UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio. Ehkäiset turhat pistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio. Ehkäiset turhat pistot"

Transkriptio

1 JOULUKUU 2014 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio Ehkäiset turhat pistot Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta koulutuksiin Ajankohtaista

2 Sisällysluettelo Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio 3 Ehkäise turhat pistot 4 Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla 7 Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuuskoulutuksiin 9 Ajankohtaista 11 2

3 Mika Vallius, EHS Manager, UPM-Kymmene Oyj, Joensuu Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio Turvallinen toiminta työpaikalla vaatii pitkäjänteistä systemaattista vuosien työtä. Jokainen tapaturmaton työpäivä pitää ansaita yhä uudestaan joka päivä. Tätä monella työpaikalla on ansiokkaasti toteutettu ja tuloksia on tästä saatu yhdessä kokea kiitos silloin kuuluu kaikille. MITEN SITTEN VIELÄ KEHITTYÄ JA PÄÄSTÄ OIKEASTI NOLLAAN? Tahto ja motivaatio ovat erittäin keskeisessä osassa työpaikalla, jossa saavutetaan hyviä tuloksia työturvallisuudessa. Mitä tahto ja motivaatio ovat? Ne ovat meidän ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita, kuten Toimii turvallisesti Käyttää suojaimia Oppii vaaratilanteista Asenteet Mika Vallius. Kuva: UPM-Kymmene Olen arvioinut, että ihmisen käyttäytymisen osuus turvallisuuden kehittämisessä on %. Tähän meidän jokaisen on mahdollisuus vaikuttaa % IHMISEN KÄYTTÄYTYMISEN OSUUS TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Tahdon ja motivaation lisäksi tarvitaan menetelmiä ja välineitä, jotta voidaan tukea kehittymistä kohti turvallista työtä. Näitä menetelmiä ovat mm. vaarojen tunnistaminen, tapaturmien tutkinta, ohjeet, tarkastuslistat ja mittarit. Yksi keskeinen turvallisuudesta kertova mittari on vaaratilanneilmoituksien (läheltä-piti tai turvallisuushavaintojen) määrä ja korvaavien toimenpiteiden seuranta. Vaaratilanteiden ilmoittaminen on tahto ja motivaatioasia. Kun asenne työyhteisössä on myönteinen turvallisuuden kehittämistä kohtaan, niin työntekijät tekevät ilmoituksia riskin ja vaaran paikoista. Tärkeä on taata, että kun työntekijä on tehnyt vaaratilanneilmoituksen, niin sen suhteen toteutetaan suhteellisen nopeasti asianmukainen käsittely ja korjaavien toimien tekeminen. Kun työpaikalla huomataan, että ilmoitetuille asioille tehdään korjaavia toimenpiteitä, niin tämä itsestään ruokkii tekemään ilmoituksia lisää ja lisää. Yleensä kyseessä on varsin helposti toteuttavia korjaavia toimenpiteitä, jotka eivät juurikaan edes vaadi rahaa tahto ja motivaatio riittää. Yhtälailla tahto ja motivaatioasia on luoda ja 3

4 toteuttaa säännöllinen käsittely ilmoituksille. Sovitaan vaikka, että käsitellään ne kerran viikossa maanantaisin klo ja paikalla on myös johdon edustajia, jotka istuvat rahakirstun päällä. Jos työpaikalla on säännöllisiä palavereita, esim. aamupalaveri, niin käydään ilmoitukset läpi ensimmäisenä palaverin alussa. Yleensä nykyisin monella työpaikalla asetetaan tavoitteeksi saada yksi vaaratilanneilmoitus työntekijää kohti vuodessa. Tämä määränä tuntuu minusta pieneltä tavoitteelta, joten tässä oikeasti meillä on monilla työpaikoilla valtava kehitysmahdollisuus: luoda mukaansatempaava vaaratilanneilmoitus -kulttuuri työpaikoille. Itse olen päässyt näkemään eri työpaikoilla tämän valtavan hienon menetelmän kehittymisen ja onpa niitä saatu jopa yli 10 kpl per henkilö vuodessa. Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Direktiivi, asetus ja opaskirja tarttuvat hoitoalan tapaturmiin Ehkäise turhat pistot Terävän instrumentin aiheuttama pisto- ja viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä työtapaturmista terveydenhuoltoalalla. Siihen liittyy myös veritartunnan riski. Riskien vähentäminen vaatii työpaikoilla monipuolista kehittämistä. Tutkimusinsinööri Vuokko Puro Työterveyslaitoksesta sanoo, että turvalliset työtavat pitää tehdä mahdollisiksi. Terveydenhuollossa pistotapaturmia sattuu esimerkiksi silloin, kun käytetty neula laitetaan takaisin suojukseensa. Hylsytys on saatava loppumaan, mutta pelkkä kielto ei kuitenkaan toimi, jos työpaikalla ei ole huolehdittu riittävistä särmäisjäteastioista ja niiden vaihdosta. Puro korostaakin pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisyn edellytyksenä riskien arviointia. Työntekijöiden on hyvä olla mukana siinä alusta asti. Siten varmistuu, että ratkaisut toimivat myös käytännössä. Hän lisää, että ehkäisykeinoja kuten turvainstrumenttien hankintaa suunniteltaessa kannattaa miettiä tarkemmin myös pistotapaturman hintaa. Silloinkin, kun tapaturmasta ei seuraa tartuntaa, on tehtävä tutkimuksia ja työ häiriintyy. Lisäksi uhrin kärsimykset epätietoisena seurauksista voivat kestää viikkoja. Puro on ollut laatimassa Työterveyslaitoksen uutta opaskirjaa ja tietokorttia, joissa annetaan ohjeita terävien instrumenttien aiheuttamien työtapaturmien ehkäisemiseksi terveydenhuollossa. ASETUS OHJEISTAA Opas selventää samaa aihetta koskevaa Valtioneuvoston uutta asetusta (317/2013). Asetus perustuu EU:n direktiiviin ja siinä edellytetään konkreettisia toimia vaarojen vähentämiseksi ja luetellaan asiat, joista on huolehdittava pisto- tai viiltotapaturma sattumisen varalle. Asetus kieltää hylsyttämisen eli käytetyn neulan laittamisen takaisin neulansuojukseen ja edellyttää, että terävien jätteiden hävittämismenettely on turvallista. Työpaikoilla on otettava käyttöön turvainstrumentteja, kuten turvakanyylejä, joissa suojamekanismi peittää terän, kun neula vedetään kanyylista ulos. Asetuksen mukaan terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä on luovuttava. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suonensisäinen lääkitys korvataan mahdollisuuksien mukaan suun kautta annettavilla lääkkeillä. Lisäksi työnantajan on tarjottava työntekijöille mahdollisuus rokotukseen, jos altistuksen aiheuttavaan biologiseen tekijään on olemassa tehokas rokote. KIIRE JA PUUTTEELLISET VÄLINEET Vuokko Puro mainitsee, että pisto- ja viiltotapaturmien taustalla voivat olla esimerkiksi kiire, perehdytyksen tai työvälineiden puutteet sekä riskialttiit työtavat. Hylsytys on vaarallinen työtapa, mutta pistotapaturman vaaran aiheuttaa myös se, jos käytetty ja suojaamaton terävä instrumentti on jäänyt potilaan sängylle, sekajäteastiaan, pöydälle tai työtakin taskuun tai jos teräväjäteastia on liian täynnä. Riskienhallinnassa tärkeä asia onkin työntekijöiden tietoisuuden lisääminen vereen liittyvistä riskeistä ja kouluttaminen niiltä suojautumiseen. Myös työ- ja turvallisuusohjeet tarvitaan. Veritautien riski saattaa kasvaa maahanmuuton ja potilaiden maasta toiseen matkustuksen lisääntyessä. Myös suonensisäisiä huumeita käytetään yhä enemmän, Puro toteaa. 4

5 TURVANEULAT YLEISTYVÄT Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on päivitetty käytäntöjä, joilla pisto- ja viiltotapaturmia vähennetään. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n yksiköissä sattuu vuosittain runsaat 500 pisto- ja viiltotapaturmaa. Henkilökuntaa on kaikkiaan Työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist kertoo, että HUS:n tavoitteena on siirtyä käyttämään valtaosin turvamekanismein varustettuja laskimokanyyleita ja neuloja vuoteen 2016 mennessä. Niissä suojamekanismi peittää terän, kun neula vedetään pois kanyylista tai ihon alta. Tavoite on kirjattu turvatuotteiden käyttöä ja hankintaa koskevaan sairaanhoitopiirin mietintöön, joka valmistui alkuvuodesta Turvatuotteiden käyttöön siirrytään sitä mukaa kuin niiden saatavuus ja valikoima lisääntyvät sekä toiminnallisuus paranee. HUS:n tilastot kertovat, että niitä oli esimerkiksi laskimokanyyleista vajaa viidennes vuonna Turvamekanismit lisäävät tuotteiden hintaa; esimerkiksi turvakanyylit ovat prosenttia tavanomaisia kalliimpia. Turvatuotteiden käytettävyys on parantunut. Meiltäkin on viety toiveita valmistajille. Nyt satsaamme turvatuotteiden käyttöön ja koulutukseen. Turvamekanismein varustettuja neuloja ja kanyyleja on oltava käyttäjien saatavilla, ja tarvitaan perusteltu lääketieteellinen syy siihen, jos niitä ei käytetä, Blomqvist sanoo. KOULUTUS KOROSTUU LISÄTIETOA - Puro, Vuokko ja muut, Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla. Tietokortti 28, Työterveyslaitos. - Puro, Vuokko ja muut, Terävät instrumentit terveydenhuollossa. Ehkäise pisto- ja viiltotapaturma tehokkaasti. Työterveyslaitos Tietoa työstä, Helsinki Valtioneuvoston asetus (317/2013) Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla. mittaamisesta korkean riskin henkilöstöstä. Opiskelijoilta edellytetään rokotukset, sanoo työhyvinvointipäällikkö. Terävien instrumenttien vaarat käydään läpi riskien arvioinneissa ja tapaturmien tutkinnassa. Blomqvist kertoo, että näitä asioita huomioidaan myös turvallisuuskierroksilla, joilla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi särmäisjäteastioiden sijoittelu ja tyhjennys. ILMOITTAMINEN TÄRKEÄÄ Jotta terävien instrumenttien aiheuttamat työtapaturmat ilmoitettaisiin kattavasti, on ilmoittaminen haluttu tehdä HUS:ssa mahdollisimman helpoksi. Altistunut työntekijä kirjaa biologisen altistumisen ilmoituksen HUS-riskit -tietojärjestelmään. Työterveyshuolto käsittelee ilmoituksen ja järjestää myös jatkoseurannan. HUS:ssa kannustetaan ilmoitusten tekoon. Muutenkin kaikessa tapaturmien käsittelyä koskevassa tiedottamisessa korostetaan sitä, että ihmisiä ei syyllistetä, sanoo Blomqvist. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri muistuttaa käytettyjen neulojen oikeasta hävittämistavasta julisteen avulla. Koulutusta varten on tehty myös veritapaturma-animaatio. VARO NEULAA HYLSYTYS STOP! Katso veritapaturmien ennaltaehkäisy -koulutusanimaatio intrassa! Yksi tapaturmien ehkäisykeinoista HUS:ssa on osastokohtainen koulutus. Suonensisäisen lääkinnän ja näytteenoton lupakoulutukseen ja uusien työntekijöiden koulutukseen kuuluu esimerkiksi veritapaturma-animaatio, jota parhaillaan päivitetään. Tietoiskuja on säännöllisesti ja muutenkin tapaturmista puhutaan koko ajan. Hylsytyskielto on ollut käytössä useita vuosia. Meillä on suositus B-hepatiitin rokotusvasteen OIKEIN Laita käytetty neula viiltävän ja pistävän jätteen keräysastiaan. VÄÄRIN Neulaa ei saa laittaa käytön jälkeen takaisin neulansuojukseen. 5

6 Hän arvioi, että asennemuutosta on tapahtunut eikä esimerkiksi pistovahinkoja yritetä peitellä tai vähätellä. Kattava ilmoittaminen on tärkeää jatkoseurannan järjestämiseksi ja toisaalta työolojen ja -tapojen korjaamiseksi. Tapahtumista tarvitaan tieto, jotta uusiutumiset pystytään ehkäisemään ja parannuksia etsimään yhdessä, työhyvinvointipäällikkö toteaa. OMA KOKEMUS HERÄTTI Anestesiahoitaja Sari Pyhälä työskentelee Helsingissä Töölön sairaalassa ortopedistraumatologisella leikkausosastolla. Hän kertoo omasta kokemuksestaan pisto- ja viiltotapaturmista. Nuorena hoitajana 15 vuotta sitten minulle sattui pistotapaturma laittaessani käytettyä neulaa takaisin suojukseen. Hylsyttäminen loppui siihen kertaan. Jälkeenpäin olen puhunut aktiivisesti hylsytyksen hylkäämisen puolesta. Muistan yhä sen tunteen ja ne muutamat tunnit ennen kuin potilaasta saatiin HIV- ja hepatiittikokeiden tulokset. Toinen tahaton pisto sattui, kun hän oli sulkemassa teräväjäteastiaa ja sieltä ponnahti pinteeseen jäänyt neula. Koska verialtistuksen lähde oli tuntematon, tapaus aiheutti puolen vuoden seurannan useine verikokeineen sekä veren luovutuskiellon samaksi ajaksi. Epätietoisuutta jatkui pitkään. Tapaus perustelee hyvin sen, miksi teräväjäteastiat ohjeistetaan jättämään vajaiksi. Nykyisissä astioissa on merkitty selvästi sallittu täyttöaste, Pyhälä kertoo. Leikkaussalissa instrumentit siirretään pöydän kautta, eli niitä ei anneta suoraan käteen PIKAOHJEET ENSIAVUSTA Pyhälä kuvaa, että pistotapaturma pelästyttää, paniikki on lähellä eikä ihminen pysty ajattelemaan selvästi. Siksi tarvitaan hyvin selkeät toimintaohjeet. Tämän takia teimme kollegani kanssa omaan yksikköömme ensitoimien lyhennetyn ohjeen. Se perustuu HUS:n viralliseen ohjeeseen ja sen ovat tarkastaneet sekä työsuojelupäällikkö että työterveyshuollon edustaja. Päivitämme ohjetta säännöllisesti. Ohjeessa on kymmenen kohtaa. Kun ne kaikki käy läpi, mitään oleellista ei jää tekemättä. Pyhälä kertoo, että heidän yksikössään täsmäohjeistus on helpottanut toimintaa. Pistotapaturmaohjeiden kansio löytyy kolmesta eri paikasta. Virallisessa HUS:n ohjeessa on tarkempaa tietoa esimerkiksi tarttumisprosenteista. TIESITKÖ ETTÄ: Terävistä paljon työtapaturmia -Terävät instrumentit aiheuttavat hoitoalalla vuosittain arviolta 100 työtapaturmaa tuhatta työntekijää kohti. Osa tapaturmista jää ilmoittamatta. -Riskialtteimmat alat ovat leikkaustoiminta, hammashuolto, ruiskeiden ja suonensisäisten nesteiden antaminen, verinäytteiden otto, instrumenttien huolto ja jätteiden käsittely. -Veriteitse tarttuvia tauteja tunnetaan yli 20. Niistä vakavimmat ovat hepatiitti B-(HBV), hepatiitti C-(HCV) ja HIV. -Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan Suomessa ei ole yhtään työperäistä HIV-tartuntaa. Hepatiitti B- ja C-tartunnatkin ovat olleet hyvin harvinaisia. -Muualla maailmassa työperäisiä HIV-tartuntoja on raportoitu. Niissä yleisin altistumislähde on ollut ihon läpäissyt ontto neula. Cenita Blomqvist kertoo, että kaikkia HUS:n yksikköjä ohjeistetaan varmistamaan, että ensiavun toimet ovat tuttuja terävien instrumenttien aiheuttamissa tapaturmissa. Asiaa pitävät esillä sekä työsuojeluorganisaatio että infektioyksikön hygieniahoitajat. Ensiavun ohjeiden ensimmäinen kohta kehottaa varmistamaan instrumentin hävitys ja se, ettei tapaturma pääse toistumaan. Altistunut alue puhdistetaan pitämällä sitä 10 minuuttia juoksevan veden alla ja sen jälkeen viisi minuuttia alkoholihauteessa. Potilasta ei saa päästää kotiin ennen tilanteen arviointia ja jatkotoimia. RISKI PITÄÄ TIEDOSTAA Anestesiahoitaja Sari Pyhälä korostaa, että pisto- ja viiltotapaturmien riski pitää tiedostaa. Riski on aina olemassa, kun ollaan tekemisissä terävien neulojen, kanyylien ja instrumenttien kanssa. Huolellisuus on toinen tärkeä asia. Käytetty neula siirretään heti teräväjätteille tarkoitettuun astiaan. Jokaisen vastuulla on myös se, että jäteastiat eivät pääse liian täysinäisiksi. Turvakanyyleja pitää käyttää aina kun se on mahdollista. Pyhälä kertoo, että teräväjätteiden poistamisesta vastaa aina käyttäjä. Vaikka nukutuslääkäri olisi kiireinen spinaalipuudutuksen jälkeen, hän itse hävittää terävät instrumentit ja hoitaja jatkaa siitä. Leikkaussalissa instrumentit siirretään pöydän kautta, eli niitä ei anneta suoraan käteen. Ja jos joutuu jostain syystä kuljettamaan neulaa, muulle tiimille kannattaa kertoa, että terävä on kädessä. Leikkauksissa käytetään pieniä magneettimattoja ja neulatyynyjä, joissa instrumentit pysyvät. Instrumenttipöydälle ei jätetä neuloja lojumaan, vaan ne laitetaan vähintään kuppiin. Pyhälän yksikössä on käytössä isohko teräväjäteastia anestesiapöydän yhteydessä. Varsinaisessa leikkauksessa käytetyt terävät välineet instrumenttihoitaja siirtää käytettyjen välineiden kanssa leikkausosastolla sijaitsevaan omaan välinehuoltoon, jossa ne laitetaan isoihin teräväjäteastioihin. 6

7 Anne Salmi, Merja Turpeinen, Marika Nevala ja Jaana Laitinen, Työterveyslaitos. Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla Ensimmäisen työpaikan kokemukset ja opit ovat tärkeitä kaikkien nuorten turvallisuusasenteille. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla turvallinen työympäristö, innostava yhteisö ja mukava työ voivat edistää sekä uuteen kulttuuriin sopeutumista että työkykyä ja työssä kehittymistä. Työkyvystä huolehtiminen osana työturvallisuutta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se vähentää muun muassa sairauspoissaoloja. Työterveyslaitoksen ESRrahoitteisessa Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa NuMaT hankkeessa toteutetuissa oppaissa tarjotaan käytännönläheisiä neuvoja siihen, kuinka nuoren työkykyä ja turvallisuutta voi tukea työpaikoilla. Osa nuoren työkyvyn tukemisen keinoista on varsin yksinkertaisia, esimerkiksi lounasseuraksi pyytäminen tai yhteiseen keskusteluun rohkaiseminen. Työporukkaan mukaan pääseminen heti työsuhteen alussa edistää nuoren työkykyä. Hyvä perehdytys työhön ja työpaikan käytäntöihin edistää nuoren yhdenvertaisuuden kokemusta ja turvallisuuden tunnetta työssä. Työyhteisön kannattaa nimetä keskuudestaan nuorelle työntekijälle kummi tai mentori, joka toimii uuden tulokkaan perehdyttäjänä, kannustajana ja työporukkaan pääsyn helpottajana työsuhteen alussa. ESIMIES PEREHDYTTÄÄ MYÖS ESIMERKILLÄÄN Esimiehellä on tärkeä rooli nuoren työhön perehdyttäjänä. Hän näyttää esimerkillään, millaiset käytännöt työpaikalla ovat hyväksyttäviä ja työkykyä vahvistavia sekä miten ohjeita ja viestejä työpaikalla jaetaan. Esimies on työpaikan turvallisuuskulttuurin ja asenteiden tärkeä viestijä. Ammatillisen itsetunnon rakentuminen alkaa ensimmäisestä työpaikasta. Nuoren työhön kiinnittymistä voi edesauttaa antamalla myönteistä palautetta ja olemalla kiinnostunut nuoren ajatuksista ja näkökulmista. 7

