Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo"

Transkriptio

1 Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus PL Lappeenranta puhelin: Markku Ikävalko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kauppatieteellinen tiedekunta PL Lappeenranta puhelin: Tiivistelmä: Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt yhdessä Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n kanssa kolmevuotisen ( ) ESR-rahoitteisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeen. Hankkeen aikana rakennetaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo, sekä kirjoitetaan opaskirja. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan myös toisen asteen tarpeisiin. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään tukemaan opettajien, rehtoreiden sekä koulutuspäättäjien työtä ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatustoimia. Mittariston käyttöönottoa helpottamaan ja yrittäjyyskasvatuksen teemaa avaamaan kirjoitetaan lisäksi opaskirja. Yrittäjyyskasvatus on jo pitkään ollut opetussuunnitelman perusteissa, mutta edelleen kansallisella tasolla nähdään, että opettajien on ollut paikoin vaikeuksia löytää sisältöjä ja keinoja, joilla vastata yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen. Monesti tosiasia on, että "sitä saadaan, mitä mitataan" ja hanke vastaa tuohon haasteeseen! Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Opetushallitus ja yksityisrahoituksen osuudesta vastaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Hankkeen kohderyhmää ovat opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista sekä opettajakoulutuslaitoksista, yrittäjyyskasvatustoimijat sekä eri päättäjätahot kunnissa ja valtiohallinnossa. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo vakiinnuttaa yrittäjyyskasvatuksen roolia sekä merkitystä ja hanke tukee yrittäjyyskasvatuksen rakentumista opettajien täydennyskoulutusten sisällöiksi sekä osaksi OKL:ien tarjontaa. Mittaristo konkretisoi, ohjaa ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina. Se ohjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä sekä työkaluna on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää opettajien lisäksi päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa (vuosiluokka, alue, kv) ja pohtiessaan tähän liittyviä resursointeja. Hankkeen alussa on rekrytoitu parikymmentä opettajaa perusasteelta, lukiosta ja ammatilliselta toiselta asteelta ja heidän tehtävänsä on kommentoida, ideoida edelleen ja testikäyttää mittaristoa sen eri vaiheissa. Näin varmennetaan, että hankkeen luomasta

2 mittaristosta rakentuu luotettava ja monipuolinen. Hankkeen loppuvaiheessa testaajaryhmään rekrytoidaan uusia henkilöitä, jotta varmistetaan mittariston ymmärrettävyys sekä siirrettävyys. Mittariston käyttöönotto etenee hankkeen aikana eri testaajaopettajien välityksellä. Testausvaiheissa mittaristo on testaajien taustaorganisaatioiden käytössä ja hankkeen lopussa mittaristo sekä opaskirja julkaistaan kansallisesti käyttöönotettaviksi.

3 1 Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hanke Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on 3-vuotinen ( ) kehittämishanke, jonka aikana rakennetaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo, sekä kirjoitetaan mittariston tueksi opaskirja. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan myös toisen asteen tarpeisiin. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo rakennetaan tukemaan opettajien, rehtoreiden ja koulutuspäättäjien työtä ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatustoimia. Hankkeen koordinaattorina toimii Lappeenrannan teknillinen yliopisto, yhteistyökumppaneina Kerhokeskus koulutyön tuki ry sekä joukko kuntia ja koulutusorganisaatioita eri puolilta Suomea. ESR-rahoitteisen hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Opetushallitus ja yksityisrahoituksen osuudesta vastaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustavat monipuolisesti eri kouluja päättäjätasoja. 1.1 Hankkeen taustaa Yrittäjyyden edistäminen sekä yrittäjyyskasvatus ovat viime aikoina tulleet hyvin ajankohtaisiksi teemoiksi meillä Suomessa, mutta myös Euroopan laajuisesti. Euroopan Unionin komission Vihreässä kirjassa (2003) yrittäjyyden edistäminen on nimetty koulujärjestelmän painopistealueeksi, lisäksi yrittäjyyden edistämisen tärkeys ja yrittäjyyskasvatuksen merkittävyys mainitaan hallitusohjelmassa (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ) sekä Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa (Opetusministeriö 2008). Jo näitä aiemmin Opetusministeriö (2004) on kirjannut yrittäjyyskasvatuksen linjaukset sekä toimenpideohjelman ja tämän myötä yrittäjyyskasvatuksen pitäisi näkyä Suomessa perusasteen (Opetushallitus 2004) ja lukion (Opetushallitus 2003) arjessa niiden toimintaa normittavien opetussuunnitelmien mukaisesti. Edelleen Euroopan Unionin komissio (2006) linjaa yrittäjyyden olevan kansalaisen avaintaito. Yrittäjyyskasvatus on ollut kansallisissa perusasteen opetussuunnitelman perusteissa jo melko pitkään, vuodesta Tästä huolimatta edelleen kansallisella tasolla nähdään, että opettajien on ollut paikoin vaikeuksia löytää sisältöjä ja keinoja, joilla vastata yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen (Seikkula-Leino 2007). Haasteita yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tuovat lisäksi käsitteen moninaisuus (Ristimäki 2004) sekä eri toimijatahojen mahdollisesti erilaiset näkemykset ja tavoitteet. (Ruskovaara 2007) Koska yrittäjyyskasvatus tekee paikoin vasta tuloaan opettajien peruskoulutukseen, eikä opettajien täydennyskoulutuksessa yrittäjyyskasvatus ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa (Seikkula- Leino 2007), on selvää, että teeman toteuttaminen kouluissa koetaan haasteelliseksi. Vaikka yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelmien perusteissa ja opetussuunnitelmat normittavat opettajan työtä, on aihekokonaisuuden toteutumisen seuranta ja arviointi ollut lapsenkengissä (Seikkula-Leino 2006). Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo vastaa tähän haasteeseen. Se tulee vakiinnuttamaan ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatusta ja mittaristo on otettavissa osaksi koulujen laadunhallintajärjestelmää sekä kehittämistä.

4 Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä yrittäjyyskasvatuksen ohjausjärjestelmä EU MITTARIT! Suomi Maakunta Kunta, kuntayhtymä Oppilaitos Ohjelmat, strategiat, OPM:n linjaukset, kehittämissuunnitelmat, Yrittäjyyskasvatustekojen dokumentointi, seurattavuus, kehitettävyys ja resursoitavuus Opetustapahtuma (opettaja oppilas) Kuva 1. Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä Edellä kuva 1 hahmottaa yrittäjyyskasvatuksen kenttää mittariston kehittämistyön näkökulmasta. Vasemmalla on kuvattuna toimintaa ohjaavat asiakirjat sekä ohjausjärjestelmän tueksi rakennettava mittaristo. Keskellä ellipseissä esitellään eri toimijatahot, jotka linjaavat, mahdollistavat ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta. Kun mittaristo on otettu käyttöön tuo se impulsseja takaisin- ja ylöspäin eri tahoille, kuvaa yrittäjyyskasvatustoimia sekä ohjaa niitä, toimii seurannan apuvälineenä ja viitoittaa resursointia. Vuosien saatossa Suomessa on satsattu merkittäviä rahasummia yrittäjyyden edistämiseen. Yksinomaan Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamien hankkeiden kokonaiskustannukset vuosina olivat yhteensä reilut 22 miljoonaa euroa. Tällä rahasummalla toteutettiin erilaisia yrittäjyyskasvatushankkeita sekä yrittäjäksi valmentamiseen liittyviä hankkeita siten, että julkisen tukirahan osuus oli yli 60 %, 13,5 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden myötä rakentui mm. monia käyttökelpoisia oppimateriaaleja, paikkansa vakiinnuttaneita koulutusohjelmia, edelleen käytössä olevia verkkokursseja sekä uudenlaisia yhteistyö-, mentorointi- ja suunnittelumalleja niin yrityksille kuin oppilaitoksillekin. (Etelä-Suomen lääninhallitus 2005) Paljon on tehty. Nyt on haasteellista saada näiden ja lukuisten muiden hankkeiden ja kehittämistoimien innovaatiot, hyödyt ja kokemukset täysipainoisesti käyttöön. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään oppilaitosten sekä opettajien käyttöön ja käytön myötä päästään myös laajempaan ohjausvaikutukseen. Mittariston tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tulevien kehittämistoimien ja hankkeiden painopisteiden kohdentamisessa sekä resursointipäätösten tukena. Mittaristoa voivat näin yhtälailla käyttää oppilaitokset

5 opettajiensa kautta, kuin myös eri hanketoimijat ja koulutusalan päätöksentekijät alueellisesti sekä kansallisella tasolla. 2 Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämistyö Kolmevuotisen kehittämishankkeen keskeiset toimenpiteet ovat yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämis- ja testaustyö, sekä mittariston käyttöönottoa tukevan ja yrittäjyyskasvatusta avaavan opaskirjan kirjoittaminen. Nämä keskeiset toimenpiteet jakautuvat lukuisiin alatoimenpiteisiin, joita avataan kappaleessa 2.2. Kappaleessa 2.1 kuvataan mittariston kohderyhmää sekä roolia ja kappaleessa 2.3 esitellään mittariston rakennetta. 2.1 Yrittäjyyskasvatuksen mittariston luonne ja käyttäjät Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään opettajien, rehtoreiden ja koulutuspäättäjien käyttöön. Hankkeen kohderyhmää ovat näin ollen opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista ja opettajakoulutuslaitoksista, yrittäjyyskasvatustoimijat sekä eri päättäjätahot kunnissa ja valtiohallinnossa. Vaikka mittaristo luodaan ensisijaisesti perusasteen tarpeisiin, voidaan sitä soveltuvin osin hyödyntää myös toisella asteella. Mittariston avulla voidaan nähdä se, miten opettajan toimet vastaavat opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Näin ollen hankkeen kannalta yrittäjyyskasvatus on opettajan toimintaa ja mittaristo on opettajan toiminnan luokittelija. Hankkeen näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen keskeinen toimija on opettaja. Mittariston tarkoituksena on operationalisoida yrittäjyyskasvatuksen strategiat ja ohjelmat opettajille konkreettisiksi toimiksi sekä näin tehdä yrittäjyyskasvatukseen liittyvät toiminnot näkyviksi, mitattaviksi ja kehitettäviksi. Tärkeää on se, mitä opettaja tekee tai jättää tekemättä ja miten opettaja mittariston kautta näkee oman toimintansa ja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden yhdistyvän. Mittariston rakentaminen onnistuu ensimmäisessä vaiheessa parhaiten ja varmimmin keskittymällä opettajien toimien laadulliseen ja määrälliseen mittaamiseen. Lisäksi mittaristo rakennetaan siten, että yrittäjyyden hengen mukaisesti siinä seurataan myös uudistumista ja uudistumiskykyä. Innovointi ja tilaisuuteen tarttuminen tulee näkyä myös opetuksen dynaamisuutena. Mittariston avulla voidaan huomio keskittää suoraan olennaisiin asioihin, tulokset ovat yhteismitallisia ja helposti eri tahojen tulkittavissa. Lisäksi mittaristo kohdistuu ajallisesti paremmin hallittaviin ilmiöihin, eikä esim. tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatuksella mahdollisesti saataviin tuloksiin. Mittariston tulosten tulkinta ja käyttö sopii suoraan opetuksen suunnittelun ja opetuksen toteuman arvioinnin tueksi. Rajaten voidaan todeta, että syntyvällä mittaristolla ja tehtävällä tutkimustyöllä ei selvitetä oppimista, motivaatiota, yrittäjyysintentioita, yrityksen perustamista, yrittäjyysasenteita eikä muiden kuin opettajien yrittäjyyskasvatustekoja. Nämä kaikki edellä kuvatut teemat ovat isoja ja hyvin tärkeitä, mutta ainakin työn alkuvaiheessa nämä jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Oppimisen mittaaminen edellyttäisi aiheen yhtenäisen ja vakioidun mittaamistavan rakentamista, ja se puolestaan lisäisi projektin suunnitteluun ja toteutukseen yhden uuden lisäportaan ja huomio kohdistuisi opettajista oppilaisiin, opetuksesta oppimiseen.

6 2.2 Merkittävimmät hankkeen vaiheet Lappeenrannan teknillinen yliopisto käynnisti Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hankkeen keväällä 2008, jolloin käytiin merkittävimmät rahoitus- ja yhteistyöneuvottelut. Samalla hankesisältöjä konkretisoitiin osatoteuttaja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n kanssa. Mittariston kehitystyötä tehdään yhdessä testaajaopettajien kanssa, joten mukaan rekrytoitiin parikymmentä eri kouluasteita (perusaste, lukio ja ammatillinen toinen aste) edustavaa opettajaa eri puolilta Suomea. Hankkeen edetessä testaajille järjestetään yrittäjyyskasvatukseen ja mittaamiseen liittyvää perehdytystä ja syksystä 2008 alkaen testaajien tehtävänä on kommentoida, ideoida edelleen ja testikäyttää mittaristoa sen eri vaiheissa. Kehitys- ja testausyhteistyötä tehdään lisäksi muiden ESR-hankkeiden sekä yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. Mittariston kehittämistyö pitää sisällään yrittäjyyskasvatustoimien sekä opettajakoulutuslaitosten yrittäjyyskasvatusnäkymien kartoitusta. Kehittämistyössä on tutkimuksellinen ote ja hanke etenee tutkimussuunnitelman mukaisesti. Testaajaopettajille järjestetään aivomyrskypäiviä, jossa esitellään sekä testaan seurantamittareita ja saatu palaute ohjaa mallinnustyötä. Testaajille järjestetään yhteisiä työpäivän pituisia tapaamisia sekä alueellisia, muutaman tunnin kestäviä pienryhmien lähitapaamisia. Hankkeen edetessä opaskirjan kirjoitustyö käynnistyy. Opaskirja luodaan helpottamaan mittariston käyttöönottoa, sekä avaamaan yrittäjyyskasvatuksen sisältöä ja tavoitteita. Verkostotoiminnan lisäksi hankkeessa tärkeässä roolissa on viestintä. Eri päättäjä- ja toimijatahojen sitouttaminen mittariston kehittämistyöhön sekä käyttöönottoon edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja hanketiedotusta. Hankkeen toimet tulevat olemaan esillä opettajankoulutuslaitoksissa ja -korkeakouluissa, eri verkostotapaamisissa, kokouksissa sekä seminaareissa. Hanke on mukana kehittämässä kansallista Yrittäjän päivä (vietetään vuosittain 5. syyskuuta) sekä vakiinnuttamassa yrittäjyyskasvatuksen roolia ja muotoa eri koulutusasteilla. Vuoden 2010 aikana rekrytoidaan lisäjoukko testaajaopettajia, jotka pääsevät kehitystyöhön nähden uusina henkilöinä koekäyttämään mittariston testiversiota. Testaajille järjestettävien tilaisuuksien lisäksi myös rehtoreille, koulutoimille sekä koulutuspäättäjille järjestetään työseminaaripäiviä, joissa hankkeen vaiheet sekä kehittyvä mittaristo on esillä. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä sitä tukeva opaskirja julkaistaan vuoden 2010 lopussa. Valmis mittaristo esitellään sidos- ja kohderyhmille, sekä järjestetään lanseeraus- ja tiedotustilaisuuksia. Hankkeen lopussa pidetään päätösseminaari, jossa hankkeen tulokset ja tuotokset esitellään. Vuoden 2011 alussa yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on käyttöönotettavissa kansallisesti. 2.3 Mittariston rakenteesta Mittaristo tehdään tukemaan opettajien yrittäjyyskasvatustoimia. Näin ollen keskiössä ovat opettajien toimet sekä määritelty yrittäjyyskasvatuksen sisältö ja tavoitteet. Oppilaitos- ja aluekohtaisesti yrittäjyyskasvatuksen panostetaan eri tavoin, mutta hankkeen kannalta tärkeässä asemassa ovat opetussuunnitelman perusteiden yrittäjyyskasvatusta viitoittamat linjaukset. Perusopetuksen kohdalla tällöin tarkoitetaan koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen järjestämistä sellaisiksi, jotka tukevat oppilaan kehittymistä mm. omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi ja yhteistyökykyiseksi (Opetushallitus 2004).

7 Yrittäjyyskasvatus on hankkeen kannalta opettajien toimintaa, tuotettua opetusta sekä koulun toimintakulttuuria. Gibb (2001, 2005) on kirjoittanut yrittäjyyskasvatuksessa olevan kyse oppimisesta yrittäjämäisessä toiminnassa, yrittäjyyden avulla ja yrittäjyydessä sekä yrittäjyystietoisuuden lisääntymisestä. Yrittäjämäistä pedagogiikka tutkineet Kyrö (1998) sekä Remes (2003) ovat tuoneet keskusteluun erityisesti mukaan yrittäjyyskasvatuksen opetuksen sisältönä, mutta myös opetusmenetelmänä. Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämistyössä noudatetaan edellä kuvattuja painotuksia siten, että mitattaviksi tulevat yrittäjyyttä tukevat opetusmenetelmät sekä monimuotoisen yrittäjyyden opetussisällöt. Työn lähtökohtina ovat opettajien toimet, jotka pyrkivät kehittämään oppilaiden yrittäjyyden tietoja, taitoja ja asenteita (Ristimäki & Vesalainen 1997; Ristimäki & Evälä 2001) sekä koulukontekstissa yrittäjyyden olemassaolo sen sisäisessä, ulkoisessa ja omaehtoisessa roolissa (Kyrö 1998). Mittariston sisältö ja rakenne ovat projektin suurimpia haasteita. Ensimmäisenä suurena mittariston rakentamisen haasteena on tuoda EU-tason ja kansalliset tavoitteet opettajien käytännöntyöhön ymmärrettävinä, toteutettavina ja mahdollisimman paljon alkuperäistä tavoitetta noudattavina. Toisena suurena haasteena on sovittaa mittaristo erilaisten koulujen sekä koulutustasojen vaatimuksia ja ominaisuuksia vastaaviksi. Kolmas haaste nousee yrittäjyyden luonteesta, sen moninaisista ominaisuuksista ja vaihtelevista koulutustarpeista. Yrittäjyys ilmenee yhteiskunnassa hyvin erilaisina ilmiöinä, ja todennäköisesti eri koulutuslaitoksilla on erilaiset kontaktipinnat näihin ilmiöihin. Neljäntenä haasteena voidaan pitää opettamisen ja opettamisen mittaamisen luonteen mahdollista ristiriitaa yrittäjyyden luovuuteen, innovaatioon ja rajojen rikkomiseen. Mittaristo ei saa kangistaa kaavoihin vaan tuoda yrittäjyys todellisena ja muuttuvana ilmiönä mukaan opetukseen ja opetuksen sisältöön. Näiden haasteiden tiedostaminen kulkee mukana mittariston suunnitellussa ja testaamisessa. 3 Yhteenveto Kolmevuotisen yrittäjyyskasvatuksen mittaristo ESR-hankkeen tuloksena syntyy yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta sekä tukee mittariston käyttöönottoa. Mittaristo tehdään ensisijaisesti perusasteen opettajille ja rehtoreille, mutta soveltuvin osin mittaristoa pystytään hyödyntämään myös lukiossa ja ammatillisella toisella asteella. Mittaristo konkretisoi, ohjaa ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina. Se linjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä sekä työkaluna on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa (vuosiluokka, alue, kv) sekä miettiessään yrittäjyyskasvatuksen resursseja. Näin ollen mittaristolla tulee olemaan pitkäntähtäimen ohjausvaikutus kansallisiin yrittäjyyskasvatustoimiin. Testattu mittaristo rakentuu kehittämishankkeen aikana yhteistyössä osatoteuttaja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n, testaajaopettajien, eri koulutusorganisaatioiden sekä yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. Lähteet: Etelä-Suomen lääninhallitus. (2005) Yrittäjyyttä EU-projekteilla. Etelä-Suomen lääninhallituksen EU-rakennerahastojulkaisut 11. Karhatsu, E., Tuhkalainen, S., Reijola, E., Soimakallio, H. & Kärkinen, J. (toim.) Multiprint, Helsinki.

8 Euroopan Unionin komissio. (2006) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa. Bryssel. Euroopan Yhteisöjen komissio. (2003) Vihreä kirja. Yrittäjyys Euroopassa. Yritystoimintajulkaisut. Gibb, A. (2001) Creating Conducive Environments for Learning and Entrepreneurship. Living with, dealing with creating and enjoying Uncertainty and Complexity. Conference Paper : Naples. Gibb, A. (2005) The future of entrepreneurship education Determining the basis for coherent policy and practice? Teoksessa The dynamics of learning entrepreneurship in a cross-cultural university context. Kyrö, P. & Carrier, C. (toim.), Entrepreneurship Education Series 2/2005, Hämeenlinna: University of Tampere, Research Centre for Vocational and Professional Education. Kyrö, P. (1998) Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Juva. WSOY. Opetushallitus. (2003) Lukion opetussuunnitelman perusteet Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Opetushallitus. (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Opetusministeriö. (2004) Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:18. Helsinki: Yliopistopaino. Opetusministeriö. (2008) Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9. Helsinki: Yliopistopaino. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. ( ). Helsinki. Edita Prima oy. Remes, L. /2003) Yrittäjyyskasvatuksen kolme diskurssia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Ristimäki, K. (2004) Yrittäjyyskasvatus. Hamina: Oy Kotkan Kirjapaino Ab Ristimäki, K. & Evälä, A. (2001). Arvioiva kartoitus suomalaisesta yrittäjyyskasvatusmateriaalista vuonna Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 74. Vaasa. Ristimäki, K. & Vesalainen, J. (1997) Arvioiva kartoitus suomalaisesta yrittäjyyskasvatusmateriaalista. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 22. Vaasa. Ruskovaara, E.(2007) Opettajien yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusasenteita. Teoksessa Yrittäjyyskasvatuksen monia suuntia. Kyrö, P., Lehtonen, H. & Ristimäki, K. (toim.)

9 Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 5/2007, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Hämeenlinna. Seikkula-Leino, J. (2006) Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen. Paikallinen opetussuunnitelmatyö yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Opetusministeriön julkaisuja 2006:22. Yliopistopaino, Helsinki. Seikkula-Leino, J. (2007) Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007:28. Yliopistopaino, Helsinki.

Kasvatustieteen päivät

Kasvatustieteen päivät Kasvatustieteen päivät Elena Ruskovaara 22.11.2007 Yrittäjyyskasvatuksen nykytilan kuvaus ja mittaristo Tavoite: hanke käynnistyy keväällä 2008 ESR hankkeena Yksityisrahoituksen osuus on jo hankittu Hankkeen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAKETTI-hankekokonaisuus Klaus Lindberg CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja.

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja. Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja. Seminaari 31.10.2012 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Lyhyt info seurantatutkimuksesta Seurantatutkimus: vuoden 2012 toiminta / raportti 28.2

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot