Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit
|
|
- Olavi Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkaistu Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Tuula Hannila-Handelberg LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, Puolustusvoimien epidemiologi Sotilaslääketieteen Keskus Maija Toropainen FT, erikoistutkija THL, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto, bakteriologian yksikkö Hanna Nohynek LT, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, ylilääkäri, yksikön päällikkö THL, Rokotus- ja immuunisuojan osasto, rokotusohjelmayksikkö Markku Kuusi LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri, yksikön päällikkö THL, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto, tartuntatautien torjuntayksikkö Ilkka Mäkitie LT, lääkintähuollon dosentti Maanpuolustuskorkeakoulu Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit Lähtökohdat Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä. Menetelmät Tutkimus on rekisteripohjainen retrospektiivinen kohorttitutkimus. Invasiivisten meningokokkitautien eli meningokokin aiheuttaman aivokalvotulehduksen ja sepsiksen ilmaantuvuutta tutkittiin varusmiespalvelustaan vuosina suorittaneilla. Tautitapaukset etsittiin Puolustusvoimien sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Diagnoosien osuvuus tarkistettiin sairauskertomuksista ja mikrobiologiset löydökset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä. Kuolleisuus tarkistettiin käymällä läpi vuosina kirjoitetut varusmiesten kuolintodistukset. Tapausmäärät suhteutettiin varusmiespalvelusta suorittavien henkilövuosiin ja niitä verrattiin kansallisen tartuntatautirekisterin väestöpohjaisiin tilastoihin. Tulokset Vuosina invasiivinen meningokokkitauti tai muun bakteerin aiheuttamaa aivokalvotulehdus todettiin 33 varusmiehellä, ja näistä 27 varusmiehen näyte osoittautui B-seroryhmän meningokokiksi. Vuosina viisi varusmiestä menehtyi meningokokin aiheuttamaan sepsikseen. Invasiivisen meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus varusmiehillä oli 17 tapausta (vaihteluväli 5,5 29) ja B-seroryhmän aiheuttaman taudin 15 tapausta (vaihteluväli 5,1 27) 1 :ta henkilövuotta kohti. Keskimääräinen kuolleisuus oli 1,4 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli 6). Vastaavasti kansallisella tasolla meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus vuotiailla oli 1,3 tapausta (vaihteluväli,6 1,8) ja B-seroryhmän aiheuttaman,9 tapausta (vaihteluväli,3 1,7) 1 :ta henkilövuotta kohti. Päätelmät Varusmiesten sairastuvuus invasiiviseen meningokokkitautiin on suurempi kuin muun väestön. Sairaustapausten aiheuttajana oli useinmiten B-ryhmän meningokokki, jota vastaan nelivalenttinen meningokokkirokote ei anna suojaa. Rokotussuojan laajentaminen voi olla ainoa tehokas keino vähentää sairastuvuutta. Saatavilla olevien uusien B-seroryhmän meningokokki rokotteiden vaikuttavuudesta on odotettavissa lähiaikoina Euroopassa lisänäyttöä. Mikäli kokemukset B-ryhmän rokotteen suojatehosta ovat rohkaisevia, suojarokotuksen käynnistämisen arviointi on aiheellista myös Puolustusvoimissa. Vertaisarvioitu VV Varusmiesten suojarokotukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön määräykseen (1). Asevelvollisuuttaan suorittavat varusmiehet on rokotettu A, C, W ja Y -ryhmän meningokokkitautia vastaan vuodesta 1982 alkaen. Käytännössä kaikki varusmiehet ovat saaneet rokotuksen (Ilkka Mäkitie, henkilökohtainen tiedonanto). Rokotus annetaan varusmiespalveluksen kahden ensimmäisen viikon aikana. Varusmiehillä kuitenkin todetaan vuosittain invasiivisia meningokokin aiheuttamia infektioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen invasiivisten meningokokki-infektioiden määrä on laskenut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Taudin vuo Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 29
2 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN Kirjallisuutta 1 Tartuntatautilaki. 2 Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri. 3 Sartwell PE, Smith WM. Epidemiological notes on meningoccal meningitis in the army. Am J Public Health Nations Health 1944;34: Biselli R, Fattorossi A, Matricardi PM, Nisini R, Stroffoni T, D Amelio R. Dramatic reduction of meningococcal meningitis among military recruits in Italy after introduction of specific vaccination. Vaccine 1993;11: Broderick M, Faix DJ, Hansen CJ, Blair PJ. Trends in meningococcal disease in the United States military Emerg Infect 212;18: Holten E, Vaage L. Carriers of meningococcus among Norwegian naval recruits. Scand J Infect Dis 1971;3: Jounio Ulla. Oropharyngeal carriage of respiratory bacteria among military conscripts Bakteerien nielukantajuus varusmiespalveluksen aikana. Oulun yliopisto Harrison LH, Dwyer DM, Maples C, Billman L. Risk of meningococcal infections in college students. JAMA 1999;281: Neal KR, Nquyen-Tam J, Monk P, O BrienSJ, Stuart J, Ramsay M. Invasive meningococcal disease among university undergraduates: association with universities providing relatively large amounts of catered hall accommodations. Epidemiol Infect 1999;122: kuvio 1. tuinen ilmaantuvuus on nykyisin noin,6 tapaus ta 1 :ta henkilöä kohti (2). Tautia esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta ilmaantuvuus on suurin alle viisivuotiailla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Jo vuosikymmeniä on ollut tiedossa, että invasiivisten meningokokki-infektioiden riski on suuri myös sotilasyhteisöissä; varusmiehillä taudin ilmaantuvuus on aikaisemmin ollut jopa 4 1-kertainen verrattuna ilmaan tuvuuteen muussa väestössä (3,4). Sairas tumisriski on nykyisin hieman pienempi (5). Meningokokin nielukantajuuden on todettu lisääntyvän huomattavasti varusmiespalveluksen aikana (6,7). Myös tiiviissä opiskelijayhteisöissä taudin ilmaantuvuus on ollut suurempi kuin muualla yhteiskunnassa (8,9). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää invasiivisten meningokokkitautien ilmaantuvuutta varusmiehillä. Meningokokkitautien epidemiologia Meningokokit eli Neisseria menigitidis -bakteerit jaetaan kapselipolysakkarirakenteen perusteella 13 seroryhmään, joista kliinisesti tärkeimmät ovat A, B, C, W, X ja Y. Koska eri meningokokkiryhmät aiheuttavat samankaltaisen taudinkuvan, ryhmitys on tärkeä epidemiologisen seurannan ja myös rokottamisen kannalta. Invasiivisen meningokokkitaudin määrät ja ilmaantuvuus Suomessa Lkm Ilmaantuvuus /1 vuodessa 1, Ilmoitetut tapaukset THL:een saapuneet kannat Ilmaantuvuus 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Meningokokkitaudit ovat Suomessa ja länsimaissa varsin harvinaisia. Suomessa raportoidaan 3 4 tautitapausta vuodessa (kuvio 1) (1,11). Ilmaantuvuus on suurin alle viisivuotiailla lapsilla ja nuorilla aikuisilla (kuvio 2). Meningokokkitaudit esiintyvät suurimmaksi osaksi yksittäisinä tautitapauksina, mutta yhteisöissä, kuten kouluissa, vankiloissa tai esimerkiksi armeijassa, meningokokit voivat aiheuttaa epidemioita. Maantieteellisesti A-seroryhmän meningokokki aiheuttaa epidemioita yleisimmin Saharan eteläpuolella ns. meningiittivyön alueella. 2-luvulla alueella on esiintynyt myös W- ja X-seroryhmän aiheuttamia epidemioita (12,13). Seroryhmä B on yleinen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa esiintyi 197-luvulla laaja A-ryhmän meningokokin aiheuttama epidemia, jossa yli tuhat suomalaista sairastui ja 5 % menehtyi. Väestöä alettiin laajasti rokottaa (14). B-ryhmän meningokokki aiheutti laajan epidemian talvikautena (15). Tuolloin eteläisessä Suomessa sairastui toistakymmentä henkilöä, näiden joukossa 11 varusmiestä Hämeenlinnan ja Riihimäen varuskunnista (Ilkka Mäkitie, henkilökohtainen tiedonanto). Kukaan varusmiehistä ei menehtynyt. Pohjois-Norjassa esiintyi 197-luvulla alkanut B-ryhmän meningokokin aiheuttama yli kymmenen vuotta kestänyt epidemia. Vaikka epidemia ei koskaan levinnyt laajalle, sen tappavuus oli suuri erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa (16). Tämä vauhditti osaltaan rokotteen kehittämistä B-seroryhmän tautia vastaan (17). Myös Uusi-Seelanti koki vuodesta 1991 alkaen B-ryhmän meningokokin aiheuttaman pitkäkestoisen epidemian, jonka leviämisen estämiseen käytettiin räätälöityä B-rokotetta (18). Myös C-ryhmän tauti on yleistynyt monessa Euroopan maassa 199- ja 2-luvulla, ja tämä johti uuden C-ryhmän konjugaattirokotteen sisällyttämiseen lasten kansalliseen rokotusohjelmaan useassa maassa, mm. Britanniassa, Irlannissa ja Belgiassa ilman edeltävää laajaa tutkimusnäyttöä rokotteen tehosta. Yhdysvalloissa puolestaan on 199- ja 2-luvulla esiintynyt runsaammin C- ja Y -ryhmän aiheuttamia infektioita (19,2), ja siellä kansalliseen ohjelmaan kuuluva nelivalenttinen meningokokkirokote on monessa osavaltiossa edellytys lapsen koulunkäynnille (21). 3 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7
3 tieteessä Tulokset Vuosina invasiivinen meningokokkitauti tai muun bakteerin aiheuttama aivokalvotulehdus todettiin 33 varusmiehellä. Neljässä tapauksessa aiheuttajamikrobi jäi epäselväksi; kahdessa näistä hoitava lääkäri epäili kliinisen kuvan perusteella pneumokokkia. Kaiken kaikkiaan 29 varusmiehellä todettiin olleen meningokokin aiheuttama invasiivinen infektio. Kahdessa aivokalvotulehdustapauksessa (v. 25 ja 21) meningokokkilöydös perustui nukleiinihappo-osoitukseen ja 27 varusmiehen näytteestä varmistettiin bakteeriviljelyllä B-ryhmän meningo kokin aiheuttama invasiivinen tauti ( kuvio 3). Näistä kaksi varusmiestä menehtyi meningokokin aiheuttamaan rajuun sepsikseen. Invasiivisen meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus varusmiehillä oli 17 tapausta (vaihteluväli 5,5 29,4) ja B-seroryhmän osalta 15 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli 5,1 27) (kuvio 3). Invasiiviseen B-ryhmän meningokokkitautiin keskimääräinen sairastumisikä oli 19 vuotta (vaihteluväli v). Koko Suomessa meningokokkitaudin keskimääräinen ilmaantuvuus vuotiailla samana ajankohtana oli 1,3 tapausta (vaihtelukuvio 2. Invasiivisen meningokokkitaudin määrät seroryhmittäin ja ikäryhmittäin Suomessa Lkm B W 1 Tartuntataudit Suomessa Kansanterveyslaitos. Raportti 4/2. 11 Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym., toim. Tartuntataudit Suomessa 212. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/ Mueller JEI, Borrow R, Gessner BD. Meningococcal serogroup W135 in the African meningitis belt: epidemiology, immunity and vaccines. Exp Rev Vaccines 26;5: Xie OI, Pollard AJ, Mueller JE, Norheim G. Emergence of serogroup X meningococcal disease in Africa. Vaccine 213;31: Peltola H, Jonsdottir K, Lystad A, Sievers AC, Kallings I. Meningococcal disease in Scandinavia. BMJ 1982:284: Ristola M, Jahkola M, Käyhty H ym. Meningococcal outbreak in Southern Finland. Europ Commun Diseases Bull 1995; Lystad A, Aasen S. The epidemiology of meningococcal disease in Norway NIPH Ann 1991;14(2):57 65; discussion Kaaijk P, van der Ende A, Luytjes W. Routine vaccination against MenB: considerations for implementation. Hum Vaccin Immunother 214;1: Arnold R, Galloway Y, McNicholas A, O Hallahan J. Effectiveness of a vaccination programme for an epidemic of meningococcal B in New Zealand. Vaccine 211;29:71 6. C Y Ikä, v seroryhmittymätön Aineisto ja menetelmät Tutkimus tehtiin retrospektiivisenä rekisteripohjaisena kohorttitutkimuksena. Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä tuli Puolustusvoimien terveysasemille kattavasti käyttöön vasta 2-luvun alussa, ja tämä rajasi tutkimuksen koskemaan kymmenvuotisjaksoa Puolustusvoimien potilastietojärjestelmästä haettiin potilastapaukset diagnooseilla A39 (meningokokki-infektio) sekä G G5 (muualla luokittelemattomat bakteriaaliset aivokalvojen ja selkäydinkalvojen tulehdukset). Diagnoosin osuvuus varmistettiin käymällä sairauskertomukset lävitse. Näin saatua tietokantaa verrattiin henkilötunnuksen avulla THL:n tartuntatautirekisteriin varusmiespalvelustaan suorittavien osalta. Näin varmistettiin infektion aiheutuneen meningokokista ja saatiin myös tieto meningokokin seroryhmästä. Puolustusvoimat taltioi kopiot varusmiesten kuolintodistuksista. Näistä tutkittiin menehtymiset aivokalvotulehdukseen ja sepsiksiin 2 vuoden tarkasteluaikana, tapauksien oletetun vähyyden vuoksi, vuosina Varusmiehet saapuvat palvelukseen tammikuussa ja heinäkuussa. Palvelusajat olivat vuosina joko 6, 9 tai 12 kuukautta. Tammi kuussa palvelukseen astuneet kotiutuivat saman vuoden heinäkuussa, lokakuussa tai tammikuussa. Vastaavasti heinäkuussa palvelukseen astuneet kotiutuivat seuraavan vuoden tammikuussa, huhtikuussa tai heinäkuussa. Varusmiespalveluksen suorittaa noin 75 % vuotuisesta ikäluokasta. Varusmiesikäluokat ovat pienentyneet viime aikoina: ikäluokan koko vuonna 1993 oli henkilöä, vuonna 23 enää henkilöä, ja vuonna 212 koko oli pienentynyt 17 1 henkilöön. Varusmiespalvelusaika suhteutettiin tässä tutkimuksessa henkilövuosiksi, jotka laskettiin Puolustusvoimien vuosikertomuksista vuosilta (22,23,24). Vuosikertomuksissa oli ilmoitettu mm. vuosittaiset varusmiesten palvelusvuorokaudet sekä myöhemmin palveluksen suorittaneiden määrä, varusmiespalvelusajat sekä keskeyttämisprosentit. Koska tutkimus painottui meningokokkiinfektoiden esiintyvyyteen, siinä ei arvioitu sairastuneiden varusmiesten pitkäaikaishaittoja tai sairauden vaikutusta palveluskelpoisuuteen. Tutkimuslupa varusmiesten potilastietoihin saatiin Puolustusvoimien Pääesikunnasta. Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 31
4 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN kuvio 3. Invasiivisen meningokokkitaudin vuosittaiset tapausmäärät (n = 29) ja ilmaantuvuus varusmiehillä Lukumäärä vuodessa Jackson LA, Schuchat A, Reeves MW, Wenger JD. Serogroup C meningococcal outbreaks in the United States. An emerging threat. JAMA 1995;273: Rosenstein NE, Perkins BA, Stephens DS ym. The changing epidemiology of meningococcal disease in the United States, J Infect Dis 1999;18: meningococcal/vaccine-info 22 Pääesikunta. Puolustusvoimien toiminta, julkaisut vuosilta , Pääesikunnan tiedotusosasto. Helsinki Pääesikunta. Puolustusvoimien toimintakertomus, julkaisut vuosilta , Pääesikunnan viestintäosasto Pääesikunta. Puolustusvoimien vuosikertomus, julkaisut vuosilta Pääesikunnan viestintäosasto Caugant DA, Hoiby EA, Rosenqvist E, Froholm LO, Selander RK. Transmission of Neisseria meningitidis among asymptomatic military recruits and antibody analysis. Epidemiol Infect 1992;19: THL:n lausunto Puolustusvoimille, 342/4../ Snape MD, PollardAJ. The beginning of the end for serogroup B meningococcus? Lancet 213;381: Bjune G, Closs O, Froholm LO, Gronnesby JK, Hoiby EA, Nokleby H. Design of clinical trial with an outermembrane vesicle vaccine against systemic serogroup B meningococcal disease in Norway. NIPH Ann 1991;14: de Moraes JC, Perkins BA, Camargo MC ym. Protective efficacy of a serogroup B meningococcal vaccine in Sao Paulo, Brazil. Lancet 1992;34: Ilmaantuvuus/1 vuodessa Lkm Ilmaantuvuus väli,6 1,8) ja B-seroryhmän aiheuttaman taudin ilmaantuvuus,9 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli,3 1,7) (2). Invasiiviseen meningokokkitautiin sairastumisen ajankohta painottui varusmiespalveluksen alkupuolelle ja toisaalta alkutalveen (kuviot 4 ja 5). Vuosien aikana todettiin kuolintodistuksista yhteensä viisi menehtymistä meningokokki-infektioihin, kaikki B-seroryhmän aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen tai sepsikseen. Kuolemat tapahtuivat vuosina 1998, 2, 21, 25 ja 211. Laskennallinen varusmiesten kuolleisuus invasiiviseen meningokkitautiin oli 2-vuotisjaksolla keskimäärin 1,4 tapausta 1 :ta henkilövuotta kohti (vaihteluväli 6 tapausta). Pohdinta Kymmenen viime vuoden aikana invasiiviseen meningokokkitautiin on sairastunut 29 varusmiestä, ja 27 tapauksessa aiheuttajaksi varmistui B-ryhmän meningokokki. Sairaustapauksia on vuodessa esiintynyt 1 5. Tapaukset olivat yksit täisiä lukuun ottamatta yhtä tapausta, jossa tarkemmat tyypitystulokset osoittivat saman bakteerikannan aiheuttaneen vuonna 28 kolme tautitapausta samassa varuskunnassa puolen vuoden sisällä (Maija Toropainen, julkaisematon tieto). Muussa väestössä B-ryhmän meningokokki on aiheuttanut vuosittain noin % invasiivisista meningokokkitaudeista, joskin viime vuosina Y-ryhmän bakteerin aiheuttamien tapausten määrä ja suhteellinen osuus ovat nousseet. Vaikka muussa väestössä havaittiin samana seuranta-aikana joitakin C, W ja Y-ryhmän meningokokkitauteja, varusmiehillä näitä ei havaittu yhtään. Varusmiesten sairastuvuus meningokokkitauteihin oli A-, C-, W- ja Y-rokotussuojasta huolimatta noin 13-kertainen verrattuna vastaavan ikäiseen siviiliväestöön ja sairastuvuus B-ryhmän meningokokki-infektioihin noin 17-kertainen. Kuolleisuus oli 1,4 tapausta 1 :ta henkilöä kohden vuodessa eli sekin suurempi kuin väestössä keskimäärin. Varusmiesten rokotukset meningokokin neljää seroryhmää (A, C, W ja Y) vastaan aloitettiin vuonna Rokotus ei suojaa B-seroryhmän meningokokilta. Koska meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdus tai meningokokkisepsis voi nopeasti edetä fulminantiksi taudiksi, näiden tautien tunnistaminen on tärkeää. Vakavien infektioiden löytäminen usean kymmenen vastaanottoa jonottavan varusmiehen joukosta varusmiesvastaanotolla on haaste, kun suuri osa vastaanottokäynneistä tapahtuu akuuttien hengitystieinfektio-oireiden vuoksi. 2-luvulla neljällä menehtyneellä invasiivinen taudinkuva oli käynnistynyt viikonvaihteen loma-aikana. Meningokokkitaudin mahdollisuus varusmiespalvelustaan suorittavilla onkin syytä muistaa myös kunnallisessa terveydenhuollossa. Tautitapaukset keskittyivät suurelta osin 1 3 ensimmäisen palveluskuukauden ajalle. Tämä liittynee varusmiesten lisääntyneeseen meningokokin nielukantajuuteen varusmiespalveluksen alussa (7,25). Suurin osa tapauksista todettiin myös alkutalvesta, jolloin varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden meningokokin nielu kantajuuden on osoitettu olevan selvästi suurempi kuin kesällä palvelukseen astuvilla (7). Syynä meningokokin nielukantajuuden lisääntymiseen varusmiespalveluksen ensimmäisten kuukausien aikana ovat todennäköisesti varuskunnissa majoittuvien läheiset kontaktit majoitus-, ruokala- ja muissa harjoitusolosuhteissa. Meningokokkirokotteita on saatavilla polysakkaridi- ja konjugaattipohjaisina valmisteina. Konjugaattirokotteet ovat polysakkaridirokotteita immunogeenisempia ja niiden antama suoja on todennäköisesti kestävämpi. Lisäksi konju 32 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7
5 tieteessä 3 Study of meningococcal B vaccine and ACWY conjugate vaccine in healthy adults (MenOccy) Mäkitie I, Hannila-Handelberg T, Sovijärvi A, Virkki M. Varusmiesten infektiotaudit ja niiden ehkäisy. Sot Lääk Aik L 213;88: Visakorpi R, Salmi H. Meningokokkitauti. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sotilasterveydenhuolto, 3. painos. Pääesikunta. Hämeenlinna: Karisto 1996; Vogel U, Taha MK, Vazquez JA ym. Predicted strain coverage of a meningococcal multicomponent vaccine (4CMenB) in Europe: a qualitative and quantitative assessment. Lancet Inf Dis 213;13: kuvio 4. gaattirokotteet estävät meningokokin nielukantajuutta ja siten saavat aikaan laumasuojaa, kun rokotettu ei voi tartuttaa meningokokkia lähipiirilleen. Vuonna 212 THL harkitsi varusmiehille annettavan polysakkaridirokotteen vaihtamista nelivalenttiseen konjugaattirokotteeseen, mutta toistaiseksi konjugaattirokotteen huomattavasti korkeampi hinta on estänyt vaihdon (26). B-ryhmän rokotetta on kehitetty pitkään. B- ryhmän meningokokin kapselipolysakkaridi on hyvin heikko immunogeeni, mikä johtuu sen lähes identtisestä rakenteesta ihmisen omien solujen pinnalla olevien siaalihapporakenteiden Invasiivisen meningokokkitaudin ilmeneminen (n= 29) varusmiespalveluksen alkamisesta kuluneen ajan mukaan Lukumäärä kuvio Kuukausia palveluksen alkamisesta Varusmiesten invasiivisen meningokokkitaudin (n = 29) ilmeneminen kalenterikuukauden mukaan Lukumäärä Kuukaudet 12 kanssa. Immuunivaste B-ryhmän meningokokkien polysakkarideja kohtaan kehittyy huonosti, ja tämä on vaikeuttanut tehokkaan ja turvallisen rokotteen kehittämistä. Tämän vuoksi vaihtoehtoista ratkaisua on haettu pääasiassa meningokokin ulkokalvon proteiineista tai lipo-oligosakkarideista (27). Vuonna 1991 Norjassa tehtiin kliinisiä turvallisuus- ja immunogeenisuustutkimuksia ja tuotettiin turvalliseksi arvioitu ja immunogeeninen rokote, joka mahdollisesti vähensi meningokokkikantajuutta nielussa. Kahdessa laajemmassa kokeilussa opiskelijoilla ja varusmiehillä (28) rokotteen suojateho jäi kuitenkin suhteellisen heikoksi eikä rokote päätynyt markkinoille. Kaksikymmentä vuotta sitten Yhdysvalloissa ja Kuubassa tuotettiin kaksi hieman erityyppistä rokotetta, joita tutkittiin tehotutkimuksissa Etelä-Amerikassa. Vaikka kummankin rokotteen teho osoittautui vanhemmilla lapsilla varsin hyväksi (7 83 %), ne eivät suojanneet imeväisiä ja pikkulapsia kovinkaan tehokkaasti (29). Kuubalainen rokote on sittemmin ollut laajalti käytössä Etelä-Amerikassa. Uusi B-ryhmän tautia vastaan suunnattu meningokokkirokote sai Euroopan lääkeviraston hyväksynnän vuonna 213. Se koostuu pääasiassa neljästä meningokokin pintaproteiineista, joiden rakenne ja ilmeneminen vaihtelevat meningokokkikannasta toiseen. Nämä ovat veren komplementtitekijä H:ta sitova fhbp-proteiini, NadA-adhesiini, hepariinia sitova antigeeni (NHBA) sekä poriini A -proteiini (PorA). Myös muunlaisia uusia B-seroryhmän taudilta suojaavia rokotteita on kehitteillä. Näistä bivalentti fhbp-rokote, Trumenba, sai vastikään myyntiluvan Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta FDA:lta (3). Varusmiespalvelus on terveille miehille lakisääteisesti pakollista. Varusmiespalvelusaikana infektioita esiintyy runsaasti (31), ja tätä sairastumisriskiä pitäisi pyrkiä kaikin tavoin pienentämään. Majoitusolosuhteisiin ei lähitulevaisuudessa ole mahdollista vaikuttaa. Palvelusaikojen pituutta on muutettu viime vuosina, mutta sillä ei ole oleellista vaikutusta meningokokkitapauksien ilmaantuvuuteen, koska ne osuvat usein ensimmäisiin palveluskuukausiin; ilmiöstä on raportoitu jo vuosikymmeniä sitten (3,32). Aivokalvotulehduksen tunnistaminen on ollut yksi keskeinen terveyskasvatuskohde Puolustusvoimissa. Terveysohjauksella ei juurikaan Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 33
6 Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN 34 Pollard AJ, Riordan A, Ramsay M. Group B meningococcal vaccine: recommendations for UK. Lancet 214;383: groups/joint-committee-onvaccination-and-immunisation Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. THL on tehnyt faasin IV tutkimusta PCV-rokotteella GSK:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen turvin. ole nykyisestään mahdollista nopeuttaa hoitoon hakeutumista. Norjassa puolustusvoimissa on pienennetty ryhmäkokoja ja majoitustiloja ja vähennetty massatapahtumia eikä varusmiehille anneta suojarokotetta meningokokkitauteja vastaan. Norjassa ei varusmiehillä siitä huolimatta ole tautitapauksia tiettävästi esiintynyt (Hanna Nohynek, henkilökohtainen tiedonanto). Voisiko uusi B-ryhmän rokote olla ratkaisu kuvattuun ongelmaan Suomessa? Vaikka Euroopassa myyntiluvan saaneen Bexsero-rokotteen on arvioitu kattavan noin 78 % Euroopassa vakavia infektioita aiheuttavista B-seroryhmän kannoista (33), toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvin se suojaa Suomessa kiertäviä kantoja vastaan. Tämän selvittämiseksi THL tutkii parhaillaan sekä Bexsero- että Trumenbarokotteen kattavuuutta Suomessa kiertävien inva siivisten meningokokkikantojen suhteen. Koska kumpikin rokote sai lääkeviranomaisilta myyntiluvan C-ryhmän konjugaattirokotteen tapaan jo immunologisten ominaisuuksiensa perusteella, ei vielä ole myöskään näyttöä niiden kliinisestä tehosta. Bexseron väestötason vaikuttavuudesta saataneen lisätietoa lähivuosina, jos Englanti päättää sisällyttää rokotteen osaksi kansallista rokotusohjelmaansa (34,35). Invasiivisten B -ryhmän meningokokkitautien ilmaantuvuus varusmiehillä pysyy todennäköisesti edelleen lähitulevaisuudessa suurempana kuin muulla väestöllä. Heillä taudin ehkäisyä ilman B-ryhmän meningokokeilta suojaa antavaa rokotetta tuskin voidaan tehostaa. Epidemiologisten tietojen ja karttuvan vaikuttavuuskokemuksen valossa THL:n ja Puolustusvoimien olisi hyvä aloittaa tarkempi arviointi, millä edellytyksillä varusmiesten rokottaminen B-ryhmän meningokokkirokotteella olisi suositeltavaa ja kustannusvaikuttavaa. n Tästä asiasta tiedettiin Invasiivisen meningokokkitaudin esiintyvyys on suurin alle viisivuotiailla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Varusmiehet rokotetaan meningokokin seroryhmiä A, C, W ja Y vastaan. Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt uuden rokotteen meningokokin B-seroryhmää vastaan. Tämä tutkimus opetti Meningokokkitautia esiintyy varusmiehillä rokotuksesta huolimatta keskimäärin 13 kertaa enemmän kuin muussa väestössä. Varusmiehillä meningokokkitautiin liittyy myös kuolleisuutta. Meningokokin seroryhmä B aiheuttaa suurimman osan varusmiesten invasiivisista meningokokki-infektioista. Mikäli lähivuosina saatavat kokemukset B-ryhmän rokotteen suojatehosta ovat rohkaisevia, suojarokotuksen käynnistämisen arviointi on aiheellista. English summary > in english Invasive meningococcal diseases in conscripts in Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7
7 english summary tieteessä Tuula Hannila-Handelberg M.D., Ph.D., Chief Epidemiologist Centre for Military Medicine Tuula.Hannila- Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Markku Kuusi, Ilkka Mäkitie Invasive meningococcal diseases in conscripts in Introduction In Finland, people completing their military service are vaccinated against invasive meningococcal diseases using a quadrivalent vaccine. The vaccine given provides immunization against meningococcal serotypes A, C, W and Y. The literature suggests that invasive meningococcal disease occurs more often among soldiers than in the general population. So far, no practicable B serotype vaccine has been available. Since a B serotype vaccine has now come on the market, in this study we wished to determine the incidence of meningococcal disease among conscripts. Methods The study is register based and a retrospective cohort study. The incidence of invasive meningococcal disease (meningococcal meningitis) and sepsis among people completing their military service was studied in terms of morbidity for the period and in terms of mortality for the period The diagnoses were obtained from the Defence Forces electronic patient information system, which was only available to all garrison health centres from the early 2s. The results were reviewed using case histories and the infectious disease register maintained by the National Institute for Health and Welfare. Mortality was verified by working through the death certificates of conscripts for the period researched. The results were expressed in relation to person-years of military service, and compared to statistics from the national infectious disease registry. Results During the period , a total of 33 cases of meningococcal or other bacterial meningitis or sepsis were discovered. Twenty eight of the outbreaks were caused by meningococcus serotype B. In a total of five conscripts died of meningococcal sepsis. The incidence of invasive meningococcal disease among conscripts was 17 cases, of which B serotype accounted for 16 cases, and the mortality 1.4 cases per 1, person-years. The respective incidence of meningococcal disease at the national level in the age group years was 1.3 cases, of which B serotype accounted for.9 per 1, person-years. Conclusions Among basically healthy conscripts the incidence of invasive meningococcal disease is a cause for concern since the incidence of the disease is higher than in the general population and the disease in conscripts is also associated with mortality. In almost all cases the meningococcus was confirmed as B serotype, against which the current quadrivalent vaccine does not provide protection. Expansion of vaccination protection seems the only way to reduce morbidity. Significant additional evidence is expected soon in Europe on the clinical efficacy of newly available B serotype meningococcal vaccines. If experience gained over the next few years on the protective efficacy of B group vaccines proves encouraging, it will be appropriate to commence immunization among Finnish conscripts. Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 35
Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS
SUOSITUS estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Vanhentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotEpidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSuositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä
OHJAUS Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 12
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotPikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta
LisätiedotAjankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotHinkuyskä Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks
Hinkuyskä 8.11.2018 Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Rokotusohjelma hinkuyskää vastaan 3 kk DTaP-IPV-Hib 5 kk DTaP-IPV-Hib 12kk DTaP-IPV-Hib 4 v DTaP-IPV 14-15 v dtap 18-30 v
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotPneumokokkirokotus miksi ja kenelle
Pneumokokkirokotus miksi ja kenelle SidonnaisuusilmoitusTutkimuspäällikkö Arto Palmu Tampere THL on toteuttanut laajaa pikkulasten FinIP-rokotetutkimusta vuodesta 2008 alkaen, suurin rahoittaja on GSK
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotHepatiitti A, meningokokki ja syyhy. 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1
Hepatiitti A, meningokokki ja syyhy 11.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016 1 Sidonnaisuudet Tartuntatautilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014 16: HUS Peijaksen ja Lohjan sairaala; Lohjan, Lieksan
LisätiedotInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.
EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi
Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian
LisätiedotRokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011
Rokotusten hyödyt ja haitat Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari 26.10.2011 1 Rokottamalla pyritään Ylipäätään estämään turhaa kärsimystä Suojelemaan
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotTerveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi
Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 14.11.2016 15.11.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva lakiperusta henkilökunnan rokotuksiin Uuden tartuntatautilakiluonnoksen
LisätiedotPneumokokki-konjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta osana kansallista rokotusohjelmaa
Jukka Jokinen Hanna Nohynek Pekka Nuorti Arto Palmu Lotta Siira Anni Virolainen-Julkunen Mikko Virtanen Pneumokokki-konjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta osana kansallista rokotusohjelmaa Prosessikuvausasiakirja
LisätiedotToimenpideohje estolä ä kityksestä jä rokotteen kä yto stä inväsiivisten meningokokkitäutitäpäusten yhteydessä
1 Toimenpideohje estolä ä kityksestä jä rokotteen kä yto stä inväsiivisten meningokokkitäutitäpäusten yhteydessä Toimenpideohjeen tavoite ja kohderyhmä Ohje antaa tietoa toimista, joilla ehkäistään tartunnan
LisätiedotSurveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland
Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotRokotteiden turvallisuusseuranta on vahvistumassa - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Rokotteiden turvallisuusseuranta on vahvistumassa Hanna Nohynek / Kirjoitettu 18.7.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Rokottamiseen liittyviä haittoja ilmoitetaan THL:n
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotSuomen rokotuskattavuus
Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotInfluenssarokotuskattavuusraportti
Influenssarokotuskattavuusraportti Influenssakausi 2013 2014 Terveyskeskus : Mikkeli Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotPneumokokkirokotteiden vaikuttavuus Suomessa
Tieteessä katsaus teema Rokotukset Arto A. Palmu LT, dosentti, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kansanterveyden arviointi ja ennakointi -yksikkö, kansanterveysratkaisut-osasto, Tampere
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotRuiskuhuumeet ja tartuntataudit
Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotEuroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö
Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix Sosiaali- ja Terveysministeriö 13.12. 2010 Pekka Kurki Rokote tarvitsee myyntiluvan Kansalliset myyntiluvat Fimea arvioi
LisätiedotHenkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015
Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen
LisätiedotUusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi
Uusi tartuntatautilaki Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 24.11.2016 1.12.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva kansallisen rokotusohjelman lakiperusta Uuden
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
LisätiedotROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotKäänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?
Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotTIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015
1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti
LisätiedotNEISSERIA MENINGITIDIS B JA KOMPLEMENTTIREAKTION VÄISTÖ IHMISSEERUMISSA IN VITRO
NEISSERIA MENINGITIDIS B JA KOMPLEMENTTIREAKTION VÄISTÖ IHMISSEERUMISSA IN VITRO Noora Härkönen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotYleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve
Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015
LisätiedotA7-0164/ TARKISTUKSET esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
7.9.2012 A7-0164/ 001-007 TARKISTUKSET 001-007 esittäjä(t): Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Mietintö Linda McAvan Lääketurvatoiminta (asetuksen (EY) N:o 726/2004
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotUudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?
Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee? Taneli Puumalainen 8.11.2017 Uusi tartuntatautilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 Rokottaminen osana
LisätiedotTyöntekijän rokotukset mikä muuttuu
Työntekijän rokotukset mikä muuttuu Taneli Puumalainen 13.9.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana lain valmistelussa 2012-2014 Tartuntatautilakityöryhmän
LisätiedotLasten kotisyntyiset invasiiviset infektiot
Samuli Jenu, Leena Simons, Anu Pätäri-Sampo, Maija Toropainen ja Harri Saxén ALKUPERÄISTUTKIMUS JOHDANTO. Aiemmin terveillä lapsilla esiintyy edelleen jopa henkeä uhkaavia invasiivisia bakteeri-infektioita.
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotEpidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät
Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
Lisätiedot