Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huimauspotilaan kliininen tutkiminen"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jaana Korpela LT, neurologian erikoislääkäri, TYKS, neurotoimialue Riina Niemensivu LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologian lisäpätevyys HUS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Huimauspotilaan kliininen tutkiminen Yleisyydestään huolimatta huimauksen etiologian selvittäminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin kollegalle. Tärkeintä huimausdiagnostiikassa ovat hyvät esitiedot sekä huolellinen kliininen tutkimus. Huimauksen luonne ja siihen mahdollisesti liittyvät muut oireet ja nystagmus pitää selvittää. Huimaus liittyy useimmiten hyvänlaatuiseen tilaan, kuten hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen, niskalihasten jännityksestä johtuvaan huimaukseen, ikärappeumaan, lääkkeen haittavaikutukseen tai psykosomaattiseen oireistoon. Tällaiset huimaukset voidaan diagnosoida perusterveydenhuollossa hyvällä kliinisellä tutkimuksella. Huimaus saattaa olla oire potentiaalisesti henkeä uhkaavasta ja päivystyksellistä tutkimusta sekä hoitoa vaativasta sairaudesta. Potilaat, joiden huimausoireet johtuvat neurologisista, korvaperäisistä tai kardiologisista syistä, tulee lähettää jatkoselvityksiin oikea-aikaisesti oikealle erikoisalalle. Vertaisarvioitu VV Huimaus on yksi yleisimmistä lääkäriin hakeutumisen syistä. On arvioitu, että elämänsä aikana huimauksesta kärsii noin % väestöstä (1). Huimauksen lukuisat etiologiset vaihtoehdot haastavat kokeneenkin lääkärin. On tärkeää osata erottaa joukosta potentiaalisesti henkeä uhkaavat, päivystyksellisiä tutkimuksia ja hoitoa vaativat tilat. Tasapainon säätelyssä keskeisiä ovat sisäkorvien tasapainoelimet, pikkuaivojen ja aivorungon tasapainokeskukset sekä selkäytimen takajuosteiden kautta saapuva proprioseptiivinen ja näköaistin kautta saapuva visuaalinen informaatio. Aistinelimistä saapuva tieto prosessoidaan ja yhdistetään aivoissa. Huimausaistimus syntyy, jos eri aistinelimistä aivoihin saapuvassa tiedossa on ristiriitaa. Huimaus on perinteisesti jaettu neljään luokkaan: kiertohuimaus eli vertigo, tasapainohäiriö ilman kiertohuimausta, presynkopee sekä psykofysiologinen epäspesifinen huimauksen tunne. Huimauspotilaan tutkiminen vaatii kliinikolta aikaa ja kärsivällisyyttä. Diagnoosi perustuu ennen kaikkea hyviin esitietoihin ja huolelliseen kliiniseen tutkimukseen. Tarpeen mukaan harkitaan lisätutkimuksia, kuten esimerkiksi kuulontutkimusta tai pään kuvantamista. Esitiedot avainasemassa Parhaan kuvan huimauksesta saa antamalla potilaan aluksi rauhassa kertoa huimauksestaan omin sanoin. Sen jälkeen esitietoja tarkennetaan lisäkysymyksillä (taulukko 1). Potilaan on usein vaikea kuvailla oireitaan. Yleensä huimauksella tarkoitetaan oiretta, johon liittyy jonkinlaista liikkeen tai tasapainohäiriön tuntemusta. Osa potilaista saattaa kuitenkin tarkoittaa huimauksella esimerkiksi tajunnanmenetystä, päänsärkyä tai ylipäätään vain outoa oloa. On tärkeää ymmärtää, mitä huimauksella tarkoitetaan. Kliinikolle on myös tuttua potilaan kertoman anamneesin muuttuminen sitä toistettaessa. Jos taudin kulku ei myöhemmin suju odotetusti, on anamneesin tarkentaminen uudelleen alusta tarpeellista. Onko vika korvissa tai korvien välissä? Keskeistä on selvittää, minkälaisesta huimauksesta on kyse. Kiertohuimaus on aina merkki joko perifeerisestä (sisäkorva tai tasapainohermo) tai sentraalisesta (keskushermosto) viasta, vika on joko korvissa tai korvien välissä (taulukko 2). Huimauksen alku ja siihen mahdollisesti liittyneet provosoivat tekijät on syytä selvittää. Esimerkiksi stressi, huonosti nukutut yöt ja suolainen ruoka voivat laukaista huimauskohtauksen Ménièren tautia sairastavalle potilaalle. Myös tieto huimauksen kohtauksellisesta luonteesta sekä kohtauksen kestosta auttaa diagnostiikassa. Asentohuimauksesta kärsivä potilas voi harhaanjohtavasti arvioida huimauksen keston todellisuutta pidemmäksi. Lyhyet kohtaukset yleensä arvioidaan kestoltaan todellista pidemmiksi, ja toisaalta kohtausten välissä poti 3151

2 Katsaus Vai onko vika muualla? Niskalihasten jännitystilasta johtuvaan huimaukseen viittaa pitkäkestoinen, voimakkuudeltaan vaihteleva, laivankansimainen epävarmuuden tunne, joka liittyy pantamaisesti päässä ja niskassa tuntuvaan puristavaan tuntemukseen. Huimaus saattaa pahentua niskan liikkeitaulukko 1. Avainkysymyksiä huimauksen selvittelyssä. Milloin ja miten huimaus alkoi? Oliko mahdollista provosoivaa tekijää? Kauanko huimaus kesti, ilmaantuiko se kohtauksena vai oliko jatkuvampana? Millaista huimaus on luonteeltaan: kiertävää, kaatavaa, epävarmuuden tunnetta, pyörtymisen tunnetta? Esiintyykö samanaikaisesti liitännäisoireita, kuten korvaoireita, puheentuoton vaikeutta, nielemisvaikeutta, kaksoiskuvia, halvausoireita, tasapainovaikeutta, päänsärkyä, pahoinvointia, tajunnanmenetystä, infektio-oireita, hengenahdistusta, rintakipua tai rytmihäiriötuntemuksia? Aikaisempi huimausanamneesi? Lääke-, alkoholi- ja muu sairausanamneesi? Kirjallisuutta 1 Neuhauser H. Epidemiology of vertigo. Curr Opin Neurol 2007;20: Halmagyi GM, Curthoys IS. A clinical sign of canal paresis. Arch Neurol 1988;45: Cnyrim CD, Newman-Toker D, Karch C, Brandt T, Strupp M. Bedside differentiation of vestibular neuritis from central vestibular pseudoneuritis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79: Newman-Toker DE, Kattah JC, Alvernia JE, Wang DZ. Normal head impulse test differentiates acute cerebellar strokes from vestibular neuritis. Neurology 2008;70: Bertholon P, Bronstein AM, Davies RA, Rudge P, Thilo KV. Positional down beating nystagmus in 50 patients: cerebellar disorders and possible anterior semicircular canalithiasis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72: Jutila T, Hirvonen TP. Nystagmus. Duodecim 2013;129: taulukko 2. Perifeeriselle ja sentraaliselle huimaukselle tyypillisiä oireita ja löydöksiä. Oire, löydös Perifeerinen huimaus Sentraalinen huimaus Pahoinvointi Usein Joskus Neurologisia oireita Harvoin Usein Huimauksen kompensaatio Nopea Hidas Kuulo-oireita Voi esiintyä Harvoin Nystagmuksen tyyppi Useampi komponentti, horisontaalisrotatorinen tai vertikaalisrotatorinen Yksikomponenttinen, ylös, alas tai kiertävä Katseen kohdistaminen Vaimentaa nystagmusta Ei vaimenna nystagmusta Nystagmuksen suunta Ei vaihdu Voi vaihtua las voi kokea epämiellyttävää huteraa oloa erityisesti kävellessä. On hyvä muistaa, että lähes mikä tahansa huimaus voi voimistua asennonmuutosten myötä, mutta vain hyvänlaatuinen asentohuimaus ilmaantuu ainoastaan asennonmuutosten jälkeen. Kohtauksittain ilmaantuva kiertävä huimaus on tyypillistä korvaperäiselle huimaukselle. Korvaperäinen huimaus voi esiintyä ilman korvaoireita tai siihen voi liittyä oireilevan korvan lukkoisuutta, paineentunnetta, tinnituksen tai huminan voimistumista kohtauksen aikana tai hieman ennen sitä. Näin on Ménièren taudissa. Vestibulaarineuriitti taas ilmaantuu hyvin äkillisesti rajuin oirein, ja siihen liittyy voimakasta kiertävää huimausta sekä pahoinvointia ilman korva- tai kuulo-oireita. Hyvänlaatuinen asentohuimaus ilmaantuu pienellä viiveellä tietyn päänkääntöliikkeen provosoimana ilman kuulo- tai korvaoireita. Esimerkiksi sängyssä kyljeltä toiselle kääntyminen voi aiheuttaa lyhytkestoisen huimauksen hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta oireilevalle potilaalle. Myös korvatulehdus tai liimakorva voivat aiheuttaa huimausta. Jos potilaalle ilmaantuu otiitin yhteydessä voimakasta huimausta, voi kyseessä olla kiireellistä hoitoa vaativa labyrintiitti eli sisäkorvan tulehdus. Vähitellen toiseen korvaan paikantuva tinnitus, kuulon heikentyminen ja kävellessä tuntuva epävarmuus saattavat puolestaan viitata harvinaiseen vestibulaarischwannoomaan eli akustikusneurinoomaan. Pahoinvoinnin ja siihen liittyvän oksentelun voimakkuus antavat viitteitä etiologiasta, raju toistuva oksentelu ei esimerkiksi viittaa hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen. Sentraaliselle huimaukselle tunnusomaisia ovat neurologiset, erityisesti takakuopan alueelta tulevat liitännäisoireet, kuten dysartria, nielemisvaikeus, kaksoiskuvat, halvausoireet, tasapainovaikeus, päänsärky, sekavuus ja tajunnantason lasku. Neurologisten oireiden ja löydösten ilmaantumisnopeus antaa viitteitä tarkemmasta etiologiasta, esimerkiksi oireiden äkillinen alku viittaa aivoverenkiertohäiriöön. Migreenihuimaukseen viittaa aiempi migreenianamneesi sekä tyypillisten migreenioireiden, kuten päänsäryn, aistiyliherkkyyksien sekä auraoireiden esiintyminen huimauksen yhteydessä. Temporaaliepileptiset kohtaukset huimauksen taustalla ovat hyvin harvinaisia, mutta niiden mahdollisuus on otettava huomioon, etenkin jos anamneesissa on tajunnanhämärryskohtauksia ja niihin liittyviä automatismeja. Vaskulaariset riskitekijät, sairastetut maligniteetit, potilaan ikä sekä sukuanamneesi (esim. episodiset ataksiat) tulisi niin ikään ottaa huomioon huimauspotilasta arvioitaessa. Edeltävä pään trauma-anamneesi pitää myös muistaa kysyä useamman edeltävän viikon ajalta subduraalihematoomaa ja dissekoitumista silmälläpitäen. 3152

3 tieteessä Osa potilaista saattaa tarkoittaa huimauksella tajunnanmenetystä, päänsärkyä tai ylipäätään vain outoa oloa. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jaana Korpela, Riina Niemensivu: ei sidonnaisuuksia. den myötä. Huimaus ei ole luonteeltaan kiertävää eikä sillä ole selkeää suuntaa. Raajojen proprioseptiikan häiriintyminen esimerkiksi polyneuropatian tai selkäytimen sairauksien vuoksi voi myös aiheuttaa tasapainohäiriötä, joka voimistuu näkökontrollin puuttuessa, esimerkiksi pimeällä mökkipolulla kävellessä tai suihkussa silmät kiinni ollessa. Sydänoireiden selvittäminen on tärkeää. Jos huimaus liittyy rytmihäiriötuntemuksiin, rasitukseen, hengenahdistukseen tai rintakipuun, ovat kardiovaskulaariset selvittelyt aiheellisia. Huimauksen tunne äkilliseen pystyynnousuun liittyen viittaa ortostatismiin. Huimausanamneesiin kuuluu oleellisena osana myös lääkeanamneesi. Erityisesti bentsodiatsepiinit, epilepsialääkkeet, Parkinsonin taudin lääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, lihasrelaksantit sekä verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa huimausta. Lisäksi ototoksiset lääkkeet (esim. aminoglykosidit) voivat heikentää sisäkorvan tasapainoelimen toimintaa. Myöskään alkoholianamneesia ei pidä unohtaa. Psyykkiset liitännäisoireet voivat olla joko primaarisia tai sekundaarisia. Huimaus voi olla puhtaasti psykogeenista, toisaalta psyykkinen oireisto voi olla seurausta huimauksen aiheuttamasta huolesta tai pelosta. Kyseessä on todennäköisesti primaaristi psyykkinen huimaus, jos objektiivinen somaattinen status on normaali ja oireisto jatkuu subjektiivisesti vaikeana. Arviointia voi helpottaa myös potilaan aiempien diagnoosien tarkastelu. Huimauspotilaan kliininen tutkiminen Statustutkimuksella pyritään varmentamaan anamneesin perusteella hahmottunut työdiagnoosi (kuva 1). Pikkuaivojen ja aivorungon muutokset aiheuttavat tasapaino-, koordinaatioja silmien liikehäiriöitä. Tutkimus aloitetaan tarkkailemalla potilaan kävelyä ja tasapainoa tämän kävellessä vastaanottohuoneeseen. Tasapainotutkimusta täydennetään tandemkävelyllä ja Rombergin kokeella. Aivohermostatus tulee käydä huolellisesti läpi aivorunkovaurion toteamiseksi. Hornerin oireyhtymä (mioosi ja ptoosi), silmien liikehäiriö, kasvojen tuntohäiriö, dysfagia ja dysartria viittaavat aivorunkovaurioon. Koordinaation tutkiminen on tärkeää pikkuaivojen toiminnan selvittämiseksi, raajoista etsitään puolieroja sekä ylemmän liikehermon vaurion merkkejä (vilkastuneet heijasteet, kuva 1. Huimauspotilaan kliinisessä tutkimuksessa käytettävät tutkimusvälineet. Ylärivissä stetoskooppi, alarivissä vasemmalta oikealle Frenzelin lasit, puutikku, oftalmoskooppi, jolla voidaan tarvittaessa korvata Frenzelin lasit (kts. teksti), otoskooppi ja refleksivasara. mm. Babinskin heijaste). Näkökentät pitää tutkia sormiperimetrialla. Lisäksi tutkitaan, löytyykö viitteitä polyneuropatiasta tasapainohäiriön taustalla. Rigiditeetti, bradykinesia tai lepovapina antavat viitteitä alkavan neurodegeneratiivisen sairauden suuntaan. Potilaalle tehdään myös korva-, nenä- ja kurkku alueen tutkimus. Nystagmuksen eli silmävärveen tutkiminen kuuluu oleellisena osana huimausdiagnostiikkaan. Kliinisessä tutkimuksessa on keskeistä pyrkiä provosoimaan mahdollinen nystagmus esiin. Nystagmus voi koostua horisontaalisesta, vertikaalisesta tai kiertävästä komponentista. Nystagmuksen suunnaksi on sovittu sen nopeamman komponentin suunta. Aluksi potilaan silmiä tutkitaan ilman liikeprovokaatiota mahdollisen spontaanin nystagmuksen havaitsemiseksi. Spontaani nystagmus on merkki joko sentraalisesta tai perifeerisestä viasta. Nystagmuksen tarkempi tarkastelu sekä pään nykäisytesti (kuva 2) antavat lisätietoa tässä erottelussa (kuva 3). Fysiologinen nystagmus ilmenee silmien ääriasennoissa sekä vasteena ympäristön tai pään kiertoliikkeeseen nopeasti sammuen. Suuntaa vaihtava nystagmus viittaa sentraaliseen etiologiaan, kuten aivorungon tai pikkuaivojen vaurioon. Alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, esimerkiksi bentsodiatsepiinit ja epilepsialääkkeet, saattavat aiheuttaa symmetrisen katseensuuntaisen sekä 3153

4 Katsaus kuva 2. Pään nykäisytesti, kun potilaan katse pysyy kiinnittyneenä. A. Potilaan päästä pidetään tukevasti kiinni. Potilasta pyydetään kohdistamaan katse tutkijaan (esim. nenänpäähän). kuva 3. B. Potilaan päätä nykäistään nopeasti sivulle (n. 30 astetta) ja tarkkaillaan pysyykö potilaan katse fiksoituna tutkijaan. Normaalisti katse pysyy kohteessa ilman korjausliikettä. Pään nykäisytesti, kun potilaalla on tasapainoelimen häiriö. A. Potilaan päätä nykäistään nopeasti sivulle, mutta potilaan katse ei pysy fiksoituneena. B. Potilas tekee silmien korjausliikkeen, joka on merkki kääntösuunnan puoleisesta tasapainoelimen viasta. horisontaalisen että vertikaalisen nystagmuksen. Nystagmuksen tutkimisessa auttavat noin diopterin suurentavat ns. Frenzelin lasit, jotka estävät potilasta kohdentamasta katsetta, ja tutkijan on helpompi nähdä pienetkin silmien liikkeet suurentavien linssien läpi. Jos Frenzelin laseja ei ole käytettävissä, voidaan tutkimukseen hyvin käyttää oftalmoskooppia, jolloin toinen silmä on pidettävä suljettuna katseen kohdentamisen poistamiseksi. Perifeeriselle nystagmukselle on tyypillistä, että katseen suuntaaminen kohteeseen vaimentaa tai jopa sammuttaa nystagmuksen, lisäksi se voimistuu katsetta käännettäessä nystagmuksen nopean komponentin suuntaan. Sentraalinen nystagmus ei sen sijaan vaimene katseen kohdistamisella, lisäksi sen lyöntisuunta voi vaihtua katseen eri suunnissa. Perifeerinen nystagmus on tyypillisesti horisontaalisrotatorista ja sentraalinen nystagmus on puhtaammin joko vertikaalista tai horisontaalista. Nystagmuslöydös pitää suhteuttaa potilaan oireisiin. Perifeerinen huimaus on yleensä suhteellisesti voimakkaampaa kuin statuslöydökset, myös siihen liittyvät autonomiset oireet ovat voimakkaampia kuin sentraalisessa huimauksessa. Pään nykäisytestistä on apua sentraalisen ja perifeerisen spontaaninystagmuksen erottelussa (kuva 2). Sillä mitataan vestibulo-okulaariradaston toimintaa (2). Pään nykäisytestissä potilasta pyydetään pitämään katse tutkijaan päin (esim. nenänpäähän), minkä jälkeen potilaan päätä nykäistään nopeasti sivulle ja tarkkaillaan, pysyykö potilaan katse kohdistuneena tutkijaan. Silmien korjausliike on merkki kääntösuunnan puoleisesta tasapainoelimen viasta. Kliinisen tutkimuksen tulkinnassa tulee olla kuitenkin varovainen. Sentraalista huimausta kokevista lähes 40 prosentilla havaitaan sakkadiset korjausliikkeet kliinisessä tutkimuksessa (3,4). Sakkadit ovat silmien nopeita liikkeitä fiksaatiokohteesta toiseen. Sakkadeja tutkimalla saadaan tietoa ponsin (horisontaaliset sakkadit), keskiaivojen (vertikaaliset sakkadit) ja pikkuaivojen toiminnasta. Tutkimuksessa kiinnitetään huomioita sekä sakkadien nopeuteen että tarkkuuteen. Sakkadien hidastuminen viittaa ponsin tai keskiaivojen toimintahäiriöön. Hypermetriset sakkadit viittaavat pikkuaivojen toimintahäiriöön, sen sijaan hypometriset sakkadit ovat epäspesifinen eikä välttämättä patologinen löydös. Silmien nykivät hitaat seurantaliik 3154

5 tieteessä Akuutti, kiertävä ja voimakas huimaus vaatii erikoislääkärin päivystysarviota. Lisätutkimuksia harkinnan mukaan Lisätutkimuksia tehdään harkiten, ja kun epäillään korvaperäistä etiologiaa, kuulontutkimuksen lisäksi tärkeimpiä ovat tasapainotutkimus, johon kuuluvat kaloriset kokeet, silmien hitaat seurantaliikkeet ja nopeat sakkadit. Nystagmusta ja silmien liikkeitä voidaan tutkia, rekisteröidä ja tallentaa tietokoneavusteisesti pienen tutkimuslaseihin liitetyn videokameran avulla (VOG, video-okulografia) tai ihoon kiinnitettyjen pintaelektrodien avulla (ENG, elektronyskuva 4. Dix-Hallpiken koe. A. Potilas istuu pää käännettynä 45 astetta tutkittavan korvan puolelle. B. Potilas viedään pään asento säilyttäen selinmakuulle siten, että pää jää noin 30 astetta yliojennukseen. Tässä asennossa lyhyen latenssivaiheen jälkeen ilmenevä saman puolen otsaa ja korvaa kohti lyövä horisontaalisrotatorinen nystagmus on peräisin kyseisen puolen posteriorisesta kaarikäytävästä. Vasen ja oikea puoli tutkitaan erikseen. keet viittaavat sentraaliseen etiologiaan, joskin rauhoittavat lääkkeet, alkoholi ja väsymys voivat myös olla taustalla. Dix-Hallpiken kokeella (kuva 4) selvitetään, voisiko huimauksen taustalla olla hyvänlaatuinen asentohuimaus. Testi on positiivinen, jos potilaan huimaus ja testattavan korvan suuntaan lyövä nystagmus provosoituvat viiveellä, nystagmus sammuu minuutin kuluessa, ei vaihda suuntaa ja vaimenee toistettaessa. Asennon muutosten jälkeen ilmaantuva nystagmus Dix-Hallpiken kokeessa ei ole aina merkki hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta. Sentraalisessa asentohuimauksessa nystagmuksen suunta saattaa vaihtua, eikä se vaimene toistojen myötä. Myöskään latenssivaihetta ei ole, ja puhtaasti vertikaalinen nystagmus on mahdollinen (5). Unterbergerin marssikoe on patologinen, jos potilas silmät kiinni 30 askelta paikallaan marssiessa kääntyy yli 45 astetta. Patologinen tulos voi viitata huonommin toimivaan tasapainoelimeen, ja testissä potilas kääntyy sairaan korvan suuntaan. Kuulon tutkiminen kuuluu huimaustutkimukseen etenkin epäiltäessä Ménièren tautia, vestibulaarischwannoomaa tai esim. äkillistä kuulon heikkenemistä ja siihen liittyvää huimausta. Muu kliininen tutkimus Aristavat niskalihasten kiinnityskohdat ainoana löydöksenä viittaavat lihasjännitykseen oireen taustalla. Hermojuurten provokaatiotesteissä ilmenevä radikulaarinen kipu viittaa kaularankaperäiseen etiologiaan. Tuki- ja liikuntaelimistön arvio saattaa olla tarpeen, sillä hankala artriitti voi vaikuttaa kävelyyn. Myös näön tarkastus saattaa olla paikallaan. Verenpaineen mittaus, sydämen auskultaatio (aorttastenoosi) sekä sykkeen tasaisuuden tarkistus kuuluvat asiaan. Tarvittaessa tehdään myös ortostaattinen koe. 3155

6 katsaus Aivojen ensisijainen kuvantamismenetelmä on magneettikuvaus. tagmografia). Videokameran avulla voidaan nystagmus dokumentoida pimeässä, jolloin potilas ei pysty kohdistamaan katsettaan. Tämä helpottaa etenkin perifeeriseen vaurioon liittyvän nystagmuksen arvioimista (6). Sentraalista huimausta epäiltäessä aivojen kuvantaminen on välttämätöntä. Tällöin ensisijainen menetelmä on aivojen magneettikuvaus. Temporaaliepilepsiaa epäiltäessä myös EEG on tarpeen. Jos potilaan oireet viittaavat poly neuropatiaan tai muuhun perifeerisen hermoston sairauteen, ENMG-tutkimus on perusteltu. Sydänperäistä syytä epäiltäessä kyseeseen tulevat EKG, tarvittaessa pidempi rytmin tai verenpaineen monitorointi, thoraxröntgen sekä sydämen kaikututkimus. Laboratoriokokeita voidaan ottaa epäillyn aiheuttajan mukaisesti, esim. verenkuva anemian, tulehdusarvot infektion, kilpirauhasarvot hypotyreoosin ja elektrolyytit elektrolyyttihäiriön poissulkemiseksi. Lopuksi Huolimatta huimauksen yleisyydestä on sen diagnostiikka vaativaa. Huimauksen syiden selvittelyyn tarvitaan hyvien esitietojen lisäksi huolellista kliinistä tutkimusta, jota voidaan täydentää harkinnan mukaan lisätutkimuksilla. Suuri osa huimauspotilaista voidaan tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Nuoren ihmisen akuutti kiertohuimaus ilman neurologisia puutosoireita on tavallisimmin vestibulaarineuriitti tai migreeniin liittyvä huimaus. Myös hyvänlaatuinen asentohuimaus, niskaperäiset ongelmat sekä lääkkeistä johtuva huimaus tulisi tunnistaa ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Akuutti, kiertävä ja voimakas huimaus vaatii erikoislääkärin päivystysarviota. Kiertohuimaus, johon liittyy neurologisia oireita tai löydöksiä, vaatii neurologin arviota. Jos kiertohuimaukseen ei liity edellä mainittuja oireita, lähetetään potilas ensisijaisesti korvalääkärille. Näin toimitaan etenkin silloin, kun potilaan anamneesissa ei ole verenkiertoelimistön riskitekijöitä. Huimaukselle ei välttämättä löydy yhtä spesifistä syytä. Etenkin ikäihmisten huimausta selittävät usein moninaiset tekijät, kuten runsas lääkitys tai useamman aistinelimen rappeumaan liittyvä tasapainon heikkeneminen. Vanhuksen epäspesifisen huimauksen selvittely kuuluukin ensisijaisesti yleislääkärin ja tarvittaessa geriatrin selvitettäväksi. Myös psyykkiset syyt on muistettava etiologisena ja toisaalta myös muuten hyvänlaatuista huimausta ylläpitävänä ja pahentavana tekijänä. Laajoista tutkimuksista huolimatta noin 10 prosenttia huimauksista jää etiologialtaan epäselviksi. n Kiitokset dosentti Valtteri Kaasiselle rakentavista mielipiteistä käsikirjoitusvaiheessa. English summary > in english Evaluation of dizzy patients 3156

7 tieteessä English summary Jaana Korpela M.D., Ph.D., Chief Specialist in Neurology Turku University Central Hospital Riina Niemensivu M.D., Ph.D., Specialist in Otorhinolaryngology and Audiology Helsinki University Central Hospital, ENT Clinic Evaluation of dizzy patients The objective of this review article is to help general practitioners in bedside evaluation of dizziness and vertigo. Despite dizziness being a common disorder, many clinicians find the diagnostic approach challenging due to numerous possible aetiological causes. The key to diagnosis is to differentiate vertigo from other causes of imbalance and dizziness and to distinguish central from peripheral causes of vertigo. Accurate history taking, while being aware of patients somewhat vague use of the word dizziness, and a thorough bedside examination are the most important diagnostic tools. In the clinical examination nystagmus should be looked for. Otological examination should be performed and cranial nerves and cerebellar signs should be examined. If there is any suspicion of benign paroxysmal positional vertigo or the diagnosis is not clear, then Dix-Hallpike test should be performed. If spontaneous nystagmus without other neurological signs is present, the head impulse test can be useful in differentiating central and peripheral vertigo. General examination should include cardiovascular and neurological assessments as well as evaluation for orthostatic hypotension. A general practitioner should be able to diagnose and treat patients with benign paroxysmal positional vertigo, tension type dizziness, migraine related dizziness and medication associated dizziness. It is also important to identify patients that need further examinations or may have a potentially lifethreatening condition requiring immediate care and to refer these patients to an appropriate unit without delay. 3156a

HUIMAUS Riina Niemensivu

HUIMAUS Riina Niemensivu HUIMAUS 10.1.2011 Riina Niemensivu Tasapainosta huolehtivat Aivot (pikkuaivot, aivorunko) Sisäkorvien tasapainoelimet Silmät Proprioseptinen eli asentotuntojärjestelmä Huimaus modifioituu aivojen kuorialueella

Lisätiedot

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016 Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.

Lisätiedot

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa

Lisätiedot

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto Huimausoire ja turvallinen toimintakyky i t k Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri Liikenneturvallisuuslääkäri lääkä i Taustaani huimausasioissa Väitöskirja huimausdiagnostiikasta t HY 1989 Huimaako?

Lisätiedot

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito Katsaus tieteessä Topi Jutila LL (väit.), korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka topi.jutila@hus.fi Timo P. Hirvonen dosentti, osastonylilääkäri HYKS,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito Laura Hirvonen Hyvänlaatuisen asentohuimauksen fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito Opas Hyvinkään sairaalan fysioterapiayksikköön Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK Fysioterapian

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO

HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO Tutkimisohje Tampereen kaupungin fysioterapeuteille ja hoito-ohje hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta kärsiville potilaille Leena Airaksinen Kati Keinänen

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Takakaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva

Takakaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva Katsaus Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva asentohuimaus alidiagnosoitu häiriö Tapani Rahko ja Voitto Kotti Vaakasuoran kaarikäytävän kanalolitiaasista johtuva hyvänlaatuinen asentohuimaus

Lisätiedot

Huimaus käytännön lääkärin kannalta

Huimaus käytännön lääkärin kannalta TEEMA: ÄKILLINEN NEUROLOGINEN OIRE Mikko Kallela ja Erna Kentala 400 Huimauksesta kärsii kolmasosa väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Osa aiheuttajista on viattomia, osa henkeä uhkaavia, osa paranee

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

RINTOJEN TUTKIMINEN. Aila Friis Xamk Kevät 2017

RINTOJEN TUTKIMINEN. Aila Friis Xamk Kevät 2017 RINTOJEN TUTKIMINEN Aila Friis Xamk Kevät 2017 RINTOJEN OMATARKKAILU Oman kehon tunteminen on osa minäkuvaa, hyvää itsetuntoa, naiseutta. Jokaisen naisen rinnat ovat yksilölliset. Rinnat muuttuvat elämän

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

OPAS HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TESTAAMISEEN JA HOITOON

OPAS HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TESTAAMISEEN JA HOITOON OPAS HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TESTAAMISEEN JA HOITOON LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Kevät 2011 Jyrki Suojanen Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT

1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1 NEUROLOGIA 31089 OPPIMISTAVOITTEET 1 Lääketieteen lisensiaatti * osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti * osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Ménièren tauti, tasapaino ja elämänlaatu

Ménièren tauti, tasapaino ja elämänlaatu Ménièren tauti, tasapaino ja elämänlaatu Simo Korpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Vestibulaaritutkimusryhmä Toukokuu 2006 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot