Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo"

Transkriptio

1 Hankecase: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus PL Lappeenranta puhelin: Markku Ikävalko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kauppatieteellinen tiedekunta PL Lappeenranta puhelin: Tiivistelmä: Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt yhdessä Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n kanssa kolmevuotisen ( ) ESR-rahoitteisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeen. Hankkeen aikana rakennetaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo, sekä kirjoitetaan opaskirja. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan myös toisen asteen tarpeisiin. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään tukemaan opettajien, rehtoreiden sekä koulutuspäättäjien työtä ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatustoimia. Mittariston käyttöönottoa helpottamaan ja yrittäjyyskasvatuksen teemaa avaamaan kirjoitetaan lisäksi opaskirja. Yrittäjyyskasvatus on jo pitkään ollut opetussuunnitelman perusteissa, mutta edelleen kansallisella tasolla nähdään, että opettajien on ollut paikoin vaikeuksia löytää sisältöjä ja keinoja, joilla vastata yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen. Monesti tosiasia on, että "sitä saadaan, mitä mitataan" ja hanke vastaa tuohon haasteeseen! Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Opetushallitus ja yksityisrahoituksen osuudesta vastaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Hankkeen kohderyhmää ovat opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista sekä opettajakoulutuslaitoksista, yrittäjyyskasvatustoimijat sekä eri päättäjätahot kunnissa ja valtiohallinnossa. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo vakiinnuttaa yrittäjyyskasvatuksen roolia sekä merkitystä ja hanke tukee yrittäjyyskasvatuksen rakentumista opettajien täydennyskoulutusten sisällöiksi sekä osaksi OKL:ien tarjontaa. Mittaristo konkretisoi, ohjaa ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina. Se ohjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä sekä työkaluna on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää opettajien lisäksi päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa (vuosiluokka, alue, kv) ja pohtiessaan tähän liittyviä resursointeja. Hankkeen alussa on rekrytoitu parikymmentä opettajaa perusasteelta, lukiosta ja ammatilliselta toiselta asteelta ja heidän tehtävänsä on kommentoida, ideoida edelleen ja testikäyttää mittaristoa sen eri vaiheissa. Näin varmennetaan, että hankkeen luomasta

2 mittaristosta rakentuu luotettava ja monipuolinen. Hankkeen loppuvaiheessa testaajaryhmään rekrytoidaan uusia henkilöitä, jotta varmistetaan mittariston ymmärrettävyys sekä siirrettävyys. Mittariston käyttöönotto etenee hankkeen aikana eri testaajaopettajien välityksellä. Testausvaiheissa mittaristo on testaajien taustaorganisaatioiden käytössä ja hankkeen lopussa mittaristo sekä opaskirja julkaistaan kansallisesti käyttöönotettaviksi.

3 1 Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hanke Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on 3-vuotinen ( ) kehittämishanke, jonka aikana rakennetaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo, sekä kirjoitetaan mittariston tueksi opaskirja. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan myös toisen asteen tarpeisiin. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo rakennetaan tukemaan opettajien, rehtoreiden ja koulutuspäättäjien työtä ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatustoimia. Hankkeen koordinaattorina toimii Lappeenrannan teknillinen yliopisto, yhteistyökumppaneina Kerhokeskus koulutyön tuki ry sekä joukko kuntia ja koulutusorganisaatioita eri puolilta Suomea. ESR-rahoitteisen hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Opetushallitus ja yksityisrahoituksen osuudesta vastaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustavat monipuolisesti eri kouluja päättäjätasoja. 1.1 Hankkeen taustaa Yrittäjyyden edistäminen sekä yrittäjyyskasvatus ovat viime aikoina tulleet hyvin ajankohtaisiksi teemoiksi meillä Suomessa, mutta myös Euroopan laajuisesti. Euroopan Unionin komission Vihreässä kirjassa (2003) yrittäjyyden edistäminen on nimetty koulujärjestelmän painopistealueeksi, lisäksi yrittäjyyden edistämisen tärkeys ja yrittäjyyskasvatuksen merkittävyys mainitaan hallitusohjelmassa (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ) sekä Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa (Opetusministeriö 2008). Jo näitä aiemmin Opetusministeriö (2004) on kirjannut yrittäjyyskasvatuksen linjaukset sekä toimenpideohjelman ja tämän myötä yrittäjyyskasvatuksen pitäisi näkyä Suomessa perusasteen (Opetushallitus 2004) ja lukion (Opetushallitus 2003) arjessa niiden toimintaa normittavien opetussuunnitelmien mukaisesti. Edelleen Euroopan Unionin komissio (2006) linjaa yrittäjyyden olevan kansalaisen avaintaito. Yrittäjyyskasvatus on ollut kansallisissa perusasteen opetussuunnitelman perusteissa jo melko pitkään, vuodesta Tästä huolimatta edelleen kansallisella tasolla nähdään, että opettajien on ollut paikoin vaikeuksia löytää sisältöjä ja keinoja, joilla vastata yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen (Seikkula-Leino 2007). Haasteita yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tuovat lisäksi käsitteen moninaisuus (Ristimäki 2004) sekä eri toimijatahojen mahdollisesti erilaiset näkemykset ja tavoitteet. (Ruskovaara 2007) Koska yrittäjyyskasvatus tekee paikoin vasta tuloaan opettajien peruskoulutukseen, eikä opettajien täydennyskoulutuksessa yrittäjyyskasvatus ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa (Seikkula- Leino 2007), on selvää, että teeman toteuttaminen kouluissa koetaan haasteelliseksi. Vaikka yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelmien perusteissa ja opetussuunnitelmat normittavat opettajan työtä, on aihekokonaisuuden toteutumisen seuranta ja arviointi ollut lapsenkengissä (Seikkula-Leino 2006). Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo vastaa tähän haasteeseen. Se tulee vakiinnuttamaan ja ohjaamaan yrittäjyyskasvatusta ja mittaristo on otettavissa osaksi koulujen laadunhallintajärjestelmää sekä kehittämistä.

4 Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä yrittäjyyskasvatuksen ohjausjärjestelmä EU MITTARIT! Suomi Maakunta Kunta, kuntayhtymä Oppilaitos Ohjelmat, strategiat, OPM:n linjaukset, kehittämissuunnitelmat, Yrittäjyyskasvatustekojen dokumentointi, seurattavuus, kehitettävyys ja resursoitavuus Opetustapahtuma (opettaja oppilas) Kuva 1. Yrittäjyyskasvatus monikerroksisena ilmiönä Edellä kuva 1 hahmottaa yrittäjyyskasvatuksen kenttää mittariston kehittämistyön näkökulmasta. Vasemmalla on kuvattuna toimintaa ohjaavat asiakirjat sekä ohjausjärjestelmän tueksi rakennettava mittaristo. Keskellä ellipseissä esitellään eri toimijatahot, jotka linjaavat, mahdollistavat ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta. Kun mittaristo on otettu käyttöön tuo se impulsseja takaisin- ja ylöspäin eri tahoille, kuvaa yrittäjyyskasvatustoimia sekä ohjaa niitä, toimii seurannan apuvälineenä ja viitoittaa resursointia. Vuosien saatossa Suomessa on satsattu merkittäviä rahasummia yrittäjyyden edistämiseen. Yksinomaan Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamien hankkeiden kokonaiskustannukset vuosina olivat yhteensä reilut 22 miljoonaa euroa. Tällä rahasummalla toteutettiin erilaisia yrittäjyyskasvatushankkeita sekä yrittäjäksi valmentamiseen liittyviä hankkeita siten, että julkisen tukirahan osuus oli yli 60 %, 13,5 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden myötä rakentui mm. monia käyttökelpoisia oppimateriaaleja, paikkansa vakiinnuttaneita koulutusohjelmia, edelleen käytössä olevia verkkokursseja sekä uudenlaisia yhteistyö-, mentorointi- ja suunnittelumalleja niin yrityksille kuin oppilaitoksillekin. (Etelä-Suomen lääninhallitus 2005) Paljon on tehty. Nyt on haasteellista saada näiden ja lukuisten muiden hankkeiden ja kehittämistoimien innovaatiot, hyödyt ja kokemukset täysipainoisesti käyttöön. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään oppilaitosten sekä opettajien käyttöön ja käytön myötä päästään myös laajempaan ohjausvaikutukseen. Mittariston tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tulevien kehittämistoimien ja hankkeiden painopisteiden kohdentamisessa sekä resursointipäätösten tukena. Mittaristoa voivat näin yhtälailla käyttää oppilaitokset

5 opettajiensa kautta, kuin myös eri hanketoimijat ja koulutusalan päätöksentekijät alueellisesti sekä kansallisella tasolla. 2 Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämistyö Kolmevuotisen kehittämishankkeen keskeiset toimenpiteet ovat yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämis- ja testaustyö, sekä mittariston käyttöönottoa tukevan ja yrittäjyyskasvatusta avaavan opaskirjan kirjoittaminen. Nämä keskeiset toimenpiteet jakautuvat lukuisiin alatoimenpiteisiin, joita avataan kappaleessa 2.2. Kappaleessa 2.1 kuvataan mittariston kohderyhmää sekä roolia ja kappaleessa 2.3 esitellään mittariston rakennetta. 2.1 Yrittäjyyskasvatuksen mittariston luonne ja käyttäjät Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo tehdään opettajien, rehtoreiden ja koulutuspäättäjien käyttöön. Hankkeen kohderyhmää ovat näin ollen opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista ja opettajakoulutuslaitoksista, yrittäjyyskasvatustoimijat sekä eri päättäjätahot kunnissa ja valtiohallinnossa. Vaikka mittaristo luodaan ensisijaisesti perusasteen tarpeisiin, voidaan sitä soveltuvin osin hyödyntää myös toisella asteella. Mittariston avulla voidaan nähdä se, miten opettajan toimet vastaavat opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Näin ollen hankkeen kannalta yrittäjyyskasvatus on opettajan toimintaa ja mittaristo on opettajan toiminnan luokittelija. Hankkeen näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen keskeinen toimija on opettaja. Mittariston tarkoituksena on operationalisoida yrittäjyyskasvatuksen strategiat ja ohjelmat opettajille konkreettisiksi toimiksi sekä näin tehdä yrittäjyyskasvatukseen liittyvät toiminnot näkyviksi, mitattaviksi ja kehitettäviksi. Tärkeää on se, mitä opettaja tekee tai jättää tekemättä ja miten opettaja mittariston kautta näkee oman toimintansa ja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden yhdistyvän. Mittariston rakentaminen onnistuu ensimmäisessä vaiheessa parhaiten ja varmimmin keskittymällä opettajien toimien laadulliseen ja määrälliseen mittaamiseen. Lisäksi mittaristo rakennetaan siten, että yrittäjyyden hengen mukaisesti siinä seurataan myös uudistumista ja uudistumiskykyä. Innovointi ja tilaisuuteen tarttuminen tulee näkyä myös opetuksen dynaamisuutena. Mittariston avulla voidaan huomio keskittää suoraan olennaisiin asioihin, tulokset ovat yhteismitallisia ja helposti eri tahojen tulkittavissa. Lisäksi mittaristo kohdistuu ajallisesti paremmin hallittaviin ilmiöihin, eikä esim. tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatuksella mahdollisesti saataviin tuloksiin. Mittariston tulosten tulkinta ja käyttö sopii suoraan opetuksen suunnittelun ja opetuksen toteuman arvioinnin tueksi. Rajaten voidaan todeta, että syntyvällä mittaristolla ja tehtävällä tutkimustyöllä ei selvitetä oppimista, motivaatiota, yrittäjyysintentioita, yrityksen perustamista, yrittäjyysasenteita eikä muiden kuin opettajien yrittäjyyskasvatustekoja. Nämä kaikki edellä kuvatut teemat ovat isoja ja hyvin tärkeitä, mutta ainakin työn alkuvaiheessa nämä jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Oppimisen mittaaminen edellyttäisi aiheen yhtenäisen ja vakioidun mittaamistavan rakentamista, ja se puolestaan lisäisi projektin suunnitteluun ja toteutukseen yhden uuden lisäportaan ja huomio kohdistuisi opettajista oppilaisiin, opetuksesta oppimiseen.

6 2.2 Merkittävimmät hankkeen vaiheet Lappeenrannan teknillinen yliopisto käynnisti Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hankkeen keväällä 2008, jolloin käytiin merkittävimmät rahoitus- ja yhteistyöneuvottelut. Samalla hankesisältöjä konkretisoitiin osatoteuttaja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n kanssa. Mittariston kehitystyötä tehdään yhdessä testaajaopettajien kanssa, joten mukaan rekrytoitiin parikymmentä eri kouluasteita (perusaste, lukio ja ammatillinen toinen aste) edustavaa opettajaa eri puolilta Suomea. Hankkeen edetessä testaajille järjestetään yrittäjyyskasvatukseen ja mittaamiseen liittyvää perehdytystä ja syksystä 2008 alkaen testaajien tehtävänä on kommentoida, ideoida edelleen ja testikäyttää mittaristoa sen eri vaiheissa. Kehitys- ja testausyhteistyötä tehdään lisäksi muiden ESR-hankkeiden sekä yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. Mittariston kehittämistyö pitää sisällään yrittäjyyskasvatustoimien sekä opettajakoulutuslaitosten yrittäjyyskasvatusnäkymien kartoitusta. Kehittämistyössä on tutkimuksellinen ote ja hanke etenee tutkimussuunnitelman mukaisesti. Testaajaopettajille järjestetään aivomyrskypäiviä, jossa esitellään sekä testaan seurantamittareita ja saatu palaute ohjaa mallinnustyötä. Testaajille järjestetään yhteisiä työpäivän pituisia tapaamisia sekä alueellisia, muutaman tunnin kestäviä pienryhmien lähitapaamisia. Hankkeen edetessä opaskirjan kirjoitustyö käynnistyy. Opaskirja luodaan helpottamaan mittariston käyttöönottoa, sekä avaamaan yrittäjyyskasvatuksen sisältöä ja tavoitteita. Verkostotoiminnan lisäksi hankkeessa tärkeässä roolissa on viestintä. Eri päättäjä- ja toimijatahojen sitouttaminen mittariston kehittämistyöhön sekä käyttöönottoon edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja hanketiedotusta. Hankkeen toimet tulevat olemaan esillä opettajankoulutuslaitoksissa ja -korkeakouluissa, eri verkostotapaamisissa, kokouksissa sekä seminaareissa. Hanke on mukana kehittämässä kansallista Yrittäjän päivä (vietetään vuosittain 5. syyskuuta) sekä vakiinnuttamassa yrittäjyyskasvatuksen roolia ja muotoa eri koulutusasteilla. Vuoden 2010 aikana rekrytoidaan lisäjoukko testaajaopettajia, jotka pääsevät kehitystyöhön nähden uusina henkilöinä koekäyttämään mittariston testiversiota. Testaajille järjestettävien tilaisuuksien lisäksi myös rehtoreille, koulutoimille sekä koulutuspäättäjille järjestetään työseminaaripäiviä, joissa hankkeen vaiheet sekä kehittyvä mittaristo on esillä. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä sitä tukeva opaskirja julkaistaan vuoden 2010 lopussa. Valmis mittaristo esitellään sidos- ja kohderyhmille, sekä järjestetään lanseeraus- ja tiedotustilaisuuksia. Hankkeen lopussa pidetään päätösseminaari, jossa hankkeen tulokset ja tuotokset esitellään. Vuoden 2011 alussa yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on käyttöönotettavissa kansallisesti. 2.3 Mittariston rakenteesta Mittaristo tehdään tukemaan opettajien yrittäjyyskasvatustoimia. Näin ollen keskiössä ovat opettajien toimet sekä määritelty yrittäjyyskasvatuksen sisältö ja tavoitteet. Oppilaitos- ja aluekohtaisesti yrittäjyyskasvatuksen panostetaan eri tavoin, mutta hankkeen kannalta tärkeässä asemassa ovat opetussuunnitelman perusteiden yrittäjyyskasvatusta viitoittamat linjaukset. Perusopetuksen kohdalla tällöin tarkoitetaan koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen järjestämistä sellaisiksi, jotka tukevat oppilaan kehittymistä mm. omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi ja yhteistyökykyiseksi (Opetushallitus 2004).

7 Yrittäjyyskasvatus on hankkeen kannalta opettajien toimintaa, tuotettua opetusta sekä koulun toimintakulttuuria. Gibb (2001, 2005) on kirjoittanut yrittäjyyskasvatuksessa olevan kyse oppimisesta yrittäjämäisessä toiminnassa, yrittäjyyden avulla ja yrittäjyydessä sekä yrittäjyystietoisuuden lisääntymisestä. Yrittäjämäistä pedagogiikka tutkineet Kyrö (1998) sekä Remes (2003) ovat tuoneet keskusteluun erityisesti mukaan yrittäjyyskasvatuksen opetuksen sisältönä, mutta myös opetusmenetelmänä. Yrittäjyyskasvatuksen mittariston kehittämistyössä noudatetaan edellä kuvattuja painotuksia siten, että mitattaviksi tulevat yrittäjyyttä tukevat opetusmenetelmät sekä monimuotoisen yrittäjyyden opetussisällöt. Työn lähtökohtina ovat opettajien toimet, jotka pyrkivät kehittämään oppilaiden yrittäjyyden tietoja, taitoja ja asenteita (Ristimäki & Vesalainen 1997; Ristimäki & Evälä 2001) sekä koulukontekstissa yrittäjyyden olemassaolo sen sisäisessä, ulkoisessa ja omaehtoisessa roolissa (Kyrö 1998). Mittariston sisältö ja rakenne ovat projektin suurimpia haasteita. Ensimmäisenä suurena mittariston rakentamisen haasteena on tuoda EU-tason ja kansalliset tavoitteet opettajien käytännöntyöhön ymmärrettävinä, toteutettavina ja mahdollisimman paljon alkuperäistä tavoitetta noudattavina. Toisena suurena haasteena on sovittaa mittaristo erilaisten koulujen sekä koulutustasojen vaatimuksia ja ominaisuuksia vastaaviksi. Kolmas haaste nousee yrittäjyyden luonteesta, sen moninaisista ominaisuuksista ja vaihtelevista koulutustarpeista. Yrittäjyys ilmenee yhteiskunnassa hyvin erilaisina ilmiöinä, ja todennäköisesti eri koulutuslaitoksilla on erilaiset kontaktipinnat näihin ilmiöihin. Neljäntenä haasteena voidaan pitää opettamisen ja opettamisen mittaamisen luonteen mahdollista ristiriitaa yrittäjyyden luovuuteen, innovaatioon ja rajojen rikkomiseen. Mittaristo ei saa kangistaa kaavoihin vaan tuoda yrittäjyys todellisena ja muuttuvana ilmiönä mukaan opetukseen ja opetuksen sisältöön. Näiden haasteiden tiedostaminen kulkee mukana mittariston suunnitellussa ja testaamisessa. 3 Yhteenveto Kolmevuotisen yrittäjyyskasvatuksen mittaristo ESR-hankkeen tuloksena syntyy yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta sekä tukee mittariston käyttöönottoa. Mittaristo tehdään ensisijaisesti perusasteen opettajille ja rehtoreille, mutta soveltuvin osin mittaristoa pystytään hyödyntämään myös lukiossa ja ammatillisella toisella asteella. Mittaristo konkretisoi, ohjaa ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina. Se linjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä sekä työkaluna on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa (vuosiluokka, alue, kv) sekä miettiessään yrittäjyyskasvatuksen resursseja. Näin ollen mittaristolla tulee olemaan pitkäntähtäimen ohjausvaikutus kansallisiin yrittäjyyskasvatustoimiin. Testattu mittaristo rakentuu kehittämishankkeen aikana yhteistyössä osatoteuttaja Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n, testaajaopettajien, eri koulutusorganisaatioiden sekä yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. Lähteet: Etelä-Suomen lääninhallitus. (2005) Yrittäjyyttä EU-projekteilla. Etelä-Suomen lääninhallituksen EU-rakennerahastojulkaisut 11. Karhatsu, E., Tuhkalainen, S., Reijola, E., Soimakallio, H. & Kärkinen, J. (toim.) Multiprint, Helsinki.

8 Euroopan Unionin komissio. (2006) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa. Bryssel. Euroopan Yhteisöjen komissio. (2003) Vihreä kirja. Yrittäjyys Euroopassa. Yritystoimintajulkaisut. Gibb, A. (2001) Creating Conducive Environments for Learning and Entrepreneurship. Living with, dealing with creating and enjoying Uncertainty and Complexity. Conference Paper : Naples. Gibb, A. (2005) The future of entrepreneurship education Determining the basis for coherent policy and practice? Teoksessa The dynamics of learning entrepreneurship in a cross-cultural university context. Kyrö, P. & Carrier, C. (toim.), Entrepreneurship Education Series 2/2005, Hämeenlinna: University of Tampere, Research Centre for Vocational and Professional Education. Kyrö, P. (1998) Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Juva. WSOY. Opetushallitus. (2003) Lukion opetussuunnitelman perusteet Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Opetushallitus. (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Opetusministeriö. (2004) Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:18. Helsinki: Yliopistopaino. Opetusministeriö. (2008) Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9. Helsinki: Yliopistopaino. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. ( ). Helsinki. Edita Prima oy. Remes, L. /2003) Yrittäjyyskasvatuksen kolme diskurssia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Ristimäki, K. (2004) Yrittäjyyskasvatus. Hamina: Oy Kotkan Kirjapaino Ab Ristimäki, K. & Evälä, A. (2001). Arvioiva kartoitus suomalaisesta yrittäjyyskasvatusmateriaalista vuonna Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 74. Vaasa. Ristimäki, K. & Vesalainen, J. (1997) Arvioiva kartoitus suomalaisesta yrittäjyyskasvatusmateriaalista. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 22. Vaasa. Ruskovaara, E.(2007) Opettajien yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusasenteita. Teoksessa Yrittäjyyskasvatuksen monia suuntia. Kyrö, P., Lehtonen, H. & Ristimäki, K. (toim.)

9 Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 5/2007, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Hämeenlinna. Seikkula-Leino, J. (2006) Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen. Paikallinen opetussuunnitelmatyö yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Opetusministeriön julkaisuja 2006:22. Yliopistopaino, Helsinki. Seikkula-Leino, J. (2007) Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007:28. Yliopistopaino, Helsinki.

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA! Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kehittämishankkeen 3 tavoitetta 1. Luodaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo

Lisätiedot

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallituksen yrittäjyyskasvatusta ja työelämätaitoja pohtiva työseminaari 24.10.2012, Helsinki, Opetushallitus Asia: Esitys yrittäjyyskasvatuksen huomioimisesta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Koulutusta, toimintaa ja rahoitusta Agendi Modus -hanke edistää yrittävyyttä ja yrittäjyyttä osana koulujen normaalia

Lisätiedot

Asiasanat: yrittäjyyskasvatus, opettaminen perusasteella, opettaminen toisella asteella, yrittäjyyskasvatuksen käytännöt, opetusmenetelmät, työtavat

Asiasanat: yrittäjyyskasvatus, opettaminen perusasteella, opettaminen toisella asteella, yrittäjyyskasvatuksen käytännöt, opetusmenetelmät, työtavat Opettajien hyödyntämät opetusmenetelmät, työtavat ja käytännöt yrittäjyyskasvatuksessa Ruskovaara, E, Pihkala, T, Rytkölä T, ja Seikkula-Leino, J. Abstrakti Tavoite Yrittäjyyskasvatus on ollut opetussuunnitelmissa

Lisätiedot

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013 YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi Elokuu 2013 Mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa vahvistetaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

1 YRITTÄJYYSKASVATUS MONIKERROKSISENA ILMIÖNÄ KOHTI YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ

1 YRITTÄJYYSKASVATUS MONIKERROKSISENA ILMIÖNÄ KOHTI YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ 1 YRITTÄJYYSKASVATUS MONIKERROKSISENA ILMIÖNÄ KOHTI YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ Timo Pihkala, Elena Ruskovaara, Jaana Seikkula-Leino ja Jussi Pihkala 1.1 Johdanto Yrittäjyyskasvatus on nostettu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUS Heleena Lehtonen & Helena Lehkonen (Tampereen yliopisto) helena.lehkonen@uta.fi

YRITTÄJYYSKASVATUS Heleena Lehtonen & Helena Lehkonen (Tampereen yliopisto) helena.lehkonen@uta.fi YRITTÄJYYSKASVATUS Heleena Lehtonen & Helena Lehkonen (Tampereen yliopisto) helena.lehkonen@uta.fi Yrittämiseen kasvaminen Heleena Lehtonen, Tampereen yliopisto heleena.lehtonen@uta.fi Yrittävä käyttäytyminen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA

YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA Timo Satuvuori 2012 YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2012 Timo Satuvuori OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Yrittäjyyskasvatus suomalaisten

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSOPINNOILLA YRITTÄJYYTEEN 2010 2013

YRITTÄJYYSOPINNOILLA YRITTÄJYYTEEN 2010 2013 YRITTÄJYYSOPINNOILLA YRITTÄJYYTEEN 2010 2013 Yrittäjyysopinnot (25 op + 35 op) Entrepreneurial Studies (25 + 35 ECTS) OPS 2011-2012 Perustehtävän määrittely Yrittäjyysopintojen perustehtävänä on yrittäjyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Intohimona yrittäjyyskasvatus!

Intohimona yrittäjyyskasvatus! Toinen linja 14 00530 Helsinki 29.10.2015 TARJOUSPYYNTÖ YES- VERKOSTON ASIANTUNTIJAPALVELUISTA (PUITESOPIMUS) pyytää tarjouksia yrittäjyyskasvatuskoulutusten asiantuntijapalve- luista vuosille 2015-2018

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Skills Finland - toiminnan tavoitteet Edistää tietoisuutta

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusjärjestelmä opettajan tukena

Yrittäjyyskasvatusjärjestelmä opettajan tukena 43 KTT Timo Pihkala & KTM Elena Ruskovaara Yrittäjyyskasvatusjärjestelmä opettajan tukena Johdanto Yrittäjyyden edistäminen on yhä tärkeämmässä roolissa kansantaloutemme ja koko Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

YVI. Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013

YVI. Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013 YVI Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013 Koordinoiva organisaatio: Turun normaalikoulu Projektijohtaja Projektisuunnittelija, varajohtaja Jaana Seikkula-Leino, KT Anne Tiikkala, KM

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu OPS 2016 KuntaKesu Kehittämiskouluverkosto

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot