Kalat. Vesieläin kenttäkurssi, luennot Kirsti Leinonen

Transkriptio

1 Kalat Vesieläin kenttäkurssi, luennot Kirsti Leinonen

2 Mukaan Oulangalle Pinsetit, ainakin terävät, tylpät jos on Sakset (preparointi tai muut kalaan kykenevät sakset) Selkärankaiset monisteesta kalaosio Polarisoidut aurinkolasit + lippis, jos on

3 Kalalajit, ainakin nämä pitää oppia. Opetelkaa tieteelliset nimet ja suomeksi Ahven Harjus Hauki Kiiski Kirjoeväsimppu Kivisimppu Kolmipiikki Kymmenpiikki Lahna Lohi Järvilohi Made Muikku Mutu Nahkiainen Siika Särki Säyne Taimen Järvitaimen Purotaimen

4 Yleistä Kalat ovat vanhin selkärankaisten ryhmä Lähes puolet kaikista selkärankaisista on kaloja (n lajia) Suomessa vakinaisia lajeja n. 60 Suomessa tavattavia, mutta eivät kude mm. kirjolohi on noin 40, yhteensä siis 100 lajia tavataan Suomessa Erityistä pohjoinen sijainti ja täyssuolaisen meriveden puuttuminen, lajimäärä alhainen

5 Elinkierto Jotkin lajit kutevat syksyllä, jotkin keväällä (esim. lohi syksyllä, hauki keväällä) Mäti kuoriutuu kun se on kypsynyt riittävän monta päiväastetta (riippuu lämpötilasta) esim. lohi kuoriutuu 250 päiväasteen jälkeen Ruskuaispussipoikanen, poikanen, juveliini poikanen (suomut kehittyy) Saavuttaa sukukypsyyden lajityypilliseen ikään, jotkut 1 -vuotiaina, jotkut 3-4 vuotiaina (tai myöhemmin) Jotkin lajit kasvavat koko elämänsä, ja jotkin kasvavat muutaman vuoden saavuttaen lajityypillisen maksimipituuden Sukukypsyyden saavutettua trade-off lisääntymisen ja kasvun välillä Kalan koko vaikuttaa mätijyvien määrään / niiden kokoon

6 Lisääntyminen Kevät- ja talvikutuiset Valoisuus, lämpötila, virtaukset, suolaisuus Kutupaikka Sorakuoppa, tulvaranta, vesikasvien sekaan, väliveteen Ulkoinen hedelmöitys (paitsi kivinilkka kantaa eläviä poikasia mahassa) Kutuvärit, kututanssi, pesänrakennus, kutukyhmyt

7 Ravinnonkäyttö Ravinnonkäyttöryhmät: Piscivori Omnivori Benthivori Herbivori Planktivori Detrivori Hynes 1970 kymmenpistemenetelmä Muita keinoja mm. oksetus Täyteisyys 0 = tyhjä maha 10 = maha ja nielu täynnä (huom. maha venyy, varsinkin pedoilla)

8 Biologia

9 Gonadit eli sukurauhaset K. Leinonen

10 Iänmääritys Kalat vaihtolämpöisiä, kylmä talvi ja lämmin kesä Kasvuvyöhykkeitä suomuihin, luihin ja otoliitteihin Ikäluokat pituusjakaumasta Kaksi eri iänmäärityskohdetta lisää varmuutta huomattavasti Kaikkien kalojen syntymäpäivä on 1.1., poikkeuksena lohikalat 1.4. ja made Ikä ilmoitetaan esimerkiksi Siika: 5 vuotta -> pyydetty keväällä, ei ole vielä tämän vuoden kasvua havaittavissa Siika: 5 + -> tämä on pyydetty kesällä tai syksyllä, kasvukausi kesken Lohi: 3 jokipoikasvuotta, 5 + merivuotta

11 Iänmääritys: suomut Suomu on kalan nahassa suomutaskussa Varsinaiset suomut Pyörösuomu (sykloidisuomu): siika, särki (useimmilla sisävesikaloilla) Kampasuomu (ktenoidisuomu): ahven, kuha (useimmilla merikaloilla) Suomunäyte otetaan pinseteillä, ja suomut laitetaan paperiseen suomupussiin, säilytys litteänä (limat pois ennen ottoa) Ei regeneroituneita suomuja, eikä kylkiviivasuomuja Luetaan suomulukulaitteella (mikrofilmin lukulaite) pelkilteen, vedessä liotuksen jälkeen tai prässättynä

12

13 Laji ahven kuha kiiski särki lahna säyne hauki made siika muikku muut lohikalat Iänmääritys operculum suomut, operculum suomut suomut suomut suomut, operculum cleithrum, metapterygoidi otoliitit suomut, cleithrum, operculum suomut suomut

14 K. Leinonen

15

16 kpl kasvun jaksottaisuus Suomessa aiheuttaa vuosirenkaat suomuihin ja luihin Kesävyöhyke Talvivyöhyke Vuosirengas tämän jälkeen = Vuosikasvuvyöhyke Iänmääritykseen voidaan käyttää myös pituusjakaumaa Pituus Silakan eri vuosiluokkien pituudet

17 Iänmääritys: takautuva kasvu Kalan suomut kasvavat samassa suhteessa kuin kala Samanmuotoiset suomut, sama suurennos L = as + c L = Kalan pituus S = Suomun säde a = regressiokerroin c = vakio Kalan pituus tietyn ikäisenä: L i on kalan pituus iässä i S i on suomun säde iässä i (etäisyys suomun keskipisteestä kuhunkin vuosirenkaaseen)

18 Kalan pituus (cm) Rääpys Pohjasiika Reeska Ikä K. Leinonen Siikamuotojen takautuva kasvu Muddusjärvessä K. Leinonen

19 käyttökohteet Perustietoja populaatiodynamiikasta (populaation koko, tiheys, syntyvyys, kuolevuus) Kalakantatutkimukset: mm. ikä- ja kokojakaumien vaihtelut ja kalakantojen tuotanto tietyllä aikavälillä Vuosiluokkien väliset erot Kalojen kasvunopeuden muutokset

20 Sovellukset Kalastuksen tehokkuuden säätely ja kalastuspaineen suuntaaminen esim. eri ikäryhmiin Istutusten tehokkuus ja vaikutukset (liikaa istukkaita -> kalojen kasvu hidastuu) Ympäristömuutosten seuraaminen ja niiden vaikutukset populaatiorakenteeseen ja kasvunopeuteen Erilaisten kalakantojen erottaminen toisistaan (esim. kasvunopeuden perusteella) Vierasainetutkimukset (myrkyt ja saasteet pitoisuus riippuvainen kalan koosta ja kasvunopeudesta)

21 Iänmääritys: otoliitit ja luut Otoliitit eli tasapainokivet kalan päässä, aivojen alla Sagitta, lapillus ja asteriscus Mikroskoopilla katsotaan kasvurenkaat, vain kokonaiset Voidaan värjätä/paahtaa, katkaista ja hioa (vaativat harjoittelua) Kokonaisina esim: made, nuori siika, nieriä Synkronoi oma määritys vesialueen kanssa Luut Cleithrum eli hartian lukkoluu: hauki, särki, lahna Operculum eli kiduskannen luu: ahven, kuha

22 K. Leinonen

23 kuha

24 2.3. Kalamerkinnät Ryhmämerkintä: Värimerkintä Ruiskuvärjäys Kuonomerkintä Tatuointi Eväleikkaus Kudosvärjäys alitsariinipunamerkintä Yksilömerkintä: Carlin-merkintä Streamer T-ankkurimerkintä Nuolimerkintä Radiotelemetria ja PIT Ultraäänitelemetria Data Storage merkintä Ville Vähä Ville Vähä

25 Loiset Osa haitallisia, osa ei (ei ole loisen edun mukaista tappaa isäntää) Loinen haluaa saada oman elinkiertonsa loppuu ja täyttää tehtävänsä lisääntyä Osalle kala on väli-isäntä, osalle pääisäntä Endoparasiitit (sisäloiset) ja ectoparasiitit (ulkoloiset) Ravinnon välityksellä tai suoraan vedessä Loiseton kala on melkoisen sairas, jos ei kelpaa edes loisille Voivat vaikuttaa mm. kutuväritykseen, kutunystyröihin, kasvuun, selviytymiseen

26 Gyrodactylus salaris Erittäin vaarallinen tyynenmeren lohille Itämeren lohet kestää, niillä on riittävän hyvä vastutuskyky tätä loista vastaan Kalastusvälineet aina desinfioitava kun siirrytään Tenon ja Näätämöjoen alueelle Noin 0,5 mm kokoinen, elää lohen iholla tehden siihen pieniä reikiä ja näin altistaa muille taudeille Elää myös kirjolohen, nieriän, harjuksen ja taimenen iholla, sekä lyhyitä aikoja myös muiden kalalajien iholla

27 Haukimato Triaenophorus crassus ja T. nodulosus T. crassus siian ja muikulla lihaksessa vapaana T. nodulosus lohikaloilla, mateilla, ahvenilla ja kiiskillä maksassa Aikuinen loinen lisääntyy hauen suolessa Alentaa kaupallista arvoa Joissain järvissä paha ongelma Noin 11 kg

28 Lokin ja sukeltajasorsan lapamato Diphyllobothrium ditremum ja D. dendriticum Loinen aikuistuu lokin tai sukeltajasorsan suolistossa Voivat tarttua myös muihin eläimiin, esimerkiksi hamstereihin Näyttävät rumilta, mutta useimmiten eivät haittaa kalan käyttöä ruuaksi Loiset ovat rakkuloina vatsalaukun päällä Suurina massoina saattavat olla myös mädin joukossa, sekä lihaksessa vapaana Perkuujätteet haudattava maahan K. Leinonen Elinkiertokuva on muokattu Rahkosen (1998) perusteella. K. Leinonen Siian mahalaukku

29 Diplostomum Imumato Särkikalojen silmässä, aiheuttaa loiskaihia Sokeat kalat uivat veden pinnassa, jolloin lokkien on helppo saalistaa ne Aikuistuvat lokin suolessa Väli-isäntinä kotilo, joista kerkaria toukat vapautuvat ja infektoivat särkikaloja

30 Ligula särjen lapamato Ei tartu ihmiseen Ei tartu särjestä toiseen, vaan leviää ravinnon välityksellä Tavataan joillakin särkikaloilla (esim. särki, lahna) K. Leinonen Lintu särki muna Hankajalkainen