöliikennelogistikon tarve Kokemuksia muualta Kustannukset, rahoitus ja jatkotoimenpiteet YHTEISKUNNAN KULJETUSKUSTANNUKSET JA MATKOJEN YHDISTELY Matkojen yhdistelyn tarve ja hyödyt Matkapalvelukeskuksen perustaminen YHTEISTYÖ SEKÄ JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINTI JA HALLINTO

5 1. JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 1.1 JOUKKOLIIKENTEEN TARJONTA Seudulliset joukkoliikenneyhteydet Vakka-Suomen joukkoliikenneyhteyksien perustan muodostavat valtatien 8 liikenne, Uudestakaupungista ja Kustavintien suunnasta Turkuun liikennöivät linjat, Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Rauman sekä Uudenkaupungin ja Taivassalon välinen liikenne. Valtatien 8 liikenne on suurelta osin Turun ja Rauman välistä pitempimatkaista pika- ja vakiovuoroliikennettä, muilta osin runkolinjojen palvelutarjonta perustuu Vakka-Suomen omaan matkustuskysyntään. Tätä runkoliikennettä täydentävät vuorotarjonnaltaan selvästi harvemmat keskustaajamien ulkopuolisilla alueilla liikennöivät linjat ja vuorot, jotka palvelevat lähinnä koulumatkoja. Kuva 1. Yleiskuva Vakka-Suomen linja-autoliikenteen (linja- ja ostoliikenne) reiteistä ja määristä (lähde: Länsi-Suomen lääninhallituksen liikennerekisteri). Rekisterin tiedot hiljaisempien linjojen reiteistä ovat osin virheelliset, esim. Pyhärannassa poikittaisia koulumatkavuoroja on todellisuudessa Rohdaisten kohdalla ja etelämpänä suuntautuen Laitilaan. Kustavintiellä sekä Uusikaupunki-Turku-välillä liikennöi Vainion Liikenne Oy. Seutukunnan pohjoisosassa Uudenkaupungin ja Laitilan sekä Uudenkaupungin ja Rauman välisistä vuoroista suurimman osan hoitaa Oras Liikenne Oy. Valtatiellä 8 on useiden liikennöitsijöiden vakiovuoroliikennettä (mm. Oras Liikenne Oy, Vainion Liikenne Oy, Pohjolan Liikenne ja Lauttakylän Auto Oy). Lisäksi alueella on eri liikennöitsijöiden hoitamaa lääninhallituksen ja kuntien ostoliikennettä. 4

6 Kuva 2. Vakka-Suomen joukkoliikenteen runkolinjasto ja vuorotarjonta (vuoroa/ talviarkipäivä keväällä 2005 molemmat suunnat yhteensä) Vuoropalvelutaso on paras valtatiellä 8. Myös Uudenkaupungin ja Laitilan, Uudenkaupungin ja Turun sekä Mietoisten ja Turun välillä on tiheä vuorotarjonta. Vielä Kustavi-Taivassalo- Turku ja Uusikaupunki-Pyhäranta-Rauma yhteysvälien vuorotarjontaa voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Tilanne kuitenkin on muuttumassa. Oras Liikenteen seutukunnan pohjoisosassa tähän saakka pääosin lipputuloperusteisena ajemat linja-autovuorot väleillä Uusikaupunki-Pyhäranta- Rauma, Uusikaupunki-Laitila ja Laitila-Pyhäranta uhkaavat supistua lähes kokonaan. Työ- ja koulumatkatarpeiden edellyttämät yhteydet jouduttaneen ainakin osittain turvaamaan lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteenä. Uudenkaupungin ja Turun välinen liikenne jakaantuu neljälle reitille: suurin osa vuoroista ajaa Kustavintietä, Y-tietä ja Lokalahdentietä Mietoisten ja Vehmaan kautta tai valtatietä 8 ja Lokalahdentietä Mynämäen ja Vehmaan kautta. Muutama vuoro kulkee Laitilan tai Taivassalon 5

7 kautta. Uuteenkaupunkiin matkaavien kannalta ongelmana on se, että matka-aika venyy useimmilla vuoroilla puoleentoista tuntiin. Nopeita suoraan Y-tietä ja Kustavintietä ajavia vuoroja, jotka eivät poikkea Mietoisten kirkolle, Vinkkilään ja Lokalahdelle, on vain muutama Matka-ajat ja nopeudet henkilöautolla ja joukkoliikenteellä Turkuun matka-aika (min) nopeus (km/h) M atka-aika, henkilöauto M atka-aika, joukkoliikenne (minj M atka-aika, joukkoliikenne (maxj 0 0 Nopeus, henkilöauto Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Nopeus, joukkoliikene (min) Nopeus, joukkoliikene (max) Kuva 3. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen matka-aikojen vaihtelu) Taulukko 1. Matka-ajat ja nopeudet Vakka-Suomen kunnista Turkuun henkilöautolla (kesänopeusrajoitukset) ja linja-autolla (aikataulujen mukainen minimi- ja maksimiaika) sekä kulkutapojen matka-aikasuhde Matka-aika Turkuun/Turusta (Turussa Kauppatori tai la-asema, kehyskunnissa keskusta tai lähin pikavuoropysäkki) Matka-ajat (min) eri kulkutavoille Nopeudet (km/h) eri kulkutavoilla Matka-aikasuhde kunta tieyhteys (km) auto * JL, min JL, max auto JL, min JL, max min max Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa * ruuhkattomissa olosuhteissa nopeusrajoitusten mukaan Kuvassa 3 ja taulukossa 1 on havainnollistettu vakiovuorobussien aikataulun mukaista matka-aikaa Turun keskustasta (linja-autoasemalta) lähtien. Matka-ajat on poimittu Matkahuollon aikatauluhakupalvelusta ja aikataulujulkaisuista, eivätkä ne sisällä kävely- tai odotusaikoja. Vertailutietona oleva henkilöauton matka-aika on kesänopeusrajoitusten mukainen matka- 6

8 aika ruuhkattomissa olosuhteissa. Sitä voidaan pitää jonkin verran liian hyvänä käytännön liikenneolosuhteisiin verrattuna. Luvut kuvaavat matka-aikoja kunnan keskustaan. Linja-automatkojen aikaviiveet henkilöauton ajoaikaan verrattuna aiheutuvat pysäkkiviiveiden lisäksi juuri linjaston mahdollisista kiertomatkoista automatkan reittiin verrattuna. Lisäksi Turkuun ajetaan Raisiosta ruuhkaista Satakunnantietä pitkin, kun taas autolla nopein yhteys kulkee moottoritien kautta. Kuvassa 4 on tarkasteltu Vakka-Suomen joukkoliikennetarjonnan suhdetta seudun väestön sijoittumiseen. Kuvasta näkyy se, että runkolinjasto kattaa melko hyvin suurimmat asutustaajamat, mutta iso osa vanhojen tienvarsien kylistä ja tienvarsiasutuksesta on jäänyt melko kauas päälinjoista. Kuva 4. Vakka-Suomen runkolinjat suhteessa asutukseen 7

9 1.1.2 Terminaaliverkko ja kaukoliikenteen yhteydet Vakka-Suomen kuntia palveleva joukkoliikenteen terminaaliverkko on esitetty kuvassa 5. Uudessakaupungissa ja Laitilassa on Matkahuollon linja-autoasemat, jotka tarjoavat lämpimät odotustilat ja lipunmyyntipalvelut. Muissa kunnissa on Matkahuollon asiamiespiste, josta on saatavissa Matkahuollon lippuja. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Lähin rautatieasema on Turussa, samoin lentokenttä. Kuva 5. Joukkoliikenteen terminaaliverkko Valtatiellä 8 liikennöi pikavuoroliikennettä Turusta Raumalle, Poriin ja Vaasaan. Laitilassa pikavuorot käyvät linja-autoasemalla. Pyhärannan Ihodessa on pikavuoropysäkki. Suurin osa Turun ja Porin välisestä liikenteestä kulkee Yläneen ja Euran kautta, mutta Raumalle päättyvistä vuoroista on jatkoyhteyksiä Poriin. Raumalta on jatkoyhteyksiä myös sisämaan suuntaan, mm. Tampereelle. Muilta osin Vakka-Suomen kaukoliikenneyhteydet linja-autolla perustuvat Turun linja-autoasemalta lähteviin jatkoyhteyksiin. 8

10 Kuva 6. Pikavuoroliikenteen linjasto ja vuoromäärä (vuoroa/talviarkipäivä molemmat suunnat yhteensä) ja pikavuoropysäkit Eräät Vakka-Suomen linja-autovuorot jatkavat Turussa linja-autoasemalta edelleen rautatieasemalle ja satamaan. Yhteydet Ruotsin lauttoihin ovat hyvät, mutta yhteydet juniin heikommat. Se on ongelma erityisesti Tampereen suunnan yhteyksien kannalta, sillä Tampereelle ei ole tarjolla sujuvia jatkoyhteyksiä Turusta tai Raumalta myöskään linja-autolla varsinkaan aamulla. Tilannetta parantaisi Turun matkakeskuksen toteutuminen, jolloin kaikki joukkoliikennetoiminnot siirtyisivät saman katon alle. Matka Turun lentoasemalle edellyttää Turussa vaihtoa lentoasemalle liikennöivälle bussilinjalle linja-autoaseman pysäkillä. Parhaillaan on käsittelyssä hakemus Raumalta Turun lentoasemalle ajavalle pikavuoroparille (aamulla lentoasemalle, illalla pois), joka toisi lentokenttäyhteyden myös Laitilan ja Pyhärannan pikavuoropysäkeiltä. Helsinki-Vantaan lentoasemalle Turun linja-autoasemalta on pikavuoroyhteys pääsääntöisesti tunnin, sydänyöllä kahden tunnin vuorovälillä. 9

11 1.1.3 Kuntien sisäinen joukkoliikenne Vakka-Suomen kuntien sisäisiä yhteyksiä palveleva joukkoliikenne voidaan ryhmitellä järjestämistavan mukaan esimerkiksi seuraavasti Suurin osa alueen kuntien sisäisestä joukkoliikennetarjonnasta muodostuu luvussa käsitellyistä kuntien välisistä seudullisista yhteyksistä, jotka samalla palvelevat myös kuntien sisäisiä yhteysvälejä. Kuntien sisäiset koululaisvuorot, jotka ovat joko liikenneluvilla liikennöitäviä vuoroja tai kuntien kaikille matkustajille avointa ostoliikennettä. Suuri osa kuntien koululaiskuljetuksista hoidetaan kuitenkin taksien ja linja-autojen tilausliikenteenä, joka ei ole muiden matkustajien käytössä. Mahdollisimman suuri osa kunnan ostamista koululaiskuljetuksista tulisi järjestää kaikille avoimena liikenteenä. Varsinkaan koululaistakseissa ei kuitenkaan aina ole tilaa muille matkustajille. Kuntien sisäiset asiointi- ja palveluliikenteen vuorot. Palveluliikenteellä tarkoitetaan kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota tavallista joukkoliikennettä enemmän. Palveluliikenteessä liikennöidään usein pikkubussein ja taksein ja kalusto soveltuu myös esimerkiksi pyörätuoliasiakkaille. Vakka-Suomessa palveluliikennettä on Uudessakaupungissa ja Laitilassa. 1.2 MATKUSTAJAINFORMAATIO Kattava linja-autoliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa Matkahuollon asemilta ja asiamiespisteistä sekä puhelimitse Matkahuollon puhelinpalvelusta. Paikkakuntien väliset linja-autoliikenteen vakio- ja pikavuoroaikataulut löytyvät myös Matkahuollon internetsivujen (www.matkahuolto.fi) hakupalvelusta. Lisäksi tekstitelevisiosta on mahdollista saada aikataulutietoa linja-autojen pikavuoroliikenteestä. Kirjallisia aikataulukoosteita on laadittu Varsinais-Suomen expressbusvuoroista (myös tiesuunnittain). Muilta osin aikataulujulkaisut ovat liikennöitsijäkohtaisia. Kustavintien liikenteessä sekä Uusikaupunki-Turku-linjoilla tämä toimii hyvin, koska Vainion Liikenne Oy ajaa kaikki vuorot. Muualla matkustajan kannalta olisi parempi, jos kaikki vuorot löytyisivät samasta aikataulukirjasta. Aikataulut ovat esillä myös Uudenkaupungin ja Laitilan linja-autoasemilla sekä Matkahuollon asiamiespisteissä. Pysäkeillä ei juurikaan ole aikataluinformaatiota, ainoastaan Pyhärannan keskustan pysäkeille on laadittu aikatauluyhdistelmiä vapaaehtoisvoimin. Junaliikenteen aikatauluinformaatio on saatavissa asemien lisäksi VR:n puhelinpalvelusta ja internetsivujen (www.vr.fi) hakupalvelusta. Junaliikenteestä on myös saatavissa yhteyskohtaisia ja koko liikenteen kattavia aikatauluvihkosia. Myös tekstitelevisiosta saa tietoa junien aikatauluista. Valtakunnallinen joukkoliikenteen reitti- ja aikataulupalvelu on juuri otettu käyttöön. Matka.fi muodostaa annettujen tietojen perusteella matkareitin aikatauluineen osoitteesta osoitteeseen koko maassa. Erona muihin valtakunnallisiin aikatauluhakuihin on se, että matka.fi yhdistää eri joukkoliikennevälineitä matkaketjuiksi yhdellä haulla. Palvelu helpottaa matkojen suunnittelua, koska asiakkaan ei tarvitse hakea liikennevälineiden aikatauluja useista lähteistä. Matka.fi toimii myös ruotsiksi ja englanniksi. Palvelussa on vielä puutteita, mutta testausta ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. 10

12 Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla kootun Internet-palvelun tietoaineisto käsittää joukkoliikenteen valtakunnalliset ja paikalliset aikataulut. Aikataulut päivitetään järjestelmään noin kahden viikon välein. Aikatauluja matka.fi:ssä on noin kuukaudeksi eteenpäin. Aikataulutiedot ovat peräisin Matkahuollon, VR Osakeyhtiön, pääkaupunkiseudun YTV:n sekä useiden kaupunkien ja kuntien tietokannoista. Tässä vaiheessa tiedot ovat täysin kattavat bussien pika- ja vakiovuoroista sekä junaliikenteestä. Paikallisliikenteestä kattava tieto on YTValueella, Tampereella, Joensuussa, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Oulussa sekä osittain eräillä muilla paikkakunnilla. Tarkoituksena on, että lento- ja laivaliikenne tulevat mukaan myöhemmin. Palvelussa mukana olevien YTV:n, Matkahuollon ja VR:n omat aikataulujen hakupalvelut toimivat jatkossakin normaalisti. Järjestelmässä on koko Suomen tiestö ja kartta-aineistot. Reittipalvelussa on 18 miljoonaa osoitenumeroa, kadunnimeä tai kohdetta, vuoroa, erilaista reittiä ja yli pysäkkiä. Kirjoittamalla tarkan lähtö- ja tulo-osoitteen sekä halutun matkustusajankohdan palvelun käyttäjä saa ehdotuksia nopeimmista tai vähiten vaihtoja sisältävistä matkaketjuista. Matka voi koostua esimerkiksi kävelystä, bussimatkasta ja junamatkasta. Reitti- ja aikataulutiedot saadaan kävelyosuuksineen. Järjestelmä antaa useita ehdotuksia, joista jokaisesta saa karttatietoa ja tarkat pysäkkiaikataulut. Matkalle ilmoitetaan arvioitu matka-aika, jossa myös kävelyosuudet on huomioitu. Jos kävelymatka on pitkä, järjestelmä ehdottaa taksin käyttämistä. Myös taksien tilausnumerot löytyvät palvelusta. 1.3 LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄT Seutu- ja työmatkaliput Kaikki Vakka-Suomen kunnat ovat mukana Vakka-Suomen seutulippussa, joka kattaa Vakka-Suomen lisäksi Mynämäen alueen. Seutulippu on 30 päivän älykortti, jolla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa. Seutulippu ladataan Matkahuollon älykortille. Sen käyttäjältä voidaan periä lisämaksuja, kuten pikavuoro- ja yölisät. Vaikka seutulippualueeseen kuuluva kunta ei olisi mukana seutulipussa, muiden kuntien seutulippulaiset voivat matkustaa vapaasti kunnan alueella. Seutulipun ohella on käytössä vastaavanlainen 30 päivää voimassa oleva Vakka-Suomen työmatkalippu, joka oikeuttaa matkustamaan myös Vakka-Suomen kunnista Turkuun ajavien vuorojen kyydissä. Mynämäki ei ole mukana työmatkalipussa. Laitila ja Pyhäranta ovat mukana myös Satakunnan seutulipussa, joka kattaa koko Satakunnan alueen. Mietoinen on vastaavasti mukana Turun seutulipussa, joka kattaa Turun kaupunkiseudun ja sen kehyskunnat. Muihin lipputuotteisiin verrattuna seutulippu on päivittäin linja-autoa käyttävälle selvästi halvempi. Lipun käyttäjän kotikunta subventoi lipun hintaa maksamalla normaalin sarjalipun ja seutulipun hinnan erotuksen. Kunta saa vuorostaan 48 % maksuosuudestaan valtionapuna Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Kelan koulumatkatukeen oikeutetut toisen asteen opiskelijat, joiden kotikunnat ovat liittyneet sopimukseen, voivat ostaa opiskelijaseutulipun. Seutu- ja työmatkalipun hinnoittelun kautta kunnilla on käytössään merkittävä joukkoliikenteen suosioon vaikuttava väline. Tällä hetkellä Taivassalon työmatkalippu näyttäisi olevan hinnoiteltu suhteellisen korkeaksi normaalitaksaan verrattuna, mikä näkyy myös lipun käyttömäärissä. 11

13 Taulukko 2. Linja-autoliikenteen taksoja vuonna Matkahuollon lipunhinnat kunnan keskustasta Turun keskustaan vakiovuorolla. LIPUNHINNAT KUNTAKESKUKSISTA TURUN KESKUSTAAN EUROA Vakka-Suomen seutulippu (30 päivää) Vakka-Suomen työmatkalippu (30 päivää) Matkahuolto: 44 matkan sarjalippu Matkahuolto: 22 matkan sarjalippu Matkahuolto: kertalippu Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kertalippu: aikuinen Kuva 7. Seutulippualueet 12

14 Taulukko 3. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 seutulippua / asukas Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehm aa Vakka-Suomen SEUTULIPUN myynnin kehitys Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 8. Vakka-Suomen seutulipun myyntimäärien kehitys vuosina

15 Taulukko 4. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynti Myynti, Myynti, Myynti, Kunta kpl, 2001 kpl, 2002 kpl, 2003 Myynti, kpl, 2004 Turussa työssä käyviä työmatkalippua / työssäkäyvä työmatkalippua / asukas Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomen TYÖMATKALIPUN myynnin kehitys Myynti, kpl, 2001 Myynti, kpl, 2002 Myynti, kpl, 2003 Myynti, kpl, Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kuva 9. Vakka-Suomen työmatkalipun myyntimäärien kehitys vuosina Muut lipputuotteet Seutu- ja työmatkalippujen ohella linja-autoliikenteessä on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollon lipputuotteita ovat mm: sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit), koululaisten kausikortti, arvokortti, kertamaksut ja veteraanilippu. Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemassa erilaisia alennuksia kuten esimerkiksi opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä menopaluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hinnoittelu lukuunottamatta 44 matkan sarjalippua, jonka hinnan liikenne- ja viestintäministeriö toistaiseksi vahvistaa, sillä se toimii perustana seutulipun alennusten laskemiselle. Yrittäjillä saattaa siten olla omia taksoja tai alennuksia. Bussiyritykset voivat periä myös tiettyjä lisiä, esim. pikavuorolisää tai yölisää. 14

16 1.4 MATKUSTUSKYSYNTÄ Työmatkaliikenne Vakka-Suomen suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Mietoisista ja Uudestakaupungista Turun kaupunkiseudulle, Pyhärannasta Raumalle sekä Uudenkaupungin ja Laitilan välillä molempiin suuntiin. Työmatkavirtojen perustella voidaan sanoa, että Vakka-Suomen kunnista Mietoinen kuuluu selkeästi Turun työssäkäyntialueeseen, 30 % mietoislaisten työmatkoista suuntautuu Turkuun. Turun työssäkäyntialue ulottuu kuitenkin vahvana Vehmaalle ja Taivassaloon ja kasvavassa määrin Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin saakka. Pyhäranta puolestaan kuuluu selkeästi Rauman työssäkäyntialueeseen, joka ulottuu heikompana myös Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Uusikaupunki ja Laitila puolestaan muodostavat Vakka-Suomen oman työssäkäyntialueen ytimen, johon suuntautuu kohtuullisen suuria työmatkavirtoja lähikunnista Pyhärannasta ja Vehmaalta sekä lähikaupungeista Raumalta ja Turusta. Työssäkäynti Turussa ja Raumalla on kasvanut selvästi vuosien varrella. Turun ja Rauman työssäkäyntialueiden laajeneminen ei silti ole merkinnyt Vakka-Suomen omien työmarkkinoiden supistumista, vaan päinvastoin myös Vakka-Suomen kuntien välinen työssäkäynti on lisääntynyt. Myös Turun ja Rauman seuduilta Vakka-Suomeen suuntautuva työssäkäynti on kasvanut. Onkin selvästi nähtävissä, että aikaisempien melko selvästi rajautuvien työssäkäyntialueiden sijaan aluerakenne muuttuu kohti toistensa kanssa limittyviä työ- ja asuntomarkkina-alueita. Samanaikaisesti kuntatasolla Uusikaupunki ja Laitila ovat jo muotoutuneet toiminnallisesti kaksoiskaupungiksi, joilla on käytännössä yhteiset työ-, asunto- ja palvelumarkkinat. Kuva 10. Vakka-Suomen kuntien työssäkäyvän väestön työpaikkojen sijainti vuonna

17 Taulukko 5. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirtojen suuntautuminen vuonna 2003 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNNAN KUNTIEN TYÖMATKALIIKENTEEN MÄÄRÄ JA SUUNTAUTUMINEN TYÖPAIKKAKUNTA/ KOTIKUNTA Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Loimaan seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Muu Suomi Yhteensä Kustavi Laitila Mietoinen Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Loimaan seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Muu Suomi Yhteensä Kuva 11. Vakka-Suomen kuntien suurimpien työmatkavirtojen suuntautuminen (vähintään 50 hengen työmatkavirrat) vuonna

18 Kuvassa 12 on tieverkolle sijoiteltuna pienalueiden väliset työmatkavirrat, jotka sisältävät myös suurempien kuntien sisäisiä virtoja. Tarkastelu osoittaa, että työmatkaliikenteen kannalta merkittävimpiä yhteyksiä ovat kantatie 43 Uudenkaupungin ja Laitilan välillä ja edelleen länteen, valtatie 8, Kustavintie, Lokalahdentie (mt 196) ja Y-tie (mt 194) Uudestakaupungista Turkuun sekä Pyhärannantie (mt 196 ja mt 1960) Uudestakaupungista ja Pyhärannasta Raumalle. Tilastoaluejaosta johtuen kaikki virrat eivät sijoitu todellisille reiteille, esimerkiksi Pyhärannan pohjoisosan työmatkaliikenne Raumalle kulkee pitkin maantietä Kuvan perusteella voidaan sanoa, että joukkoliikenteen runkolinjasto vastaa hyvin työmatkaliikenteen pääsuuntia. Kuva 12. Vakka-Suomen kuntien työmatkavirrat sijoiteltuna tieverkolle. Pyhärannan pohjoisosassa liikenteen sijoittuminen verkolle kuvautuu todellisuudesta poiketen, koska mallin tieverkosta puuttuu maantie 1960 Reilan kautta Raumalle. Turussa ydinkeskusta on selvästi suurin työpaikkakeskittymä myös vakkasuomalaisten työmatkojen kannalta, mutta kasvava määrä työmatkoja suuntautuu yliopiston, Yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan alueelle. Tämä asettaa haasteita myös joukkoliikenneyhteyksien kehittämiselle. 17

19 Kuva 13. Vakkasuomalaisten työssäkäyntialueet Turussa Koulu- ja opiskelumatkojen suuntautuminen Seudun kuntien yläasteen ja lukion koulumatkat suuntautuvat seuraavasti: Uusikaupunki Uudessakaupungissa on yläaste ja lukio keskustassa, lisäksi myös Kalannissa on yläaste. Laitila Laitilassa on yläaste ja lukio keskustassa. Pyhäranta Pyhärantalaiset käyvät yläastetta ja lukiota sekä Laitilassa, Uudessakaupungissa että Raumalla. Vehmaa Vehmaalla on oma yläaste Vinkkilässä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä ja Turussa, jonkin verran myös Uudessakaupungissa. Kustavi Kustavilaiset käyvät yläastetta Taivassalossa. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Uudessakaupungissa ja Turussa. 18

20 Taivassalo Taivassalossa on oma yläaste. Lukiota käydään Mynämäellä ja Turussa, satunnaisesti Uudessakaupungissa. Ammatillisten oppilaitosten matkoista suuri osa suuntautuu Uudenkaupungin Novidaan. Mietoinen Mietoislaiset käyvät yläastetta Mynämäellä. Lukiota käydään pääosin Mynämäellä, jonkin verran myös Turussa. Muiden oppilaitosten osalta tärkeimmät suunnat ovat seuraavat: Novida Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa. Novidassa käy oppilaita Vakka-Suomen kuntien ohella jonkin verran myös seudun ulkopuolelta. Innova Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova toimii pääosin kahdella eri paikkakunnalla, Laitilassa ja Raumalla. Opetusta järjestetään tarvittaessa muuallakin, mm. Uudenkaupungissa. Laitilan toimipiste sijaitsee keskustan eteläpuolella 8-tien varrella. Muut ammattioppilaitokset ja korkeakoulut Tärkeimmät yhteystarpeet ovat Turkuun, Raumalle, Poriin, Helsinkiin ja Tampereelle Muita yhteystarpeita Työ- ja koulumatkojen lisäksi muita joukkoliikenteen järjestämisessä huomioon otettavia kuntien välisiä joukkoliikenteen yhteystarpeita aiheuttavat erityisesti kuntien yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vakka-Suomen yhteinen aluesairaala sijaitsee Uudessakaupungissa. Pyhärannan terveyskeskus ja vanhainkoti ovat Laitilassa (tulevaisuudessa terveyskeskus on mahdollisesti Uudessakaupungissa) ja Mietoisten terveyskeskus Mynämäellä. Kustavilla on Vehmaan kanssa yhteinen Vehmaan kuntakeskuksessa Vinkkilässä sijaitseva vanhainkoti. 19

21 1.5 RAHOITUS Lipputuloperusteisen joukkoliikenteen ja ostoliikenteen suhde Pääosa Vakka-Suomen joukkoliikenteestä on itsekannattavaa lipputulojen varassa toimivaa linjaliikennettä. Suunnittelualueen kuntien alueella liikennöivistä kaikille avoimen joukkoliikenteen talvivuoroista 85 % on linjaliikennettä, 11 % lääninhallituksen ostamaa kuntien välistä liikennettä ja 4 % kuntien ostoliikennettä. Kesällä ostoliikenteen osuus on suurempi. Kehityssuunta on kuitenkin sama kuin muualla Suomessa erityisesti työmatka- ja koululaisliikenteen ulkopuolinen liikenne siirtyy enemmän yhteiskunnan rahoituksen piiriin. Taulukko 6. Kuntien linja-autovuorojen määrä (vuoroa/viikko kesällä ja talvella) sekä sen jakautuminen lipputulojen varassa ajettavaan linjaliikenteeseen, lääninhallituksen ostoliikenteeseen ja kuntien ostoliikenteeseen. Linjaliikenne, vuoroa Lääninhallituksen ostoliikenne Kuntien ostoliikenne Yhteensä talvi kesä talvi kesä talvi kesä talvi kesä vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa osuus vuoroa vuoroa Kustavi % % % 5 3 % 8 9 % 8 6 % Laitila % % % % 22 4 % 14 4 % Mietoinen % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Pyhäranta % % % % 0 0 % 0 0 % Taivassalo % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % Uusikaupunki % % % % % 4 1 % Vehmaa % % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % YHTEENSÄ % % % % 92 4 % 26 2 % Kuntien joukkoliikennemenot ja kuljetuskustannukset Vakka-Suomen kuntien eri hallintokuntien yhteenlasketut kuljetuskustannukset ja avoimen joukkoliikenteen rahoitus on esitetty taulukossa 7 ja kuvassa 14. Kokonaisuudessaan kuntien taloudellinen panostus kuljetuksiin on vuodessa yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa ja summa on kasvusuunnassa. Vuonna 2003 opetustoimen matkalippuostojen ja tilausajojen osuus kuljetuskustannuksista oli yli 64 % ja sosiaalitoimen osuus 28 %. Kaikille avoimen joukkoliikenteen ostoihin ja seutulipputukeen kului ainoastaan 8 % kustannuksista. Joukkoliikenteelle kirjattuihin kuljetuskustannuksiin lukeutuvat kuntien ostamat linja-auto- ja taksivuorot sekä taksa-alennusten osto ja palveluliikenne. Koulutoimen kuljetuskustannukset muodostuvat esikoululaisten kuljetuksista, peruskoululaisten matkalipuista, lukion ja keskiasteen oppilaiden matkalipuista sekä ostetuista taksivuoroista ja tilausliikenteestä linja-autolla. Sosiaalitoimen kuljetuskustannuksiin kuuluvat esikoululaisten kuljetuksista, lasten päivähoidon kuljetuksista, sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista, kotipalveluun kuuluvista kuljetuksista, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisista kuljetuksista muodostuvat kustannukset sekä muut kuljetusten korvaukset kuten esimerkiksi ruokapalvelun kuljetuskustannukset. 20

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne

Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne Palvelutason ja peruspalveluiden saavutettavuuden kannalta tärkeät ELY-liikenteen vuorot Case: Puumala-Anttola, Juva, Haukivuori, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.- 29.10.2014 Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

RIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENNE 13.8.2012 2.6.2013

RIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENNE 13.8.2012 2.6.2013 RIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENNE 13.8.2012 2.6.2013 Riihimäen kaupunki Katu- ja puistoyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki puh. (019) 758 4000 SISÄLLYSLUETTELO MATKUSTAJALLE 3 KAUPUNKILIPPU 3 KOULULAISTEN

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI 2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet:

Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: ALKUSANAT Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman joukkoliikennettä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu seutukunnan joukkoliikennejärjestelmää organisaation, joukkoliikennemuotojen, terminaaliverkon

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui 1.1.2009 yhteensä 66 131 henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue:

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,

Lisätiedot

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin

Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosiseurantaraportti 2014 Liite Katsaus taustaindikaattoreihin Indikaattoreiden pohjalta voidaan arvioida toimintaympäristön muutosta sekä siihen

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittämisstrategia. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 14.11.2008

Joukkoliikenteen kehittämisstrategia. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 14.11.2008 Joukkoliikenteen kehittämisstrategia Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 14.11.2008 ESIPUHE Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin kesällä 2007. Suunnittelu on luonteeltaan

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012

Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012 Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT Järvenpään JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT 6.6.2016 9.8.2016 Liikennöintikauden vaihtumisessa on vaihtelua liikennöitsijöittäin. Tarkista aikataulut tarvittaessa liikennöitsijältä tai Matkahuollosta. Koosteen

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 42 Asianro 4014/08.01.01/2014 Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkakohteiden liikennöintisuunnitelmat Kannusteurakkasopimukset Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,

Lisätiedot

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...

Lisätiedot

KAARINAN PALVELULIIKENNE MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA. 1.1.2011 alkaen. Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy

KAARINAN PALVELULIIKENNE MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA. 1.1.2011 alkaen. Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy KAARINAN PALVELULIIKENNE 1.1.2011 alkaen MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy TERVETULOA KAARINAN PALVELULIIKENTEEN TURVALLISIIN JA MUKAVIIN BUSSEIHIN

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SYYSKUU 2005 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Lapin lääninhallitus 2 3 TIIVISTELMÄ Rovaniemen paikallisliikennealueen ulkopuolinen joukkoliikenne tukeutuu

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut 13.8.2013-1.6.2014 Sisällysluettelo Paikallisliikenne 13.8.2013-1.6.2014 Sivu LINJA1 Yliopisto - Keskusta - Mustola/Kiiskinmäki 1-5 LINJAT 1,2 Kanavansuu -

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys

2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys 2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys ESIPUHE Etelä-Pirkanmaan kunnat Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski ja Viiala käynnistivät seudullisen henkilökuljetuksia

Lisätiedot

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013) Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä

Lisätiedot

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi

Lisätiedot