Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo

Transkriptio

1 Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus PL Lappeenranta puhelin: Markku Ikävalko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kauppatieteellinen tiedekunta PL Lappeenranta puhelin: Tiivistelmä: Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt yhdessä Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n kanssa kolmevuotisen ( ) ESR-rahoitteisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeen. Hankkeen aikana rakennetaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo, sekä kirjoitetaan opaskirja. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan myös toisen asteen tarpeisiin. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään tukemaan opettajien, rehtoreiden sekä koulutuspäättäjien työtä ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatustoimia. Mittariston käyttöönottoa helpottamaan ja yrittäjyyskasvatuksen teemaa avaamaan kirjoitetaan lisäksi opaskirja. Yrittäjyyskasvatus on jo pitkään ollut opetussuunnitelman perusteissa, mutta edelleen kansallisella tasolla nähdään, että opettajien on ollut paikoin vaikeuksia löytää sisältöjä ja keinoja, joilla vastata yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen. Monesti tosiasia on, että "sitä saadaan, mitä mitataan" ja hanke vastaa tuohon haasteeseen! Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Opetushallitus ja yksityisrahoituksen osuudesta vastaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Hankkeen kohderyhmää ovat opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista sekä opettajakoulutuslaitoksista, yrittäjyyskasvatustoimijat sekä eri päättäjätahot kunnissa ja valtiohallinnossa. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo vakiinnuttaa yrittäjyyskasvatuksen roolia sekä merkitystä ja hanke tukee yrittäjyyskasvatuksen rakentumista opettajien täydennyskoulutusten sisällöiksi sekä osaksi OKL:ien tarjontaa. Mittaristo konkretisoi, ohjaa ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina. Se ohjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä sekä työkaluna on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää opettajien lisäksi päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa (vuosiluokka, alue, kv) ja pohtiessaan tähän liittyviä resursointeja. Hankkeen alussa on rekrytoitu parikymmentä opettajaa perusasteelta, lukiosta ja ammatilliselta toiselta asteelta ja heidän tehtävänsä on kommentoida, ideoida edelleen ja testikäyttää mittaristoa sen eri vaiheissa. Näin varmennetaan, että hankkeen luomasta

2 mittaristosta rakentuu luotettava ja monipuolinen. Hankkeen loppuvaiheessa testaajaryhmään rekrytoidaan uusia henkilöitä, jotta varmistetaan mittariston ymmärrettävyys sekä siirrettävyys. Mittariston käyttöönotto etenee hankkeen aikana eri testaajaopettajien välityksellä. Testausvaiheissa mittaristo on testaajien taustaorganisaatioiden käytössä ja hankkeen lopussa mittaristo sekä opaskirja julkaistaan kansallisesti käyttöönotettaviksi.

3 1 Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hanke Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on 3-vuotinen ( ) kehittämishanke, jonka aikana rakennetaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo, sekä kirjoitetaan mittariston tueksi opaskirja. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan myös toisen asteen tarpeisiin. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo rakennetaan tukemaan opettajien, rehtoreiden ja koulutuspäättäjien työtä ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatustoimia. Hankkeen koordinaattorina toimii Lappeenrannan teknillinen yliopisto, yhteistyökumppaneina Kerhokeskus koulutyön tuki ry sekä joukko kuntia ja koulutusorganisaatioita eri puolilta Suomea. ESR-rahoitteisen hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Opetushallitus ja yksityisrahoituksen osuudesta vastaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustavat monipuolisesti eri kouluja päättäjätasoja. 1.1 Hankkeen taustaa Yrittäjyyden edistäminen sekä yrittäjyyskasvatus ovat viime aikoina tulleet hyvin ajankohtaisiksi teemoiksi meillä Suomessa, mutta myös Euroopan laajuisesti. Euroopan Unionin komission Vihreässä kirjassa (2003) yrittäjyyden edistäminen on nimetty koulujärjestelmän painopistealueeksi, lisäksi yrittäjyyden edistämisen tärkeys ja yrittäjyyskasvatuksen merkittävyys mainitaan hallitusohjelmassa (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ) sekä Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa (Opetusministeriö 2008). Jo näitä aiemmin Opetusministeriö (2004) on kirjannut yrittäjyyskasvatuksen linjaukset sekä toimenpideohjelman ja tämän myötä yrittäjyyskasvatuksen pitäisi näkyä Suomessa perusasteen (Opetushallitus 2004) ja lukion (Opetushallitus 2003) arjessa niiden toimintaa normittavien opetussuunnitelmien mukaisesti. Edelleen Euroopan Unionin komissio (2006) linjaa yrittäjyyden olevan kansalaisen avaintaito. Yrittäjyyskasvatus on ollut kansallisissa perusasteen opetussuunnitelman perusteissa jo melko pitkään, vuodesta Tästä huolimatta edelleen kansallisella tasolla nähdään, että opettajien on ollut paikoin vaikeuksia löytää sisältöjä ja keinoja, joilla vastata yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen (Seikkula-Leino 2007). Haasteita yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tuovat lisäksi käsitteen moninaisuus (Ristimäki 2004) sekä eri toimijatahojen mahdollisesti erilaiset näkemykset ja tavoitteet. (Ruskovaara 2007) Koska yrittäjyyskasvatus tekee paikoin vasta tuloaan opettajien peruskoulutukseen, eikä opettajien täydennyskoulutuksessa yrittäjyyskasvatus ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa (Seikkula- Leino 2007), on selvää, että teeman toteuttaminen kouluissa koetaan haasteelliseksi. Vaikka yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelmien perusteissa ja opetussuunnitelmat normittavat opettajan työtä, on aihekokonaisuuden toteutumisen seuranta ja arviointi ollut lapsenkengissä (Seikkula-Leino 2006). Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo vastaa tähän haasteeseen. Se tulee vakiinnuttamaan ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatusta ja mittaristo on otettavissa osaksi koulujen laadunhallintajärjestelmää sekä kehittämistä.

4 Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä yrittäjyyskasvatuksen ohjausjärjestelmä EU MITTARIT! Suomi Maakunta Kunta, kuntayhtymä Oppilaitos Ohjelmat, strategiat, OPM:n linjaukset, kehittämissuunnitelmat, Yrittäjyyskasvatustekojen dokumentointi, seurattavuus, kehitettävyys ja resursoitavuus Opetustapahtuma (opettaja oppilas) Kuva 1. Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä Edellä kuva 1 hahmottaa yrittäjyyskasvatuksen kenttää mittariston kehittämistyön näkökulmasta. Vasemmalla on kuvattuna toimintaa ohjaavat asiakirjat sekä ohjausjärjestelmän tueksi rakennettava mittaristo. Keskellä ellipseissä esitellään eri toimijatahot, jotka linjaavat, mahdollistavat ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta. Kun mittaristo on otettu käyttöön tuo se impulsseja takaisin- ja ylöspäin eri tahoille, kuvaa yrittäjyyskasvatustoimia sekä ohjaa niitä, toimii seurannan apuvälineenä ja viitoittaa resursointia. Vuosien saatossa Suomessa on satsattu merkittäviä rahasummia yrittäjyyden edistämiseen. Yksinomaan Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamien hankkeiden kokonaiskustannukset vuosina olivat yhteensä reilut 22 miljoonaa euroa. Tällä rahasummalla toteutettiin erilaisia yrittäjyyskasvatushankkeita sekä yrittäjäksi valmentamiseen liittyviä hankkeita siten, että julkisen tukirahan osuus oli yli 60 %, 13,5 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden myötä rakentui mm. monia käyttökelpoisia oppimateriaaleja, paikkansa vakiinnuttaneita koulutusohjelmia, edelleen käytössä olevia verkkokursseja sekä uudenlaisia yhteistyö-, mentorointi- ja suunnittelumalleja niin yrityksille kuin oppilaitoksillekin. (Etelä-Suomen lääninhallitus 2005) Paljon on tehty. Nyt on haasteellista saada näiden ja lukuisten muiden hankkeiden ja kehittämistoimien innovaatiot, hyödyt ja kokemukset täysipainoisesti käyttöön. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään oppilaitosten sekä opettajien käyttöön ja käytön myötä päästään myös laajempaan ohjausvaikutukseen. Mittariston tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tulevien kehittämistoimien ja hankkeiden painopisteiden kohdentamisessa sekä resursointipäätösten tukena. Mittaristoa voivat näin yhtälailla käyttää oppilaitokset

5 opettajiensa kautta, kuin myös eri hanketoimijat ja koulutusalan päätöksentekijät alueellisesti sekä kansallisella tasolla. 2 Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämistyö Kolmevuotisen kehittämishankkeen keskeiset toimenpiteet ovat yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämis- ja testaustyö, sekä mittariston käyttöönottoa tukevan ja yrittäjyyskasvatusta avaavan opaskirjan kirjoittaminen. Nämä keskeiset toimenpiteet jakautuvat lukuisiin alatoimenpiteisiin, joita avataan kappaleessa 2.2. Kappaleessa 2.1 kuvataan mittariston kohderyhmää sekä roolia ja kappaleessa 2.3 esitellään mittariston rakennetta. 2.1 Yrittäjyyskasvatuksen mittariston luonne ja käyttäjät Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään opettajien, rehtoreiden ja koulutuspäättäjien käyttöön. Hankkeen kohderyhmää ovat näin ollen opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista ja opettajakoulutuslaitoksista, yrittäjyyskasvatustoimijat sekä eri päättäjätahot kunnissa ja valtiohallinnossa. Vaikka mittaristo luodaan ensisijaisesti perusasteen tarpeisiin, voidaan sitä soveltuvin osin hyödyntää myös toisella asteella. Mittariston avulla voidaan nähdä se, miten opettajan toimet vastaavat opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Näin ollen hankkeen kannalta yrittäjyyskasvatus on opettajan toimintaa ja mittaristo on opettajan toiminnan luokittelija. Hankkeen näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen keskeinen toimija on opettaja. Mittariston tarkoituksena on operationalisoida yrittäjyyskasvatuksen strategiat ja ohjelmat opettajille konkreettisiksi toimiksi sekä näin tehdä yrittäjyyskasvatukseen liittyvät toiminnot näkyviksi, mitattaviksi ja kehitettäviksi. Tärkeää on se, mitä opettaja tekee tai jättää tekemättä ja miten opettaja mittariston kautta näkee oman toimintansa ja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden yhdistyvän. Mittariston rakentaminen onnistuu ensimmäisessä vaiheessa parhaiten ja varmimmin keskittymällä opettajien toimien laadulliseen ja määrälliseen mittaamiseen. Lisäksi mittaristo rakennetaan siten, että yrittäjyyden hengen mukaisesti siinä seurataan myös uudistumista ja uudistumiskykyä. Innovointi ja tilaisuuteen tarttuminen tulee näkyä myös opetuksen dynaamisuutena. Mittariston avulla voidaan huomio keskittää suoraan olennaisiin asioihin, tulokset ovat yhteismitallisia ja helposti eri tahojen tulkittavissa. Lisäksi mittaristo kohdistuu ajallisesti paremmin hallittaviin ilmiöihin, eikä esim. tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatuksella mahdollisesti saataviin tuloksiin. Mittariston tulosten tulkinta ja käyttö sopii suoraan opetuksen suunnittelun ja opetuksen toteuman arvioinnin tueksi. Rajaten voidaan todeta, että syntyvällä mittaristolla ja tehtävällä tutkimustyöllä ei selvitetä oppimista, motivaatiota, yrittäjyysintentioita, yrityksen perustamista, yrittäjyysasenteita eikä muiden kuin opettajien yrittäjyyskasvatustekoja. Nämä kaikki edellä kuvatut teemat ovat isoja ja hyvin tärkeitä, mutta ainakin työn alkuvaiheessa nämä jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Oppimisen mittaaminen edellyttäisi aiheen yhtenäisen ja vakioidun mittaamistavan rakentamista, ja se puolestaan lisäisi projektin suunnitteluun ja toteutukseen yhden uuden lisäportaan ja huomio kohdistuisi opettajista oppilaisiin, opetuksesta oppimiseen.

6 2.2 Merkittävimmät hankkeen vaiheet Lappeenrannan teknillinen yliopisto käynnisti Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hankkeen keväällä 2008, jolloin käytiin merkittävimmät rahoitus- ja yhteistyöneuvottelut. Samalla hankesisältöjä konkretisoitiin osatoteuttaja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n kanssa. Mittariston kehitystyötä tehdään yhdessä testaajaopettajien kanssa, joten mukaan rekrytoitiin parikymmentä eri kouluasteita (perusaste, lukio ja ammatillinen toinen aste) edustavaa opettajaa eri puolilta Suomea. Hankkeen edetessä testaajille järjestetään yrittäjyyskasvatukseen ja mittaamiseen liittyvää perehdytystä ja syksystä 2008 alkaen testaajien tehtävänä on kommentoida, ideoida edelleen ja testikäyttää mittaristoa sen eri vaiheissa. Kehitys- ja testausyhteistyötä tehdään lisäksi muiden ESR-hankkeiden sekä yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. Mittariston kehittämistyö pitää sisällään yrittäjyyskasvatustoimien sekä opettajakoulutuslaitosten yrittäjyyskasvatusnäkymien kartoitusta. Kehittämistyössä on tutkimuksellinen ote ja hanke etenee tutkimussuunnitelman mukaisesti. Testaajaopettajille järjestetään aivomyrskypäiviä, jossa esitellään sekä testaan seurantamittareita ja saatu palaute ohjaa mallinnustyötä. Testaajille järjestetään yhteisiä työpäivän pituisia tapaamisia sekä alueellisia, muutaman tunnin kestäviä pienryhmien lähitapaamisia. Hankkeen edetessä opaskirjan kirjoitustyö käynnistyy. Opaskirja luodaan helpottamaan mittariston käyttöönottoa, sekä avaamaan yrittäjyyskasvatuksen sisältöä ja tavoitteita. Verkostotoiminnan lisäksi hankkeessa tärkeässä roolissa on viestintä. Eri päättäjä- ja toimijatahojen sitouttaminen mittariston kehittämistyöhön sekä käyttöönottoon edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja hanketiedotusta. Hankkeen toimet tulevat olemaan esillä opettajankoulutuslaitoksissa ja -korkeakouluissa, eri verkostotapaamisissa, kokouksissa sekä seminaareissa. Hanke on mukana kehittämässä kansallista Yrittäjän päivä (vietetään vuosittain 5. syyskuuta) sekä vakiinnuttamassa yrittäjyyskasvatuksen roolia ja muotoa eri koulutusasteilla. Vuoden 2010 aikana rekrytoidaan lisäjoukko testaajaopettajia, jotka pääsevät kehitystyöhön nähden uusina henkilöinä koekäyttämään mittariston testiversiota. Testaajille järjestettävien tilaisuuksien lisäksi myös rehtoreille, koulutoimille sekä koulutuspäättäjille järjestetään työseminaaripäiviä, joissa hankkeen vaiheet sekä kehittyvä mittaristo on esillä. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä sitä tukeva opaskirja julkaistaan vuoden 2010 lopussa. Valmis mittaristo esitellään sidos- ja kohderyhmille, sekä järjestetään lanseeraus- ja tiedotustilaisuuksia. Hankkeen lopussa pidetään päätösseminaari, jossa hankkeen tulokset ja tuotokset esitellään. Vuoden 2011 alussa yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on käyttöönotettavissa kansallisesti. 2.3 Mittariston rakenteesta Mittaristo tehdään tukemaan opettajien yrittäjyyskasvatustoimia. Näin ollen keskiössä ovat opettajien toimet sekä määritelty yrittäjyyskasvatuksen sisältö ja tavoitteet. Oppilaitos- ja aluekohtaisesti yrittäjyyskasvatuksen panostetaan eri tavoin, mutta hankkeen kannalta tärkeässä asemassa ovat opetussuunnitelman perusteiden yrittäjyyskasvatusta viitoittamat linjaukset. Perusopetuksen kohdalla tällöin tarkoitetaan koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen järjestämistä sellaisiksi, jotka tukevat oppilaan kehittymistä mm. omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi ja yhteistyökykyiseksi (Opetushallitus 2004).

7 Yrittäjyyskasvatus on hankkeen kannalta opettajien toimintaa, tuotettua opetusta sekä koulun toimintakulttuuria. Gibb (2001, 2005) on kirjoittanut yrittäjyyskasvatuksessa olevan kyse oppimisesta yrittäjämäisessä toiminnassa, yrittäjyyden avulla ja yrittäjyydessä sekä yrittäjyystietoisuuden lisääntymisestä. Yrittäjämäistä pedagogiikka tutkineet Kyrö (1998) sekä Remes (2003) ovat tuoneet keskusteluun erityisesti mukaan yrittäjyyskasvatuksen opetuksen sisältönä, mutta myös opetusmenetelmänä. Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämistyössä noudatetaan edellä kuvattuja painotuksia siten, että mitattaviksi tulevat yrittäjyyttä tukevat opetusmenetelmät sekä monimuotoisen yrittäjyyden opetussisällöt. Työn lähtökohtina ovat opettajien toimet, jotka pyrkivät kehittämään oppilaiden yrittäjyyden tietoja, taitoja ja asenteita (Ristimäki & Vesalainen 1997; Ristimäki & Evälä 2001) sekä koulukontekstissa yrittäjyyden olemassaolo sen sisäisessä, ulkoisessa ja omaehtoisessa roolissa (Kyrö 1998). Mittariston sisältö ja rakenne ovat projektin suurimpia haasteita. Ensimmäisenä suurena mittariston rakentamisen haasteena on tuoda EU-tason ja kansalliset tavoitteet opettajien käytännöntyöhön ymmärrettävinä, toteutettavina ja mahdollisimman paljon alkuperäistä tavoitetta noudattavina. Toisena suurena haasteena on sovittaa mittaristo erilaisten koulujen sekä koulutustasojen vaatimuksia ja ominaisuuksia vastaaviksi. Kolmas haaste nousee yrittäjyyden luonteesta, sen moninaisista ominaisuuksista ja vaihtelevista koulutustarpeista. Yrittäjyys ilmenee yhteiskunnassa hyvin erilaisina ilmiöinä, ja todennäköisesti eri koulutuslaitoksilla on erilaiset kontaktipinnat näihin ilmiöihin. Neljäntenä haasteena voidaan pitää opettamisen ja opettamisen mittaamisen luonteen mahdollista ristiriitaa yrittäjyyden luovuuteen, innovaatioon ja rajojen rikkomiseen. Mittaristo ei saa kangistaa kaavoihin vaan tuoda yrittäjyys todellisena ja muuttuvana ilmiönä mukaan opetukseen ja opetuksen sisältöön. Näiden haasteiden tiedostaminen kulkee mukana mittariston suunnitellussa ja testaamisessa. 3 Yhteenveto Kolmevuotisen yrittäjyyskasvatuksen mittaristo ESR-hankkeen tuloksena syntyy yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta sekä tukee mittariston käyttöönottoa. Mittaristo tehdään ensisijaisesti perusasteen opettajille ja rehtoreille, mutta soveltuvin osin mittaristoa pystytään hyödyntämään myös lukiossa ja ammatillisella toisella asteella. Mittaristo konkretisoi, ohjaa ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina. Se linjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä sekä työkaluna on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa (vuosiluokka, alue, kv) sekä miettiessään yrittäjyyskasvatuksen resursseja. Näin ollen mittaristolla tulee olemaan pitkäntähtäimen ohjausvaikutus kansallisiin yrittäjyyskasvatustoimiin. Testattu mittaristo rakentuu kehittämishankkeen aikana yhteistyössä osatoteuttaja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n, testaajaopettajien, eri koulutusorganisaatioiden sekä yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. Lähteet: Etelä-Suomen lääninhallitus. (2005) Yrittäjyyttä EU-projekteilla. Etelä-Suomen lääninhallituksen EU-rakennerahastojulkaisut 11. Karhatsu, E., Tuhkalainen, S., Reijola, E., Soimakallio, H. & Kärkinen, J. (toim.) Multiprint, Helsinki.

8 Euroopan Unionin komissio. (2006) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa. Bryssel. Euroopan Yhteisöjen komissio. (2003) Vihreä kirja. Yrittäjyys Euroopassa. Yritystoimintajulkaisut. Gibb, A. (2001) Creating Conducive Environments for Learning and Entrepreneurship. Living with, dealing with creating and enjoying Uncertainty and Complexity. Conference Paper : Naples. Gibb, A. (2005) The future of entrepreneurship education Determining the basis for coherent policy and practice? Teoksessa The dynamics of learning entrepreneurship in a cross-cultural university context. Kyrö, P. & Carrier, C. (toim.), Entrepreneurship Education Series 2/2005, Hämeenlinna: University of Tampere, Research Centre for Vocational and Professional Education. Kyrö, P. (1998) Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Juva. WSOY. Opetushallitus. (2003) Lukion opetussuunnitelman perusteet Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Opetushallitus. (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Opetusministeriö. (2004) Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:18. Helsinki: Yliopistopaino. Opetusministeriö. (2008) Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9. Helsinki: Yliopistopaino. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. ( ). Helsinki. Edita Prima oy. Remes, L. /2003) Yrittäjyyskasvatuksen kolme diskurssia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Ristimäki, K. (2004) Yrittäjyyskasvatus. Hamina: Oy Kotkan Kirjapaino Ab Ristimäki, K. & Evälä, A. (2001). Arvioiva kartoitus suomalaisesta yrittäjyyskasvatusmateriaalista vuonna Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 74. Vaasa. Ristimäki, K. & Vesalainen, J. (1997) Arvioiva kartoitus suomalaisesta yrittäjyyskasvatusmateriaalista. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 22. Vaasa. Ruskovaara, E.(2007) Opettajien yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusasenteita. Teoksessa Yrittäjyyskasvatuksen monia suuntia. Kyrö, P., Lehtonen, H. & Ristimäki, K. (toim.)

9 Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 5/2007, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Hämeenlinna. Seikkula-Leino, J. (2006) Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen. Paikallinen opetussuunnitelmatyö yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Opetusministeriön julkaisuja 2006:22. Yliopistopaino, Helsinki. Seikkula-Leino, J. (2007) Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007:28. Yliopistopaino, Helsinki.