UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio. Ehkäiset turhat pistot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISLEHTI. Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio. Ehkäiset turhat pistot"

Transkriptio

1 JOULUKUU 2014 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio Ehkäiset turhat pistot Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta koulutuksiin Ajankohtaista

2 Sisällysluettelo Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio 3 Ehkäise turhat pistot 4 Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla 7 Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuuskoulutuksiin 9 Ajankohtaista 11 2

3 Mika Vallius, EHS Manager, UPM-Kymmene Oyj, Joensuu Työturvallisuudessa kehittyminen tahto ja motivaatio Turvallinen toiminta työpaikalla vaatii pitkäjänteistä systemaattista vuosien työtä. Jokainen tapaturmaton työpäivä pitää ansaita yhä uudestaan joka päivä. Tätä monella työpaikalla on ansiokkaasti toteutettu ja tuloksia on tästä saatu yhdessä kokea kiitos silloin kuuluu kaikille. MITEN SITTEN VIELÄ KEHITTYÄ JA PÄÄSTÄ OIKEASTI NOLLAAN? Tahto ja motivaatio ovat erittäin keskeisessä osassa työpaikalla, jossa saavutetaan hyviä tuloksia työturvallisuudessa. Mitä tahto ja motivaatio ovat? Ne ovat meidän ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita, kuten Toimii turvallisesti Käyttää suojaimia Oppii vaaratilanteista Asenteet Mika Vallius. Kuva: UPM-Kymmene Olen arvioinut, että ihmisen käyttäytymisen osuus turvallisuuden kehittämisessä on %. Tähän meidän jokaisen on mahdollisuus vaikuttaa % IHMISEN KÄYTTÄYTYMISEN OSUUS TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Tahdon ja motivaation lisäksi tarvitaan menetelmiä ja välineitä, jotta voidaan tukea kehittymistä kohti turvallista työtä. Näitä menetelmiä ovat mm. vaarojen tunnistaminen, tapaturmien tutkinta, ohjeet, tarkastuslistat ja mittarit. Yksi keskeinen turvallisuudesta kertova mittari on vaaratilanneilmoituksien (läheltä-piti tai turvallisuushavaintojen) määrä ja korvaavien toimenpiteiden seuranta. Vaaratilanteiden ilmoittaminen on tahto ja motivaatioasia. Kun asenne työyhteisössä on myönteinen turvallisuuden kehittämistä kohtaan, niin työntekijät tekevät ilmoituksia riskin ja vaaran paikoista. Tärkeä on taata, että kun työntekijä on tehnyt vaaratilanneilmoituksen, niin sen suhteen toteutetaan suhteellisen nopeasti asianmukainen käsittely ja korjaavien toimien tekeminen. Kun työpaikalla huomataan, että ilmoitetuille asioille tehdään korjaavia toimenpiteitä, niin tämä itsestään ruokkii tekemään ilmoituksia lisää ja lisää. Yleensä kyseessä on varsin helposti toteuttavia korjaavia toimenpiteitä, jotka eivät juurikaan edes vaadi rahaa tahto ja motivaatio riittää. Yhtälailla tahto ja motivaatioasia on luoda ja 3

4 toteuttaa säännöllinen käsittely ilmoituksille. Sovitaan vaikka, että käsitellään ne kerran viikossa maanantaisin klo ja paikalla on myös johdon edustajia, jotka istuvat rahakirstun päällä. Jos työpaikalla on säännöllisiä palavereita, esim. aamupalaveri, niin käydään ilmoitukset läpi ensimmäisenä palaverin alussa. Yleensä nykyisin monella työpaikalla asetetaan tavoitteeksi saada yksi vaaratilanneilmoitus työntekijää kohti vuodessa. Tämä määränä tuntuu minusta pieneltä tavoitteelta, joten tässä oikeasti meillä on monilla työpaikoilla valtava kehitysmahdollisuus: luoda mukaansatempaava vaaratilanneilmoitus -kulttuuri työpaikoille. Itse olen päässyt näkemään eri työpaikoilla tämän valtavan hienon menetelmän kehittymisen ja onpa niitä saatu jopa yli 10 kpl per henkilö vuodessa. Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Direktiivi, asetus ja opaskirja tarttuvat hoitoalan tapaturmiin Ehkäise turhat pistot Terävän instrumentin aiheuttama pisto- ja viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä työtapaturmista terveydenhuoltoalalla. Siihen liittyy myös veritartunnan riski. Riskien vähentäminen vaatii työpaikoilla monipuolista kehittämistä. Tutkimusinsinööri Vuokko Puro Työterveyslaitoksesta sanoo, että turvalliset työtavat pitää tehdä mahdollisiksi. Terveydenhuollossa pistotapaturmia sattuu esimerkiksi silloin, kun käytetty neula laitetaan takaisin suojukseensa. Hylsytys on saatava loppumaan, mutta pelkkä kielto ei kuitenkaan toimi, jos työpaikalla ei ole huolehdittu riittävistä särmäisjäteastioista ja niiden vaihdosta. Puro korostaakin pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisyn edellytyksenä riskien arviointia. Työntekijöiden on hyvä olla mukana siinä alusta asti. Siten varmistuu, että ratkaisut toimivat myös käytännössä. Hän lisää, että ehkäisykeinoja kuten turvainstrumenttien hankintaa suunniteltaessa kannattaa miettiä tarkemmin myös pistotapaturman hintaa. Silloinkin, kun tapaturmasta ei seuraa tartuntaa, on tehtävä tutkimuksia ja työ häiriintyy. Lisäksi uhrin kärsimykset epätietoisena seurauksista voivat kestää viikkoja. Puro on ollut laatimassa Työterveyslaitoksen uutta opaskirjaa ja tietokorttia, joissa annetaan ohjeita terävien instrumenttien aiheuttamien työtapaturmien ehkäisemiseksi terveydenhuollossa. ASETUS OHJEISTAA Opas selventää samaa aihetta koskevaa Valtioneuvoston uutta asetusta (317/2013). Asetus perustuu EU:n direktiiviin ja siinä edellytetään konkreettisia toimia vaarojen vähentämiseksi ja luetellaan asiat, joista on huolehdittava pisto- tai viiltotapaturma sattumisen varalle. Asetus kieltää hylsyttämisen eli käytetyn neulan laittamisen takaisin neulansuojukseen ja edellyttää, että terävien jätteiden hävittämismenettely on turvallista. Työpaikoilla on otettava käyttöön turvainstrumentteja, kuten turvakanyylejä, joissa suojamekanismi peittää terän, kun neula vedetään kanyylista ulos. Asetuksen mukaan terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä on luovuttava. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suonensisäinen lääkitys korvataan mahdollisuuksien mukaan suun kautta annettavilla lääkkeillä. Lisäksi työnantajan on tarjottava työntekijöille mahdollisuus rokotukseen, jos altistuksen aiheuttavaan biologiseen tekijään on olemassa tehokas rokote. KIIRE JA PUUTTEELLISET VÄLINEET Vuokko Puro mainitsee, että pisto- ja viiltotapaturmien taustalla voivat olla esimerkiksi kiire, perehdytyksen tai työvälineiden puutteet sekä riskialttiit työtavat. Hylsytys on vaarallinen työtapa, mutta pistotapaturman vaaran aiheuttaa myös se, jos käytetty ja suojaamaton terävä instrumentti on jäänyt potilaan sängylle, sekajäteastiaan, pöydälle tai työtakin taskuun tai jos teräväjäteastia on liian täynnä. Riskienhallinnassa tärkeä asia onkin työntekijöiden tietoisuuden lisääminen vereen liittyvistä riskeistä ja kouluttaminen niiltä suojautumiseen. Myös työ- ja turvallisuusohjeet tarvitaan. Veritautien riski saattaa kasvaa maahanmuuton ja potilaiden maasta toiseen matkustuksen lisääntyessä. Myös suonensisäisiä huumeita käytetään yhä enemmän, Puro toteaa. 4

5 TURVANEULAT YLEISTYVÄT Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on päivitetty käytäntöjä, joilla pisto- ja viiltotapaturmia vähennetään. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n yksiköissä sattuu vuosittain runsaat 500 pisto- ja viiltotapaturmaa. Henkilökuntaa on kaikkiaan Työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist kertoo, että HUS:n tavoitteena on siirtyä käyttämään valtaosin turvamekanismein varustettuja laskimokanyyleita ja neuloja vuoteen 2016 mennessä. Niissä suojamekanismi peittää terän, kun neula vedetään pois kanyylista tai ihon alta. Tavoite on kirjattu turvatuotteiden käyttöä ja hankintaa koskevaan sairaanhoitopiirin mietintöön, joka valmistui alkuvuodesta Turvatuotteiden käyttöön siirrytään sitä mukaa kuin niiden saatavuus ja valikoima lisääntyvät sekä toiminnallisuus paranee. HUS:n tilastot kertovat, että niitä oli esimerkiksi laskimokanyyleista vajaa viidennes vuonna Turvamekanismit lisäävät tuotteiden hintaa; esimerkiksi turvakanyylit ovat prosenttia tavanomaisia kalliimpia. Turvatuotteiden käytettävyys on parantunut. Meiltäkin on viety toiveita valmistajille. Nyt satsaamme turvatuotteiden käyttöön ja koulutukseen. Turvamekanismein varustettuja neuloja ja kanyyleja on oltava käyttäjien saatavilla, ja tarvitaan perusteltu lääketieteellinen syy siihen, jos niitä ei käytetä, Blomqvist sanoo. KOULUTUS KOROSTUU LISÄTIETOA - Puro, Vuokko ja muut, Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla. Tietokortti 28, Työterveyslaitos. - Puro, Vuokko ja muut, Terävät instrumentit terveydenhuollossa. Ehkäise pisto- ja viiltotapaturma tehokkaasti. Työterveyslaitos Tietoa työstä, Helsinki Valtioneuvoston asetus (317/2013) Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla. mittaamisesta korkean riskin henkilöstöstä. Opiskelijoilta edellytetään rokotukset, sanoo työhyvinvointipäällikkö. Terävien instrumenttien vaarat käydään läpi riskien arvioinneissa ja tapaturmien tutkinnassa. Blomqvist kertoo, että näitä asioita huomioidaan myös turvallisuuskierroksilla, joilla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi särmäisjäteastioiden sijoittelu ja tyhjennys. ILMOITTAMINEN TÄRKEÄÄ Jotta terävien instrumenttien aiheuttamat työtapaturmat ilmoitettaisiin kattavasti, on ilmoittaminen haluttu tehdä HUS:ssa mahdollisimman helpoksi. Altistunut työntekijä kirjaa biologisen altistumisen ilmoituksen HUS-riskit -tietojärjestelmään. Työterveyshuolto käsittelee ilmoituksen ja järjestää myös jatkoseurannan. HUS:ssa kannustetaan ilmoitusten tekoon. Muutenkin kaikessa tapaturmien käsittelyä koskevassa tiedottamisessa korostetaan sitä, että ihmisiä ei syyllistetä, sanoo Blomqvist. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri muistuttaa käytettyjen neulojen oikeasta hävittämistavasta julisteen avulla. Koulutusta varten on tehty myös veritapaturma-animaatio. VARO NEULAA HYLSYTYS STOP! Katso veritapaturmien ennaltaehkäisy -koulutusanimaatio intrassa! Yksi tapaturmien ehkäisykeinoista HUS:ssa on osastokohtainen koulutus. Suonensisäisen lääkinnän ja näytteenoton lupakoulutukseen ja uusien työntekijöiden koulutukseen kuuluu esimerkiksi veritapaturma-animaatio, jota parhaillaan päivitetään. Tietoiskuja on säännöllisesti ja muutenkin tapaturmista puhutaan koko ajan. Hylsytyskielto on ollut käytössä useita vuosia. Meillä on suositus B-hepatiitin rokotusvasteen OIKEIN Laita käytetty neula viiltävän ja pistävän jätteen keräysastiaan. VÄÄRIN Neulaa ei saa laittaa käytön jälkeen takaisin neulansuojukseen. 5

6 Hän arvioi, että asennemuutosta on tapahtunut eikä esimerkiksi pistovahinkoja yritetä peitellä tai vähätellä. Kattava ilmoittaminen on tärkeää jatkoseurannan järjestämiseksi ja toisaalta työolojen ja -tapojen korjaamiseksi. Tapahtumista tarvitaan tieto, jotta uusiutumiset pystytään ehkäisemään ja parannuksia etsimään yhdessä, työhyvinvointipäällikkö toteaa. OMA KOKEMUS HERÄTTI Anestesiahoitaja Sari Pyhälä työskentelee Helsingissä Töölön sairaalassa ortopedistraumatologisella leikkausosastolla. Hän kertoo omasta kokemuksestaan pisto- ja viiltotapaturmista. Nuorena hoitajana 15 vuotta sitten minulle sattui pistotapaturma laittaessani käytettyä neulaa takaisin suojukseen. Hylsyttäminen loppui siihen kertaan. Jälkeenpäin olen puhunut aktiivisesti hylsytyksen hylkäämisen puolesta. Muistan yhä sen tunteen ja ne muutamat tunnit ennen kuin potilaasta saatiin HIV- ja hepatiittikokeiden tulokset. Toinen tahaton pisto sattui, kun hän oli sulkemassa teräväjäteastiaa ja sieltä ponnahti pinteeseen jäänyt neula. Koska verialtistuksen lähde oli tuntematon, tapaus aiheutti puolen vuoden seurannan useine verikokeineen sekä veren luovutuskiellon samaksi ajaksi. Epätietoisuutta jatkui pitkään. Tapaus perustelee hyvin sen, miksi teräväjäteastiat ohjeistetaan jättämään vajaiksi. Nykyisissä astioissa on merkitty selvästi sallittu täyttöaste, Pyhälä kertoo. Leikkaussalissa instrumentit siirretään pöydän kautta, eli niitä ei anneta suoraan käteen PIKAOHJEET ENSIAVUSTA Pyhälä kuvaa, että pistotapaturma pelästyttää, paniikki on lähellä eikä ihminen pysty ajattelemaan selvästi. Siksi tarvitaan hyvin selkeät toimintaohjeet. Tämän takia teimme kollegani kanssa omaan yksikköömme ensitoimien lyhennetyn ohjeen. Se perustuu HUS:n viralliseen ohjeeseen ja sen ovat tarkastaneet sekä työsuojelupäällikkö että työterveyshuollon edustaja. Päivitämme ohjetta säännöllisesti. Ohjeessa on kymmenen kohtaa. Kun ne kaikki käy läpi, mitään oleellista ei jää tekemättä. Pyhälä kertoo, että heidän yksikössään täsmäohjeistus on helpottanut toimintaa. Pistotapaturmaohjeiden kansio löytyy kolmesta eri paikasta. Virallisessa HUS:n ohjeessa on tarkempaa tietoa esimerkiksi tarttumisprosenteista. TIESITKÖ ETTÄ: Terävistä paljon työtapaturmia -Terävät instrumentit aiheuttavat hoitoalalla vuosittain arviolta 100 työtapaturmaa tuhatta työntekijää kohti. Osa tapaturmista jää ilmoittamatta. -Riskialtteimmat alat ovat leikkaustoiminta, hammashuolto, ruiskeiden ja suonensisäisten nesteiden antaminen, verinäytteiden otto, instrumenttien huolto ja jätteiden käsittely. -Veriteitse tarttuvia tauteja tunnetaan yli 20. Niistä vakavimmat ovat hepatiitti B-(HBV), hepatiitti C-(HCV) ja HIV. -Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan Suomessa ei ole yhtään työperäistä HIV-tartuntaa. Hepatiitti B- ja C-tartunnatkin ovat olleet hyvin harvinaisia. -Muualla maailmassa työperäisiä HIV-tartuntoja on raportoitu. Niissä yleisin altistumislähde on ollut ihon läpäissyt ontto neula. Cenita Blomqvist kertoo, että kaikkia HUS:n yksikköjä ohjeistetaan varmistamaan, että ensiavun toimet ovat tuttuja terävien instrumenttien aiheuttamissa tapaturmissa. Asiaa pitävät esillä sekä työsuojeluorganisaatio että infektioyksikön hygieniahoitajat. Ensiavun ohjeiden ensimmäinen kohta kehottaa varmistamaan instrumentin hävitys ja se, ettei tapaturma pääse toistumaan. Altistunut alue puhdistetaan pitämällä sitä 10 minuuttia juoksevan veden alla ja sen jälkeen viisi minuuttia alkoholihauteessa. Potilasta ei saa päästää kotiin ennen tilanteen arviointia ja jatkotoimia. RISKI PITÄÄ TIEDOSTAA Anestesiahoitaja Sari Pyhälä korostaa, että pisto- ja viiltotapaturmien riski pitää tiedostaa. Riski on aina olemassa, kun ollaan tekemisissä terävien neulojen, kanyylien ja instrumenttien kanssa. Huolellisuus on toinen tärkeä asia. Käytetty neula siirretään heti teräväjätteille tarkoitettuun astiaan. Jokaisen vastuulla on myös se, että jäteastiat eivät pääse liian täysinäisiksi. Turvakanyyleja pitää käyttää aina kun se on mahdollista. Pyhälä kertoo, että teräväjätteiden poistamisesta vastaa aina käyttäjä. Vaikka nukutuslääkäri olisi kiireinen spinaalipuudutuksen jälkeen, hän itse hävittää terävät instrumentit ja hoitaja jatkaa siitä. Leikkaussalissa instrumentit siirretään pöydän kautta, eli niitä ei anneta suoraan käteen. Ja jos joutuu jostain syystä kuljettamaan neulaa, muulle tiimille kannattaa kertoa, että terävä on kädessä. Leikkauksissa käytetään pieniä magneettimattoja ja neulatyynyjä, joissa instrumentit pysyvät. Instrumenttipöydälle ei jätetä neuloja lojumaan, vaan ne laitetaan vähintään kuppiin. Pyhälän yksikössä on käytössä isohko teräväjäteastia anestesiapöydän yhteydessä. Varsinaisessa leikkauksessa käytetyt terävät välineet instrumenttihoitaja siirtää käytettyjen välineiden kanssa leikkausosastolla sijaitsevaan omaan välinehuoltoon, jossa ne laitetaan isoihin teräväjäteastioihin. 6

7 Anne Salmi, Merja Turpeinen, Marika Nevala ja Jaana Laitinen, Työterveyslaitos. Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla Ensimmäisen työpaikan kokemukset ja opit ovat tärkeitä kaikkien nuorten turvallisuusasenteille. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla turvallinen työympäristö, innostava yhteisö ja mukava työ voivat edistää sekä uuteen kulttuuriin sopeutumista että työkykyä ja työssä kehittymistä. Työkyvystä huolehtiminen osana työturvallisuutta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se vähentää muun muassa sairauspoissaoloja. Työterveyslaitoksen ESRrahoitteisessa Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa NuMaT hankkeessa toteutetuissa oppaissa tarjotaan käytännönläheisiä neuvoja siihen, kuinka nuoren työkykyä ja turvallisuutta voi tukea työpaikoilla. Osa nuoren työkyvyn tukemisen keinoista on varsin yksinkertaisia, esimerkiksi lounasseuraksi pyytäminen tai yhteiseen keskusteluun rohkaiseminen. Työporukkaan mukaan pääseminen heti työsuhteen alussa edistää nuoren työkykyä. Hyvä perehdytys työhön ja työpaikan käytäntöihin edistää nuoren yhdenvertaisuuden kokemusta ja turvallisuuden tunnetta työssä. Työyhteisön kannattaa nimetä keskuudestaan nuorelle työntekijälle kummi tai mentori, joka toimii uuden tulokkaan perehdyttäjänä, kannustajana ja työporukkaan pääsyn helpottajana työsuhteen alussa. ESIMIES PEREHDYTTÄÄ MYÖS ESIMERKILLÄÄN Esimiehellä on tärkeä rooli nuoren työhön perehdyttäjänä. Hän näyttää esimerkillään, millaiset käytännöt työpaikalla ovat hyväksyttäviä ja työkykyä vahvistavia sekä miten ohjeita ja viestejä työpaikalla jaetaan. Esimies on työpaikan turvallisuuskulttuurin ja asenteiden tärkeä viestijä. Ammatillisen itsetunnon rakentuminen alkaa ensimmäisestä työpaikasta. Nuoren työhön kiinnittymistä voi edesauttaa antamalla myönteistä palautetta ja olemalla kiinnostunut nuoren ajatuksista ja näkökulmista. 7

8 TIESITKÖ ETTÄ: - Työyhteisöön perehdyttäminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan uuden työntekijän hyvää esittelyä kaikille työkavereille. Ammatillista itsetuntoa ja sitä kautta työkykyä voidaan edistää myös selkeällä turvallisuusviestinnällä. HYVÄ TURVALLISUUSOHJE ON SELKEÄ JA LYHYT - Laajimmillaan perehdyttäminen sisältää kulttuurivalmennusta, kielikoulutusta ja mentorointia. - Olennaista on myös työyhteisön perehdyttäminen uuteen tulokkaaseen eli niin sanottu kaksisuuntainen perehdyttäminen. Mitä näistä turvallisuutta lisäävistä käytännöistä teillä on jo käytössä? Kaikkien kielitaito monipuolistuu ja kehittyy jatkuvasti, kun eri kieliä käytetään rohkeasti keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ammatillista itsetuntoa ja sitä kautta työkykyä voidaan edistää myös selkeällä turvallisuusviestinnällä. Selkokielinen viestintä on yhdenvertaista viestintää kaikille. Kirjallisten ohjeiden tulisi aina olla mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä. Mahdollisuuksien mukaan niitä täydennetään kuvilla. Työkykyä voi edistää myös kannustamalla terveellisiin elintapoihin Monet nuoret, myös maahan muuttaneet, opiskelevat työn ohessa. Hyvien elintapojen merkityksestä kannattaa muistuttaa nuoria. Esimerkiksi aterioiden laatu ja rytmittäminen ovat jaksamisen kannalta tärkeitä. Jaksamista edistää riittävä nukkuminen ja säännöllinen liikunta. Työnantaja voi satsata työntekijöiden työhyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuden työpaikkaruokailuun ja huolehtimalla tarjottavan ruoan terveellisyydestä. Väsymys altistaa onnettomuuksille. Eihän teillä ihailla niitä työntekijöitä, jotka jättävät tauot väliin? Tauottomuus lisää riskejä ja heikentää turvallisuuskulttuuria. terveyshuollosta voi saada apua omaan työkykyyn ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä, ja että siellä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Miten teillä kerrotaan työterveyshuollosta nuorille? Entä kerrotteko työterveyshuollolle, että teillä on työssä ihmisiä eri kulttuuritaustoilla ja että työterveyshuollon tulee ottaa tämä huomioon toiminnassaan? LISÄTIETOA Lisää tietoa ja vinkkejä sekä oppaiden sähköiset versiot: Oppaiden painettuja maksuttomia versioita voi tilata osoitteesta TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI Monille nuorille ja etenkin muualta tulleille työterveyshuolto on luultavasti täysin vieras asia. Nuorten on tärkeä tietää, että työ- 8

9 Erityisasiantuntija Arto Reiman, Työterveyslaitos ja projektipäällikkö Olli Airaksinen, Turvapuisto Pohjois- Suomi Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuuskoulutuksiin Rakennusala on kansallisten ja kansainvälisten tilastojen sekä tutkimusten mukaan yksi tapaturmaherkimmistä toimialoista. Työturvallisuuden taso vaihtelee merkittävästi eri toimijoiden kesken. Tilastojen mukaan erityisesti isoissa rakennuskonserneissa on pystytty uudistamaan ja kehittämään työ- ja toimintatapoja työturvallisuuden parantamiseksi. Haasteellisinta työturvallisuuden kehittäminen näyttäisikin olevan erityisesti pk-sektorin yrityksille. Rakennusalalla työturvallisuus ja sen johtaminen on perinteisesti pohjautunut erilaisiin teknisiin suojausratkaisuihin, sääntöihin ja ohjeisiin sekä niiden noudattamisen valvomiseen, mutta työturvallisuutta voidaan kehittää myös lukuisin muin eri tavoin. Eri tutkimuksissa nostetaan puutteelliset työturvallisuuskoulutukset yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi rakennusalan heikkoon työturvallisuuden tasoon. Työturvallisuuskoulutuksia voidaan merkittävästi tehostaa esimerkiksi hyödyntämällä valo- ja videokuvia sekä erilaisia demonstraatioita ja simulaatioita erilaisista työtilanteista. Olennaista on kannustaa työntekijöitä aktiiviseen osallistumiseen. Suomessa on ensimmäisenä maana Euroopassa lähdetty uudistamaan työturvallisuuskoulutuksia Turvapuistotoiminnan kautta. Ensimmäinen Turvapuisto, Rudus Turvapuisto, perustettiin Rudus Oy:n toimesta Espooseen Turvapuisto Pohjois-Suomi perustettiin Ouluun Turvapuisto -konsepti on uudenlainen työturvallisuusinnovaatio, joka mahdollistaa eri toimijoiden aktiivisen osallistumisen työturvallisuuskoulutuksiin. Turvapuisto tarjoaa käytännön läheisen tavan kouluttaa osallistujia vaarojen tunnistamiseen ja turvalliseen työskentelyyn erilaisissa työympäristöissä ja työvaiheissa. Rasteilla pyritään tuomaan esiin myös työn toteutukseen vaikuttavan suunnittelun merkitystä. 9

10 Kummatkin turvapuistot koostuvat erilaisista koulutusrasteista, joilla mallinnetaan todellisia työtilanteita ja vaaranpaikkoja. Koulutusrasteja on kehitetty vastaamaan pääasiassa rakennusalan koulutustarpeisiin. Yhä enenevissä määrin niiden sisältöä on kehitetty ja kehitetään vastaamaan myös muilta toimialoilta tuleviin haasteisiin. Esimerkkeinä tällaisista ovat esimerkiksi kuljetus- ja puhtaanapitopalveluiden huomioiminen osana työmaan turvallisuutta. Merkittävin ero kahden turvapuiston välillä on niiden rakentamisen ja hallinnoinnin järjestelyissä. Ruduksen Turvapuisto Espoossa on Rudus Oy:n rakentama ja hallinnoima, kun Turvapuisto PohjoisSuomea ovat olleet rakentamassa eri alojen toimijat yhteistyössä. Espoon Turvapuiston kävijämäärä on ollut vuosittain Turvapuisto Pohjois-Suomi tavoittelee jatkossa samankaltaisia kävijämääriä. Turvapuisto Pohjois-Suomen virallisia avajaisia vietettiin kutsutilaisuutena elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla. Ennen virallisia avajaisia, keväästä lähtien, on Turvapuisto PohjoisSuomessa vieraillut jo lähes 3000 kävijää. Lisäksi Turvapuiston virallisen kouluttajakoulutuksen on käynyt yli 130 toimijaa eri organisaatioista. Turvapuisto näyttää löytäneen paikkansa uudenlaisena koulutuskäytäntönä. Turvapuisto toimii myös hyvänä alustana erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Seuraava haaste Turvapuistoille voisikin olla ministeri Vapaavuoren avajaispuheen kannustamana rakentaa Turvapuisto-konseptista myytävä palveluvientituote. Tämä edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja myös uudenlaisia avauksia turvapuistojen koulutusten vaikuttavuuden arvioimiseksi ja uudenlaisten opetusta tukevien käytäntöjen ja työkalujen hyödyntämiseksi. KATSO LISÄÄ: Koulutustilanne Espoon Turvapuistossa. Kuva: Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus ry. Turvapuiston avajaisia vietettiin lokakuussa Kuva: Arto Reiman, Työterveyslaitos. ESPOON TURVAPUISTO W W W.RUDUS.FI/TURVAPUISTO OULUN TURVAPUISTO W W W.PSTP.FI NOLL A TAPAT URMA A -FOORUMI UUTISLEHTI 4/

11 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaari Kevätseminaari järjestetään Tampereella, Sokos hotel Tornissa. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen käynnistyy vuoden vaihteen jälkeen, mutta merkitse päivät jo nyt kalenteriisi. Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -tapaaminen Pohjois-Karjalassa Nolla tapaturmaa -tapaaminen järjestetään UPM Joensuun tehtaalla klo Ohjelmassa on vaneritehtaan esittely, työturvallisuuden kuulumiset, miten sinne on päästy ja miten tästä eteenpäin sekä tehdaskierros. Isäntinä toimivat tehtaanjohtaja Kimmo Wilska sekä EHS Manager Mika Vallius. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mika Vallius, mennessä. Uudet jäsentyöpaikat Osuuskunta Maitomaa Sanoma Media Finland Oy/Sanomapaino Shutdown Technologies Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta Tilaa Nolla tapaturmaa -foorumin seinäkalenteri vuodelle 2015! Nolla tapaturmaa -foorumin seinäkalenterin päähenkilönä seikkailee jo kolmatta kertaa toimiston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2015 kalenterikuukausien teemoiksi on valittu vuoden eri aikoihin sopivia työsuojeluasioita. Hinta 6,00 (4,84 + alv. 24 %), minimitilausmäärä 10 kpl. Hintaan lisätään posti- ja toimituskulut Lisätiedot ja tilausohjeet löytyvät osoitteesta: TTT-lehden ilmaisjakelu päättyy Työterveyslaitos ei enää maksa Työ Terveys Turvallisuus -lehden ilmaisjakelua Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin kuuluvalle työsuojeluhenkilöstölle. Vuoden 2015 alusta alkaen TTT-lehden saa vain tilaamalla. Työterveyslaitos on jatkossa TTT-lehden ja sen uuden kustantajan, Kempulssi Oy:n alaisen TTT Kustannus Oy:n yhteistyökumppani. TTT-lehti ilmestyy painettuna kuusi kertaa vuodessa. Tulossa ovat myös uudet nettisivut osoitteessa www. tttlehti.fi sekä noin 15 kertaa vuodessa jaettava veloitukseton sähköinen uutiskirje. TTT-lehden tilaajat saavat vapaan pääsyn lehden digiversioon sekä sähköiseen, hakusanapohjaiseen arkistoon, joka alkaa karttua vuoden 2015 alusta. Tilaushinnat löytyvät täältä: Tilaukset ja tiedustelut: tai puh Lisätietoja: puh Vuosi 2014 lähestyy loppuaan ja uusi vuosi 2015 on tulossa. Työterveyslaitoksen koulutukset vuodelle 2015 ovat valmiina ja löytyvät Koulutuskalenteristamme Koulutustarjonnastamme löydät koulutuksia kolmen eri teeman alta: Parempi työyhteisö, Turvallisempi työympäristö ja Terveempi työntekijä. Tutustu siis tarjontaan ja ilmoittaudu! 11

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos LEHDEN TAITTO: Pia Lindroos Työterveyslaitos JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2014 ISSN

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumin

Nolla tapaturmaa foorumin Nolla tapaturmaa foorumin käytännön toiminta Foorumi työpaikoille, jotka haluavat kehittyä työturvallisuuden edelläkävijöiksi. Lähtökohdat Foorumin toiminnan perusta Nolla tapaturmaa ajattelun omaksuminen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Näillä opeilla osaavia monikulttuurisia työyhteisöjä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 2012-2014 Merja Turpeinen, Marika Nevala, Anne Salmi, Eva Tuominen,

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä NÄIN MINÄ SAIN TÖITÄ Miten löydän töitä? Työllistymiseen vaikuttavat: 1. kuinka terve ja toimintakykyinen olet 2. mitä osaat 3. minkälainen motivaatio ja asenne sinulla on Terveys ja

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 1. 5.2.2016, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa?

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa? 1. Apuvälineet - vertailuja; niin vinkkejä käyttäjiltä kuin teknisiä vertailuja - näkökulmina: käytettävyys, kestävyys, varastointi, säilytys, tila- ja rakennevaatimukset - huolto - kustannukset - muistaen

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Dir.32/2010/EU Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla

Dir.32/2010/EU Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla Ilman direktiiviä näistä tapaturmista ei puhuttaisi tässä laajuudessa! Dir.32/2010/EU Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla INFEKTIOYHDYSHENKILÖIDEN KOULUTUSPÄIVÄ

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Terävät instrumentit terveydenhuollossa

Terävät instrumentit terveydenhuollossa Tietoa työstä Terävät instrumentit terveydenhuollossa EHKÄISE PISTO- JA VIILTOTAPATURMA TEHOKKAASTI Vuokko Puro Pirkko-Liisa Rasa Simo Salminen Terävät instrumentit terveydenhuollossa EHKÄISE PISTO- JA

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2.

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Turvallisuus ensin Hätäuloskäynti Suojavarusteet 112 Kokoontumispaikka Hälytys Sandvikin tavoitteena on, että sen toiminta ei aiheuta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

P. Koskela, Power Systems, 24.11.2015 FG Työturvallisuusseminaari 3.12.2015 ABB Oy - Työturvallisuuden hyvät käytännöt. ABB 27 November 2015 Slide 1

P. Koskela, Power Systems, 24.11.2015 FG Työturvallisuusseminaari 3.12.2015 ABB Oy - Työturvallisuuden hyvät käytännöt. ABB 27 November 2015 Slide 1 P. Koskela, Power Systems, 24.11.2015 FG Työturvallisuusseminaari 3.12.2015 ABB Oy - Työturvallisuuden hyvät käytännöt 27 November 2015 Slide 1 Esityksen sisältö 1. Esittely 2. Turvallisuustilastoja 3.

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot