Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Transkriptio

1 Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui yhteensä henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto Pormestarinluoto sijaitsee kaupungin keskustaajaman pohjoisosassa, Kokemäenjoen pohjoispuolella. Autoliikenteen osalta alue yhdistyy ydinkeskustaan Porin sillan kautta. Kevyt liikenne on ohjattu lähinnä Pormestarin sillan kautta Kirjurinluotoon ja Rauman siltaa myöden ydinkeskustaan. Pormestarinluodossa järjestettiin asuntomessut vuonna Pormestarinluodon alueella on kymmeniä 70 luvulla rakennettuja elementtikerrostaloja, joista monet ovat kaupungin vuokra asuntoina. Alueella on myös rivitalo asuntoja sekä pientaloja sisältävä messualue. Suomen ensimmäinen lähiöparannusprojekti aloitettiin Pormestarinluodossa jo vuonna 1982, vain noin 10 vuotta alueen valmistumisen jälkeen. Projektin toimenpiteet olivat hyvin pienimuotoisia. Myöhemmin Porin kaupunki on pyrkinyt parantamaan alueen viihtyvyyttä. Vielä 1990 luvulla alueella oli enemmän aravavuokra asuntoja kuin as oy asuntoja. Nykyisin asuntoja on myyty omistusasunnoiksi. Nykyisin alueella on myös paljon vanhustentaloasuntoja mm. Ruskakodin palveluasunnot. Pormestarinluodon keskuksessa on mm. kauppa, kioski, koulu, päiväkoti, asukastupa. Terveyspalvelut sijaitsevat Isosannan kaupunginosassa Porin yliopistokeskuksen yhteydessä toimivassa Pohjois Porin terveysasemalla. Pormestarinluodossa asuu noin asukasta, joista suurin osa on vuotiaita. Toiseksi suurin ryhmä alueella ovat yli 65 vuotiaat. Aluekokonaisuuteen kuuluvat myös Hyvelänviikin, Toejoen ja Isosannan kaupunginosat. Aluekokonaisuuden yhteenlaskettu väestömäärä on noin asukasta.

2 Joukkoliikenteen tarjonta Pormestarinluodon alueella liikennöivät paikallisliikenteen linja nro 12 ja maaseutulinja nro 60. Linja 12 liikennöi ma pe noin 30 minuutin vuorovälillä. Lauantaina ja sunnuntaina ajetaan noin tunnin vuorovälillä. Linja 60 ajaa arkisin ja lauantaina muutamia vuoroja. Kuva 1. Paikallisliikenteen linja nro 12 ja maaseutuliikenteen linjan nro 60 reitit. Linja 12. Kauppatori Pormestarinluoto Linja 12. Pormestarinluoto Kauppatori Linja 60. Pori Pormestarinluoto Lyttylä Linja 60. Lyttylä Pormestarinluoto Pori ma pe la su ma pe la su ma pe la su ma pe la su Kuva 2. Paikallisliikenteen linjan nro 12 ja maaseutuliikenteen linjan nro 60 aikataulut. Nykytilanteen analyysia Pori on pinta alaltaan laaja pientalovaltainen kaupunki ja kantakaupungissa etäisyydet ovat lyhyitä. Maaston muodostus on tasaista ja houkuttelee kevyen liikenteen käyttöä. Näin ollen kilpailukykyisen joukkoliikenteen ja toimivan palvelutason ylläpitäminen edellyttää Porin kaupungilta mittavia panostuksia. Joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauto ja polkupyöräliikenteelle Pomestarinluodon alueella. Pormestarinluodon sijainti lähellä kaupungin keskustaa, hyvät kevyen liikenteen yhteydet sekä

3 kevyen liikenteen silta Kokemäenjoen yli lisäävät kevyen liikenteen suosiota. Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat olleet laskusuunnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta aivan viimeisiä vuosia, jolloin matkustajamäärät ovat olleet lievässä nousussa. Vuonna 2008 Porin paikallisliikenteessä oli yhteensä noin 1,84 milj. matkustajaa. Matkustajamäärä väheni vuodesta 2000 (2,39 milj. matkustajaa) vuoteen 2006 (1,8 milj. matkustajaa) saakka, jonka jälkeen matkustajamäärä on ollut lievässä kasvussa. Joukkoliikenteen infra on paikoitellen huonossa kunnossa. Puutteita on muun muassa kevyen liikenteen yhteyksissä. Osa pysäkeistä on lisäksi huonossa kunnossa ja pysäkeiltä puuttuu aikatauluinformaatio. Puolen tunnin vuoroväli paikallisliikenteessä ruuhka aikana arkipäivinä ja tunnin vuoroväli illalla ei vielä ole riittävällä tasolla ollakseen kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle, siitäkin huolimatta, että paikallisliikenteen linjan nro 12 pysäkit sijoittuvat kaupunkirakenteen painopisteeseen, julkisten palvelujen luo, jolloin matkustajille saadaan lyhyet kävelymatkat. Paikallisliikenteen linjasto ei täysin kattava ja etenkin aluekokonaisuuden itäosassa Toejoen alueella, kävelymatkat paikallisliikenteen reitin varteen ovat joukkoliikenteen käytettävyyden kannalta liian pitkät. Vanhusväestön lisääntynyt määrä alueella aiheuttaa myös erityisiä haasteita joukkoliikenteelle. Vanhuksista ja vanhustentalojen asukkaista osa ei pysty käyttämään tavallista paikallisliikennettä. Pormestarinluodon alueelta puuttuu vanhusväestölle suunnatut joukkoliikennepalvelut, kuten esimerkiksi palveluliikenne, kokonaan. Kehittämisajatuksia Yleistä Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteen sovittaminen on periaatteena jo kauan sitten hyväksytty, mutta käytännössä se on toteutunut huonosti. On laajalti hyväksytty tavoite, että maankäytön pitäisi olla tiivistä ja tukeutua joukkoliikenteeseen. Tavoite on kuitenkin jäänyt usein vain puheiden tasolle. Joukkoliikenne edellyttää jo määritelmän omaisesti joukkoja. On huomattavasti järkevämpää tiivistää rakenteita ja luoda tätä kautta jo lähtökohtaisesti parempia edellytyksiä joukkoliikenteelle, kun antaa rakenteiden hajautua ja sen seurauksena todeta joukkoliikenteen suosion laskua. Hajautunut yhdyskuntarakenne lisää henkilöautoliikennettä ja heikentää joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia, mikä johtaa muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen määrän kasvuun. Mitä suuremmat keskimääräiset etäisyydet ovat, sitä enemmän syntyy liikkumisen tarvetta. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa tämä lisääntyvä liikenne puolestaan on yhä hankalampi hoitaa joukkoliikenteen avulla. Lisäys on siis lähes yksinomaan henkilöautoliikennettä Pormestarinluoto Pormestarinluodon alueella liikennöivän paikallisliikenteen linjan nro 12 keskikuorma on vaihdellut liikennöitsijältä saadun tiedon perusteella arkipäivinä talvikaudella matkustajan välillä. Matkustusmäärä vaihtelee runsaasti eri viikonpäivien sekä ajankohtien suhteen. Talviarkipäivänä vuoroja ajetaan yhteensä noin 30 kappaletta, joten matkustajamäärä linjalla on oletettavasti yhteensä noin /vuorokausi. Kesäaikana vuorotarjonta on vähäisempää mutta matkustajat, etenkin vanhusväestö tarvitsee joukkoliikennepalveluja myös kesäkaudella. Nykyistä matkustajamäärää voidaan arvioida myös teoreettisen tarkastelun avulla. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT) mukaan on asumisen matkatuotosluku Porin kaupunkiseudun tyyppisillä alueilla keskustaajaman läheisellä autovyöhykkeellä noin 2,31 kotiperäistä matkaa/asukas, vrk (saapuvaa tai

4 lähtevää). Henkilöauton kulkutapaosuus kaikista matkoista autovyöhykkeellä on noin 74 %. Pyöräillen tehdään matkoista noin 11 % ja jalan noin 14 prosenttia. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on lähellä nollaa. Joukkoliikennevyöhykkeellä vastaavat luvut ovat henkilöauto 54 %, jalankulku 24 %, polkupyörä 14 % ja joukkoliikenne 5 %. Matkojen kulkutapajakauma ja alueellinen suorite vaihtelevat huomattavasti yhdyskuntarakenteen eri osissa. Joukkoliikennevyöhykkeeseen perustuvalla mitoituksella (matkatuotos 2,31 matkaa/asukas, auton kulkutapaosuus 54 %) automatkoja syntyisi 1,25 automatkaa asukasta kohti. Vierailumatkat ja henkilöauton keskikuormitus huomioon otettuna tarkoittaisi se, että liikennemäärä olisi 0,96 ajoneuvoa /vrk/asukas. Nykyisen paikallisliikenteen reitin nro 12 vaikutusalueella (Pormestarinluodon, Hyvelänviikin, Isosannan ja Toejoen) alueella asuu noin 4000 asukasta. Jos joukkoliikenne saavuttaisi noin 5 % kulkutapaosuuden, joukkoliikennematkoja syntyisi vuorokaudessa noin 460. Tämä vastaa aika hyvin liikennöitsijältä saatua todellista lukemaa. Joukkoliikennevyöhykkeeseen perustuvassa mitoituksessa myös liikennetarjonnan määrän tulisi olla perustasoa korkeampi, vähintään kolme vuoroa tunnissa. Tässä tapauksessa voidaankin tarkastella myös joukkoliikenteen ja maankäytön kehittämistä suunnittelualueella. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin asukasta neliökilometrillä eli se vaatisi linja 12 vaikutusalueelle yhteensä noin asukasta. Tämä tarkoittaisi noin henkilön lisäystä nykyiseen asukasmäärään. Joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta katsottuna linjan 12 varrelle tulisikin ohjata nykyistä huomattavasti enemmän asutusta täydennysrakentamisen avulla. Myös pysäkkitiheyttä tulisi osittain lisätä, jotta kävelymatkat eivät muodostuisi liian pitkiksi.

5 Kuva 3. Nykyisen paikallisliikenteen linjan nro 12 vaikutusalue ja uusi suunniteltu palveluliikennereitti.

6 Mikäli alueen täydennysrakentaminen ei ole mahdollista tai ajankohtaista juuri tällä hetkellä, tulisi joukkoliikenteen kehittämistä miettiä muista lähtökohdista. Vuorotarjonnan lisääminen alueelle voisi tuoda jonkin verran uusia matkustajia alueen joukkoliikenteeseen. Tarjonnan lisäämisestä aiheutuu kuitenkin yhteiskunnalle kustannuksia ja on hyvin oletettavaa, että lisätarjonnan kustannukset ja siitä saatava hyöty eivät ole kaupungin kannalta järkevällä tasolla. Alueella asuu paljon vanhuksia ja vanhusten määrä on lisääntynyt palveluasumisen myötä. Lisäksi on huomioitava edelleen yli 65 vuotiaiden ikääntyminen ja heidän prosentuaalisen osuuden jatkuva kasvu, mikä tarkoittaa liikkumisen vaikeutumista entisestään. Samaan aikaan palvelut jatkavat keskittymistään ja lähipalvelut katoavat hiljalleen. Vanhusten liikkuminen on kyettävä turvaamaan jo kansantaloudellistenkin etujen vuoksi. Tämän vuoksi alueen joukkoliikenteen tarjonnan kattavuutta ja sen monimuotoisuutta eri käyttäjäryhmien kannalta tulisi tulevaisuudessa pyrkiä toteuttamaan palveluliikenteen avulla. Palveluliikenne voisi kulkea esimerkiksi arkipäivisin muutaman kerran päivässä reittiä Kauppatori Siltapuistonkatu Hyväntuulentie Kehäkuja Hyväntuulentie Lounatuulentie Itätuulentie Messukatu Itäpitkäkatu Peräsimentie Kolitie Puuvilla Kauppatori (kuva 3). Palvelujen saavutettavuus tukee myös palveluliikenteen perustamista. Lisäksi alueen katuverkko on paikoin hyvin pienipiireistä ja runkolinjojen ajaminen laajalle levinneessä pientalovaltaisessa ympäristössä ei ole kaikin osin mahdollista. Eteenkin Hyvelänviikin ja Toejoen alueen maankäyttö on joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna tehotonta. Normaalin paikallisliikenteen ajaminen näille alueilla ei ole kannattavaa. Edellä mainitut alueet voitaisiin hoitaa palveluliikenteen avulla. Uudistuksella pyrittäisiin lisäämään joukkoliikenteen käyttöä tekemällä siitä helposti lähestyttävää oman kaupunginosan liikennettä joka tarjoaisi myös vaihdolliset yhteydet ydinkeskustassa normaaliin paikallisliikenteeseen. Palveluliikenne on tarkoitettu kaikille avoimeksi liikenteeksi mutta erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet huomioiden, helpoksi ja joustavaksi liikkumismuodoksi. Palveluliikenne kiertää alueen tyypillisten asiointikohteiden kautta keskustaan. Palveluliikenne tulee liittää mukaan osaksi muuta joukkoliikennettä ja siinä tulee käydä normaalit Porin sisäisen liikenteen liput. Kaluston tulee olla vähäpäästöistä ja matalalattiaista.