8 TIESITKÖ ETTÄ: - Työyhteisöön perehdyttäminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan uuden työntekijän hyvää esittelyä kaikille työkavereille. Ammatillista itsetuntoa ja sitä kautta työkykyä voidaan edistää myös selkeällä turvallisuusviestinnällä. HYVÄ TURVALLISUUSOHJE ON SELKEÄ JA LYHYT - Laajimmillaan perehdyttäminen sisältää kulttuurivalmennusta, kielikoulutusta ja mentorointia. - Olennaista on myös työyhteisön perehdyttäminen uuteen tulokkaaseen eli niin sanottu kaksisuuntainen perehdyttäminen. Mitä näistä turvallisuutta lisäävistä käytännöistä teillä on jo käytössä? Kaikkien kielitaito monipuolistuu ja kehittyy jatkuvasti, kun eri kieliä käytetään rohkeasti keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ammatillista itsetuntoa ja sitä kautta työkykyä voidaan edistää myös selkeällä turvallisuusviestinnällä. Selkokielinen viestintä on yhdenvertaista viestintää kaikille. Kirjallisten ohjeiden tulisi aina olla mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä. Mahdollisuuksien mukaan niitä täydennetään kuvilla. Työkykyä voi edistää myös kannustamalla terveellisiin elintapoihin Monet nuoret, myös maahan muuttaneet, opiskelevat työn ohessa. Hyvien elintapojen merkityksestä kannattaa muistuttaa nuoria. Esimerkiksi aterioiden laatu ja rytmittäminen ovat jaksamisen kannalta tärkeitä. Jaksamista edistää riittävä nukkuminen ja säännöllinen liikunta. Työnantaja voi satsata työntekijöiden työhyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuden työpaikkaruokailuun ja huolehtimalla tarjottavan ruoan terveellisyydestä. Väsymys altistaa onnettomuuksille. Eihän teillä ihailla niitä työntekijöitä, jotka jättävät tauot väliin? Tauottomuus lisää riskejä ja heikentää turvallisuuskulttuuria. terveyshuollosta voi saada apua omaan työkykyyn ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä, ja että siellä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Miten teillä kerrotaan työterveyshuollosta nuorille? Entä kerrotteko työterveyshuollolle, että teillä on työssä ihmisiä eri kulttuuritaustoilla ja että työterveyshuollon tulee ottaa tämä huomioon toiminnassaan? LISÄTIETOA Lisää tietoa ja vinkkejä sekä oppaiden sähköiset versiot: Oppaiden painettuja maksuttomia versioita voi tilata osoitteesta TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI Monille nuorille ja etenkin muualta tulleille työterveyshuolto on luultavasti täysin vieras asia. Nuorten on tärkeä tietää, että työ- 8

9 Erityisasiantuntija Arto Reiman, Työterveyslaitos ja projektipäällikkö Olli Airaksinen, Turvapuisto Pohjois- Suomi Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuuskoulutuksiin Rakennusala on kansallisten ja kansainvälisten tilastojen sekä tutkimusten mukaan yksi tapaturmaherkimmistä toimialoista. Työturvallisuuden taso vaihtelee merkittävästi eri toimijoiden kesken. Tilastojen mukaan erityisesti isoissa rakennuskonserneissa on pystytty uudistamaan ja kehittämään työ- ja toimintatapoja työturvallisuuden parantamiseksi. Haasteellisinta työturvallisuuden kehittäminen näyttäisikin olevan erityisesti pk-sektorin yrityksille. Rakennusalalla työturvallisuus ja sen johtaminen on perinteisesti pohjautunut erilaisiin teknisiin suojausratkaisuihin, sääntöihin ja ohjeisiin sekä niiden noudattamisen valvomiseen, mutta työturvallisuutta voidaan kehittää myös lukuisin muin eri tavoin. Eri tutkimuksissa nostetaan puutteelliset työturvallisuuskoulutukset yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi rakennusalan heikkoon työturvallisuuden tasoon. Työturvallisuuskoulutuksia voidaan merkittävästi tehostaa esimerkiksi hyödyntämällä valo- ja videokuvia sekä erilaisia demonstraatioita ja simulaatioita erilaisista työtilanteista. Olennaista on kannustaa työntekijöitä aktiiviseen osallistumiseen. Suomessa on ensimmäisenä maana Euroopassa lähdetty uudistamaan työturvallisuuskoulutuksia Turvapuistotoiminnan kautta. Ensimmäinen Turvapuisto, Rudus Turvapuisto, perustettiin Rudus Oy:n toimesta Espooseen Turvapuisto Pohjois-Suomi perustettiin Ouluun Turvapuisto -konsepti on uudenlainen työturvallisuusinnovaatio, joka mahdollistaa eri toimijoiden aktiivisen osallistumisen työturvallisuuskoulutuksiin. Turvapuisto tarjoaa käytännön läheisen tavan kouluttaa osallistujia vaarojen tunnistamiseen ja turvalliseen työskentelyyn erilaisissa työympäristöissä ja työvaiheissa. Rasteilla pyritään tuomaan esiin myös työn toteutukseen vaikuttavan suunnittelun merkitystä. 9

10 Kummatkin turvapuistot koostuvat erilaisista koulutusrasteista, joilla mallinnetaan todellisia työtilanteita ja vaaranpaikkoja. Koulutusrasteja on kehitetty vastaamaan pääasiassa rakennusalan koulutustarpeisiin. Yhä enenevissä määrin niiden sisältöä on kehitetty ja kehitetään vastaamaan myös muilta toimialoilta tuleviin haasteisiin. Esimerkkeinä tällaisista ovat esimerkiksi kuljetus- ja puhtaanapitopalveluiden huomioiminen osana työmaan turvallisuutta. Merkittävin ero kahden turvapuiston välillä on niiden rakentamisen ja hallinnoinnin järjestelyissä. Ruduksen Turvapuisto Espoossa on Rudus Oy:n rakentama ja hallinnoima, kun Turvapuisto PohjoisSuomea ovat olleet rakentamassa eri alojen toimijat yhteistyössä. Espoon Turvapuiston kävijämäärä on ollut vuosittain Turvapuisto Pohjois-Suomi tavoittelee jatkossa samankaltaisia kävijämääriä. Turvapuisto Pohjois-Suomen virallisia avajaisia vietettiin kutsutilaisuutena elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla. Ennen virallisia avajaisia, keväästä lähtien, on Turvapuisto PohjoisSuomessa vieraillut jo lähes 3000 kävijää. Lisäksi Turvapuiston virallisen kouluttajakoulutuksen on käynyt yli 130 toimijaa eri organisaatioista. Turvapuisto näyttää löytäneen paikkansa uudenlaisena koulutuskäytäntönä. Turvapuisto toimii myös hyvänä alustana erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Seuraava haaste Turvapuistoille voisikin olla ministeri Vapaavuoren avajaispuheen kannustamana rakentaa Turvapuisto-konseptista myytävä palveluvientituote. Tämä edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja myös uudenlaisia avauksia turvapuistojen koulutusten vaikuttavuuden arvioimiseksi ja uudenlaisten opetusta tukevien käytäntöjen ja työkalujen hyödyntämiseksi. KATSO LISÄÄ: Koulutustilanne Espoon Turvapuistossa. Kuva: Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus ry. Turvapuiston avajaisia vietettiin lokakuussa Kuva: Arto Reiman, Työterveyslaitos. ESPOON TURVAPUISTO W W W.RUDUS.FI/TURVAPUISTO OULUN TURVAPUISTO W W W.PSTP.FI NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/

11 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari Kevätseminaari järjestetään Tampereella, Sokos hotel Tornissa. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen käynnistyy vuoden vaihteen jälkeen, mutta merkitse päivät jo nyt kalenteriisi. Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -tapaaminen Pohjois-Karjalassa Nolla tapaturmaa -tapaaminen järjestetään UPM Joensuun tehtaalla klo Ohjelmassa on vaneritehtaan esittely, työturvallisuuden kuulumiset, miten sinne on päästy ja miten tästä eteenpäin sekä tehdaskierros. Isäntinä toimivat tehtaanjohtaja Kimmo Wilska sekä EHS Manager Mika Vallius. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mika Vallius, mennessä. Uudet jäsentyöpaikat Osuuskunta Maitomaa Sanoma Media Finland Oy/Sanomapaino Shutdown Technologies Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta Tilaa Nolla tapaturmaa -foorumin seinäkalenteri vuodelle 2015! Nolla tapaturmaa -foorumin seinäkalenterin päähenkilönä seikkailee jo kolmatta kertaa toimiston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2015 kalenterikuukausien teemoiksi on valittu vuoden eri aikoihin sopivia työsuojeluasioita. Hinta 6,00 (4,84 + alv. 24 %), minimitilausmäärä 10 kpl. Hintaan lisätään posti- ja toimituskulut Lisätiedot ja tilausohjeet löytyvät osoitteesta: TTT-lehden ilmaisjakelu päättyy Työterveyslaitos ei enää maksa Työ Terveys Turvallisuus -lehden ilmaisjakelua Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Vuoden 2015 alusta alkaen TTT-lehden saa vain tilaamalla. Työterveyslaitos on jatkossa TTT-lehden ja sen uuden kustantajan, Kempulssi Oy:n alaisen TTT Kustannus Oy:n yhteistyökumppani. TTT-lehti ilmestyy painettuna kuusi kertaa vuodessa. Tulossa ovat myös uudet nettisivut osoitteessa www. tttlehti.fi sekä noin 15 kertaa vuodessa jaettava veloitukseton sähköinen uutiskirje. TTT-lehden tilaajat saavat vapaan pääsyn lehden digiversioon sekä sähköiseen, hakusanapohjaiseen arkistoon, joka alkaa karttua vuoden 2015 alusta. Tilaushinnat löytyvät täältä: Tilaukset ja tiedustelut: tai puh Lisätietoja: puh Vuosi 2014 lähestyy loppuaan ja uusi vuosi 2015 on tulossa. Työterveyslaitoksen koulutukset vuodelle 2015 ovat valmiina ja löytyvät Koulutuskalenteristamme Koulutustarjonnastamme löydät koulutuksia kolmen eri teeman alta: Parempi työyhteisö, Turvallisempi työympäristö ja Terveempi työntekijä. Tutustu siis tarjontaan ja ilmoittaudu! 11

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos LEHDEN TAITTO: Pia Lindroos Työterveyslaitos JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2014 ISSN

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa

Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Pisto- ja viiltotapaturman sattuessa Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p.040-5094107 Infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen

Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen Ajankohtaista infektioiden torjunnasta, alueellinen koulutuspäivä 30.9.2016, OYS Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö puh.

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 24. 28.4.2017, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja -turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Työsuojelupaneeli III TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Minna Toivanen & Minna Janhonen 1 Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta Henkilökierto Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta VM:n saatesanoja henkilökierto-oppaassa Valtiotyönantaja haluaa liikkuvuuteen kannustaessaan kehittää henkilöstön osaamista ja urasuunnittelua Henkilökierto

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus

vaaratilanneilmoitus vaaratilanne- ilmoitus vaaratilanneilmoitus 1 Muista vaaratilanneilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot