KEHRÄ- miniristeily

Transkriptio

1 Merimetsotutkimukset mitä tuli esille vuoden 2010 aikana KEHRÄ- miniristeily Jari Raitaniemi, RKTL

2 Merimetson pesimäkannan kehitys vuosina Lähde: SYKE Ankaran talven seurauksena parimäärä väheni 10 %.

3 Muutoksia pesimäkolonioissa SYKE tee=änyt raporan karkotustoimien vaikutuksista useissa maissa häirityt merimetsot siirtyneet pesimään suurten puiden latvuksiin, Suomessa toistaiseksi vain yksi (?) tapaus Uudessakaupungissa merikotka oppinut pyydystämään merimetsoja vielä ei Aetoa, voiko siitä tulla merimetsokantaa rajoi=ava tekijä

4 Merimetson ravinto Saaristo- ja Selkämerellä vuonna 2010 RKTL: Juhani A. Salmi, Riikka Maikola, Heikki Auvinen ja Jari Raitaniemi Turun AMK: Katja Korhonen & Sami Lyytinen

5 Merimetson ravinto 2010 oksennuspallojen ja tuoreoksennusten (emojen ruokkimat poikaset) keräys pesäluodoilta, ammu=ujen lintujen mahan sisällön analysoina RKTL (Juhani Salmi): oksennuspallojen ja ammu=ujen lintujen mahojen sisällön analysoina, koko aineiston koostaminen Turun AMK (Katja Korhonen): tuoreoksennusten analysoina lajien osuudet saaliissa, saaliskalojen pituuden ja painon arvioina

6 Kolonioiden sijainnit

7 Oksennuspallot kerärin kolmesta koloniasta Saaristomereltä ja kahdesta Selkämereltä. Saaristomeren kolonioissa käyain 9 kertaa kolmen viikon välein ja Selkämeren kolonioissa 5 kertaa näy=eitä kertyi yhteensä 463 kpl (Saaristomeri 400 kpl ja Selkämeri 63 kpl).

8 Poikasten tuoreoksennukset kerärin neljästä koloniasta Saaristomereltä ja kahdesta Selkämereltä. kolonioilla käyain 1 3 kertaa Saaristomeren kolonioista kerärin kokoomanäyte ja Selkämereltä 96 yksilönäyte=ä. Ravinnon koostumuksen esi@ely oksennuspallo- ja tuoreoksennusaineisto esitellään yhdessä, ajallisessa tarkastelussa vain oksennuspalloaineisto yhteensä 24 eri kalalajia

9 lintujen vatsat Näy=eitä tuli neljän kunnan alueelta yhteensä 48 kappale=a. Merikarvia: 7 kpl Luvia: 1 kpl Kustavi: 13 kpl Kemiönsaari: 27 kpl Erityistä muihin näy=eisiin verra=una Suurin osa mahoista oli tyhjiä

10 Saaristomeri ja Selkämeri Kokonaismassan prosencosuudet Kappalemääräiset prosencosuudet 100% 100% 90% 80% muut härkäsimppu 90% 80% muut 70% 60% 50% kivinilkka silakka lahna 70% 60% 50% härkäsimppu kivinilkka silakka kolmipiikki 40% 30% 20% särki kuha ahven 40% 30% 20% särki kuha ahven kiiski 10% kiiski 10% 0% Saaristomeri (n=446) Selkämeri (n=167) 0% Saaristomeri (n=446) Selkämeri (n=167)

11 Ravinnon vaihtelu runsasta koloniasta toiseen 100% Koloniakohtaiset kokonaismassan prosenrosuudet Sisä- ja välisaaristo Ulkosaaristo 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% muut härkäsimppu kivinilkka silakka lahna särki kuha ahven kiiski 0% Lilla Äggskär (n=3) Stora Äggskär (n=138) Måsgrund (n=3) Kalmanhohde (n=126) Kluppi (n=149) Puskakari (n=72) Marjakari (n=88)

12 Lukumääräisissä osuuksissa pienet lajit korostuvat Koloniakohtaiset kappalemäärän prosencosuudet Sisä- ja välisaaristo Ulkosaaristo 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% muut härkäsimppu kivinilkka silakka kolmipiikki särki kuha ahven kiiski 0% Lilla Äggskär (n=3) Stora Äggskär (n=138) Måsgrund (n=3) Kalmanhohde (n=126) Kluppi (n=149) Puskakari (n=72) Marjakari (n=88)

13 Toukokuusta lokakuuhun Ajallinen vaihtelu kokonaismassan prosencosuuksissa Saaristomerellä (oksennuspalloaineisto). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% muut härkäsimppu kivinilkka silakka särki kuha ahven kiiski 0% vk 20, (n=58) vk 21, (n=47) vk 24, (n=52) vk 27, 5.7. (n=50) vk 30, (n=35) vk 33, (n=40) vk 36, 6.9. (n=51) vk 39, (n=40) vk 42, (n=20)

14 Pesimäaikaan pienten kalojen osuus korostuu Ajallinen vaihtelu kappalemääräisissä prosencosuuksissa Saaristomerellä (oksennuspalloaineisto). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% muut härkäsimppu kivinilkka silakka kolmipiikkki särki kuha ahven kiiski 0% vk 20 (n=58) vk 21 (n=47) vk 24 (n=52) vk 27 (n=50) vk 30 (n=35) vk 33 (n=40) vk 36 (n=51) vk 39 (n=40) vk 42 (n=20)

15 Heinäkuusta syyskuuhun Ajallinen vaihtelu Selkämerellä (massa) Ajallinen vaihtelu Selkämerellä (kpl) 100% 100% 90% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% muut härkäsimppu kivinilkka silakka särki kuha ahven kiiski 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% muut härkäsimppu kivinilkka silakka kolmipiikkki särki kuha ahven kiiski 0% (n=22) (n=25) (n=12) 6.9. (n=4) 0% (n=22) (n=25) (n=12) 6.9. (n=4)

16 Tulokset Ahvenen, särjen ja kuhan pituusjakauma frekvenssi ahven (n=573) särki (n=252) kuha (n=75) 20 0 pituusluokka (cm)

17 Merimetsosta www- sivuilla Vuoden 2009 tuloksia: h=p:// merimetson_ravinto_vaihtelee.html V tuloksia: h=p:// Merimetsokannan kehitys ym.:h=p:// Hakusanaksi merimetsoseuranta

18 KalavaraKetoa www- sivuilta esim. h=p:// ahvensaaliit_rannikolla.html

19

20

21

22

23