Työ ja ihminen. 3 / vuosikerta. Ihminen tietotyössä toim. Mikko Härmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. 3 / 2004 18. vuosikerta. Ihminen tietotyössä toim. Mikko Härmä"

Transkriptio

1 Pääkirjoitus Työ ja ihminen 3 / vuosikerta Ihminen tietotyössä toim. Mikko Härmä Uusi teknologia ei tehnytkään autuaaksi stressin ehkäisy tietotyössä yhä tärkeämpää Mikko Härmä Katsaukset Käyttöliittymien visuaalinen käytettävyys Risto Näsänen Ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen toimivuuden arviointi monimutkaisissa tietointensiivisissä töissä Leena Norros, Paula Savioja Systemaattinen katsaus tietokonetyöhön kohdistuneiden ergonomisten interventioiden vaikuttavuudesta liikuntaelinten vaivoihin Esa-Pekka Takala Etätyö on varteenotettava vaihtoehto perinteiselle tietotyölle Sirkka Heinonen Työperäisten unihäiriöiden yleisyys, merkitys ja vähentämiskeinot Mikko Härmä, Mikael Sallinen Osaaminen tietotyössä käsityksiä, tuloksia, tutkimustarpeita Anneli Leppänen Artikkelit Tietotyön työajat Raija Julkunen, Jouko Nätti, Timo Anttila Henkisen kuormittuneisuuden vähenemisen edellytykset IT-ammattilaisen työssä teknisen kehityksen ja epävarmuuden oloissa Marketta Kivistö, Pekka Huuhtanen Kirja-arvio Kun rauta oli kuumaa Simo Salminen Sammandrag Summaries Kirjoittajat

2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Kansi ja taitto Kati Kaivo ISSN Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy 86

3 pääkirjoitus Uusi teknologia ei tehnytkään autuaaksi stressin ehkäisy tietotyössä yhä tärkeämpää T yöolosuhteiden kehitykseen Suomessa vaikuttavat tänä päivänä yhä enemmän taloudelliset ja kansainväliset tekijät luvun lopussa havahduttiin tietoyhteiskunnan merkitykseen taloudellisena kilpailutekijänä. Paavo Lipposen hallituksen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran vetämänä sitouduttiin strategiaan, jossa tekniikan, tiedon ja osaamisen avulla pyrittiin luomaan tuottava ja tehokas, mutta samalla myös turvallinen ja kestävä suomalainen tietoyhteiskunta. Samalla Suomi avautui Eurooppaan. Nyt viiden vuoden kuluttua voimme kysyä, olemmeko jo alkaneet hyödyntämään tekniikasta saatavaa apua, onko nähtävissä siihen liittyvää uutta hyvinvointia ja olemmeko päässeet lähemmäksi turvallisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Kansantalous ja tuottavuus ovat kasvaneet joka vuosi, mutta samaan aikaan näyttävät myös vaatimukset lisääntyvän. Ulkomaisten investointien kasvu koko maailmassa oli viime vuonna voimallisinta Kiinassa. Suomi sai sen sijaan vähemmän investointeja ulkomailta kuin mitä se investoi muualle. Samalla kun olemme avanneet ovia ulos, investointien virta on kääntynyt poispäin, ulos myös koko Euroopan unionista. Työllisyys ei ole olennaisesti vähentynyt, vaan uusia työpaikkoja näyttää syntyvän enemmän Viroon ja Aasiaan. Hyvinvoinnin turvaaminen Suomessa näyttää siten vaativan yhä enemmän ponnisteluja. Erkki Liikanen sanoi Suomen Pankin pääjohtajan virkaan astuessaan, että tehokkaampi työnteko ja tuottavuuden lisääminen ovat Suomen keskeisimmät keinot talouselämän elvyttämiseen osaamisen ja teknologian tutkimuksen ohella. Tietoyhteiskunnan työntekijän tietotyöläisen kannalta työn vaatimukset pysyvät siten kireinä myös jatkossa. Vaikka teknologia lisää tehokkuutta, voisi väittää, ettei uusi teknologia ole vähentänyt työn kuormittavuutta. Työn vaatimukset sen sijaan kasvavat ja muuttavat myös jatkuvasti muotoaan. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle työelämän tilasta vuonna 2004 ei lupaa mitään olennaisia helpotuksia kuvatessaan työolojen ja työelämän kehitystä Suomessa. Vaikka raportin mukaan suomalaisten työ- ja toimintakyky, työtyytyväisyys ja työyhteisöjen tila ovat edelleen hyvällä tasolla, fysikaalisten ja kemiallisten kuormitustekijöiden sijalle ovat nousseet rasitusvammat, tapaturmavaara ja kiire. Työaikakäytännöt ovat Työ ja ihminen 18 (2004):3,

4 pääkirjoitus monipuolistuneet kaikilla tuotanto- ja palvelusektoreilla ja työaikojen määräytyminen on siirtymässä markkinoille. Vaikka ikääntyvien työkyky on parantunut, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt mielenterveyden häiriöiden ja tukija liikuntaelinsairauksien vuoksi. Yli puolet työntekijöistä arvioi, että heidän työpaikallaan on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä. Tilastokeskuksen työolotutkimukset vuodesta 1977 vuoteen 2003 tukevat keskeisiltä osiltaan Valtioneuvoston käsitystä työolojen kehityksestä Suomessa. Palkansaajien koulutus-, kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet työelämässä ovat parantuneet lisäten työn imua 3. Toisaalta työtä koskevat uhat ja vaatimukset ovat samalla kasvaneet. Työelämän kiire, työuupumuksen pelko ja poikkeavat työajat ovat lisääntyneet, samoin työhön liittyvä epävarmuus ja epätietoisuus työpaikoilla tapahtuvista muutoksista on yleistynyt. Kiireen seurauksena väsymys, univaikeudet ja niska-hartiavaivat ovat lisääntyneet. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan muutosten takana on todennäköisesti yhä koveneva kilpailu yksityisellä sektorilla ja toisaalta henkilöstön riittämättömyys julkisella puolella. 3 Suurta julkisuutta ovat synnyttäneet tutkimukset, joiden mukaan työperäinen stressi on yhä selvemmin sydäninfarktin ja siihen liittyvän kuolleisuuden takana. Psykososiaaliset stressitekijät selittivät 52 maan yhteistutkimuksen mukaan länsieurooppalaisten naisten sydäninfarkteja esimerkiksi enemmän kuin tupakointi, ravitsemus, liikunta ja alkoholi yhteensä 7. Työelämässä tapahtuvat muutokset näyttävät myös heijastuvan nopeasti työstressin ilmenemiseen ja sitä kautta työntekijöiden terveyteen. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen tutkimuksessa henkilöstösupistukset kymmenen kaupungin aineistossa ennustivat sydän- ja verisuonitauteihin kuolleisuuden lisääntymistä 5. Stressin ehkäisystä modernissa tietotyössä on siten tullut paitsi psyykkinen myös lääketieteellinen ongelma. Mutta tutkijatkaan eivät tunnu olevan yksimielisiä siitä, mitä stressi on. Luultavasti stressiä voi syntyä työpaikalla sekä psykososiaalisten että fyysisten tekijöiden kautta. Siten esimerkiksi myös yötyö ja työpaikan melutaso ennustavat sydäninfarktien ilmaantumista työn psyykkisten vaatimusten ja vähäisten vaikutusmahdollisuuksien ohella 1, 6. Suomalaisen työelämän kiristyminen ja työterveyteen liittyvien riskien kasvaminen eivät merkitse sitä, että kansalliset työelämän tutkimus-, kehittämis- ja ohjaustoimenpiteet olisivat olleet tehottomia. Päinvastoin esimerkiksi kansallisten sektoritutkimuslaitosten toiminta ja suomalainen työterveystutkimus yleensäkin on kansainvälisissä arvioinneissa todettu jatkuvasti korkeatasoiseksi 2, 4. Epäedulliset muutokset työolosuhteissa johtunevat enemmänkin kansainvälisen kilpailun lisääntymisestä, henkilöstömäärän riittämättömyydestä ja yritystason yhteistyöverkostojen ja tukitoimien puutteista kuin käynnistettyjen kehittämistoimenpiteiden laadusta. Sen sijaan voidaan perustellusti kysyä, ovatko kansalliset voimavarat työterveyden edistämisessä olleet alimitoitettuja suhteessa työelämän asettamiin uusiin haasteisiin. Vaikka tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä voimavaroja on lisätty, uudet resurssit ovat menneet lähes kokonaan uuden teknologian ja teknologiasovellutusten tukemiseen. 88

5 Kroonisen stressin ehkäisy ja työssä jaksamisen edistäminen edellyttävät jatkossa yhä enemmän kansallisia voimavaroja. Toiminnassa tulee keskittyä ennaltaehkäisyyn ja niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin työympäristön parantamiseen. Tämä Työ ja Ihminen -lehden teemanumero Ihminen tietotyössä päättää viisi vuotta sitten alkaneen Tietointensiivinen työ -kärkiohjelman sekä Työterveyslaitoksen Ihminen ja tietotyö -ohjelman. Tietotyölle ominaisia työn kuormitustekijöitä ovat työn tietointensiivisyys, henkinen ja visuaalinen kuormitus, poikkeavat työajat sekä staattinen lihaskuormitus. Nämä työn piirteet tulevat olevaan keskeisiä myös tulevaisuuden työelämässä. Teemanumeromme tavoitteena on esitellä jo tänä päivänä toimivia malleja, joilla voimme edistää sekä terveellistä että luovaa työntekoa. Mikko Härmä KIRJALLISUUS 1. Boggild H & Knutsson A: Shift work, risk factors and cardiovascular disease. A review. Scand J Work Environ Health 25 (1999) Fingerhut M, Dijk F, Dybing E, Hagmar L, Hemminki K, Lambert J, Schneider T, Uusitalo H & Westlander G: Toward a better working life. International evaluation of the Finnish Institute of Occupational Health ( ). Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 11 (2004): Lehto A-M & Sutela H: Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotutkimusten tuloksia Tilastokeskus, Edita Prima, Helsinki Navarro A & Martin M: Scientific production and international collaboration in occupational health. A bibliometric study of the period Scand J Work Environ Health 30 (2004) Vahtera J, Kivimaki M, Pentti J, Linna A, Virtanen M, Virtanen P & Ferrie J: Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 10-town prospective cohort study. BMJ 328 (2004) Virtanen S & Notkola V: Socioeconomic inequalities in cardiovascular mortality and the role of work: a register study of Finnish men. International Journal of Epidemiology 31 (2002) Yusuf S, Hawken S, Ôunpuu S, Dans T, Avezum A, Lanas F, McQueen M, Budaj A, Pais P, Varigos J & Lisheng L: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. Lancet 364 (2004) Työ ja ihminen 18 (2004):1,

6 katsaukset Käyttöliittymien visuaalinen käytettävyys Risto Näsänen Informaation visuaalinen esitystapa käyttöliittymissä vaikuttaa siihen, voiko käyttäjä prosessoida ja tulkita informaation nopeasti, virheettömästi ja vaivattomasti. Huonosti suunniteltu tiedon esitys voi hidastaa työskentelyä ja lisätä virheitä. Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, miten näköaistin ja näköhavainnon ominaisuudet tulisi ottaa huomioon käyttöliittymien visuaalisen esityksen suunnittelussa. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat tiedon riittävän hyvä näkyvyys, selkeä tiedon sijoittelu ja tärkeiden käyttöliittymäkomponenttien tai tapahtumien esittäminen niin, että käyttäjän huomio kohdistuu niihin. Avainsanat: näköhavainto, tarkkaavaisuus, luettavuus, ikääntyminen, tietotekniikka 90

7 Käyttöliittymien visuaalinen käytettävyys JOHDANTO Useimmissa työtehtävissä käytetään enemmän tai vähemmän tietotekniikkaa, jossa käyttöliittymien informaatio esitetään pääosin visuaalisesti tekstinä ja graafisina symboleina. Visuaalisen informaation vastaanotto, käsittely ja virheetön tulkinta ovat työn tuloksellisuuden kannalta keskeisiä. Käyttöliittymiä ei aina ole suunniteltu näköhavainnon kannalta oikealla tavalla. Ongelmat visuaalisen informaation tulkinnassa korostuvat keski-iässä, jolloin silmään ja näköaistiin liittyvät muutokset alkavat vaikeuttaa informaation nopeaa ja virheetöntä havaitsemista. Hyvin suunniteltu visuaalinen esitys käyttöliittymissä auttaa tulkitsemaan informaatiota luotettavasti ja nopeasti ja voi osittain jopa poistaa ikääntymiseen liittyviä ongelmia. Visuaalinen käytettävyys on havaintoergonomiaa ja se koskee sitä, miten visuaalinen informaatio pitäisi esittää, jotta sen havaitseminen olisi nopeaa, virheetöntä ja mahdollisimman vaivatonta. KESKEISET NÄKÖAISTIN OMINAISUUDET VISUAALISEN KÄYTETTÄVYYDEN KANNALTA Vaaleuskontrastien ja värikontrastien havaitseminen Visuaalinen informaatio muodostuu valon kirkkauden (luminanssin) ja värin (aallonpituuskoostumuksen) vaihteluista eli kontrasteista, ajan ja paikan suhteen. Se, kuinka kontrastit välittyvät näköaistissa aivoihin, riippuu silmän optisen järjestelmän ja näön hermojärjestelmän ominaisuuksista. Silmän verkkokalvolle muodostuvassa kuvassa pienet yksityiskohdat piirtyvät heikkokontrastisempina kuin suurikokoiset objektit. Tämä johtuu valon leviämisestä optisessa järjestelmässä 21, 43. Valon leviäminen vaikuttaa myös ääriviivojen terävyyttä heikentävästi. Valon leviäminen on erityisen suurta ja verkkokalvokuvassa pienten yksityiskohtien toistuminen on heikentynyt erityisesti silloin, kun optiikan tarkennus ei ole kohdallaan 1, 3, kuten ikänäköisellä henkilöllä, jonka silmälasikorjaus ei ole oikea työssä tarvittavalle katseluetäisyydelle. Kirkkauden vaihteluiden havaitsemisessa näön neuraalinen järjestelmä pyrkii terävöittämään verkkokalvolle piirtynyttä kuvaa 10, 28 Neuraalinen järjestelmä kompensoi siten tietyissä rajoissa silmän optiikan aiheuttamaa epäterävyyttä 35. Värinäössä ei ole vastaavaa terävöitysjärjestelmää 19, 35. Tämän vuoksi näöntarkkuus puhtaalle värikontrastille on vain noin kolmasosa siitä, mitä se on kirkkauserojen havaitsemiselle. Tämä on erityisen tärkeä ottaa huomioon värien käytössä. Se kontrastitaso, jolla informaatio on havaittavaa, riippuu optisen ja neuraalisen järjestelmän kontrastia vaimentavista tai vahvistavista vaikutuksista, neuraalisen järjestelmän kohinasta eli vasteiden satunnaisluonteisesta vaihtelevuudesta sekä aivojen hahmontunnistusalueiden kyvystä käyttää hyväksi sinne saapunutta informaatiota 16, 34. Tiedonsiirron nopeus verkkokalvolta aivoihin riippuu kuvan kontrastista ja katseltavien kohteiden koosta. Matalakontrastisen ja pienikokoisen informaation siirtyminen aivoihin vie pidemmän ajan kuin korkeakontrastisen ja suurikokoisen 38, 41. Aivojen hahmontunnistusalueilla informaation käsittelyyn kuluva aika on kuitenkin riippumaton kontrastista ja koosta, paitsi jos kontrasti tai koko on hyvin pieni, jolloin käsittelyaika on pidentynyt 27. Käytännön näkemisen kannalta merkittävin kontrastinäön ominaisuus on, että suurikokoisille objekteille riittää pienempi kontrasti kuin pienikokoisille, jotta ne olisivat näkyviä. Suurikokoiset objektit myös havaitaan nopeammin. Tämä seikan merkitys korostuu erityisesti silloin, kun objektin havaitseminen perustuu lähinnä värieroihin 30. Työ ja ihminen 18 (2004):3,

8 R. Näsänen Silmänliikkeet Näemme tarkasti vain näkökentän keskiosassa. Tämä johtuu siitä, että verkkokalvon solutiheys (gangliosolut erityisesti) ja näöntarkkuus laskevat voimakkaasti katseen kohdistuspisteestä sivullepäin 42, 8. Tämä johtaa tarpeeseen kohdistaa silmiä eri suuntiin ympäristössämme. Normaalikatselussa silmät liikkuvat vähän väliä. Silloin kun katselemme liikkumattomia kohteita, silmät liikkuvat nykäyksittäin eli sakkadisesti. Sakkadien (eli nopeiden nykäysten) välillä silmät ovat lähes liikkumattomia 7. Näiden pysähdysten eli katseenkohdistusten (fiksaatioiden) aikana kerätään lähes kaikki näköinformaatio. Fiksaatioiden kestot vaihtelevat välillä 0,15 0,4 sekuntia riippuen tehtävästä ja ärsykkeen ominaisuuksista. Lukemisessa fiksaatioiden kestot ovat keskimäärin 0,25 sekuntia. Jos tekstin kontrasti on pieni, fiksaatioiden kesto kasvaa jonkin verran 15. Sama pätee myös visuaalisessa haussa, jossa katselija hakee esimerkiksi käyttöliittymäelementtiä muiden elementtien joukosta 24, 22, 23. Liikkuvia kohteita katsottaessa silmät seuraavat tasaisella liikkeellä kohdetta. Tällaista liikettä kutsutaan seurantaliikkeeksi (smooth pursuit). Liikkumattomia kohteita katsellessa silmät liikkuvat aina nykäyksittäin. Yhden silmänpysähdyksen eli fiksaation aikana nähdään tietty määrä informaatiota. Aluetta, josta tieto kerätään, kutsutaan näkyvyysalueeksi (visual span, perceptual span). Luettaessa näkyvyysalue on pitkänomainen ja rivien suuntainen. Luettaessa nähdään noin kymmenen merkkiä kerralla, kolme merkkiä katseen kohdistuspisteen vasemmalta puolelta ja seitsemän oikealta puolelta 39. Sanavälejä koskevaa tietoa kerätään kauempaakin. Visuaalisessa haussa näkyvyysalue on pysty- ja vaakasuunnassa ilmeisesti yhtä suuri ja sen koko riippuu siitä, minkälaista informaatiota haetaan. Esimerkiksi kirjain- ja numeromerkkejä käytettäessä alueen koko on noin 5 x 5 merkkiä 23, myös tietokoneikoneille se on noin 5 x 5 ikonia 17, mutta kasvokuville vain 2 4 kasvoa 25. Alueen koko näyttää riippuvan objektien monimutkaisuudesta niin, että monimutkaisille objekteille näkyvyysalueen koko on pienempi 25. Näkyvyysalueen perustavaa laatua oleva merkitys on se, että mitä pienempi näkyvyysalue on suhteessa informaation kokonaismäärään, sitä enemmän silmänliikkeitä tarvitaan ja sitä hitaampaa ja vaivalloisempaa on käyttöliittymäinformaation vastaanotto. Varovaisesti arvioiden teemme työpäivän aikana noin fiksaatiota. Jokainen fiksaatio vie aikaa ainakin 0,15 sekuntia, mutta usein selvästi enemmän. Koska yhteen fiksaatioon kuluvaa aikaa ei voi lyhentää, ainoa mahdollisuus visuaalisen havainnoinnin nopeuttamiseksi on yrittää vähentää fiksaatioiden lukumäärää. Näköhavainnon kannalta käyttöliittymät siis tulisi suunnitella sillä tavoin yksinkertaisiksi ja selkeiksi, että niiden käyttö vaatisi mahdollisimman vähän silmänliikkeitä ja fiksaatioita. Visuaalinen tarkkaavaisuus (attentio) eli huomion kohdistaminen Visuaaliset ympäristöt ovat yleensä erittäin monimutkaisia. Tämä pätee erityisesti luontoon, jonka havaitsemiseen näköaisti on suurelta osin kehittynyt. Myös keinotekoiset ympäristöt, kuten liikenneympäristöt ja tietokoneiden graafiset käyttöliittymät, sisältävät paljon informaatiota. Jotta aivot voisivat järkevästi tulkita ympäröivää informaatiota, näköaistin välittämää tietoa on valikoitava ja käsiteltävä yksinkertaisempina osina. Niitä toimintoja, jotka ohjaavat tiedon valikointia, kutsutaan visuaaliseksi attentioksi. Arkisemmin ilmaistuna kysymys on siis huomion kohdistamisesta. Attentiota ohjataan kahdella päätavalla. Niin sanottujen preattentiivisten mekanismien avulla ympäristöstään poikkeavat ärsykkeet vetävät automaattisesti huomion puoleensa (alhaalta ylöspäin suuntautuva eli bottom up -ohjaus). Toisaalta voimme enemmän tai vähemmän tietoisesti ohjata huomion kohdistumista (ylhäältä alaspäin suuntautuva eli top down -ohjaus). 92

9 Käyttöliittymien visuaalinen käytettävyys Vaikka subjektiivinen kokemuksemme on, että näemme selvästi kaiken sen, mitä katsomme, emme havaitse tietoisesti sellaista, mihin huomiomme ei kohdistu. Olemme siis sokeita kaikelle, mihin huomio ei kohdistu. Attention suuntaamiseen liittyy usein silmänliikkeet. Etsiessämme esimerkiksi jotain käyttöliittymäelementtiä silmämme liikkuvat näytön eri osissa, kunnes löydämme etsimämme. Ääreisnäköön yllättäen ilmestyvät ympäristöstään poikkeavat ärsykkeet vetävät attention ja silmänliikkeen puoleensa 37. Voimakkaasti huomiota puoleensa vetävät kohteet voivat myös estää tai häiritä huomion kohdistumista työn kannalta oleelliseen informaatioon. Visuaalisen haun on todettu hidastuvan yllättäen näkökenttään ilmestyvien objektien vaikutuksesta 44. Kaavio käyttöliittymäinformaation käsittelystä näköjärjestelmässä Kuvassa 1 on esitetty kaavio, joka esittää tiivistetysti ne tekijät, jotka vaikuttavat käyttöliittymän sisältämän näköinformaation käsittelyyn. Käyttöliittymästä tieto siirtyy silmien ja näköratojen kautta aivoihin. Aivoissa kullakin hetkellä oleellinen tieto valikoidaan tulkintaa varten. Tulkitun tiedon perusteella käyttäjä tekee jonkin tai joitain toimintoja, esimerkiksi klikkaa hiirellä jotain käyttöliittymäkomponenttia, mikä puolestaan aiheuttaa muutoksen käyttöliittymässä. Alhaalla oleva katkoviiva Toiminnasta Käyttöliittymään edustaa käyttäjän toiminnan vaikutusta tietokoneeseen, mikä näkyy muutoksena käyttöliittymässä. Muuttuneesta käyttöliittymästä tieto siirtyy uudelleen silmien ja näköradan kautta aivoihin. Tiedon valintaa ohjaa attentio, joka puolestaan on riippuvainen tiedon tulkinnasta (top down -ohjaus) sekä vastaanotetusta tiedosta (bottom up -ohjaus). Attentio myös ohjaa silmänliikkeitä eli silmien suuntausta käyttöliittymän eri osiin ja sitä kautta vaikutta informaation valitaan. Ikääntymisen vaikutus näköhavaintoon Näköaisti muuttuu iän myötä monella eri tavalla. Ehkä parhaiten tunnettu muutos on ns. ikänäköisyys eli presbyopia, jossa silmän linssin mukautumiskyky eri katseluetäisyyksille vähitellen vähenee iän myötä. Tämä on Kuva 1. Kaavio käyttöliittymäinformaation prosessoinnista näköaistissa ja aivoissa. Työ ja ihminen 18 (2004):3,

10 R. Näsänen edelleen jonkinasteinen ongelma muun muassa tietokonetyöskentelyssä, jossa joudutaan katselemaan eri etäisyyksillä ja eri suunnissa sijaitseviin kohteisiin, kuten näyttöön, näppäimistöön ja mahdolliseen paperilla olevaan tekstiin. Moniteholaseillakaan ei aina saada verkkokalvolle riittävän terävää kuvaa kaikilta tarpeellisilta etäisyyksiltä kaikissa katselukulmissa. Ikä tuo myös muita muutoksia silmän optiseen järjestelmään. Erilaiset optiikan vääristymät (aberraatiot) lisääntyvät ja heikentävät verkkokalvolle muodostuvan kuvan terävyyttä, vaikka taittovirheet olisi korjattu 9, 2. Myös pupillin koko pienenee iän myötä (senile miosis), mikä osin kompensoi optiikan vääristymien vaikutuksia. Lisäksi optisten väliaineiden valon läpäisevyys vähenee. Verkkokalvolle muodostuvan kuvan kirkkaus heikkenee täten iän myötä. Varsin merkittävä optinen muutos on myös häikäistymisalttiuden kasvu, joka liittyy pääosin silmän linssin vähittäiseen samentumiseen ja aberraatioiden lisääntymiseen. Tällä on merkitystä erityisesti liikenneammateissa, mutta myös toimisto-olosuhteissa ikkunoista tuleva valo tai näkökentässä olevat valaisimet voivat aiheuttaa häikäistymistä. Häikäisy heikentää verkkokalvolle muodostuvan kuvan kontrastia. Useat tutkimukset osoittavat, että näön kontrastiherkkyys, eli kyky nähdä pieniä kontrasteja, heikkenee iän myötä 6, 32, 4. Pääosin kontrastiherkkyyden heikentymistä tapahtuu kuitenkin vain niin sanotuilla melko korkeilla paikkataajuuksilla (spatial frequency), mikä tarkoittaa sitä, että heikentyminen koskee vain pienehköjen yksityiskohtien havaitsemista. Suuret objektit havaitaan melkein yhtä hyvin kuin nuorena. Osa tästä selittyy yllä mainituilla optisilla tekijöillä, mutta osa kontrastiherkkyyden alenemisesta perustuu näön hermojärjestelmän informaationkäsittelyn hyötysuhteen (efficiency) pienenemiseen. Käytettävissä olevasta informaatiosta pienempi osa pystytään siirtämään aivoihin taikka kyetään tulkitsemaan 32, 4. Se, mitkä tekijät näön hermojärjestelmässä huononevat ikääntyessä, on vielä avoin kysymys. Myös havaintonopeus mitattuna visuaaliseen etsintään kuluvana aikana hidastuu iän myötä niin, että keskimäärin vuotiailla hakuajat ovat noin kaksinkertaiset vuotiaisiin verrattuna 26. Koska edellä mainitussa tutkimuksessa käytetyt ärsykkeet olivat suhteellisen suuria, on ilmeistä, etteivät iän mukanaan tuomat silmän optiikan muutokset selitä tulosta, vaan tulos heijastanee aivojen näköinformaation prosessointinopeuden hidastumista. MITEN INFORMAATION ESITYKSESSÄ TULISI OTTAA HUOMIOON NÄKÖAISTIN OMINAISUUDET Koon ja kontrastin vaikutukset käyttöliittymäinformaation havaitsemiseen Merkkien (kirjainten ja numeroiden) koolla ja kontrastilla on huomattava vaikutus alfanumeerisen tiedon tulkintanopeuteen. Korkealla kontrastilla lukunopeuden kannalta riittävä keskimääräinen kirjaimen koko on noin 0,4 näkökulman astetta 13. Tämä vastaa 0,4 cm katseluetäisyydeltä 57 cm, 0,5 cm katseluetäisyydeltä 70 cm ja 0,7 cm etäisyydeltä 100 cm. Jos kirjainkoko puolitetaan tästä arvosta, lukunopeus myös puoliintuu 13. Typografiassa kirjainkoko on määritelty pienen x:n korkeuden mukaan. On kuitenkin huomattava, että näinkin määriteltynä kirjainkoko on hieman epätarkka ilmaisu, koska kirjainten korkeus ja leveys vaihtelee ja riippuu myös kirjasinlajista (typeface, font). Lukunopeus 15 ja visuaalisen haun nopeus 23, 24 pienenevät, kun merkkien tai symbolien (ikonien) kontrasti pienenee. Silmän optinen järjestelmä ja näön neuraalinen järjestelmä vaimentavat pienten kirjainten kontrastia. Siksi pienten kirjainten ja matalan kontrastin yhteisvaikutus on erityisen haitallinen lukunopeuden ja visuaalisen haun kannalta. Tämä pätee sekä alfanumeerisen tiedon että graafisen tiedon visuaaliseen hakuun 22,

11 Käyttöliittymien visuaalinen käytettävyys tekstiä tai graafista esitystä katsellaan etäisyydeltä, joka on noin kolminkertainen normaaliin katseluetäisyyteen verrattuna (tai vastaavasti koossa, joka on kolmasosa suunnitellusta koosta). Jos informaatio on vielä tällöin juuri tunnistettavissa, se on riittävän näkyvää normaalilta katseluetäisyydeltä. Tiedon sijoitus (Layout) Kuva 2. Lukunopeuden riippuvuus kirjainkoosta 13. Yksi aste vastaa yhden cm:n kokoa katseltuna 57 cm:n etäisyydeltä. Mikäli käytetään muitakin värejä kuin pelkästään harmaan eri sävyjä, vaaleuskontrasti heikkenee yleensä ainakin jonkin verran, mutta toisinaan vaaleuskontrasti voi hävitä kokonaan. Näköaistin erotuskyky, sekä kontrastiherkkyys pienille objekteille että näöntarkkuus, ovat puhtaita värieroja käytettäessä huomattavasti pienemmät kuin vaaleuseroja käytettäessä 19, 20. Lukunopeus ja visuaalisen haun nopeus hidastuvat dramaattisesti silloin, kun vaaleuskontrasti pienenee, vaikka värikontrasti olisikin lähes maksimaalinen, esimerkiksi vihreät kirjaimet punaisella taustalla 30. Tämä johtaa siihen, että katsottaessa täytyy käyttää useampia silmänliikkeitä ja silmän pysähdysten kesto pitenee. Erittäin suurikokoiselle tekstille lukunopeus voi kuitenkin olla hyvä 14 Yllä olevasta seuraa, että teksti, numerot ja muut graafiset symbolit on esitettävä riittävän suuressa koossa. Jos käytetään värejä tai vaaleuskontrasti on muutoin pienempi kuin maksimaalinen (valkoinen ja musta), tulisi käyttää vieläkin suurempia merkki- tai symbolikokoja. Informaation riittävän hyvä näkyminen voidaan varmistaa eräällä yksinkertaisella käytännöllisellä keinolla, nyrkkisäännöllä : Työtehtävän sujuvuuden kannalta tiedon sijoittelun tulisi tukea tiedon nopeaa löytymistä ja ymmärrettävyyttä. Yleensä haetun tiedon löytymiseen kuluva aika on suoraan verrannollinen kokonaistiedon määrään. Tämän vuoksi näytöllä ei pitäisi olla sellaista tietoa, joka on tehtävän kannalta epäolennaista. Informaation haku monimutkaiselta näytöltä vaatii yleensä aina useita silmänliikkeitä, koska vain melko pieni osa näytöstä voidaan nähdä tarkasti keskeisessä näössä eli katseen kohdistuskohdassa tai sen läheisyydessä. Jokaista silmän liikahdusta seuraa silmän pysähdys, fiksaatio, joka vie aikaa 0,15 0,4 sekuntia. Mitä enemmän silmänliikkeitä tarvitaan, sitä enemmän aikaa kuluu ja sitä vaivalloisempaa näytön katselu on. Jos informaatio on sijoitettu niin, että kullakin katseen kohdistuksella voidaan kerätä mahdollisimman paljon tietoa, katseen kohdistuksia on vähemmän ja näytön havaitseminen on sujuvampaa. Toisaalta tiedonsijoittelun tulisi ohjata katseen kohdistusta kertomalla, missä kohdassa näyttöä on oleellista informaatiota. Jos yhdellä katseen kohdistuksella keskelle näyttöä pystyy näkemään kaikki näytön pääosat, layout on riittävän yksinkertainen antamaan tietoa siitä, missä kohdassa näyttöä oleelliset käyttöliittymäkomponentit ovat. Eräs mahdollinen tapa selkeyttää tiedon sijoittelua on merkitä oleelliset alueet käyttöliittymässä haaleilla väreillä, jotka voidaan nähdä ääreisnäössä 40. Epäterävä ääreisnäkö antaa käyttäjälle vihjeitä siitä, mihin silmiä kannattaa seuraavaksi kohdentaa. Tämä vähentää tarvetta tehdä aikaa kuluttavia silmänliikkeitä. Työ ja ihminen 18 (2004):3,

12 R. Näsänen Tiedon tiheys Se, kuinka lähekkäin toisiaan ikonit on sijoitettu, ei vaikuta kohdeikonin hakemiseen kuluvaan aikaan, mutta ikonien sijoittaminen kovin lähekkäin toisiaan koetaan erittäin epämiellyttäväksi. Suositeltava väli ikonien välissä on noin yhden ikonin mittainen leveys 17. Tällä on merkitystä erityisesti suunniteltaessa käyttöliittymiä mobiililaitteisiin, joissa näyttöjen koko on pieni ja täten houkutus sijoittaa tietoa tiheästi on suuri. Alfanumeerinen informaatio Listan suunta Valikoissa informaatio on tyypillisesti esitetty alfanumeerisesta informaatiosta koostuvina listoina. Listan suunta voi yleensä olla joko vaaka, pysty tai useammalla rivillä. Ojanpää työtovereineen 31 tutkivat kohdesanojen löytymistä vaaka- ja pystysuuntaisista sekä useita rivejä käsittävistä listoista. Hakuajat eivät riippuneet listan konfiguraatiosta, mutta pystysuuntaiset listat kyettiin prosessoimaan pienemmällä määrällä silmänliikkeitä. Pystylistoista koehenkilöt kykenivät lukemaan yhdellä silmän kohdistuksella 4 5 sanaa, kun taas vaakalistoissa kyettiin lukemaan vain 1 2 sanaa 31. Silmänliikkeiden kannalta on siis parempi suosia pystylistoja. Tekstin esittäminen mobiililaitteiden pienillä näytöillä ei aina salli normaalilevyisten palstojen käyttöä. Laarni ryhmineen 12 havaitsi, että jos palstan leveys on vain yksi sana, lukunopeus on vain hieman huonompi kuin normaalilevyisiä palstoja käytettäessä. Toisin kuin pystysuorassa menuhaussa 31 yhdellä katseen kohdistuksella voitiin lukea vain yksi sana kerrallaan. Se, ettei useampaa kuin yhtä sanaa voitu lukea yhdellä katseen kohdistuksella, johtuu todennäköisesti normaalitekstin ajatuksen sarjallisesti etenevästä luonteesta, jolloin sanat prosessoidaan ajallisesti peräkkäin eikä esimerkiksi 4 5 sanaa samanaikaisesti. Rivien väli ei saisi olla suurempi kuin kaksi kirjaimen korkeutta 31. Listojen tasaus Yleinen käytäntö (katso ISO ) on, että pystysuuntaiset sanalistat tasataan vasempaan reunaan. Numeeriset listat, joissa on desimaalipiste tai -pilkku, tasataan pisteen tai pilkun mukaan. Jos numeerisessa listassa ei ole desimaalipilkkua, se tasataan oikealle. Kirjasinlajin vaikutus informaation luettavuuteen Kirjasinlajin vaikutusta informaation luettavuuteen pohditaan usein. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että kirjasinlajilla on vain vähän merkitystä lukunopeuden kannalta, kunhan kirjainten koko on riittävä. Kirjasinlaji, jossa kirjaimen viemä tila on suhteutettu kirjaimen leveyteen, nopeuttaa lukemista hieman verrattuna suhteuttamattoman kirjasinlajin käyttöön, luultavaksi siksi, että tällöin yhdellä katseen kohdistuksella nähdään hieman enemmän kirjaimia 18. Graafinen informaatio Usein graafinen informaatio, ikonit ja muut graafiset symbolit ja kuvaukset, voivat nopeuttaa ja helpottaa visuaalisen informaation käsittelyä näköaistissa ja aivoissa verrattuna siihen, että sama informaatio olisi esitetty sanallisessa muodossa. Esimerkiksi kättä esittävä hiiren kursori, jossa etusormi on osoittavassa asennossa, voidaan havaita vain yhdellä katseen kohdistuksella. Vastaava informaatio tekstimuodossa paina tätä nappia vaatisi ainakin kaksi silmän pysähdystä ja siksi ainakin kaksinkertaisen tulkinta-ajan. Liikennemerkit ovat erittäin hyviä esimerkkejä kuvakielestä, jonka havaittavuus ja tulkinta tapahtuu erittäin nopeasti verrattuna siihen, että sama informaatio esitettäisiin tekstinä. Näköärsykkeenä tekstimuotoinen esitystapa on usein paljon monimutkaisempaa kuin hyvin suunniteltu graafisten symbolien käyttö. Mutta ollakseen tehokkaita graafiset symbolit pitää suunnitella yksinkertaisiksi ja samalla tietyn symbolijoukon kunkin symbolin tulee erota toisistaan selkeästi. Jos graafiset symbolit ovat 96 Työ ja ihminen 18 (2004):3, xx xx

Visuaalisen käytettävyyden opas 2007 Risto Näsänen, TTL

Visuaalisen käytettävyyden opas 2007 Risto Näsänen, TTL 1 Visuaalisen käytettävyyden opas 2007 Risto Näsänen, TTL 2 Visuaalisen käytettävyyden opas 3. uudistettu "painos", 2007 RISTO NÄSÄNEN, kokeellisen psykologian dosentti, erikoistutkija - Aivot ja työ -tutkimuskeskus

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN VALTIOLLA Lähde: Veli-Matti Lehtonen (2014) Henkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY Ohjeiston sisältö Tämän ohjeiston tarkoitus on antaa selkeät suuntaviivat Ollila Trans Oy:n viestinnälle. Annettuja ohjeita noudattamalla yrityksestä annetaan yhtenäinen,

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen

Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Tilastokeskus Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tulevaisuuden tutkimuksen seura 11/6/06 Esityksen rakenne Työelämän kehityksestä

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6 Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

Artikkelit ja katsaukset 2004

Artikkelit ja katsaukset 2004 Artikkelit ja katsaukset 2004 1/2004 TYÖ MUUTTUU, MUUTTUUKO TYÖNTEKIJÄ? Toim. Anneli Leppänen 3 4 Kenen mielikuvitus pääomaksi työelämään? Anneli Leppänen 5 18 Psykodynaamisen ja perinteisen johtamisvalmennuksen

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa

AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa AMIn ihmisen mittainen tavoite lievittää mielenterveyden häiriöitä ja parantaa ja tukea arjen elämänhallintaa Helena Pesola 12.2.2015 1 Kuntoutuspalvelujen muotoilu lähtee asiakkaiden tarpeista Kela on

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot