Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003 2012"

Transkriptio

1 Julkaistu Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Tuula Hannila-Handelberg LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, Puolustusvoimien epidemiologi Sotilaslääketieteen Keskus Maija Toropainen FT, erikoistutkija THL, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto, bakteriologian yksikkö Hanna Nohynek LT, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, ylilääkäri, yksikön päällikkö THL, Rokotus- ja immuunisuojan osasto, rokotusohjelmayksikkö Markku Kuusi LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri, yksikön päällikkö THL, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto, tartuntatautien torjuntayksikkö Ilkka Mäkitie LT, lääkintähuollon dosentti Maanpuolustuskorkeakoulu Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit Lähtökohdat Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä. Menetelmät Tutkimus on rekisteripohjainen retrospektiivinen kohorttitutkimus. Invasiivisten meningokokkitautien eli meningokokin aiheuttaman aivokalvotulehduksen ja sepsiksen ilmaantuvuutta tutkittiin varusmiespalvelustaan vuosina suorittaneilla. Tautitapaukset etsittiin Puolustusvoimien sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Diagnoosien osuvuus tarkistettiin sairauskertomuksista ja mikrobiologiset löydökset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä. Kuolleisuus tarkistettiin käymällä läpi vuosina kirjoitetut varusmiesten kuolintodistukset. Tapausmäärät suhteutettiin varusmiespalvelusta suorittavien henkilövuosiin ja niitä verrattiin kansallisen tartuntatautirekisterin väestöpohjaisiin tilastoihin. Tulokset Vuosina invasiivinen meningokokkitauti tai muun bakteerin aiheuttamaa aivokalvotulehdus todettiin 33 varusmiehellä, ja näistä 27 varusmiehen näyte osoittautui B-seroryhmän meningokokiksi. Vuosina viisi varusmiestä menehtyi meningokokin aiheuttamaan sepsikseen. Invasiivisen meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus varusmiehillä oli 17 tapausta (vaihteluväli 5,5 29) ja B-seroryhmän aiheuttaman taudin 15 tapausta (vaihteluväli 5,1 27) 1 :ta henkilövuotta kohti. Keskimääräinen kuolleisuus oli 1,4 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli 6). Vastaavasti kansallisella tasolla meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus vuotiailla oli 1,3 tapausta (vaihteluväli,6 1,8) ja B-seroryhmän aiheuttaman,9 tapausta (vaihteluväli,3 1,7) 1 :ta henkilövuotta kohti. Päätelmät Varusmiesten sairastuvuus invasiiviseen meningokokkitautiin on suurempi kuin muun väestön. Sairaustapausten aiheuttajana oli useinmiten B-ryhmän meningokokki, jota vastaan nelivalenttinen meningokokkirokote ei anna suojaa. Rokotussuojan laajentaminen voi olla ainoa tehokas keino vähentää sairastuvuutta. Saatavilla olevien uusien B-seroryhmän meningokokki rokotteiden vaikuttavuudesta on odotettavissa lähiaikoina Euroopassa lisänäyttöä. Mikäli kokemukset B-ryhmän rokotteen suojatehosta ovat rohkaisevia, suojarokotuksen käynnistämisen arviointi on aiheellista myös Puolustusvoimissa. Vertaisarvioitu VV Varusmiesten suojarokotukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön määräykseen (1). Asevelvollisuuttaan suorittavat varusmiehet on rokotettu A, C, W ja Y -ryhmän meningokokkitautia vastaan vuodesta 1982 alkaen. Käytännössä kaikki varusmiehet ovat saaneet rokotuksen (Ilkka Mäkitie, henkilökohtainen tiedonanto). Rokotus annetaan varusmiespalveluksen kahden ensimmäisen viikon aikana. Varusmiehillä kuitenkin todetaan vuosittain invasiivisia meningokokin aiheuttamia infektioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen invasiivisten meningokokki-infektioiden määrä on laskenut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Taudin vuo Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 29

2 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN Kirjallisuutta 1 Tartuntatautilaki. 2 Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri. 3 Sartwell PE, Smith WM. Epidemiological notes on meningoccal meningitis in the army. Am J Public Health Nations Health 1944;34: Biselli R, Fattorossi A, Matricardi PM, Nisini R, Stroffoni T, D Amelio R. Dramatic reduction of meningococcal meningitis among military recruits in Italy after introduction of specific vaccination. Vaccine 1993;11: Broderick M, Faix DJ, Hansen CJ, Blair PJ. Trends in meningococcal disease in the United States military Emerg Infect 212;18: Holten E, Vaage L. Carriers of meningococcus among Norwegian naval recruits. Scand J Infect Dis 1971;3: Jounio Ulla. Oropharyngeal carriage of respiratory bacteria among military conscripts Bakteerien nielukantajuus varusmiespalveluksen aikana. Oulun yliopisto Harrison LH, Dwyer DM, Maples C, Billman L. Risk of meningococcal infections in college students. JAMA 1999;281: Neal KR, Nquyen-Tam J, Monk P, O BrienSJ, Stuart J, Ramsay M. Invasive meningococcal disease among university undergraduates: association with universities providing relatively large amounts of catered hall accommodations. Epidemiol Infect 1999;122: kuvio 1. tuinen ilmaantuvuus on nykyisin noin,6 tapaus ta 1 :ta henkilöä kohti (2). Tautia esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta ilmaantuvuus on suurin alle viisivuotiailla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Jo vuosikymmeniä on ollut tiedossa, että invasiivisten meningokokki-infektioiden riski on suuri myös sotilasyhteisöissä; varusmiehillä taudin ilmaantuvuus on aikaisemmin ollut jopa 4 1-kertainen verrattuna ilmaan tuvuuteen muussa väestössä (3,4). Sairas tumisriski on nykyisin hieman pienempi (5). Meningokokin nielukantajuuden on todettu lisääntyvän huomattavasti varusmiespalveluksen aikana (6,7). Myös tiiviissä opiskelijayhteisöissä taudin ilmaantuvuus on ollut suurempi kuin muualla yhteiskunnassa (8,9). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää invasiivisten meningokokkitautien ilmaantuvuutta varusmiehillä. Meningokokkitautien epidemiologia Meningokokit eli Neisseria menigitidis -bakteerit jaetaan kapselipolysakkarirakenteen perusteella 13 seroryhmään, joista kliinisesti tärkeimmät ovat A, B, C, W, X ja Y. Koska eri meningokokkiryhmät aiheuttavat samankaltaisen taudinkuvan, ryhmitys on tärkeä epidemiologisen seurannan ja myös rokottamisen kannalta. Invasiivisen meningokokkitaudin määrät ja ilmaantuvuus Suomessa Lkm Ilmaantuvuus /1 vuodessa 1, Ilmoitetut tapaukset THL:een saapuneet kannat Ilmaantuvuus 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Meningokokkitaudit ovat Suomessa ja länsimaissa varsin harvinaisia. Suomessa raportoidaan 3 4 tautitapausta vuodessa (kuvio 1) (1,11). Ilmaantuvuus on suurin alle viisivuotiailla lapsilla ja nuorilla aikuisilla (kuvio 2). Meningokokkitaudit esiintyvät suurimmaksi osaksi yksittäisinä tautitapauksina, mutta yhteisöissä, kuten kouluissa, vankiloissa tai esimerkiksi armeijassa, meningokokit voivat aiheuttaa epidemioita. Maantieteellisesti A-seroryhmän meningokokki aiheuttaa epidemioita yleisimmin Saharan eteläpuolella ns. meningiittivyön alueella. 2-luvulla alueella on esiintynyt myös W- ja X-seroryhmän aiheuttamia epidemioita (12,13). Seroryhmä B on yleinen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa esiintyi 197-luvulla laaja A-ryhmän meningokokin aiheuttama epidemia, jossa yli tuhat suomalaista sairastui ja 5 % menehtyi. Väestöä alettiin laajasti rokottaa (14). B-ryhmän meningokokki aiheutti laajan epidemian talvikautena (15). Tuolloin eteläisessä Suomessa sairastui toistakymmentä henkilöä, näiden joukossa 11 varusmiestä Hämeenlinnan ja Riihimäen varuskunnista (Ilkka Mäkitie, henkilökohtainen tiedonanto). Kukaan varusmiehistä ei menehtynyt. Pohjois-Norjassa esiintyi 197-luvulla alkanut B-ryhmän meningokokin aiheuttama yli kymmenen vuotta kestänyt epidemia. Vaikka epidemia ei koskaan levinnyt laajalle, sen tappavuus oli suuri erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa (16). Tämä vauhditti osaltaan rokotteen kehittämistä B-seroryhmän tautia vastaan (17). Myös Uusi-Seelanti koki vuodesta 1991 alkaen B-ryhmän meningokokin aiheuttaman pitkäkestoisen epidemian, jonka leviämisen estämiseen käytettiin räätälöityä B-rokotetta (18). Myös C-ryhmän tauti on yleistynyt monessa Euroopan maassa 199- ja 2-luvulla, ja tämä johti uuden C-ryhmän konjugaattirokotteen sisällyttämiseen lasten kansalliseen rokotusohjelmaan useassa maassa, mm. Britanniassa, Irlannissa ja Belgiassa ilman edeltävää laajaa tutkimusnäyttöä rokotteen tehosta. Yhdysvalloissa puolestaan on 199- ja 2-luvulla esiintynyt runsaammin C- ja Y -ryhmän aiheuttamia infektioita (19,2), ja siellä kansalliseen ohjelmaan kuuluva nelivalenttinen meningokokkirokote on monessa osavaltiossa edellytys lapsen koulunkäynnille (21). 3 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

3 tieteessä Tulokset Vuosina invasiivinen meningokokkitauti tai muun bakteerin aiheuttama aivokalvotulehdus todettiin 33 varusmiehellä. Neljässä tapauksessa aiheuttajamikrobi jäi epäselväksi; kahdessa näistä hoitava lääkäri epäili kliinisen kuvan perusteella pneumokokkia. Kaiken kaikkiaan 29 varusmiehellä todettiin olleen meningokokin aiheuttama invasiivinen infektio. Kahdessa aivokalvotulehdustapauksessa (v. 25 ja 21) meningokokkilöydös perustui nukleiinihappo-osoitukseen ja 27 varusmiehen näytteestä varmistettiin bakteeriviljelyllä B-ryhmän meningo kokin aiheuttama invasiivinen tauti ( kuvio 3). Näistä kaksi varusmiestä menehtyi meningokokin aiheuttamaan rajuun sepsikseen. Invasiivisen meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus varusmiehillä oli 17 tapausta (vaihteluväli 5,5 29,4) ja B-seroryhmän osalta 15 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli 5,1 27) (kuvio 3). Invasiiviseen B-ryhmän meningokokkitautiin keskimääräinen sairastumisikä oli 19 vuotta (vaihteluväli v). Koko Suomessa meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus vuotiailla samana ajankohtana oli 1,3 tapausta (vaihtelukuvio 2. Invasiivisen meningokokkitaudin määrät seroryhmittäin ja ikäryhmittäin Suomessa Lkm B W 1 Tartuntataudit Suomessa Kansanterveyslaitos. Raportti 4/2. 11 Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym., toim. Tartuntataudit Suomessa 212. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/ Mueller JEI, Borrow R, Gessner BD. Meningococcal serogroup W135 in the African meningitis belt: epidemiology, immunity and vaccines. Exp Rev Vaccines 26;5: Xie OI, Pollard AJ, Mueller JE, Norheim G. Emergence of serogroup X meningococcal disease in Africa. Vaccine 213;31: Peltola H, Jonsdottir K, Lystad A, Sievers AC, Kallings I. Meningococcal disease in Scandinavia. BMJ 1982:284: Ristola M, Jahkola M, Käyhty H ym. Meningococcal outbreak in Southern Finland. Europ Commun Diseases Bull 1995; Lystad A, Aasen S. The epidemiology of meningococcal disease in Norway NIPH Ann 1991;14(2):57 65; discussion Kaaijk P, van der Ende A, Luytjes W. Routine vaccination against MenB: considerations for implementation. Hum Vaccin Immunother 214;1: Arnold R, Galloway Y, McNicholas A, O Hallahan J. Effectiveness of a vaccination programme for an epidemic of meningococcal B in New Zealand. Vaccine 211;29:71 6. C Y Ikä, v seroryhmittymätön Aineisto ja menetelmät Tutkimus tehtiin retrospektiivisenä rekisteripohjaisena kohorttitutkimuksena. Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä tuli Puolustusvoimien terveysasemille kattavasti käyttöön vasta 2-luvun alussa, ja tämä rajasi tutkimuksen koskemaan kymmenvuotisjaksoa Puolustusvoimien potilastietojärjestelmästä haettiin potilastapaukset diagnooseilla A39 (meningokokki-infektio) sekä G G5 (muualla luokittelemattomat bakteriaaliset aivokalvojen ja selkäydinkalvojen tulehdukset). Diagnoosin osuvuus varmistettiin käymällä sairauskertomukset lävitse. Näin saatua tietokantaa verrattiin henkilötunnuksen avulla THL:n tartuntatautirekisteriin varusmiespalvelustaan suorittavien osalta. Näin varmistettiin infektion aiheutuneen meningokokista ja saatiin myös tieto meningokokin seroryhmästä. Puolustusvoimat taltioi kopiot varusmiesten kuolintodistuksista. Näistä tutkittiin menehtymiset aivokalvotulehdukseen ja sepsiksiin 2 vuoden tarkasteluaikana, tapauksien oletetun vähyyden vuoksi, vuosina Varusmiehet saapuvat palvelukseen tammikuussa ja heinäkuussa. Palvelusajat olivat vuosina joko 6, 9 tai 12 kuukautta. Tammi kuussa palvelukseen astuneet kotiutuivat saman vuoden heinäkuussa, lokakuussa tai tammikuussa. Vastaavasti heinäkuussa palvelukseen astuneet kotiutuivat seuraavan vuoden tammikuussa, huhtikuussa tai heinäkuussa. Varusmiespalveluksen suorittaa noin 75 % vuotuisesta ikäluokasta. Varusmiesikäluokat ovat pienentyneet viime aikoina: ikäluokan koko vuonna 1993 oli henkilöä, vuonna 23 enää henkilöä, ja vuonna 212 koko oli pienentynyt 17 1 henkilöön. Varusmiespalvelusaika suhteutettiin tässä tutkimuksessa henkilövuosiksi, jotka laskettiin Puolustusvoimien vuosikertomuksista vuosilta (22,23,24). Vuosikertomuksissa oli ilmoitettu mm. vuosittaiset varusmiesten palvelusvuorokaudet sekä myöhemmin palveluksen suorittaneiden määrä, varusmiespalvelusajat sekä keskeyttämisprosentit. Koska tutkimus painottui meningokokkiinfektoiden esiintyvyyteen, siinä ei arvioitu sairastuneiden varusmiesten pitkäaikaishaittoja tai sairauden vaikutusta palveluskelpoisuuteen. Tutkimuslupa varusmiesten potilastietoihin saatiin Puolustusvoimien Pääesikunnasta. Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 31

4 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN kuvio 3. Invasiivisen meningokokkitaudin vuosittaiset tapausmäärät (n = 29) ja ilmaantuvuus varusmiehillä Lukumäärä vuodessa Jackson LA, Schuchat A, Reeves MW, Wenger JD. Serogroup C meningococcal outbreaks in the United States. An emerging threat. JAMA 1995;273: Rosenstein NE, Perkins BA, Stephens DS ym. The changing epidemiology of meningococcal disease in the United States, J Infect Dis 1999;18: meningococcal/vaccine-info 22 Pääesikunta. Puolustusvoimien toiminta, julkaisut vuosilta , Pääesikunnan tiedotusosasto. Helsinki Pääesikunta. Puolustusvoimien toimintakertomus, julkaisut vuosilta , Pääesikunnan viestintäosasto. 24 Pääesikunta. Puolustusvoimien vuosikertomus, julkaisut vuosilta Pääesikunnan viestintäosasto. 25 Caugant DA, Hoiby EA, Rosenqvist E, Froholm LO, Selander RK. Transmission of Neisseria meningitidis among asymptomatic military recruits and antibody analysis. Epidemiol Infect 1992;19: THL:n lausunto Puolustusvoimille, 342/4../ Snape MD, PollardAJ. The beginning of the end for serogroup B meningococcus? Lancet 213;381: Bjune G, Closs O, Froholm LO, Gronnesby JK, Hoiby EA, Nokleby H. Design of clinical trial with an outermembrane vesicle vaccine against systemic serogroup B meningococcal disease in Norway. NIPH Ann 1991;14: de Moraes JC, Perkins BA, Camargo MC ym. Protective efficacy of a serogroup B meningococcal vaccine in Sao Paulo, Brazil. Lancet 1992;34: Ilmaantuvuus/1 vuodessa Lkm Ilmaantuvuus väli,6 1,8) ja B-seroryhmän aiheuttaman taudin ilmaantuvuus,9 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli,3 1,7) (2). Invasiiviseen meningokokkitautiin sairastumisen ajankohta painottui varusmiespalveluksen alkupuolelle ja toisaalta alkutalveen (kuviot 4 ja 5). Vuosien aikana todettiin kuolintodistuksista yhteensä viisi menehtymistä meningokokki-infektioihin, kaikki B-seroryhmän aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen tai sepsikseen. Kuolemat tapahtuivat vuosina 1998, 2, 21, 25 ja 211. Laskennallinen varusmiesten kuolleisuus invasiiviseen meningokkitautiin oli 2-vuotisjaksolla keskimäärin 1,4 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli 6 tapausta). Pohdinta Kymmenen viime vuoden aikana invasiiviseen meningokokkitautiin on sairastunut 29 varusmiestä, ja 27 tapauksessa aiheuttajaksi varmistui B-ryhmän meningokokki. Sairaustapauksia on vuodessa esiintynyt 1 5. Tapaukset olivat yksit täisiä lukuun ottamatta yhtä tapausta, jossa tarkemmat tyypitystulokset osoittivat saman bakteerikannan aiheuttaneen vuonna 28 kolme tautitapausta samassa varuskunnassa puolen vuoden sisällä (Maija Toropainen, julkaisematon tieto). Muussa väestössä B-ryhmän meningokokki on aiheuttanut vuosittain noin % invasiivisista meningokokkitaudeista, joskin viime vuosina Y-ryhmän bakteerin aiheuttamien tapausten määrä ja suhteellinen osuus ovat nousseet. Vaikka muussa väestössä havaittiin samana seuranta-aikana joitakin C, W ja Y-ryhmän meningokokkitauteja, varusmiehillä näitä ei havaittu yhtään. Varusmiesten sairastuvuus meningokokkitauteihin oli A-, C-, W- ja Y-rokotussuojasta huolimatta noin 13-kertainen verrattuna vastaavan ikäiseen siviiliväestöön ja sairastuvuus B-ryhmän meningokokki-infektioihin noin 17-kertainen. Kuolleisuus oli 1,4 tapausta 1 :ta henkilöä kohden vuodessa eli sekin suurempi kuin väestössä keskimäärin. Varusmiesten rokotukset meningokokin neljää seroryhmää (A, C, W ja Y) vastaan aloitettiin vuonna Rokotus ei suojaa B-seroryhmän meningokokilta. Koska meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdus tai meningokokkisepsis voi nopeasti edetä fulminantiksi taudiksi, näiden tautien tunnistaminen on tärkeää. Vakavien infektioiden löytäminen usean kymmenen vastaanottoa jonottavan varusmiehen joukosta varusmiesvastaanotolla on haaste, kun suuri osa vastaanottokäynneistä tapahtuu akuuttien hengitystieinfektio-oireiden vuoksi. 2-luvulla neljällä menehtyneellä invasiivinen taudinkuva oli käynnistynyt viikonvaihteen loma-aikana. Meningokokkitaudin mahdollisuus varusmiespalvelustaan suorittavilla onkin syytä muistaa myös kunnallisessa terveydenhuollossa. Tautitapaukset keskittyivät suurelta osin 1 3 ensimmäisen palveluskuukauden ajalle. Tämä liittynee varusmiesten lisääntyneeseen meningokokin nielukantajuuteen varusmiespalveluksen alussa (7,25). Suurin osa tapauksista todettiin myös alkutalvesta, jolloin varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden meningokokin nielu kantajuuden on osoitettu olevan selvästi suurempi kuin kesällä palvelukseen astuvilla (7). Syynä meningokokin nielukantajuuden lisääntymiseen varusmiespalveluksen ensimmäisten kuukausien aikana ovat todennäköisesti varuskunnissa majoittuvien läheiset kontaktit majoitus-, ruokala- ja muissa harjoitusolosuhteissa. Meningokokkirokotteita on saatavilla polysakkaridi- ja konjugaattipohjaisina valmisteina. Konjugaattirokotteet ovat polysakkaridirokotteita immunogeenisempia ja niiden antama suoja on todennäköisesti kestävämpi. Lisäksi konju 32 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

5 tieteessä 3 Study of meningococcal B vaccine and ACWY conjugate vaccine in healthy adults (MenOccy). 31 Mäkitie I, Hannila-Handelberg T, Sovijärvi A, Virkki M. Varusmiesten infektiotaudit ja niiden ehkäisy. Sot Lääk Aik L 213;88: Visakorpi R, Salmi H. Meningokokkitauti. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sotilasterveydenhuolto, 3. painos. Pääesikunta. Hämeenlinna: Karisto 1996; Vogel U, Taha MK, Vazquez JA ym. Predicted strain coverage of a meningococcal multicomponent vaccine (4CMenB) in Europe: a qualitative and quantitative assessment. Lancet Inf Dis 213;13: kuvio 4. gaattirokotteet estävät meningokokin nielukantajuutta ja siten saavat aikaan laumasuojaa, kun rokotettu ei voi tartuttaa meningokokkia lähipiirilleen. Vuonna 212 THL harkitsi varusmiehille annettavan polysakkaridirokotteen vaihtamista nelivalenttiseen konjugaattirokotteeseen, mutta toistaiseksi konjugaattirokotteen huomattavasti korkeampi hinta on estänyt vaihdon (26). B-ryhmän rokotetta on kehitetty pitkään. B- ryhmän meningokokin kapselipolysakkaridi on hyvin heikko immunogeeni, mikä johtuu sen lähes identtisestä rakenteesta ihmisen omien solujen pinnalla olevien siaalihapporakenteiden Invasiivisen meningokokkitaudin ilmeneminen (n= 29) varusmiespalveluksen alkamisesta kuluneen ajan mukaan Lukumäärä kuvio Kuukausia palveluksen alkamisesta Varusmiesten invasiivisen meningokokkitaudin (n = 29) ilmeneminen kalenterikuukauden mukaan Lukumäärä Kuukaudet 12 kanssa. Immuunivaste B-ryhmän meningokokkien polysakkarideja kohtaan kehittyy huonosti, ja tämä on vaikeuttanut tehokkaan ja turvallisen rokotteen kehittämistä. Tämän vuoksi vaihtoehtoista ratkaisua on haettu pääasiassa meningokokin ulkokalvon proteiineista tai lipo-oligosakkarideista (27). Vuonna 1991 Norjassa tehtiin kliinisiä turvallisuus- ja immunogeenisuustutkimuksia ja tuotettiin turvalliseksi arvioitu ja immunogeeninen rokote, joka mahdollisesti vähensi meningokokkikantajuutta nielussa. Kahdessa laajemmassa kokeilussa opiskelijoilla ja varusmiehillä (28) rokotteen suojateho jäi kuitenkin suhteellisen heikoksi eikä rokote päätynyt markkinoille. Kaksikymmentä vuotta sitten Yhdysvalloissa ja Kuubassa tuotettiin kaksi hieman erityyppistä rokotetta, joita tutkittiin tehotutkimuksissa Etelä-Amerikassa. Vaikka kummankin rokotteen teho osoittautui vanhemmilla lapsilla varsin hyväksi (7 83 %), ne eivät suojanneet imeväisiä ja pikkulapsia kovinkaan tehokkaasti (29). Kuubalainen rokote on sittemmin ollut laajalti käytössä Etelä-Amerikassa. Uusi B-ryhmän tautia vastaan suunnattu meningokokkirokote sai Euroopan lääkeviraston hyväksynnän vuonna 213. Se koostuu pääasiassa neljästä meningokokin pintaproteiineista, joiden rakenne ja ilmeneminen vaihtelevat meningokokkikannasta toiseen. Nämä ovat veren komplementtitekijä H:ta sitova fhbp-proteiini, NadA-adhesiini, hepariinia sitova antigeeni (NHBA) sekä poriini A -proteiini (PorA). Myös muunlaisia uusia B-seroryhmän taudilta suojaavia rokotteita on kehitteillä. Näistä bivalentti fhbp-rokote, Trumenba, sai vastikään myyntiluvan Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta FDA:lta (3). Varusmiespalvelus on terveille miehille lakisääteisesti pakollista. Varusmiespalvelusaikana infektioita esiintyy runsaasti (31), ja tätä sairastumisriskiä pitäisi pyrkiä kaikin tavoin pienentämään. Majoitusolosuhteisiin ei lähitulevaisuudessa ole mahdollista vaikuttaa. Palvelusaikojen pituutta on muutettu viime vuosina, mutta sillä ei ole oleellista vaikutusta meningokokkitapauksien ilmaantuvuuteen, koska ne osuvat usein ensimmäisiin palveluskuukausiin; ilmiöstä on raportoitu jo vuosikymmeniä sitten (3,32). Aivokalvotulehduksen tunnistaminen on ollut yksi keskeinen terveyskasvatuskohde Puolustusvoimissa. Terveysohjauksella ei juurikaan Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 33

6 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN 34 Pollard AJ, Riordan A, Ramsay M. Group B meningococcal vaccine: recommendations for UK. Lancet 214;383: https://www.gov.uk/government/ groups/joint-committee-onvaccination-and-immunisation Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. THL on tehnyt faasin IV tutkimusta PCV-rokotteella GSK:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen turvin. ole nykyisestään mahdollista nopeuttaa hoitoon hakeutumista. Norjassa puolustusvoimissa on pienennetty ryhmäkokoja ja majoitustiloja ja vähennetty massatapahtumia eikä varusmiehille anneta suojarokotetta meningokokkitauteja vastaan. Norjassa ei varusmiehillä siitä huolimatta ole tautitapauksia tiettävästi esiintynyt (Hanna Nohynek, henkilökohtainen tiedonanto). Voisiko uusi B-ryhmän rokote olla ratkaisu kuvattuun ongelmaan Suomessa? Vaikka Euroopassa myyntiluvan saaneen Bexsero-rokotteen on arvioitu kattavan noin 78 % Euroopassa vakavia infektioita aiheuttavista B-seroryhmän kannoista (33), toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvin se suojaa Suomessa kiertäviä kantoja vastaan. Tämän selvittämiseksi THL tutkii parhaillaan sekä Bexsero- että Trumenbarokotteen kattavuuutta Suomessa kiertävien inva siivisten meningokokkikantojen suhteen. Koska kumpikin rokote sai lääkeviranomaisilta myyntiluvan C-ryhmän konjugaattirokotteen tapaan jo immunologisten ominaisuuksiensa perusteella, ei vielä ole myöskään näyttöä niiden kliinisestä tehosta. Bexseron väestötason vaikuttavuudesta saataneen lisätietoa lähivuosina, jos Englanti päättää sisällyttää rokotteen osaksi kansallista rokotusohjelmaansa (34,35). Invasiivisten B -ryhmän meningokokkitautien ilmaantuvuus varusmiehillä pysyy todennäköisesti edelleen lähitulevaisuudessa suurempana kuin muulla väestöllä. Heillä taudin ehkäisyä ilman B-ryhmän meningokokeilta suojaa antavaa rokotetta tuskin voidaan tehostaa. Epidemiologisten tietojen ja karttuvan vaikuttavuuskokemuksen valossa THL:n ja Puolustusvoimien olisi hyvä aloittaa tarkempi arviointi, millä edellytyksillä varusmiesten rokottaminen B-ryhmän meningokokkirokotteella olisi suositeltavaa ja kustannusvaikuttavaa. n Tästä asiasta tiedettiin Invasiivisen meningokokkitaudin esiintyvyys on suurin alle viisivuotiailla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Varusmiehet rokotetaan meningokokin seroryhmiä A, C, W ja Y vastaan. Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt uuden rokotteen meningokokin B-seroryhmää vastaan. Tämä tutkimus opetti Meningokokkitautia esiintyy varusmiehillä rokotuksesta huolimatta keskimäärin 13 kertaa enemmän kuin muussa väestössä. Varusmiehillä meningokokkitautiin liittyy myös kuolleisuutta. Meningokokin seroryhmä B aiheuttaa suurimman osan varusmiesten invasiivisista meningokokki-infektioista. Mikäli lähivuosina saatavat kokemukset B-ryhmän rokotteen suojatehosta ovat rohkaisevia, suojarokotuksen käynnistämisen arviointi on aiheellista. English summary > in english Invasive meningococcal diseases in conscripts in Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

7 english summary tieteessä Tuula Hannila-Handelberg M.D., Ph.D., Chief Epidemiologist Centre for Military Medicine Tuula.Hannila- Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Markku Kuusi, Ilkka Mäkitie Invasive meningococcal diseases in conscripts in Introduction In Finland, people completing their military service are vaccinated against invasive meningococcal diseases using a quadrivalent vaccine. The vaccine given provides immunization against meningococcal serotypes A, C, W and Y. The literature suggests that invasive meningococcal disease occurs more often among soldiers than in the general population. So far, no practicable B serotype vaccine has been available. Since a B serotype vaccine has now come on the market, in this study we wished to determine the incidence of meningococcal disease among conscripts. Methods The study is register based and a retrospective cohort study. The incidence of invasive meningococcal disease (meningococcal meningitis) and sepsis among people completing their military service was studied in terms of morbidity for the period and in terms of mortality for the period The diagnoses were obtained from the Defence Forces electronic patient information system, which was only available to all garrison health centres from the early 2s. The results were reviewed using case histories and the infectious disease register maintained by the National Institute for Health and Welfare. Mortality was verified by working through the death certificates of conscripts for the period researched. The results were expressed in relation to person-years of military service, and compared to statistics from the national infectious disease registry. Results During the period , a total of 33 cases of meningococcal or other bacterial meningitis or sepsis were discovered. Twenty eight of the outbreaks were caused by meningococcus serotype B. In a total of five conscripts died of meningococcal sepsis. The incidence of invasive meningococcal disease among conscripts was 17 cases, of which B serotype accounted for 16 cases, and the mortality 1.4 cases per 1, person-years. The respective incidence of meningococcal disease at the national level in the age group years was 1.3 cases, of which B serotype accounted for.9 per 1, person-years. Conclusions Among basically healthy conscripts the incidence of invasive meningococcal disease is a cause for concern since the incidence of the disease is higher than in the general population and the disease in conscripts is also associated with mortality. In almost all cases the meningococcus was confirmed as B serotype, against which the current quadrivalent vaccine does not provide protection. Expansion of vaccination protection seems the only way to reduce morbidity. Significant additional evidence is expected soon in Europe on the clinical efficacy of newly available B serotype meningococcal vaccines. If experience gained over the next few years on the protective efficacy of B group vaccines proves encouraging, it will be appropriate to commence immunization among Finnish conscripts. Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 35

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS SUOSITUS estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Vanhentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä

Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä OHJAUS Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 12

Lisätiedot

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE. EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy. 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1

Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy. 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1 Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1 Sidonnaisuudet Tartuntatautilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014 16: HUS Peijaksen ja Lohjan sairaala; Lohjan, Lieksan

Lisätiedot

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011 Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011 1 Rokottamalla pyritään Ylipäätään estämään turhaa kärsimystä Suojelemaan

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

NEISSERIA MENINGITIDIS B JA KOMPLEMENTTIREAKTION VÄISTÖ IHMISSEERUMISSA IN VITRO

NEISSERIA MENINGITIDIS B JA KOMPLEMENTTIREAKTION VÄISTÖ IHMISSEERUMISSA IN VITRO NEISSERIA MENINGITIDIS B JA KOMPLEMENTTIREAKTION VÄISTÖ IHMISSEERUMISSA IN VITRO Noora Härkönen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Lasten kotisyntyiset invasiiviset infektiot

Lasten kotisyntyiset invasiiviset infektiot Samuli Jenu, Leena Simons, Anu Pätäri-Sampo, Maija Toropainen ja Harri Saxén ALKUPERÄISTUTKIMUS JOHDANTO. Aiemmin terveillä lapsilla esiintyy edelleen jopa henkeä uhkaavia invasiivisia bakteeri-infektioita.

Lisätiedot

Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY

Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY HPV Kurkkumätä l. difteria 1900-luvun alussa parinkymmenen vuoden välein toistuvat epidemiat 10% kuoli, suurin

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Henkilökunnan rokotukset

Henkilökunnan rokotukset Henkilökunnan rokotukset T Leino 9/2013 Hoitohenkilökunnan rokotuksin Suojataan työntekijää itseään Suojataan potilasta Pidetään yllä hoitokapasiteettia (estetään sairauspoissaoloja) Influenssarokotukset

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Rokotusten hyödyt ja haitat

Rokotusten hyödyt ja haitat Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek 16.2.2012 Terveydenhoitajapäivät, Helsinki Rokotusohjelmayksikkö 1 H.Nohynek - sidonnaisuudet 2/2012 LT, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, Fellow

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Epidemiaselvitykset THL. 10.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö

Epidemiaselvitykset THL. 10.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Epidemiaselvitykset THL 10.10.2013 TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö THL:n rooli elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä VN:n asetus 1365/2011 Paikallisten epidemioiden selvitysvastuu

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 OHJAUS Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 14 2014 OHJAUS 14/2014

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration

The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration The 5th Finnish Microbial Pathogenesis Day / Registration Akrenius, Nina Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti PL 21 00014 HY Amdahl, Hanne Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta Julkaistu 27.9.211 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri SALLA TOIKKANEN FM, tilastotutkija

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015 Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015 1 Lapsi voi saada vesirokon isovanhempansa vyöruususta. Oikein/väärin? Suomalaiset

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyö ryhmän selvitys

Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyö ryhmän selvitys Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyö ryhmän selvitys Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 12/2008 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B12 / 2008 Publications of the National Public

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot