Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet:
|
|
- Aino Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 ALKUSANAT Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman joukkoliikennettä koskevassa osaraportissa on tarkasteltu seutukunnan joukkoliikennejärjestelmää organisaation, joukkoliikennemuotojen, terminaaliverkon sekä lippu- ja informaatiojärjestelmän näkökulmasta. Aiesopimukseen kirjattavaksi esitettäviksi toimenpiteiksi muotoutuivat työn aikana: Seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisen selvittäminen Lippujärjestelmän kehittäminen Joukkoliikenteen laatukäytävien sekä Loimaan aseman ja keskeisten pikavuoropysäkkien kehittäminen Palveluliikenteiden ja kutsuohjatun liikenteen suunnittelu ja toteutus Matkojenyhdistelykeskuksen kehitystyöhön osallistuminen ja tulevan keskuksen palveluiden hyödyntäminen Osaselvityksen laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: pj Veijo Virtanen Kirsti Rosnell Paula Pekkola Osmo Korhonen Jarmo Männikkö Pirjo Päivärinta Juhani Tynjälä Esko Rautiainen Hannu Kylliäinen Marika Ali-Raatikainen Pekka Saarnivaara Leila Laurikainen Pertti Postinen Peter Ulmanen Kari Keinonen Petri Valtanen Saija Uusitalo Janne Virtanen Pekka Liimatainen Ella Nurmi Auran kunta Alastaron kunta Karinaisten kunta Kosken TL kunta Loimaan kaupunki Loimaan kunta Marttilan kunta Mellilän kunta Oripään kunta Pöytyän kunta Tarvasjoen kunta Yläneen kunta Länsi-Suomen Lääninhallitus Linja-autoliitto Lauttakylän auto Oy Valtasen Liikenne Oy Loimaan matkahuolto Varsinais-Suomen liitto Tiehallinto VR Osakeyhtiö Liikennejärjestelmätyön pääkonsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy, jossa koko työstä on vastannut dipl.ins. Sakari Somerpalo. Kehittämissuunnitelman joukkoliikenneosan on laatinut alikonsulttina Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Pekka Vähätörmä ja dipl.ins. Hanna Koivukari.
4 SISÄLLYSLUETTELO 3 1 JOHDANTO Suunnittelualue Liikenteellinen sijainti Väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne Työmatkojen suuntautuminen Maankäyttö ja aluerakenne Liikenneinfrastruktuuri LOIMAAN SEUTUKUNNAN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ Joukkoliikenteen organisointi Loimaan seutukunnan liikennetarjonta Seutukunnan kuntien välinen joukkoliikenne Taksiliikenne Asiointi-, kutsutaksiliikenne ja palveluliikenne Loimaan seutukunnan ulkopuolelle suuntautuva liikennetarjonta Linja-autoliikenne Junaliikenteen kehittämisnäkymät Joukkoliikenteen terminaaliverkko Linja-autoliikenne Junaliikenne Terminaalien väliset matkaketjut Lippujärjestelmät Yleistä Linja-autoliikenne Junaliikenne Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät Linja-autoliikenne Junaliikenne Joukkoliikenteen esteettömyys Joukkoliikenteen rahoitus Liikenteen hoito Lipputuet Kunnan hallintokuntien kuljetuskustannukset (joukkoliikennemenot) Kelan korvaamat kuljetukset Infrastruktuurin rahoittaminen Junaliikenne PALVELUTASOTAVOITTEET, VISIOT JA KEHITTÄMISSTRATEGIA LVM:n mukainen palvelutasonmäärittelyprosessi Palvelutasotekijät Kehittämisstrategia SEUDULLISET PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liikenteelliset palvelutasotavoitteet Joukkoliikenteen hoito-organisaatio Joukkoliikenteen palvelupisteverkko Lippujärjestelmät Informaatiojärjestelmät Matkojen yhdistely Joukkoliikenteen esteettömyys Palveluliikenne Informaation saanti ja tiedonkulku Fyysinen esteettömyys Joukkoliikenteen laatukäytävät Liikennetarjontaan vaikuttavat tekijät Palvelutasotavoitteita palvelevien liikennepalvelujen järjestäminen...49
5 Kuntien hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen Liityntäliikenne Kuntien henkilökuljetussuunnitelmat Joukkoliikenteen ja maankäytön välinen vuorovaikutus KUNTAKOHTAISET JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET Kuntakohtaiset tarkastelut Alastaron kunta Auran kunta Karinaisten ja Pöytyän kunnat Kosken TL kunta Loimaan kaupunki ja kunta Marttila Mellilän kunta Oripään kunta Tarvasjoen kunta Yläneen kunta JOUKKOLIIKENTEEN JA MATKA-KETJUJEN KEHITTÄMISOHJELMA Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä Aiesopimuksen piiriin kirjattavat hankkeet Vaikutusarviointi...65
6 5 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelualue Liikenteellinen sijainti Suunnittelualueen muodostavat Loimaan seutukunnan 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Vuoden 2005 alussa seutukunnan kunnista Pöytyällä ja Karinaisissa toteutuu kuntaliitos, myös Loimaan kunta ja Loimaan kaupunki yhdistyvät. Liikenteellisesti tärkeimpiä seutukunnan pääväyliä ovat valtatiet 2, 9 ja 10, kantatie 41 sekä rautatieyhteys Turusta Tampereelle. Asukastiheys asukasta/km^ (3) (1) (3) (4) 0-10 (1) Alastaro 3017 as 11.2 as/km^2 2 Yläne 2157 as 6 as/km^2 Oripää 1346 as 12.9 as/km^2 41 Pöytyä 3684 as 11.7 as/km^2 Loimaan kunta 5909 as 13.6 as/km^2 Loimaa 7185 as as/km^2 9 Mellilä 1252 as 11.5 as/km^2 Karinainen 2499 as 26.7 as/km^2 10 Aura 3514 as 37.4 as/km^2 Marttila 2081 as 10.7 as/km^2 Tarvasjoki 1949 as 19.1 as/km^2 Koski Tl 2559 as 13.5 as/km^ km Kuva 1.1. Seutukunnan liikenteen pääväylät ja kuntien asukasluvut. (lähde Tiehallinto ja Varsinais-Suomen liitto) Väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne Loimaan seutukunta on pienkuntavaltainen, runsaan asukkaan tasaisesti asuttama maaseutualue, jonka maapinta- ala on noin km² ja asukastiheys keskimäärin 17 as/ km². Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen on mahdollista toimia itsekannattavana alueen väestötiheyden ollessa yli 200 as/ km². Suunnittelualueella tämä kriteeri ei täyty, lähimmäs päästään Loimaalla ja valtateiden 9 ja 10 varsilla. Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty kuntien asukasluvut, -tiheydet ja asutuksen sijoittumien.
7 6 Asutuksen sijoittuminen seutukunnan alueelle Alastaro Alastaro Loimaan Loimaan kunta kunta Yläne Yläne Oripää Oripää Loimaa Loimaa Mellilä Mellilä Pöytyä Pöytyä Karinainen Karinainen Aura Aura Koski Koski Tl Tl Tarvasjoki Tarvasjoki Marttila Marttila km Kuva 1.2. Loimaan seutukunnan väestön sijoittuminen. Loimaan seutukunnan väestömuutos on ollut useimpien Varsinais-Suomen seutukuntien tavoin aleneva. Tuoreimpien ennusteiden mukaan Loimaan seutukunnan väestömäärän kuitenkin ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Kuva 1.3. Suunnittelualueen väestöennuste Tilastokeskuksen mukaan
8 7 Väestömäärän kasvusta huolimatta ikärakenne vanhenee seutukunnan alueella nopeasti. Väestön ikääntyminen johtaa siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa nopeasti ja julkiset menot lisääntyvät. Jo tämän vuosikymmenen lopulla tapahtuu suuria muutoksia. Huolestuttavinta muutos on pienissä maatalousvoittoisissa kunnissa, joissa väestön ikärakenteen vinoutuminen on voimakkainta nuoren koulutetun väestön muuttaessa pois. Väestömuutokset vaativat julkiselta liikenteeltä sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen (palveluliikenne, kutsuohjattu joukkoliikenne). Myös koululiikenne tulee vaatimaan uusia järjestelyjä sivukylien koulujen oppilasmäärien vähentyessä tulevaisuudessa. Seutukunnan painopistealueiden joukkoliikenteen järjestämisessä tulisi olla autottomien liikkumismahdollisuuksien turvaaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi lisääntyvillä pendelöintimatkoilla. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Loimaan seutu vuotiaat vuotiaat 65+ Koko maa Varsinais-Suomi Kuva 1.4. Loimaan seutukunnan kuntien sekä Varsinais-Suomen ja koko maan väestön ikärakenne (Tilastokeskus) Kuvassa 1.4. esitetään Loimaan seudun kuntien, koko seutukunnan sekä koko Suomen ja Varsinais-Suomen alueen väestön ikärakenne vuonna Suunnittelualueen kuntien välillä on selvästi eroja. Muuttovoittoisissa, vilkkaan pendelöinnin kunnissa (Aura, Karinainen sekä Tarvasjoki) ikäjakauma painottuu keskimääräistä enemmän nuoriin. Kunnat sijaitsevat Loimaan seutukunnan eteläosissa joko Turun tai Salon kaupungin vaikutuspiirissä. Koko Suomessa vuonna 2003 oli keskimäärin 16 % väestöstä yli 65- vuotiaita. Loimaan seutukunnassa 65- vuotta täyttäneitä oli noin 20 % alueen väestöstä. Lä-
9 8 hes neljännes Alastaron, Koski Tl:n sekä Yläneen kuntien väestöstä on yli 65 - vuotiaita. Näissä kunnissa vanhusväestön voimakkain kasvuvaihe on jo tapahtunut. Loimaan seutukunnan kunnissa oli vuonna 2001 yhteensä työpaikkaa ja seudun työpaikkaomavaraisuus oli 87,5 %. Loimaan kaupungin työllinen työvoima oli 2933 ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus vastaavasti 124,2 %. Kaikissa muissa seudun kunnissa työpaikkaomavaraisuus oli alle 100 %, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien työpaikkaomavaraisuus oli jopa alle 70 %. Seudullisesti tarkasteltuna alueen työpaikkojen määrä suhteessa työllisten määrää on melko hyvä, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria. Omavarainen työpaikkojen suhteen on ainoastaan Loimaan kaupunki, muissa kunnissa työpaikkoja on työntekijöitä vähemmän, mikä edellyttää yli kuntarajojen tapahtuvaa työmatkaliikkumista. Työpaikkaomavaraisuus Yli 100 % (1) % (1) % (4) % (4) alle 70 % (2) Alastaro 76.5 % Yläne 75.8 % Oripää 89.4 % Loimaan kunta 80.8 % Loimaa 124 % Pöytyä 81.6 % Mellilä 78.5 % Aura 71.4 % Karinainen 96.1 % Koski Tl 87.7 % Tarvasjoki 64.9 % Marttila 66.4 % km Kuva 1.5. Kuntien työpaikkaomavaraisuus.
10 Taulukko 1.1. Työlliset ja työpaikkaomavaraisuus kunnittain v Kunta Vuosi 2001 (Kuntafakta versio 1/2003) Työlliset Työpaikkaomavaraisuus Alastaro ,5 % Aura ,4 % Karinainen ,1 % Koski ,7 % Loimaa % Loimaan kunta ,8 % Marttila ,4 % Mellilä ,5 % Oripää ,4 % Pöytyä ,6 % Tarvasjoki ,9 % Yläne ,8 % Loimaan seutukunta ,5 % 9 Loimaan seudulla oli vuonna 2001 koko Suomeen verrattuna suhteessa enemmän teollisuuteen ja maatalouteen liittyviä työpaikkoja. Teollisuuden aloista varsinkin metalli- ja puuteollisuus ovat seutukunnalle ominaisia. Seutukunta työllisti muilla toimialoilla kuten esimerkiksi kaupan, majoitus- ja ravitsemis- sekä liikenteen aloilla suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa. Taulukko 1.2. Loimaan seutukunnan työpaikat toimialoittain vuonna 2001 sekä seutukunnan työvoima toimialoittain (hlö) vuonna (Kuntafakta versio 1/2003, Tilastokeskus 5/19/2004) Toimiala Alueella asuva työllinen työvoima (hlö) Alueella työssäkäyvät (hlö) Osuus % toimialasta vuonna 2001 Loimaan koko seutu Suomi Alkutuotannossa ,4 4,7 Teollisuudessa ,4 26,0 Kaupan alalla ,0 12,0 Majoitus- ja ravitsemisalalla ,7 3,1 Liikenteen alalla ,4 7,3 Liike-elämän palveluissa ,9 13,4 Julkisissa palveluissa ,6 26,6 Tuntematon ,5 6,9 Yhteensä Teollisuutta on eniten Auran kunnassa, jossa sen osuus työpaikkojen toimialarakenteesta oli lähes puolet (47 %). Lähimmäksi Auraa pääsivät Loimaan kunta, Tarvasjoki sekä Karinainen, joissa kaikissa teollisuuden osuus työpaikkarakenteesta oli 37 %. Loimaan seutukunnan kunnista eniten työpaikkoja maa- ja metsätaloudessa oli Oripäässä (31 %) ja Marttilassa (30 %). Loimaan kaupungin työpaikkojen toimialarakenteesta alkutuotannossa oli ainoastaan 1,5 %. Loimaan kaupungin työpaikoista lähes 70 % oli palvelualalla. Loimaan seutukunnassa teollisen tuotannon vahvimmat alat ovat puutavaran ja puutuotteiden, koneiden ja laitteiden sekä elintarvikkeiden valmistus Työmatkojen suuntautuminen Väestön ja työpaikkojen sijoittumisen johdosta seutukunnan suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Turkuun sekä Saloon. Loimaan seutukunnan työllisestä työvoi-
11 10 masta kävi töissä Turussa yli 1600 henkilöä vuonna Auralaisista Turussa kävi töissä yli 450 henkilöä ja Turusta Auraan teki työmatkoja yhteensä 96 henkilöä. Pöytyän kunnasta lähes 280 henkilöä kävi Turussa töissä. Salossa kävi töissä noin 165 henkilöä. Eniten Salossa käytiin Koski TL:n sekä Marttilan kunnista. Suunnittelualueen sisällä työmatkaliikennettä muodostuu mm. Loimaan kunnan ja Loimaan kaupungin välille hyvinkin runsaasti. Kaupungista kävi noin 280 henkilöä töissä kunnan puolella ja Loimaan kuntalaisista kävi lähes 680 henkilöä kaupungissa töissä. Myös Alastaron kunnasta tehdään työmatkoja melko runsaasti (158) Loimaan kaupunkiin. Auran kunnassa kävi yhteensä 112 pöytyäläistä töissä. Seutukunnan ulkopuolelle suuntautuvassa pendelöintivirrassa erottuvat selkeästi Turun ja Salon lisäksi Forssa, Lieto sekä Ypäjä. Aurasta, Tarvasjoelta ja Marttilasta kävi töissä Liedossa vuoden 2000 pendelöintitietojen mukaan yhteensä lähes 150 henkilöä. Loimaan kaupungista pendelöintivirta Forssaan on 52 ja Loimaan kunnan vastaava luku on 55 kun taas Ypäjältä käy Loimaan kaupungissa yhteensä 62 henkilöä töissä ja Loimaan kunnassa 46 henkilöä. Kuvassa 1.6 on esitetty suurimmat Loimaan seutukunnan väliset pendelöintivirrat sekä joukkoliikenteen vuorotarjonta vastaavilla yhteysväleillä. Kuva 1.6. Loimaan seutukunnan joukkoliikenteen vuorotarjonta ja pendelöintivirrat vastaavilla yhteysväleillä. (Tilastokeskus ja
12 11 Taulukko 1.3. Loimaan seutukunnan kuntien sekä Turun ja Salon kaupunkien pendelöintiliikenne vuonna (Tilastokeskus) Työssäkäyntitilasto Asuinkunta Työpaikka Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Salo Tarvasjoki Turku Yläne koko seutukunta Alastaro Aura Karinainen Koski Tl Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Salo Tarvasjoki Turku Yläne koko seutukunta Työmatkojen suuntautumisen perusteella tulee seudun joukkoliikenneyhteyksien olla toimivia kaikista kunnista paitsi Turkuun niin myös mm. Koski Tl:n, Marttila ja Tarvasjoen kunnista Saloon suuntautuville työmatkoille. Myös seudun sisäisten työmatkojen suuntautuminen Loimaalle tulee huomioida joukkoliikenneyhteyksien kehittämisessä. Joukkoliikenteen tarpeet työmatkaliikenteessä matkojen suuntautumisen perusteella Loimaan seutukunnassa voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen seuraavasti: kaikista kunnista Turun suuntaan (Turku ja Lieto) seutukunnan kaakkoisista kunnista (Koski TL, Marttila, Tarvasjoki) Saloon kuntien sisällä kuntakeskuksiin ja Loimaalle Loimaan/ Loimaan kunnan ja Forssan kaupungin sekä Ypäjän kunnan välille Maankäyttö ja aluerakenne Perinteisen keskusajattelun rinnalle viime vuosina on tullut verkostoajattelu, jossa keskeistä on eri keskusten ja keskustaseutujen välisen vuorovaikutuksen tiivistäminen kaikkien verkoston osien hyväksi. Verkostoituneessa yhteiskuntarakenteessa korostuvat ulkoiset yhteydet ja toiminnalliset virrat hallinnollisen aluejaon sijaan. Elinympäristön toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen tapahtuu parhaiten hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja täydennysrakentamalla taajamia. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden hyvänä mittana on palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus siten, että esim. liikennetarve vähenee. Keinona tähän on joukkoliikenteen edellytysten parantaminen ja pyöräilyn sekä jalankulun väylien toteuttaminen jatkuvina verkostoina. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan Loimaan seutukunnassa kaupunkimainen kunta- nimitystä voidaan käyttää ainoastaan Loimaan kaupungin kohdalla, (väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään asukasta). Saman luokituksen mukaan Loimaan seutukunnassa ei ole yhtään taajaan asuttua kuntaa (väestöstä vähintään 60 % asuu taajamassa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4000 asukasta). Suunnittelualueen kaikki muut kunnat ovatkin siis maaseutumaisia kuntia. Seutukunnan aluerakenteen muodostumisessa maaseutu on ollut keskeisessä asemassa. Loimaan seutu on
13 12 Suomen vahvimpia maatalousalueita. Seutukuntakeskus Loimaan vetovoima näkyy mm. runsaana pendelöintinä sekä asiointimatkojen suuntautumisena ympäristökunnista Loimaalle. Varsinais-Suomen erityispiirteenä ovat laajat peltoaukeat, harjut sekä useat jokivarret. Lisäksi erityistä seutukunnalle on jokivarsien ja vanhojen teiden varsille keskittynyt nauhamainen asutus sekä väestön melko tasainen jakautuminen koko seutukunnan alueelle. Maakunnallisesti tärkeä kehityskäytävä Turku- Loimaa on osa valtakunnallisesti merkittävää maakuntien keskukset yhdistävää Turku- Tampere akselia. Seudun aluerakenne on hajaantunut laajalle alueelle ja asutus on pientalovaltaista. Seudullisesti tarkasteltuna tiiveintä nauhamaista asutusta esiintyy mm. Auran ja Oripään välillä, Marttilaa ja Koski TL:ää halkovan Härkätien varrella sekä helminauhamaisena radanvarren vanhoista asemapaikkakunnista koostuvana rakenteena Auran ja Loimaan välillä. Loimaan kaupungin sisällä lyhyet etäisyydet työ- ja opiskelupaikkoihin ja palvelukeskittymiin tukevat erityisesti kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Seutukunnan aluerakenne ja väestöpohja eivät ole riittävän tiiviitä itsekannattavalle tiheävuoroiselle joukkoliikenteelle. Yksinään vain Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan väli on riittävän tiivis aluerakenteeltaan tuottamaan kohtuullista joukkoliikenteen palveluja Liikenneinfrastruktuuri Tie- ja katuverkko Loimaan seutukunnan läpi kulkee kaksi valtatietä lounais-koillis suuntaisesti. Lisäksi valtatie 2 Helsingistä Poriin halkoo suunnittelualueen koilliskärjen muutaman kilometrin matkalta. Valtatiet 9 ja 10 yhdistävät suunnittelualueen Turun seutuun ja Hämeeseen. Suunnittelualuetta halkoo lounais- kaakkosuunnassa valtatie 10 Turusta Forssaan, Hämeenlinnaan ja Lahteen mm. Tarvasjoen, Marttilan sekä Koski TL:n kautta. Turusta Tampereelle johtava lounais- kaakko- suuntainen valtatie 9 kulkee Loimaan kaupungin läpi sekä halkoo Mellilän, Karinaisten sekä Auran kuntien maa-alueita. Valtatie 9 haarautuu seudun ainoaksi kantatie- tasoiseksi väyläksi (kantatie 41) Turusta Huittisiin Auran kunnan kohdalla jatkaen pohjoiseen halkoen suunnittelualueen kunnista Pöytyää, Oripäätä ja Alastaroa. Loimaan seutukunnan alueella on useita seututietasoisia yhteyksiä, joita ovat tiet 204, 210, 213, 222, 224 ja 231. Tie 204 kulkee Yläneen keskustasta etelään ja tie 210 yhdistää Yläneen, Oripään ja Loimaan. Tie 213 halkoo Alastaron, Loimaan kunnan sekä Loimaan kaupungin. 222 suuntautuu Aurasta Turkuun 9-tien rinnakkaisväylänä ja 224 on seutukunnan linkki Salon suuntaan. Muut tärkeimmät seutukunnan kuntien väliset yhteydet kuntakeskuksiin ovat pääsääntöisesti nelinumeroisia yhdysteitä. Muun alempiasteisen tieverkon muodostavat viisinumeroiset yhdystiet. Yleisiä teitä täydentävät kuntien omat katuverkot, jotka eivät ole suunnittelualueen joukkoliikenteen kannalta kovinkaan merkittäviä Loimaan Pikatietä lukuun ottamatta. Tie- ja katuverkko eivät aseta esteitä toimivan joukkoliikenteen syntymiselle. Mahdolliset ongelmat kohdistuvat enemminkin teiden ja pysäkkien hoitoon sekä kunnossapitoon. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Maakuntaohjelman mukaan pyritään laajentamaan linja-autojen seutulippujärjestelmää kattamaan myös junaliikenne sekä hyödyntämään haja-asutusalueella uudenlaisia joukkoliikenneratkaisuja ja -kokeiluja. Maakuntaohjelman mukaan selvitetään mahdollisuuksia luoda raideliikenteeseen perustuva seudullinen henkilöliikennejärjestelmä. Tärkeänä pidetään valtatie 10 liikennöitävyyden turvaamista. Maakuntaohjelmalla pyritään seudulla myös edistämään maakunnan seudullisten ja sisäisten tieyhteyksien kehittämistä ja parantamista sekä pientieverkoston säilyttämistä hyvin liikennöitävässä kunnossa.
14 13 Rataverkko Turku- Tampere rata on Loimaan seutukunnassa yksiraiteinen, sähköistetty, suojastettu ja kauko- ohjattu Tampereelta käsin. Suojastus, sähköistys ja kaukoohjaus valmistuivat vuonna Radalla on kulunvalvonta. Betonipölkkyisen jatkuvakiskoraiteisen radan päällysrakenteen ikä vaihtelee 0 30 vuoden välillä. Suurin sallittu nopeus junilla on 120 km/h, mutta tulevaisuudessa tavoitenopeus on 180 km/h. Tasoristeyksiä Loimaan seutukunnan alueella on runsaasti. Loimaan kaupunki toimii Turku- Tampere radan kaupunkiasemana, jossa pysähtyvät kaikki junat. Muita rataosuuden asemia ovat Humppila ja Toijala. Toijalasta on mahdollisuus junaa vaihtamalla mennä myös esim. Hämeenlinnaan ja Helsinkiin. Junakohtauspaikkoja rataosuudella Loimaan seutukunnassa on Karinaisissa (Kyrössä).
15 14 2 LOIMAAN SEUTUKUNNAN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ 2.1 Joukkoliikenteen organisointi Loimaan seudun joukkoliikennemuotoja ovat linja-autoliikenne sekä junaliikenne. Asiointitaksit täydentävät jossain määrin haja-asutusalueen heikkoja liikennepalveluja useimmissa kunnissa. Myös koululaiskuljetusten yhteydessä voivat kulkea muutkin asiakkaat kuin koululaiset jos niissä on tilaa. Henkilöliikenteen ja edellä mainittujen joukkoliikenteen muotojen toimintaedellytysten kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä. Vastuu on jakautunut eri tahoille, koska alalla toimii useita toimijoita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tiepiiri toimii fyysisen toimintaympäristön eli yleisen tieverkon kehittämisen sektorilla kun taas kunnat huolehtivat vastaavista asioista katuverkolla. Liikennetarjonnan kehittäminen on erityisesti bussiyritysten ja lääninhallitusten vastuulla. Jotta pienillä resursseilla saadaan aikaan kustannustehokkaita ja samalla palvelutasoltaan riittäviä palveluja kuntalaisille, tulee eri osapuolten tehdä tiivistä yhteistyötä kuljetuspalveluiden järjestämisessä. Seudullisessa yhteistyössä näyttelee merkittävää roolia Loimaan seudun joukkoliikennetyöryhmän työskentely. Ryhmän toimenkuvana on seutulippujärjestelmän ylläpito sekä joukkoliikenteen markkinointi ja kehittäminen. Ryhmän jäseninä toimivat kuntien, lääninhallituksen, Linja-autoliiton, Matkahuollon ja tiepiirin edustajien lisäksi edustajat myös linja-autoyrityksistä. Useissa Loimaan seutukunnan kunnissa toimii joukkoliikenteen vastuuhenkilöitä, mutta virallista kuljetustyöryhmää ei ole yhdessäkään kunnassa. Yhteistyötä tehdään hallintokuntien välillä eri laajuudessa, mutta toimintatapoja ei ole tarkkaan suunniteltu. Kuljetusten järjestämisessä olisi hyvä hyödyntää kaikkia synergiaetuja kunnan hallintokuntien välillä. Kunnissa on yleisesti käytössä toimintatapa, jossa koulu- ja sosiaalitoimi ostavat omat kuljetuksensa ja tekninen toimi ostaa mahdollisesti linjaliikennettä täydentävää liikennettä hiljaisina aikoina. Kuljetustyöryhmän perustaminen jokaiseen kuntaan olisi ylimitoitettu, turhaa byrokratiaa lisäävä toimenpide, mutta hallintokuntarajat ylittävän yhteistyön lisääminen kuntien sisällä olisi perusteltua. Erityisesti kunnan kuljetusasioista vastaavan henkilön rooli on merkittävä. Hänelle tulee nimetä myös varahenkilö. 2.2 Loimaan seutukunnan liikennetarjonta Seutukunnan kuntien välinen joukkoliikenne Seutukunnan jokaisessa kunnassa on saatavilla joukkoliikennepalveluja ja linjaautovuorot yhdistävät seudun kuntakeskuksia toisiinsa, mutta näissä yhteyksissä on myös puutteita. Esimerkiksi yhdistyvien Pöytyän ja Karinaisten välillä on vain koulukuljetuksia palvelevat linja-autovuorot. Kuntien sisällä joukkoliikenteen verkostoa täydentävät kuntien itse järjestämät asiointi- ja liityntälinjat, joita toimii lähes jokaisessa kunnassa. Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan välinen kaupunkimainen linjaliikenne tarjoaa lähes kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Loimaan seudun joukkoliikenteen rungon muodostaa linja-autoliikenne, joka tarjoaa palvelut kuntien ja seutukunnan sisäisessä liikenteessä sekä kuntien ja seutukunnan rajat ylittävässä liikenteessä. Seutukunnan ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä myös junat tarjoavat yhteydet Loimaalta Turkuun ja Tampereelle sekä Toijalan kautta Hämeeseen ja Helsinkiin.
16 15 2/0/0 9/1/0 2/0/0 2/0/0 9/1/0 1/0/0 5/1/1 5/0/0 4/0/0 7/2/2 14/1/0 16/1/0 5/0/0 4/1/1 4/0/0 10/1/3 1/0/0 5/0/0 1/0/0 9/2/2 6/1/2 8/2/2 7/2/2 2/0/0 4/0/0 11/1/2 3/0/0 11/1/2 8/1/2 7/1/2 Kuva Loimaan seutukunnan sisäistä vakiovuorojen tarjontaa keväällä ( Taksiliikenne Taksi voidaan rekisteröidä enintään 1+8 henkilölle. Tätä suuremmat kulkuvälineet ovat busseja. Loimaan seutukunnassa on keskimäärin yksi taksi 600 asukasta kohden, mikä vastaa keskimääräistä valtakunnallista tasoa. Suurin taksitiheys on väkiluvultaan pienimmissä kunnissa, joissa taksien palvelualueen laajuus on kuitenkin suhteessa kaikista mittavin. Maaseutumaisissa kunnissa on taksitiheys suuri, koska takseilla korvataan aikaisemmin linja-autolla tuotettuja joukkoliikennepalveluja. Loimaan seutukunnan kunnissa on keskimäärin 598 asukasta taksia kohti, mikä on hieman enemmän kuin Länsi-Suomessa keskimäärin (586 asukasta/ taksi). Varsinais-Suomessa on yhtä taksia kohti 619 asukasta, Satakunnassa 561 ja Pirkanmaalla 642 asukasta. Suunnittelualueen kunnissa pienimmät taksitiheydet ovat Auran, Karinaisten ja Loimaan kunnassa. Näissä kunnissa taksien pienen määrän koetaankin olevan ongelma koulukuljetuksien kannalta. Uusia lupia on haettu, mutta ne eivät ole menneet läpi harkinnanvaraisuuteen perustuvassa järjestelmässä. Tilanne parantuu kuntaliitosten myötä, kun yhdistyvien kuntien yhteinen taksikalusto palvelee yhdistyvien kuntien koko aluetta. Taksien rooli joukkoliikenteessä on kaikista näkyvintä 1 6- luokka-asteen oppilaiden kuljetuksissa.
17 16 Taulukko 2.1. Taksien lukumäärä Loimaan seudun kunnissa vuonna (Länsi- Suomen lääninhallitus) Kunta Väkiluku Taksien Asukasta/ taksi 2002 lkm Alastaro Aura Karinainen Koski Loimaa Loimaan kunta Marttila Mellilä Oripää Pöytyä Tarvasjoki Yläne Loimaan seutukunta Asukkaiden määrä yhtä taksilupaa kohti (3) (3) (4) (2) Alastaro 381 as/lupa Yläne 359 as/lupa Oripää 442 as/lupa Loimaan kunta 999 as/lupa Loimaa 650 as/lupa Pöytyä 736 as/lupa Mellilä 612 as/lupa Aura 864 as/lupa Karinainen 829 as/lupa Koski Tl 511 as/lupa Tarvasjoki 483 as/lupa Marttila 420 as/lupa km Kuva 2.2. Asukkaiden määrä suhteessa taksilupiin.
18 Asiointi-, kutsutaksiliikenne ja palveluliikenne Alastaron kunta järjestää neljä asiointilinjaa kunnan alueella. Tavoitteena kunnalla on yhdistää asiointilinjoihin kunnan sosiaalitoimen nykyisin järjestämiä erilliskuljetuksia. Auraan on 2001 valmistuneessa joukkoliikenneselvityksessä suositeltu käynnistettäväksi palveluliikennekokeilu reitille Asemanseutu-Tarvasjoentie-Lietsuontie- Tammentie-Kirkkotie-Valtatie 9-Säästökallio-Kuntakeskus. Kokeilua ei ole vielä käynnistetty. Karinaisten kunta osti takseilla järjestettävää asiointiliikennettä vuonna 2002 noin 2400 eurolla. Palvelu on keskitetty keskiviikkoon, joka on toripäivä. Kosken Tl kunta järjestää kerran viikossa ikäihmisille asiointiyhteyden taksilla haja-asutusalueelta keskustaajamaan. Palvelu on ollut käytössä vuodesta 1977 lähtien, muotoutuen aina kysynnän mukaiseksi. Loimaan kaupungissa ei ole järjestetty asiointiliikennettä. Loimaan kunnassa järjestetään kutsutaksitoimintaa neljästä eri taajamasta (Niinijoki- Virkasuo, Kauhanoja- Joenperä, Orisuo- Kojonkulma sekä Metsämaa) keskustaan. Tämä liikenne on kaikille avointa palveluliikennettä ja kutsutaksi liikennöi kerran viikossa, perjantaisin. Tilaus kutsutaksista tulee tehdä viimeistään edellisen päivän iltana ja kyydistä peritään asiakkaalta linja-autoliikenteen mukainen taksa. Kaikkien neljän reitin osalta sallitaan pienet poikkeamat sovituilta reiteiltä. Marttilan kunta järjestää asiointitaksiliikennettä Rahkion suunnalta kerran kahdessa viikossa. Mellilässä järjestetään ikäihmisille taksikuljetuksia, jotka toimivat avoimena liikenteenä. Oripäässä Juvankosken enklaavin ja keskustaajaman välillä järjestetään taksilla asiointiliikennettä. Pöytyällä järjestetään asiointitaksiliikennettä kolmella reitillä. Tarvasjoella ei ole asiointitaksiliikennettä. Yläneen kunta järjestää pienimuotoista asiointitaksiliikennettä hajaasutusalueelta kuntakeskukseen.
19 2.3 Loimaan seutukunnan ulkopuolelle suuntautuva liikennetarjonta Linja-autoliikenne Kaikkia seutukunnan pääteitä pitkin kulkee päivittäin runsaasti pitkänmatkaista pikavuoroliikennettä Turkuun. Vakiovuoroliikennettä tässä isompien kaupunkien välisessä liikenteessä ei juuri ole. Valtatien 2 linja-autovuorot kulkevat pääasiassa Porin ja Helsingin välillä. Suurin osa näistä vuoroista poikkeaa myös Huittisissa ja Forssassa. Loimaan seutukunnan koillisosan kunnat (Loimaa, Loimaan kunta sekä Alastaro) pystyvät hyödyntämään valtatie 2:n pikavuorotarjontaa. Punkalaitumen ja Humppilan alueella sijaitsevat Kanteenmaan ja Kyläpelimannin pikavuoropysäkit ovat tärkeitä liityntäliikenteen pysäkkejä Helsingin suuntaan suuntautuvilla matkoilla. Näiden pysäkkien kautta pääsee Helsinkiin aamulla myös kahdeksaksi ja yhdeksäksi. Junaa käyttäen ei tätä mahdollisuutta ole tarjolla. 18/17/19 10/8/8 20/19/24 10/9/9 5/5/6 10/8/8 15/14/15 10/9/9 6/6/6 15/13/15 Kuva 2.3. Pikavuoroliikenteen tarjonta arki/la/su seutukunnan pääteillä keväällä (
20 19 Vakiovuoroista liikennettä seutukunnan eteläosista Turkuun on tarjolla runsaasti erityisesti Auran ja Turun välillä. Pääosa tästä liikenteestä kulkee Vanhan Tampereentien kautta. Osa vuoroista jatkaa Aurasta vielä Pöytyälle ja jopa Oripäähän saakka. Myös Vanhalla Härkätiellä on kohtuullisesti vakiovuoroliikennettä. Vuorot palvelevat tasapuolisesti Koski TL:ää, Marttilaa ja Tarvasjokea. 10/1/3 9/3/2 7/1/2 8/1/2 18/6/6 6/2/2 18/7/4 7/1/2 Kuva 2.4. Turkuun suuntautuvaa vakiovuoroliikennettä arki/la/su seutukunnan eteläosassa. (
21 20 Saloon suuntautuvat vuorot on räätälöity palvelemaan ensisijaisesti vuorotyössä käyviä pendelöijiä, mutta ne palvelevat jossain määrin myös junalla tai pikavuorolla Salosta Helsinkiin jatkavia matkustajia. Loimaan ja Loimaan kunnan sekä Forssan ja Ypäjän välistä runsasta pendelöintiä palvelevaa linja-autoliikennettä on tarjolla kohtuullisesti. 12/1/2 3/0/0 13/1/1 7/0/2 7/1/1 8/0/0 7/3/0 6/2/1 6/0/1 7/0/2 2/0/0 Kuva 2.5. Saloon ja Forssaan suuntautuvan linja-autoliikenteen tarjontaa arki/la/su. ( Junaliikenteen kehittämisnäkymät Junaliikenne ja työmatkaliikenne Rataosuudella Turku-Tampere kulkee sekä henkilöliikennettä että tavaraliikennettä. Tavaraliikenne koostuu pääasiassa puutavarakuljetuksista. Turun ja Tampereen välisellä rataosuudella liikennöi ainoastaan pika- sekä InterCity- junia. Matka-aika Turku- Loimaa välillä on noin 42 minuuttia pikajunalla ja InterCity- junalla matka kestää noin 39 minuuttia, Loimaa- Tampere välin matka-aika on keskimäärin yksi tunti sekä pikajunalla että InterCity- junalla. Vertailun vuoksi matka-ajat linjaautoilla ovat Express- vuoroilla Loimaalta Turkuun 50 minuuttia ja Tampereelle puolitoista tuntia.
22 21 Taulukko 2.2. Turku- Tampere junaliikenteen aikataulut Asema M-S M-S M-S M-S M-P, S M-S M-S M-P, S M-S Turku 7:05 9:05 10:05 13:05 15:05 16:05 18:05 20:05 21:05 Loimaa 7:44 9:44 10:44 13:44 15:44 16:44 18:44 20:44 21:47 Humppila 7:59 9:59 10:59 13:59 15:59 16:59 18:59 20:59 22:04 Toijala 8:25 10:25 11:25 14:25 16:25 17:25 19:25 21:25 22:34 Tampere 8:47 10:47 11:47 14:47 16:47 17:47 19:47 21:47 23:00 Nykyisestä Turku-Tampere tarjonnasta puuttuvat Turusta 6:05 ja 17:05 lähtevät vuorot. Aikaisempi vuoro toimisi vaihdollisena yhteytenä Helsinkiin yhdeksäksi. Myöhäisempi vuoro puolestaan palvelisi Turussa työssä käyviä Loimaan seudun asukkaita nykyisiä alkuillan vuoroja paremmin. Tampereelta Turun suuntaan tarjontaa tulisi lisätä joko uudella kello 7:11 lähtevällä vuorolla tai laajentamalla nykyisin vain maanantaina ajettavan 6:22 vuoron ajopäivät maanantaista perjantaihin. Näillä järjestelyillä voitaisiin tarjota yhteys Turkuun aamuyhdeksäksi. Taulukko 2.3. Tampere-Turku junaliikenteen aikataulut Asema M-S M M-L M-S M-S M-S M-S M-S M-S M-P, S Tampere 6:00 6:22 8:11 10:11 12:11 15:11 16:11 18:11 21:11 22:11 Toijala 6:27 6:52 8:35 10:35 12:35 15:35 16:35 18:35 21:35 22:35 Humppila 6:56 7:23 9:00 11:00 13:00 16:00 17:00 19:00 22:02 23:00 Loimaa 7:12 7:43 9:13 11:13 13:13 16:13 17:13 19:16 22:16 23:13 Turku 7:56 8:23 9:55 11:50 13:55 16:55 17:55 19:55 22:55 23:50 Henkilöjunat pysähtyvät suunnittelualueen kunnissa ainoastaan Loimaan kaupungin rautatieasemalla, joten junaliikenne ei palvele alueen sisäistä matkustamista. Loimaalta on Turun suuntaan yhteensä 10 junavuoroa vuorokaudessa ja Tampereen suuntaan yhteensä 9 junavuoroa. Aamun työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja Turun suuntaan ovat lähinnä aamun kaksi ensimmäistä vuoroa klo 7:12 ja klo 7:43 (vain maanantaisin) Tampereen suuntaan työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja on ainoastaan yksi, klo 7:44 lähtö Loimaalta. Paluuliikenteessä työmatkalaisia palvelee Turun suunnasta lähinnä klo 16:05 junavuoro sekä Tampereen suunnan klo 16:11 junavuoro. Muut vuorot sijoittuvat opiskelijoita ja muita matkustajia palveleviin ajankohtiin. Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäimen suunnitelmassa vuodelle 2012 on nostaa ratavälin Tampere- Turku korkeampaan nopeustavoiteryhmään. Tavoitteena on vuonna 2012 nostaa maksiminopeus 200 km/h. Rataväliä on tarkoitus liikennöidä nopeilla junilla sekä pitkän matkan päivä- ja yöjunilla. Parhaimmillaan matka-aika välillä Turku- Tampere lyhenee 32 minuuttia eli noin 1h 52 minuutista 1 h 20 minuuttiin. Turusta lähteville junille on Toijalassa ja Tampereella sujuvia vaihtoyhteyksiä, jotka perustuvat nykyiseen ns. vakioaikatauluun. Näiden vaihtoyhteyksien aikataulut puolestaan perustuvat pääradan tasavuoroväliseen liikenteeseen, joten niiden muuttamista mielekkäämpi tapa hyödyntää Turun radan matka-ajan lyhentymistä
23 22 voisi olla yhden pysähdyksen lisääminen Loimaan ja Turun välille, esimerkiksi Auraan. Loimaan ja Turun väli onkin nykyisin yksi pisimpiä pysähtymättä ajettavia henkilöliikenteen rataosuuksia. Oikein toteutettuna junaliikenteen pysähdyksen lisääminen Auraan ei olisi uhka linja-autoliikenteelle, vaan nämä kaksi joukkoliikennemuotoa voisivat yhdessä olla nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Raideliikenteen kehittämisvisio Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvityksen mukaan tavoitteena tulee olla maankäytön ja raideliikenteen suunnittelun yhteistyö. Selvityksen yhteydessä on käynyt selvästi ilmi se, että radanvarsia voidaan kehittää tehokkaalla kaavoituksella ja näin saadaan paikallisliikenne huomattavasti taloudellisemmaksi kuin nykyoloissa olisi mahdollista ja siten hyödyntää olemassa olevaa raideinfrastruktuuria mahdollisimman tehokkaasti ilman suuria lisäkustannuksia. Turku- Toijala Rataosa on yksiraiteinen. Sähköistys, suojastus ja Tampereelta hoidettava kaukoohjaus valmistuivat vuonna Paikallisjunaliikenteen edellyttämän kapasiteetin nostamiseksi kohtauspaikkojen välit olisi kehittämisselvityksen mukaan muutettava seuraavasti: Turku- Maaria 14 km Maaria- Karviainen 14 km Karvinen- Kyrö (Karinainen) 14 km Kyrö (Karinainen)- Loimaa 24 km Yhteensä 66 km Suurin sallittu junan nopeus on 120 km/h, mutta tavoitenopeus on 180 km/h, joka voidaan selvityksen mukaan saavuttaa osalle rataosaa 50 tasoristeyksen poistamisen jälkeen. Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvityksen mukaan rataosuudella Turku- Loimaa mahdollisia liikennepaikkoja ovat Turku, Kärsämäki, Jäkärlä (Maaria), Lieto, Aura, Kyrö (Karinainen), Mellilä ja Loimaa. Näistä vain Turku ja Loimaa ovat käytössä nykyisin. Selvityksen lähtökohtana on ollut hoitaa työmatka- ja opiskeluliikenne Turkuun ja Loimaalle. Lippujärjestelmäksi kehittämisselvityksessä ehdotetaan koko liikennöintialueelle mahdollisimman edullista seutulippujärjestelmää, sillä vain silloin matkustaja voi halutessaan matkustaa parhaaksi katsomallaan kulkumuodolla, junalla tai bussilla. Myös tarpeelliset liityntämatkat voidaan silloin tehdä ilman lisäkustannuksia eli samalla lipulla. Lippujen tulee olla monitoimisia, etäluettavia matkakortteja. Eri kulkumuotojen yhteisten lippuratkaisujen perustaminen ei voi kuitenkaan tapahtua paikallisella tasolla, vaan siihen tarvitaan valtakunnantason linjauksia. Kehittämisselvityksen mukaan kalustona voidaan pitää sähkömoottorijunaa sekä ns. kiskobussia. Kustannukset muodostuvat matkustajien määrästä sekä junien määrästä ja käytettävästä kalustosta riippuen. 2.4 Joukkoliikenteen terminaaliverkko Linja-autoliikenteessä on Oy Matkahuolto Ab:n linja-autoasema Loimaan kaupungissa ja asiamiespisteet Alastaron, Auran, Karinaisten (Kyrön), Koski TL:n, Oripään sekä Tarvasjoen kunnassa. Pikavuoropysäkkejä seudulla on 23. Näistä viisi ei sijaitse valta- tai kantateiden varrella. Pikavuoropysäkeistä 16 on katettuja. Uusia pikavuoropysäkkejä on toivottu valtatien 10 varteen Ollilan taajaman kohdalle sekä maantielle 204 Yläneen uudenkartanon taajaman ja Kuhankuonon retkeilyalueen kohdalle. Vakiovuorojen käyttämiä pysäkkejä on jokaisessa kunnassa huomattava määrä. Lisäksi linja-autot pysähtyvät harvaan asutuilla alueilla tarvittaessa myös merkit-
24 23 semättömillä paikoilla. Yleensä, jos pysäkkien väli on yli 1,5 kilometriä, voi linjaauto pysähtyä tarpeen vaatiessa myös tien varrelle matkustajien ottamista ja jättämistä varten. Loimaan seutukunnan alueella on junaliikenteen käytössä ainoastaan yksi rautatieasema Loimaan kaupungissa. Samassa rakennuksessa toimii myös Matkahuolto Oy:n ylläpitämä linja-autoasema. Paikka toimii joukkoliikenteen solmupisteenä. Tällaisten terminaalien osalta on tärkeää miettiä, mitkä tahot niitä ylläpitävät ja kehittävät. Terminaaliverkoston kehittämisen yhtenä tavoitteena on tukea Loimaan aseman kehittymistä liikenteen solmupisteenä, jossa paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen joukkoliikenne kohtaavat ja matkaketjuperiaate tehostuu myös LVM:n määrittelemää matkakeskusverkostoa alemmalla tasolla. Terminaalista tulisi löytyä kaikki julkisen liikenteen palvelut. Keskeisenä terminaalina voi paikkakunnasta riippuen toimia mm. linja-autojen paikallis- ja kaukoliikenteen pysäkki, linjaautoasema, rautatieasema, taksiasema tai matkailuneuvonnan sijaintipaikka. Tärkeänä tavoitteena voidaan pitää myös keskeisten pikavuoropysäkkien kehittämistä siten, että pikavuoroliikenne niveltyy paremmin osaksi seudun joukkoliikennepalveluita. Näitä joukkoliikennepalveluita ovat mm. mahdollinen syöttöliikenne, liityntä- ja saattopysäköinti sekä parannetut pysäkkiolosuhteet. Pikavuoropysäkit palvelevat myös kaikkea muuta joukkoliikennettä ja hyvin varusteltuina ne voivat toimia edellisessä kappaleessa hahmoteltuna terminaaliverkoston runkona. Rahdin kuljetuksen osalta pysäkit eivät kuitenkaan korvaa Matkahuollon asiamiespisteverkostoa. Linja-autoliikenteen terminaalit ja pysäkit Matkahuolto Matkahuollon asiamiespiste Pikavuoropysäkki Tärkeä pikavuoropysäkki seutukunnan ulkopuolella Vakiovuoropysäkki Yläne km Aura Pöytyä Oripää Tarvasjoki Alastaro Koski Tl Karinainen Loimaan kunta Mellilä Marttila Loimaa Kuva 2.6. Linja-autoliikenteen terminaalit ja pysäkit.
25 24 Alastaro Yläne Oripää Loimaan kunta Loimaa Pöytyä Mellilä Keskeisimmät pysäkit Peruskoulun lähipysäkki Uusi pikavuoropysäkkitarve Tärkeä pikavuoropysäkki Matkahuolto Aura Tarvasjoki Karinainen Marttila Koski Tl km Kuva 2.7. Keskeisimmät pikavuoropysäkit, peruskoulujen läheisyydessä olevat pysäkit ja uudet pikavuoropysäkkitoiveet Linja-autoliikenne Loimaan linja-autoaseman palveluaika on arkisin klo Viikonloppuisin toimipaikka on suljettu. Linja-autoasema sijaitsee samassa rakennuksessa Loimaan rautatieaseman kanssa. Rakennuksessa toimii myös kahvila. Lipunmyynnin palveluita on supistettu, mutta yhteistyötä VR:n ja Matkahuollon lipunmyynnissä ei ole kokeiltu. Alastaron asiamiespiste on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 17 välisenä aikana. Lauantaisin asiamiespiste on avoinna klo Auran asiamiespisteen aukioloajat ovat arkisin klo 8 17 ja lauantaisin klo Karinaisten (Kyrön) asiamiespiste on avoinna arkisin maanantaista torstaihin klo 7 20 ja perjantaisin klo viikonloppuna toimipiste on auki lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo Koski Tl:n asiamiespisteen aukioloajat ovat maanantaisin klo 10 17, tiistaista perjantaihin klo sekä lauantaisin klo Oripään asiamiespiste on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo 9 13 sekä 14:15 17 välisenä aikana.
26 25 Tarvasjoen asiamiespisteen aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 6 20, lauantaisin klo 8 18 sekä sunnuntaisin klo Loimaan, Marttilan Mellilän, Pöytyän ja Yläneen kunnissa ei ole linja-autoasemaa tai Matkahuollon asiamiespistettä Junaliikenne Loimaan rautatieaseman lipunmyynti on avoinna arkisin maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 6:30 11:15 ja 12:45 17:15, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 6:30 11:15 ja 12:45 18:45. Viikonloppuisin lauantaisin ja sunnuntaisin asema on suljettu. Aseman sisä- ja ulkopuolella on informaatiotaulut ja taskuaikatauluja saa asemalta. Aseman kanssa samassa rakennuksessa on myös Loimaan linja-autoasema, jonka kahvila palvelee myös junamatkustajia. Sekä junien että linja- autojen aikataulut ovat esillä asemarakennuksen ulkoseinässä. Pihassa olevalla pysäköintialueella on pysäköintipaikkoja noin 30 autolle, sekä muutama invapaikka. Pysäköintiä alueella ei ole ajallisesti rajoitettu. Invapaikoilta ei ole esteetöntä kulkua rautatieasemalle koska ovi on liian kapea pyörätuolilla kuljettavaksi. Tosin avaamalla oven levikkeen siitä mahtuu, mutta pyörätuolissa istuen tätä ei voi avata. Laiturit ovat junan sekä aseman kanssa samassa tasossa. Polkupyöräpysäköinti asemalla on heikohkosti järjestetty, mutta asemalle johtaa kuitenkin hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Aseman pihassa on taksiasema. Aseman pihassa sijaitseva linja-autolaituri on korotettu ja siinä on odotuskatos. Tulevaisuudessa pyritään siihen että aseman Matkahuollosta voi ostaa junalipun, joten asemalla tarvitaan ainoastaan Matkahuollon virkailija Terminaalien väliset matkaketjut Matkaketju voidaan käsittää monella eri tavalla. Tässä selvityksessä lähtökohtana pidetään sitä, että ainakin yksi osa matkasta on joukkoliikennettä ja muut osat voivat olla kävelyä, pyöräilyä tai henkilöauton käyttöä jne. Matkaketju voi myös olla eri joukkoliikennemuotojen muodostama toiminnallinen kokonaisuus kuten esim. juna- bussi, juna-taksi, bussi-palveluliikenne tms. Matkaketju voidaan käsittää myös kokonaisuutena, joka pitää sisällään matkan eri vaiheet odottelusta ennen matkaa, liityntämatkasta pysäkille tai asemalle, kulkuneuvon odotuksesta, matkoista mahdollisesta matkojen aiheuttamista kävelyistä ja odotuksista määränpään jatkoyhteyteen. Matkaketjujen sujuvuutta käsiteltäessä tuleekin ottaa huomioon henkilöautojen saatto- tai liityntäpysäköintimahdollisuudet pysäkeillä, polkupyörien pysäköintimahdollisuudet pysäkeillä, kävelyn turvallisuus pysäkkien ympäristössä jne. Matkaketjun täytyy olla sujuva ovelta ovelle periaatteella. Joukkoliikennemuotojen välisellä toimivuudella voidaan myös tarkoittaa sujuvaa matkaketjua, joka muodostuu esteettömästä matkan suunnittelusta, fyysisestä matkanteosta sekä informaatiosta ja vastaanottamisesta matkaketjun eri vaiheessa. Matkaketjujen toimivuus eri kulkumuotojen välillä Loimaan kaupungissa linja-autoasema ja rautatieasema sijaitsevat samassa rakennuksessa, joten matkaketjujen toimivuudelle on erittäin hyvät mahdollisuudet. Yhteensä 19 bussivuoroa (pikavuoroja) kulkee aseman kautta. Saman verran rautatieasemalla pysähtyy junavuoroja. Linja-autoliikenteen vakiovuoroja kulkee aseman kautta vuorokaudessa yhteensä noin 180 kappaletta. Taulukossa 2.4 on esitetty juna- sekä vakiovuorojen toimivuus ja matkaketjujen muodostamisen mahdollisuus näiden kulkumuotojen välillä. Sopivaksi odotusajaksi kulkumuotojen vaihtoon on katsottu noin 15 minuuttia. Sitä pidemmillä odotusajoilla matkaketjun kokonaisaika kasvaa huomattavan suureksi. Taulukon mukaan bussiliikenteen aikataulut tukevat kohtuullisen hyvin matkaketjujen muodostumista useimpien Loimaalla pysähtyvien junavuorojen kanssa. Näiden matkaketjujen muodostumisen suurin häiriötekijä lienee luottamuksellinen este, eli epävarmuus siitä ovatko molemmat joukkoliikennevälineet niin tarkasti aikataulussaan, että vaihto todella onnistuu.
27 26 Taulukko 2.4. Loimaan linja-autovuorot sekä Loimaan rautatieasemalla pysähtyvät junat keväällä Lähtöpaikka TAMPERE Koski Tl 7:40 Mellilä 7:40 Loimaan kunta 7:40 Loimaan kunta 7:40 TURKU TURKU Loimaan kunta 8:55 Loimaan kunta 9:00 TAMPERE Loimaan kunta 9:35 Forssa 9:40 TURKU Bussien saapumisaika Juna Loimaalla 7:12 7:43 7:44 9:13 9:44 Bussien lähtöaika Määräpaikka TURKU 7:15 Loimaan kunta 7:15 Loimaan kunta 7:35 Loimaan kunta TAMPERE TAMPERE 7:45 Pöytyä 7:55 Forssa 7:55 Koski Tl 7:55 Mellilä 7:55 Marttila 8:00 Loimaan kunta TURKU 9:15 Loimaan kunta 9:15 Loimaan kunta TAMPERE 9:45 Loimaan kunta 9:45 Loimaan kunta 10:00 Loimaan kunta 10:05 Aura TURKU 10:44 TAMPERE 10:50 Forssa 11:10 Loimaan kunta Aura 11:10 TAMPERE 11:13 TURKU Loimaan kunta 13:05 Loimaan kunta 13:10 TAMPERE Loimaan kunta 13:40 TURKU Aura 15:25 Aura 15:25 Loimaan kunta 15:40 TURKU 13:13 13:44 15:44 TURKU 13:15 Loimaan kunta 13:25 Loimaan kunta TAMPERE 13:45 Forssa 14:00 Oripää 14:00 Loimaan kunta 14:05 Koski Tl 14:05 Mellilä TAMPERE 15:45 Loimaan kunta 16:05 Aura 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta
28 27 Koski Tl 16:05 Mellilä 16:05 Aura 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:05 Loimaan kunta 16:10 16:13 TAMPERE TURKU 16:20 Loimaan kunta Loimaan kunta Forssa TURKU 16:44 TAMPERE 17:05 Oripää 17:05 Loimaan kunta Forssa 17:05 TAMPERE 17:13 TURKU 17:20 Forssa 17:25 Loimaan kunta Oripää 18:25 Loimaan kunta 18:25 Loimaan kunta 18:35 18:44 TURKU TAMPERE 19:00 Loimaan kunta TAMPERE 19:16 TURKU Forssa 20:40 TURKU 20:44 TAMPERE TURKU 21:47 TAMPERE TAMPERE 22:16 TURKU TAMPERE 23:16 TURKU 2.5 Lippujärjestelmät Yleistä Seutu- ja työmatkaliikenteen liput toimivat pääkaupunkiseudun seutulippua ja muutamaa samalle alueelle suuntautuvaa työmatkaliikenteen lippua lukuun ottamatta maanlaajuisesti pelkästään linja-autoliikenteessä. Tällaiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet mm. seuraavat seikat: - junaliikenteessä ei ole yhteensopivaa lipputekniikkaa kuin bussiliikenteessä valtakunnalliseksi valitun järjestelmän kanssa - juna- ja linja-autoliikenteen lippujen hinnoittelun perusteet ovat erilaisia - linja-autoliikenteessä 44-matkan lipussa perusteena ovat liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamat kilometripohjaiset taksat - Matkahuollolla on kilpailuviraston poikkeuslupa antaa suositushinnat tiettyjen yhteysvälien lipunhinnaksi, mutta yrityksien ei tarvitse noudattaa näitä - junaliikenteessä liput hinnoittelee VR Osakeyhtiö itse - lippusubventioon tarvittavan rahoituksen järjestäminen - bussiliikenne edellyttää, että junaliikenteen mukaan tuleminen rahoitetaan jostain muualta kuin nykyisistä lippujärjestelmiin varatuista rahoista - junaliikenteessä lippusubvention sijasta julkinen rahoitus on kohdistunut kannattamattomien junavuorojen ostoon, minkä rahoituksen pienentämistä VR ei ole valmis hyväksymään
29 Linja-autoliikenne Loimaan seutukunnan kaikki kunnat kuuluvat Loimaan seudun seutulippualueeseen. Lisäksi Auran kunta kuuluu myös Turun ja Marttila sekä Koski Tl myös Salon seutulippualueeseen. Loimaan seutukunnassa on käytössä kaksi erilaista lipputuotetta, seutulippu sekä työmatkalippu. Seutulippu on voimassa seutukunnan kaikkien 12 kunnan alueella. Työmatkalippu oikeuttaa matkustamaan Loimaan seutukunnan kunnissa sekä lisäksi niistä Turkuun ja matkavarrella sijaitseville paikkakunnille. Matkalippuna on henkilökohtainen älykortti, jonka kelpoisuusaikana (30 vrk) voi matkustaa rajoituksetta kaikissa busseissa, pikavuoroista voidaan kuitenkin periä lisäksi pikavuoromaksu. Sekä seutulipun hinta että työmatkalipun hinta määräytyy kotipaikkakunnan mukaan. Seutulipulla voi matkustaa rajattomasti kaikissa seutulippualueen linja-autoissa. Lippu ladataan Matkahuollon älykortille ja se on käytössä heti. Seutulippuun voi ostaa voimassaoloaikaa 30 vuorokautta kerrallaan. Seutulippuja voi ostaa Matkahuolloista sekä joistakin asiamiespisteistä. Suunnitteilla on 44 matkan työmatkalipputuote, jonka voimassaoloaika olisi 2-3 kuukautta. Seutulippujen lisäksi seudulla on käytössä Matkahuollon ja bussiyrittäjien omat lipputuotteet. Matkahuollon lipputuotteita ovat mm: - sarjakortit (22 ja 44 matkan sarjakortit) - koululaisten kausikortti - arvokortti - kertamaksut -veteraanilippu Yli 80 kilometrin mittaisille matkoille on olemassa erilaisia alennuksia kuten esimerkiksi opiskelija-, eläkeläis-, varusmies-/siviilipalvelus-, lehdistön edustaja, lapsi-, nuoriso-, ryhmä- sekä meno-paluualennus. Bussiyrityksillä on vapaa hinnoittelu ja joillakin yrittäjillä saattaa olla lisäksi omia alennuksia. Myös erikoistaksan noudattaminen on mahdollista. Loimaan seutukunnassa 80 kilometrin alennukset evät kuitenkaan toteudu Turkuun suuntautuvilla matkoilla, koska mistään kunnasta ei ole näin pitkää matkaa Turkuun. Bussiyritykset voivat periä myös tiettyjä lisiä, esim. pikavuorolisää tai yölisää Junaliikenne VR henkilöliikenteen hinnoittelun uudistumisen jälkeen matka- ja paikkaliput yhdistettiin yhdeksi junalipuksi. Matkat hinnoitellaan yhdensuuntaisina ja etukäteen ostettaessa istumapaikka sisältyy lipun hintaan Pendolino-, pika- sekä InterCity- junissa. Junaliikenteessä on käytössä menolippu, meno-paluu-lippu, sarjaliput (10, 20 ja 44 matkan sarjaliput), 30 päivän lippu sekä vuosilippu. Junaliikenteen lippujärjestelmässä on käytössä erilaisia alennuksia: esim. perhe-, opiskelija-, ryhmä-, seniori-, eläkeläis- sekä varusmiesalennukset. Junalippuja myydään rautatieasemalla sekä junissa, myös monet jälleenmyyjät kuten matkatoimistot myyvät lippuja. Junalippuja voi ostaa myös junamaateista ja internetistä.
Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla
MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE.
SATAKUNNAN LIIKENNE R SATAKUNNAN LIIKENNE R AIKATAULUT 88.. 311. 2.2016 POR I - RAUMA PORI - OLKILUOTO PORI - KANKAANPÄÄ Puheli n 010 820 6200 Puinnintie 8 28360 Pori Posthaantie 11 26510 Rauma Risto Rytin
LisätiedotVOIMASSA 5.6.2016-4.6.2017
www.toysanlinja.fi Puh. 014-336 4000, 0400-644 504 keuruu@toysanlinja.fi TAMPERE-ORIVESI-VILPPULA-MÄNTTÄ-KEURUU-JYVÄSKYLÄ M-P L M-P,SS M-L M-P SS 6.05 6.05 15.00yy Tampere laituri 6 10.55 18.30 18.55 X
LisätiedotTyöraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011
1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,
LisätiedotIMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016
IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 1 Reitti: Koskikatu - Joutsenonkatu - Lempeenlietteentie - Karhunkalliontie - Karhunkatu - Joutsenonkatu - Paperharjuntie - Pienmustalammentie - Saimaantie -
LisätiedotPirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015
Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen
LisätiedotSuur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotJoukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen
Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotJoukkoliikenteen uusi aika
Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotLappeenrannan lähiliikenne AIKATAULUT 6.6. - 15.8.2016
Lappeenrannan lähiliikenne AIKATAULUT 6.6. - 15.8.2016 www.lappeenranta.fi/joukkoliikenne Sisällysluettelo 6.6. - 15.8.2016 Kaukoliikenne Sivu Keskustasta länteen / Aikatauluyhdistelmä 2 Lännestä keskustaan
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotVAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET
LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä
LisätiedotItsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija
Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....
LisätiedotLappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut
Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut 13.8.2013-1.6.2014 Sisällysluettelo Paikallisliikenne 13.8.2013-1.6.2014 Sivu LINJA1 Yliopisto - Keskusta - Mustola/Kiiskinmäki 1-5 LINJAT 1,2 Kanavansuu -
LisätiedotMinne menetkin Pirkanmaalla
Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011
Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.
LisätiedotTampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat
Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu
Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila
LisätiedotNURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
FCG Finnish Consulting Group Oy Ruokakesko Oy / Pohjanmaa NURMON KAUPAN HANKKEEN LIIKENTEESEEN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Raportti Nurmon kaupan alue 19.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotKylmäsen Liikenteen KESÄ 2007 AIKATAULU OULUN LÄHILIIKENNELINJA 3.6.2007 7.8.2007 70 KYLMÄSEN LIIKENNE OY
Kylmäsen Liikenteen KESÄ 2007 AIKATAULU OULUN LÄHILIIKENNELINJA 3.6.2007 7.8.2007 70 0,50 euroa KYLMÄSEN LIIKENNE OY Muhostie 26 91800 TYRNÄVÄ Puhelin (08) 545 1325 Faksi (08) 545 1141 www.kylmasenliikenne.fi
LisätiedotSalon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 3 Osaselvitys C: Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen TIIVISTELMÄ
Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020 3 TIIVISTELMÄ Joukkoliikenteen nykytila Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2020 kuuluvassa osaselvityksessä Joukkoliikenteen ja matkaketjujen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotRaahen. paikallisliikenteen. reittiopas
40 40 40 40 40 40 40 30 30 30 30 30 Paikallisliikenteen linjat 12 Linja Linja Linja Linja Linja 30 Linja 40 Linja Linja Linja Linja Raahen paikallisliikenteen reittiopas Raahelippu Raahelipulla voi matkustaa
LisätiedotLipputuotteet ja asiakashinnat
Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida
Lisätiedot2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys
2 Etelä-Pirkanmaan seudullinen henkilökuljetuksia koskeva logistiikkaselvitys ESIPUHE Etelä-Pirkanmaan kunnat Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski ja Viiala käynnistivät seudullisen henkilökuljetuksia
LisätiedotKOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEEN OSTOSOPIMUS ALKAEN YLEISINFO KAUPUNGISTA JA LIIKENTEESTÄ
KOUVOLAN JOUKKOLIIKENTEEN OSTOSOPIMUS 4.6.2018 ALKAEN YLEISINFO KAUPUNGISTA JA LIIKENTEESTÄ SISÄLTÖ 1. Kouvolan kaupunki 1 2. Kouvolan joukkoliikenne 1 2.1 Matkustajavirta 1 2.2 Reittikartat 1 2.3 Lipputuotteet
LisätiedotLUOTTAMUKSELLINEN Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen
Haukivuoren matkustajajunapysähdysten lopettaminen 28.7.2014 Haukivuori kartalla LUOTTAMUKSELLINEN Vuoden 2013 aikana Haukivuorella 12 190 matkustajaa (2,1 % rataosan matkustajavirrasta) Samaan aikaan
LisätiedotIkäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:
Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotA. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä
A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi
LisätiedotTältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:
JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.
LisätiedotRIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENNE 13.8.2012 2.6.2013
RIIHIMÄEN PAIKALLISLIIKENNE 13.8.2012 2.6.2013 Riihimäen kaupunki Katu- ja puistoyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki puh. (019) 758 4000 SISÄLLYSLUETTELO MATKUSTAJALLE 3 KAUPUNKILIPPU 3 KOULULAISTEN
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotJoukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne
Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa
LisätiedotJoukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotJoukkoliikenne Kouvolassa
Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne
LisätiedotLOPEN JOUKKOLIIKENNE 12.8.2013 31.5.2014
LOPEN JOUKKOLIIKENNE 12.8.2013 31.5.2014 Lopen kunta Yhdystie 5 12700 Loppi puh. (019) 758 6000 SISÄLLYSLUEELO MAKUSAJALLE 3 SEUULIPPU 3 PALVELULINJA 3 LIIKENNÖISIJÄ 3 PALVELULINJA 4 LÄYLIÄISEN SUUNNAN
LisätiedotYTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi
LisätiedotYHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys
YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...
LisätiedotLiikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso
Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotJOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT
Järvenpään JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT 6.6.2016 9.8.2016 Liikennöintikauden vaihtumisessa on vaihtelua liikennöitsijöittäin. Tarkista aikataulut tarvittaessa liikennöitsijältä tai Matkahuollosta. Koosteen
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotWWW.KUOPIONALUE.FI 1
WWW.KUOPIONALUE.FI 1 SISÄLLYSLUETTELO LINJAT JA AIKATAULUT Poikkeuspäivien liikenne 4 Merkkien selitykset Kuopion kaupunkiliikenne 6-61 Yhdistelmäaikataulut, Neulamäki 18-19 Yhdistelmäaikataulut, Kelloniemi
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä Keskustahanke
TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotKemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016
Lapin ELY-keskus Viite:.Lapely/265/2016 Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Kemijärven kaupunginhallitus korostaa sitä, että valtionrahoitusta ei saa
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotHSL ja itsehallintoalueet
HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta
LisätiedotLippu- ja maksujärjestelmän kuvaus
Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotUusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi)
Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi) Muutamia kymmeniä pysäkkinäyttöjä asennettu Föli alueelle Mobiililiput luetaan sähköisesti samalla lukijalaitteella kuin bussikortitkin.
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotPALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678
PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015
Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.
LisätiedotKeskustaajamassa 34 Palvelulinjojen P1 ja P3 reittikartta 35. Juna-aikataulut Lappeenrannassa 38-39
Sisällysluettelo Sivu Paikallisliikenne 3.6-12.8.2013 LINJA 1 Yliopisto - Keskusta - Mustola/Kiiskinmäki 1-4 LINJA 2 Kivisalmi - Keskusta - Hovinpelto 5-7 LINJAT 1,2 Kanavansuu - Keskusta yhdistelmä 8
LisätiedotKevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotHennan liityntäliikenteen vaihtoehdot. Orimattilan kaupunginhallitus Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija
Hennan liityntäliikenteen vaihtoehdot Orimattilan kaupunginhallitus 14.8.2017 Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija Sisältö Vaihtoehto 1: Liityntävuorot jokaiseen junavuoroon Vaihtoehto 2: Liityntävuorot
LisätiedotTurun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys. Raporttiluonnos 4.9.2012
Turun seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmäselvitys Raporttiluonnos 4.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Taustaa... 3 1.2 Työn tavoitteet ja sisältö... 3 2 Nykyinen taksajärjestelmä... 5 3 Vaihtoehtoiset
LisätiedotFORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ
FORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ ASUKASKYSELYN TULOKSET 4/2016 VASTANNEIDEN ASUINKUNTA Eniten vastauksia tuli Tammelasta ja Humppilasta Kokonaisvastausmäärä oli 220 IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA
LisätiedotTaksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)
Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotKUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014
KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014.. EDULLISET NÄYTTÖ- JA MATKAKORTIT VARKAUS-KORTTI Kelpaa Varkauden kaupungin alueella. Voimassa 30 päivää ensimmäisestä käytöstä. Rajaton
LisätiedotHAUSJÄRVEN JOUKKOLIIKENNE 14.8.2012 2.6.2013
HAUSJÄRVEN JOUKKOLIIKENNE 14.8.2012 2.6.2013 Hausjärven kunta Keskustie 2 4 12100 Oitti puh. (019) 758 6500 SISÄLLYSLUETTELO MATKUSTAJALLE 3 SEUTULIPPU 3 PALVELULINJA 3 JUNA 3 LIIKENNÖITSIJÄT 4 PALVELULINJA
LisätiedotLiite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite
Liite 1. Palvelutasokartta Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite 2018-2020 V (vuoroväli arkisin 60-120min, iltavuoroja, lauantai- ja sunnuntaivuoroja tarpeen
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen
LisätiedotKoulubussien aikataulut ja reitit
2014 Koulubussien aikataulut ja reitit Kaikille avointa joukkoliikennettä Aikataulut löytyvät myös: www.lieto.fi ja www.föli.fi Liedon kunta Sivistyspalvelut Versio 3.7.2014 Linjat L1 Littoinen Suopohja
LisätiedotLAVIAN JOUKKOLIIKENNE. Linjojen 68 ja 69 aikataulut ja reitit. Kertalipun ostaminen ja vaihtoaika TIEDOTE 20.8.2015
TIEDOTE 20.8.2015 LAVIAN JOUKKOLIIKENNE Lavian ja Porin keskustan välistä liikennettä palvelee kaksi linjaa: Lyttylän Liikenne ajaa linjaa 68 perjantaisin ja Porin Linjat ajaa linjaa 69 maanantaista perjantaihin.
LisätiedotLOPEN JOUKKOLIIKENNE 4.6.2012 12.8.2012
LOPEN JOUKKOLIIKENNE 4.6.2012 12.8.2012 Lopen kunta Yhdystie 5 12700 Loppi puh. (019) 758 6000 SISÄLLYSLUEELO MAKUSAJALLE 3 SEUULIPPU 3 PALVELULINJA 3 LIIKENNÖISIJÄ 3 PALVELULINJA - AJALLE 4.6. 21.6.2012
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
Lisätiedot